Veeti ja Aulis olivat kertausharjoituksissa. Kuten tapoihin kuuluu, otetaan harjoitusten päätyttyä kunnon kännit ja tässä tapauksessa juotiin porukalla Veetin vedossa hävitty kossupullo. Auliksen lasittuneen katseen selittää se, että toinen, se elävämpi silmä on proteesi, lasia.
Lasisilmä, kuten tekaritkin pistetään yöksi vesilasiin, jottei se liikaa kuivuisi. Niin tässäkin tapauksessa Aulis toimi ja ajoissa, jottei sitten humalanhuuruisena unohtuisi.
Seuraavana aamuna herätessään Veeti koki, jotta jokin on yöllä syönyt kissanpaskaa hänen suullaan ja oli pakko etsiä ryyppy mistä tahansa. Eihän teltassa kraanavettä löytynyt, mutta se lasisilmälasillinen sattui silmään. Niinpä Veeti joi sen pahimpaan janoon ja siinä samalla epähuomiossa meni myös Auliksen lasisilmä.
Meni pari päivää, jonka jälkeen Veeti sai ankarat poltteet peräpäähänsä ja lääkäriinhän siinä oli pakko mennä. Kun Veeti selitti oireensa, pyysi lääkäri Veetiä pyllistämään, jotta lääkäri voisi vilkaista. Näinpä tapahtui ja lääkäri totesi näkemästään: ” olen urani aikana joutunut katsomaan erääseenkin perseeseen, mutta ensi kertaa perse katsoo takaisin.”
