sama onnistuu vaunulla ku vaunulla.

Mut sit sä heräsit ja sänky oli märkä...? 

Lainaus käyttäjältä: mah - 15.08.09 - klo:17:00

Väkirehun osuuden korottaminen seoksessa (viljan) taitaa olla tulossa. Viljaa ja olkee, keenan-miehet tykkää!

Keenanin ajatus on pitää rehuyksikkökustannus/per tuotettu kilo lihaa tai maitoa mahdollisimman alhaalla, mutta samalla muistaa että märehtijä on märehtijä.

***Jotenkin ovat sen ajatuksen unohtaneet vaunun hinnoittelun kohdalla .

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 15.08.09 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: mah - 15.08.09 - klo:17:00

Väkirehun osuuden korottaminen seoksessa (viljan) taitaa olla tulossa. Viljaa ja olkee, keenan-miehet tykkää!

Keenanin ajatus on pitää rehuyksikkökustannus/per tuotettu kilo lihaa tai maitoa mahdollisimman alhaalla, mutta samalla muistaa että märehtijä on märehtijä.

***Jotenkin ovat sen ajatuksen unohtaneet vaunun hinnoittelun kohdalla .

ylivoimaa sanois Ojala

 

Keenanissa on aika haastellisia omi(tu)naisuuksia, kuten olematon pitkittäissuuntainen sekoittuminen. Tarkoittaa väkirehut kauhalla-pakkoa tai todella huolellisesti edestakaisin ajellen ruuvin alla, jotta seos on tasalaatuista. Toki sama ongelma lienee kaikissa lapasekoitinvaunuissa....

Keenanissa on aika haastellisia omi(tu)naisuuksia, kuten olematon pitkittäissuuntainen sekoittuminen. Tarkoittaa väkirehut kauhalla-pakkoa tai todella huolellisesti edestakaisin ajellen ruuvin alla, jotta seos on tasalaatuista. Toki sama ongelma lienee kaikissa lapasekoitinvaunuissa....

Sekoittuuhan se viimeistään purettaessa? En vilja/olki kommentilla tarkoittanut pilkata keenansysteemiä. On tuota ruokintaa tullu itsekkin toteutettua (vaikkei keenan jäänytkään)...Juuhanssoni ei aivan hukassa oo ajatuksineen. Hyvä vaunu,muttamutta...

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 15.08.09 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: mah - 15.08.09 - klo:17:00

Väkirehun osuuden korottaminen seoksessa (viljan) taitaa olla tulossa. Viljaa ja olkee, keenan-miehet tykkää!

Keenanin ajatus on pitää rehuyksikkökustannus/per tuotettu kilo lihaa tai maitoa mahdollisimman alhaalla, mutta samalla muistaa että märehtijä on märehtijä.

***Jotenkin ovat sen ajatuksen unohtaneet vaunun hinnoittelun kohdalla .

Totta. Varsinkin kun ottaa myynti- / huolto-organisaation, on Keenanin osto melkoinen riski. Itse seoksen ominaisuudet ovat kiistattomat.

Keenanissa on aika haastellisia omi(tu)naisuuksia, kuten olematon pitkittäissuuntainen sekoittuminen. Tarkoittaa väkirehut kauhalla-pakkoa tai todella huolellisesti edestakaisin ajellen ruuvin alla, jotta seos on tasalaatuista. Toki sama ongelma lienee kaikissa lapasekoitinvaunuissa....

Hyvin sekoittuu vaikka väkirehut laittaa keskelle vaunua.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 16.08.09 - klo:07:48

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 15.08.09 - klo:21:30

Lainaus käyttäjältä: mah - 15.08.09 - klo:17:00

Väkirehun osuuden korottaminen seoksessa (viljan) taitaa olla tulossa. Viljaa ja olkee, keenan-miehet tykkää!

Keenanin ajatus on pitää rehuyksikkökustannus/per tuotettu kilo lihaa tai maitoa mahdollisimman alhaalla, mutta samalla muistaa että märehtijä on märehtijä.

***Jotenkin ovat sen ajatuksen unohtaneet vaunun hinnoittelun kohdalla .

Totta. Varsinkin kun ottaa myynti- / huolto-organisaation, on Keenanin osto melkoinen riski. Itse seoksen ominaisuudet ovat kiistattomat.

Keenanilla ei todellakaan ole minkäänlaista huoltoorganisaatiota Suomessa. Käsittämätöntä että joku edelleen ostaa keenanin kun jälkimarkkinointia /huoltoa ei kertakaikkiaan ole.

 No eihän muilla merkeillä ole mitään ruokintaneuvontaa tarjolla. Toki keenanilla se maksaa mut oli hintansa väärti varsinkin jos ei olllut  aikaisempaa kokemusta appeesta.

 Seoksen laadussa lapasekoitin kiistatta paras vaihtoehto.

Tilastoista voi opiskella seuraavan totuuden: Maitotuotos nousee AINA jos väkirehuprosenttia nostetaan JOS siihen on muuten ruokinnassa varaa. Toinen mantra on: Lehmien terveys heikkenee RÄJÄHDYKSENOMAISESTI jos väkirehuprosentti on yli 50. Näissä totuuksissa on tiettyä ristiriitaa käytännön kannalta, mutta näin se vaan menee. Mutta nämä lainalaisuudet huomaa vuodessa jokaisessa karjassa jos vaan viitsii tilastoida. Käytännön väkirehuprosentti on välillä 40-55 karkearehuista riippuen. Alle 40 on yleensä huono paitsi jos haluaa pitää lehmät elossa 4-5 lypsykautta. Yli 55 menee jos tyydytään lyhyeen elinikään ja halutaan pirusti maitoa.

Jos pitää viisauksia ilmaiseksi jaella niin jaellaan... Turvallinen väkirehuprosentti (kuiva-aineesta)on aika tarkkaan sama kuin mikä on karkearehun/karkearehujen NDF-prosentti. Voipa kuullostaa naurettavalta neuvolta mutta tämän voi todistaa matemaattisesti ainakin Märeellä, WinOptilla, DietCheckillä ja muilla ammattitason laskentaohjelmilla. Voipa joku laskea tietysti muitakin lukuja ja onnistua silti... Maidontuotannossa kaikki on mahdollista.

Tehomiehet käyttää korkeaa väkirehuprosenttia ja ajavat syöttämättä jääneen säilörehun metsään.

Tehomiehet käyttää korkeaa väkirehuprosenttia ja ajavat syöttämättä jääneen säilörehun metsään.

Miksi tehdä rehua niin paljon ylenmäärin, että sitä pitäisi metsään ajaa? Tällaisena kesänä olisi ollut hyvä, jos säilörehua olisi ollut paljon varastossa, kun uutta rehua ei meinaa kertyä. Kaverille ajettiin tänään toinen sato, pari viikkoa myöhemmin kuin meille, ja siltikään ei satoa kertynyt kuin vain vähän enemmän.

Tota ylenmäärin rehualaa olen ihmetellyt. Tuntuisi jostain syystä olevan enimmäkseen paalinpyörittäjien ominaisuus. 
Mulla ei ole koskaan mennyt rehua hukkaan. Viimeksi hiehot syövät vanhat pois ja sitten vasta siirrytään uuteen. Pientä ylimäärää kannattaa pyörittää, parikertaa vuosikymmenessä ne ovat tarpeeseen. Huonona rehuvuonna otetaan kokovilja avuksi. Sadetuksella saa varmistettua rehua kuivanakin vuonna.
Korkean D-arvon säilis lypsättää vähemmälläkin väkirehulla.

Tilastoista voi opiskella seuraavan totuuden: Maitotuotos nousee AINA jos väkirehuprosenttia nostetaan JOS siihen on muuten ruokinnassa varaa. Toinen mantra on: Lehmien terveys heikkenee RÄJÄHDYKSENOMAISESTI jos väkirehuprosentti on yli 50. Näissä totuuksissa on tiettyä ristiriitaa käytännön kannalta, mutta näin se vaan menee.

***Tälläisiä tilastotietoja ei voi pitää ainoana totuutena. Terveyspuoleen vaikuttaa pelkän väkirehu% lisäksi lukemattomat eri asiat kuten esimerkinomaisesti kerrottuna väkirehukoostumus, säilörehun laatu, jakotekniikka jne jne

Näin kyllä on... Tilastoilla voi huijata vaikka kuinka paljon. Minun käyttämäni tilasto käsitti noin 2000 karjaa ja siitä aineistosta nämä lainalaisuudet tulivat kyllä aika hyvin selville. Mutta poikkeuksia on joka suuntaan, ehkä 5% tiloista erottuu selvästi massasta ja tuosta lainalaisuudesta edukseen/epäedukseen. Mutta tosiaan: Kaikki vaikuttaa kaikkeen, väkirehuprosentti riippuu käytetystä väkirehusta ja karkealehun laadusta. Apetilat ovat tasaisempia, mutta niissähän eläinyksilöiden ominaisuudet eivät pääse liikaa vaikuttamaan koko karjan tuloksiin

Oleellista on seuraava: Jos väkirehuprosentti on selvästi pielessä suhteessa muuhun ruokintaan niin jotakin kautta on tulossa turpiin. Se tulee joko huonona tuotoksena tai liiallisina Lauhaluoman laskuina.