Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mavin tiedotteesta: "Voit hakea päätukihaun yhteydessä tukea epäonnistuneiden syyskylvöjen aiheuttamiin menetyksiin. Tuen ehtona on, että ilmoitat vuoden 2018 päätukihakemuksessasi vähemmän syyskylvöistä alaa kuin kolmena edellisenä vuonna. Alan on oltava vähintään 30 % pienempi kuin vuosien 2015–2017 suurimman syyskylvöisten kasvien viljelyalan."
Mikähän tämän tuen idea on? Jos jätti viime syksynä kylvämättä syyskasvit, niin eihän siitä mitään tulomenetystä voida nähdä aiheutuvan. Kevätkasvia voi kylvää sen sijaan. Ja olenko minä, joka en olisi aikonutkaan kylvää syyskasvia, mutta jolla on kyllä tuo vaadittava kolmen edellisen vuoden syyskasviviljelyhistoria, oikeutettu tällaiseen tukeen? Ei kyllä mitään järkeä.
Mikä lienee tuen suuruus ja mistä tämä raha otetaan?
Joko moni on käynyt kikkailemassa tuon ohjelman kanssa? Vaikuttaisi toimivan hyvin, mikäli kasvulohkon rajat ovat kosketuksissa peruslohkon reunoihin. Mutta jos kasvulohko on keskellä peruslohkoa eikä ole missään vaiheessa kosketuksissa peruslohkon rajoihin, niin piirtäminen ei enää onnistukaan. Tulee joko jonkinlaista systeemiherjaa, tai sitten piirtoa ei vaan pysty päättämään vaikka kuinka alku- ja loppupiste kohtaisivat.
Virkamies hoi, korjaatteko tämän? Vai onko tämä niitä Neuvo-asioita?
Tänään oli maastullissa vilja-asiamiehen viikoittaisessa copy-paste -kirjoituksessa luonnollisesti taas maininta viljamarkkinoiden epätasapainosta kotimaassa. Ja että jotain asialle olisi tehtävä, viljaa olisi saatava vientiin. Kotimaisilla kauppiailla ei tunnu hirveästi olevan intressiä panostaa tähän toimintaan nykyistä enempää, sillä saattaisihan se nostaa kotimaan hintoja. Joten parempi vain himmailla nykyisellä tavalla.
Eli vaihtoehtojen ollessa vähän, ilmeisesti tämän ylimääräisen viljan vienti pitäisi hoitaa viljelijävetoisesti. Ja kukaties liittomme voisi tähän jonkinlaisen hankkeen perustaa ja ainakin pyrkiä koordinoimaan asioita, kun kovasti ainakin kuulostaa siltä että murhetta kannetaan sielläkin.
Ja onhan noita tämän alan yrittäjiä ollutkin ja lie olevan edelleenkin. Mitä nyt mieleen tulee niin ainakin SGC ja Polar Oats, hirveän vähän noista on tosin mitään kuulunut. Netistä näkee kyllä että jonkinlaista toimintaa on ollut aika hiljattainkin ja samalla näkee myös että aika näpertelyähän tuo on ollut eikä tuloksissakaan näy olevan hurraamista.
KM:n jutussa Polar Oatsin kaveri mainitsee että 20-30 tonnin kontin rahtaaminen satamasta satamaan Kiinaan maksaa 900 euroa. Kiinassa kuulemma markkinoita piisaisi. Mutta tuleehan tuossa tonnille hintaa. Voidaanko Kiinassa todella maksaa niin hyvää hintaa ihan bulkkiviljasta, että tuon tyyppinen toiminta kannattaa? Nimittäin tuon 900 päälle kyllä tulee varmasti vielä lisäkuluja.
Ja ne riskit. Mitä jos rahat jääkin saamatta, ostaja päättää olla maksamatta? Somalialainen piraatti upottaa laivan? Ja se konttiin sitoutunut pääoma, mistä se revitään? Miten kontaktit ostajiin luodaan?
Noita asioita kun miettii niin sitä ymmärtää vähän paremmin asiamiehen viikosta toiseen jatkuvaa "jottain tarttis tehdä" -kirjoittelua. Toisaalta sen verran myös ns. harmittaa näiden kolmen tai neljän kotimaisen kaupan dominoiva asema viljamarkkinoilla, että jotain muutosta olisi suotavaa tapahtua.
http://www.iltalehti.fi/talous/2014091718670064_ta.shtmlJospa viimeinkin ryhdytään toimiin julkistalouden kustannusrakenteen tervehdyttämiseksi, vaikka ay-liike varmasti tulee tästäkin itkemään ja laittamaan kapulaa rattaaseen.
