Minä kirjoitan tällä vain yhdellä nimimerkillä, oi Suuri ja Mahtava menneisyyden kaipuu.
Asiallista, faktoihin perustuvaa palautetta saa antaa ja se kuunnellaan asiaan kuuluvalla tavalla.
Asiattomat "mutu" -perusteiset palautteet luetaan ja niille nauretaan essonpaarissa sitten porukalla kahvikupposen ääressä.
Tulkaahan nyppäämään hihasta lauantaina jos pääsette paikalle. Kehutaan kamppeita sitten nenäkkäin.
Neuvostoliitostako ideologiasi juonnat vai puheesiko vain ovat suuria ja mahtavia?
Ettet vain sattuisi olemaan provosoituvaa tyyppiä?
Viimeksi tuollaista myyjää tule hihasta nypättyä. Tai muuta kuin kaupantekomielessä.
Oi Suuri ja Mahtava menneisyydenkaipuu. Niin kovasti kuin osa mielestäni haluaisikaan provosoitua, vältän kaikesta yrityksestäsi huolimatta agitaatiosi niin loistava kuin se onkin.
Me kaikkihan tiedämme että Neuvostoliiton aikana kaikki oli toisin. Ei ehkä aina paremmin, mutta positiivisesti toisin.
Proletariaatti porskutti kolhooseissa ja sovhooseissa, sai ruokaa pöytään ja kaikki olivat tyytyväisiä. Toista se on nykyaikana, kun esimerkiksi kotoisassa Suomessamme esimerkiksi traktorivetoisista perävaunukuljetuksista suurin osa on laittomia, kiitos asiantuntevan ja perehtyneen lainsäätäjän.
Kaiken tämän lisäksi minä ahnas agrikauppiaskapitalistisika koitan viedä leivän maatalousproletariaatin suusta kauppaamalla suurella todennäköisyydellä raskaskatteisia hyvinkin ladukkaita laitteita jotka helpottavat Teidän elämäänne. Ainakin noin niinkuin työn puolesta ajateltuna.
Mistä tuli mieleeni se vanha kasku Suomalaisesta Jussista joka lähti aikoinaan Kanadaan työn perässä. Jussi pääsi savotalle töihin ja ensimmäisenä aamuna työnjohtaja ohjeisti Jussia että -"meillä on sitten ollut tapana että 100 runkoa menee nurin päivässä"
Jussi sanoi että hoituuhan tuo ja ryhtyi hommiin. Vaan eipä Jussi saanut kuin 90 puuta nurin, eikä ollut työnjohtaja tyytyväinen. Seuraavana päivänä ei mennyt enää kuin 80 runkoa, ja sitä seuraavana päivänä enää 70. Siinä vaiheessa työjohtaja, kas kun näki Jussin että ukko on paita totaalisen märkänä ja aivan puolikuollut, päätti että nyt katsotaan että miten se mies sitä puuta kaataa.
Työnjohtaja pyysi Jussin mukaansa metsänreunaan ja sanoi että -"näytäs nyt miten sinä oikein sen puun kaadat" Jussi teki työtä käskettyä ja pisti punahongan nurin. Työnjohtaja puisteli päätään ja pyysi Jussilta sahan kouraansa ja sanoi että -"annas kun minä näytän".
Työnjohtajan kiskaitessa narusta sahan käymään, Jussi huusi ihmeissään että "MIKÄ PERKKELE TOI ÄÄNI ON!!!???"