Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - green

***Kun keväällä ruiskutetaan glyfoa, niin saunakukat ovat pieniä, sirkkalehtivaiheessa.
Tällöin litra 460-prosenttista glyfoa tehoaa niihin täydellisesti.
Saunakukka on pienenä melko herkkä torj.aineille, syksyllä ne pystyy tuhoamaan MCPA:lla
Jos pellolla on isoja saunakukkia keväällä, niin vika ei ole suorakylvön.


En ole kokeillut saunakukan torjuntaa puinnin jälkeen MCPA:lla. Uskoisin tämän kyllä toimivan. Harmillisesti tuo kuitenkin tarkoittaa, että tavallisia rikkoja pitääkin torjua kolme kertaa vuodessa yhden sijaan.

Onkos sinulla Kp kokemuksia maan tiivistymisestä?`
En mä tällaisia asioita kirjoittais, jos ne eivät olisi käytännössä toimineet.
Mulla ei ole ollut yhtään sekaviljaa suorakylvössä, kevytrmuokatussa kylläkin.

Näitä asioita tarvittis seurata yli 15-vuotta, ennenkuin voi ehdottomia mielipiteitä sanoa. Jos sittenkään.
Jos s-kylvö epäonnistuu, niin se juoru kyllä leviää.
Sk ei minulle ole mikään uskonto, jos se alkaa epäonnistumaan, niin sitten
laitan aurat perään ja alan kyntämään.

Voimme varmaan todeta, että meillä on erillaisia kokemuksia aiheesta. Tuskin kummankaan intresseissä on kirjoitella sontaa tänne.

Valitettavasti sk on aika molelle uskonto ja sen ongelmista mainitseminen on pyhäinhäväistys. Sk:n soveltuvuus oman tilan käyttöön pitää oppia kantapään kautta. Selvää on kuitenkin ettei se toimi kaikilla eikä se ole mikään "silver bullet" ratkaisu.
Lieneekö sitten niin, että jos pelto ei kohtuullisessa ajassa kuivu riittävästi, niin se ei oikein sovi suorakylvöön? En ole metriäkään suorakylvänyt, mutta olen antanut kertoa itselleni että liian märkää maata ei kannata väkisin suorakylvää?
Maan pitäisi olla kylvösyvyydeltä murustuvassa kosteustilassa?

Näinhän se on. Liian märkää peltoa ei kannata kylvää suorakylvämällä eikä perinteisillä menetelmillä. Siitäkin huolimatta sateisena keväänä joskus peltoja joutuu märkänäkin käsittelemään. Tällöin aiemmin kuvat ongelma ovat vastassa suorakylvössä. Perinteisessä viljelyssä on tietysti omat haasteensa.
Ainakin tuo ongelma 'pelto näyttää kuin kultivoitu' seuraamuksineen lienee pelkästään GP:n ja sen muokkaavan etukiekon ongelma.

"Ongelman" aiheuttaa kaksoiskiekot takana, eikä suinkaan etukiekko. Kaksoiskiekot painat märkää maata sivuille jolloin maa tarttuu kiekkoihin. Niiden pyöriessä maa irtoaa takapuolelta, jolloin maa näyttää muokatulta. Kultivoitu oli pientä liioittelua, parempi termi olisi ollut kevytmuokattu kiekkomuokkaimeilla. Tätä ongelmaa on ratkottu eri tavoin useilla eri valmistajilla. VM:llä on/oli sukset vantaiden vieressä, kuten myös Bertinillä. John Deerellä ja Simultalla kiekkojen vieressä oli isot muovipyörät. Nyt VM:llä näyttää olevan Semeaton kaltainen tarkkuuspyörä kiekon toisella puolella. Tällöin maa irtoaa vain kiekon toiselta puolelta. Vaikka ongelman saisikin vältettyä niin pelto on tässä tapauksessa niin märkää, että vako jää auki. Tällöin on suuri ristki, etteivät siemenet idä tai itäessään kärsivät veden puutteesta myöhemmin kasvukaudella.

Takapyöräkoneiden jäljiltä pelto ei koskaan näytä kevytmuokatulta koska takapyörät painavat irtomaan takaisin. Tämä vastannee GP:n tapauksessa jyräystä kylvön jälkeen, mikä näytti pienentävän satoa.
Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä.  Ei tuo ole ongelma.  Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.

On hienoa kun tämä tekniikka toimii teidän pelloilla.

Omien kokemusten mukaan glyfosaatti käyttö keväällä ei juuri pienennä edellisen vuoden viljan määrää kasvustossa. Tämä johtunee siitä, että kosteassa maassa oleet jyvät itivät jo syksyllä ja itämättömät eivät keväälläkään ole kiinni kosteassa maaperässä. Nämä itämättömät sitten itävät suorakylvön jälkeen kun maata on hieman muokattu.

Glyfosaattin teho saunakukkaan keväällä on hyvin kyseenalainen. Torjunnan jälkeen kasvu kyllä hidastuu, mutta siinä se sitten olikin.  Saunakukka vie helposti ravinteet useiden neliöiden alalta. Juolavehnään kevät torjunta toimii paremmin. Se näyttää jopa ihan kuolleelta keväällä, mutta syksyllä samoissa paikoista löytyy pientä juolavehnää.

Puintitappioista itäneet jyvät ovat myös muiden ongelma. Tätä varten onkin markkinoilla erityisiä olkiharoja, joilla pelto käsitellään syksyllä. Näitä myy ainakin Aarre Anttila http://palola.net/olkihara.html  ja Suomensuorakylvö http://www.suomensuorakylvo.fi/magnum-olkihara.php . Mielestäni paras ratkaisu on kyntö ja seuraavaksi kevytmuokkaus, kuten tuolla yllä ehdotettiinkin. Nämä tietysti eivät tule kysymykseen puhtaassa suorakylvössä.

Sekuli viljan vaikutus oman tilan tuotteisiin ja tulokseen kannattaa pohtia. Mikäli päätuote on rehuvilja niin sekulilla viljalla tuskin on mitään merkitystä. Siemenviljatilalla sekuli ei tietenkään tule kysymykseenkään. Kannataa kysyä tästä asiasta tarkemmin suorakylvöä harrastavilta siemenviljatiloilta. Meillä kynnetään aina ne pellot joilta on tarkoitus kunnostaa siementä seuraavien vuosien käyttöön.
Meillä on ollut suorakylvökone n.10 vuotta ja sillä on kylvetty "aito"suorakylvönä, kevytmuokattuun ja muokattuun maahan. Kylvinkone on GP. Maat ovat hiesusavea, multamaata ja siltä väliltä. Yksikään pelto ei siis ole aitosavea.

Suorakylvössä on paljon hyviä puolia ja huonoja puolia. Alla on lista mielestäni merkittävimmistä:
+ Polttoainetta ja aikaa säästyy syksyllä ja keväällä.
+ Kiviä ei tarvitse kerätä pellolta.
+ Hukkakauran pystyy lähes poistamaan pelloilta. Tämä onnistuu käyttämällä torjunta-ainetta joka vuosia 100% peitolla. Uusia siemeniä juurikaan pääse pintaan, koska maata ei käännetä.
+ Poutivat/hiekkaiset lohkot eivät kärsi veden puutteesta niin helposti kasvukauden aikana.
+ Pelto kestää merkittävästi enemmän syksyllä puidessa. Märkänäkään syksynä pelto ei juuri painu traktorin/puimurin alla.

- Olkipeitteinen pelto kuivuu merkittävästi hitaammin kuin kynnetty tai kevytmuokattu. Tämä korostuu jos sataa usein, olkipeitteinen pelto ei ehdi kuivua sateiden välissä. Multamailla myös ruodan sulaminen on hitaampaa. Olkien alla saattaa vielä olla routaa, vaikka viereiset kynnetyt pellot ovat jo kylvetty.
- Edellisen vuoden pahana aiheuttaa epätasaista orastumista ja kasvua koko kasvukauden aikana. Puiduilla pellolla pahnojen määrä ei ole tasainen ja siten kylvösyvyyden säätö muodostuu haasteelliseksi. Toisessa kohtaa vannas saataa mennnä kovinkin syvällä ja toisessa jää melkein pintaan. Märkä pahna aiheuttaa myös hiusneula ilmiötä, jolloin siemen ei pääse kosketukseen maan kanssa ja jää itämättä.
- Märkään maahan kylvettäessä kiekkovantailla vako jää auki tai vako aukeaa kun pelto kuivuu, jolloin siemen on kosketuksissa ilmaan. Tästä ei ole haittaa mikäli alkukevät on märkä. Kiekkovantaat voivat myös irrottaa maata sivuilta, joilloin siemen saattaa mennä irronneen maapalan alle. Eikä siemen siten pääse itämään normaalisti. Pelto myös näyttää siltä kuin se olisi kultivoitu. Tämä puolestaan aiheuttaa ongelmaa syksyllä, mikäli vilja on laossa. Tällöin puimurin pöydälle nousee multakokkaireta ja pikkukiviä. Kylvetyn pellon voi jyrätä kylvön jälkeen, mutta ainakin hiesumailla se vaikuttaa satoon negatiivisesti. Multamailla jyräys on hyvä vaihtoehto.
- Puinnin myöhästyminen johtuen myöhäisestä keväästä. Sataisena ja normaali syksynä tämä aiheuttaa merkittävä lisäkustannuksia kuivaukseen. Traktorin polttoaineissa saatu säästö menee helposti kuivauksessa. Pahimmassa tapauksessa pelto saattaa jäädä jopa puimatta, kuten tänä syksynä kävi.
- Rypsiä/rapsia ei voi edes kuvitella suorakylvettävän. Tämä johtuu lähinnä edellisvuoden pahnasta.
- Pellot tiivistyvät muokkausen puutteen ja märkien kevät/syksy olosuhteiden vuoksi. Tämä näkyy parhaiten multa- ja hiesusavisilla pelloilla (kuuleman mukaan tätä tapahtuu myös aitosavella). Kolmen/neljän vuoden jälkeen hiesusavinen pelto on tiivistynyt, jolloin vesi jää lammikoiksi pienimpiinkin pellon painanteisiin. Tiivistymisen vaikuttaa myös suoraan satoon mikä tippuu suorakylvön kestäessä. Pellot jossa tätä on havaittu ovat sala-ojitetut ja hyvässä kasvukunnossa. Multamailla tiivityminen ei juurikaan näytä vaikuttavan satoon tai veden läpäisykykyyn, mutta ruokamultakerros pienenee (huomaa kun kyntään suorakylvön jälkeen). Syksyllä peltoon tulee isot painaumat puimurista ja traktorista. Nämä painaumat ovat näkyvissä myös keväällä ja vaikeuttavat hieman kylvöä. Tietysti pitää muistaa, että multamailta tulee aina melko hyvin kunhan muistaa siemenet heittää peltoon.
- Kasvinsuojelun määrä ja kustannukset kasvavat. Pellolle alkaa tulla uusia rikkakasveja ja vanhat voimistuvat mm. voikukka, valvatti, saunakukka, juolavehnä yms. Pellot on aivan pakko käsitellä Glycophosphate valmisteella ennen kylvöä. Se ei kuitenkaan riitä vaan kasvukauden aikana on myös käytettävä pykälää vahvempia aineita. Erityisesti juolavehnen torjunta multamailta on osoittautunut hankalaksi.
- Hukkakauralla on suuri riski lisääntyä. Kemiallisen torjunnan ja käsitorjunnan epäonnistuessa peltoon jää eläviä hukkaurayksiölöitä, jotka tiputtavat siemenensä peltoon. Keväällä lähes jokainen siemen on itävässä kerroksessa ja itää. Pellolta saattaakin löytyä satoja yksiöitä yhdestä ryppäästä, jossa aiemmin oli vain yksi tai muutama. Hyvänä puolena on, että esiintymä on rajattu melko pienelle alueelle.
- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain to
rjumalla hukkakauran.

Kaikesta huolimatta suorakylvö on hyvä vaihtoehto joillekin pelloille ja osana viljelykiertoa. Meillä pellot kynnetään tai kevytmuokataan 2-5 vuoden välein riippuen olosuhteista. Tällöin suorakylvön hyödyt ja haitat ovat sopivassa tasapainossa.

Kylvinkoneessa pidän tärkeänä, että sillä pystyy kylvämään niin suoraan kuin muokattuunkin. Tällöin siirtymisen suorakylvöön voi tehdä asteittain ja aina palata perinteiseen mikäli tarvetta ilmenee.
Sivuja: [1]