Tuolta saa ihan kohtuu hinnalla. Katsoo vaan mitat että tulee oikean kokoinen.

https://www.pmkaubamaja.ee/fi/maatalouskoneiden-varaosat/peravaunujen-varaosat/lannanlevittimen-varaosat/laakeri-7515-32215.html

Pitkään vaivannut epämääräinen sähkövika viimein selvisi. Traktorissa on ollut ajoittain käynnistysongelmia, solenoidi naksuttanut mutta lähtenyt kuitenkin aina käyntiin. Tämä on viitannut huonoihin liitoksiin tai alhaiseen jännitteeseen. Ensi vaihdettiin uusi akku, sitten uudet akun kaapelit, startti avattiin ja putsattiin, virtalukko vaihdettiin ja kytkimen turvakytkin vaihdettiin. Kaikki nämä kokeiltiin vaiheittain eikä auttanut. Viimein koneen päältä löyty siististiin nippuun teipattuna kaapeleita. Ilmeisesti traktori on poikkastu joskus kytkimen korjauksen takia edellisten omistajien toimesta. Joku paavo puupää oli tehnyt 6-johdon nippuun kahdet huonot liitokset, yhteensä 12 liitosta,  pienimmillä mahdollisilla Abikoliittimillä  . Nämä oli puristettu kasaan sivareilla. Lähes kaikki liitokset oli löysällä ja hapettuneet. Hieno oivallus oli myös paksumpien johtojen korvaaminen useammalla ohuella ja näitä koitettu niputtaa ja kierittää  .

No reippaasti nykäisin tämän onnettoman virityksen mäkeen ja korvasin liitokset tinatuilla liimakutistesukalla varustetuilla liitoksilla. Nyt lähtee laakista ja valotkin palaa kirkkaammin.....

Kyllä, aiemmin ei ole ollut mitään ongelmaa kun on kasa saanut muhia rauhassa, ja levitetty vasta kun on ollut kukkamultaa. Hankalaksi tekee kun nykyään ei saa pellolla kompostoida ilman kauppakeskuksen parkkipaikkaa vastaavaa investointia. Lanta pitäisi levittää suoraan raakana kaikkien rikkakasvisiementen kera, hukkaamaan ravinteet ja heikentämään pellon kasvua.....

Takaisin arkeen...jos ei ole kompostointikenttää betoni tai asfalttipohjalla varsinkaan kauimmaisilla lohkoilla, pitänee edelleen pohtia nykyisten käytäntöjen kehittämistä. Lantakärryn visipilä ei juurikaan revi paakkua joten siihen pitäisi saada hieman tehoa. Kärryssä on myös se sellon kokoinen kulmavaihde joten luulisi että kestäisi myös hieman enemmän kuormaa. Yksi vaihtoehto voisi olla investoida siihen jyrsimeen, jolla pellolla olevaa tilapäistä aumaa voisi käydä pilkkomaan ennen varsinaista levitystä. Ekö kukaan tosiaan ole virittänyt purkukelaa, jotta kovan kakun saisi edes heiman purkautumaan kärrystä.

Tällä liikevaihdolla ei ole järkeä lähteä uusimaan kalustoa, vanhalla pitää mennä ja tehdä jotain muutoksia käytäntöön tai koneeseen

Nyt kun lannankäsittelyä on pyritty kaikin mahdollisin keinoin vaikeuttamaan, pitäisi keksiä kuinka raaka tavara saadaan kulkeutumaan idän ihmeestä pellolle. Lanta on kovaa kuivikepohjaa joka tyhjennettäessä lähteee pingispöydän kokoisina palasina irti ja ei sellaisenaan tule lantakärristä ulos. Aiemmin tavara on saanut rauhassa kypsyä mustaksi mullaksi jonka levittämisessä ei ole ollut mitään hakaluuksia.

Voisikohan niihin purkukelan siipiin hitsata esim. lyhyet harjateräksen pätkät jotka ehkä repisi enemmän kiinteää kakkua. Kyseinen kärry on vastaava kuin PTU10 kahdella vaakakelalla. Tehty varmaan jossain panssarivaunutehtaassa.

Kuinkas varmon mäennousukyky,  miten jyrkkään nousee perä edellä ettei jää sutimaan ?

Kysymyksiä varmosta kokeneemmilta. Kuinkas varmo sopii kuivan rehun leikkaamiseen, esim. Paali säilöheinä. Kuinka nopeasti rehun jakaa 20m ruokintapöydälle molemmin puolin. Mikä on minimi ruokintapöydän leveydelle että jako vielä onnistuu.... tämmöstä nyt alkuunsa

Meillä saattaa naakkoja pörähtää 300 parvi pellolle ja ilman suojausta kävisivät paalien kimppuun. Paalit tervataan heti paalauksen jälkeen juoksevalla venetervalla. Käytössä on litran purkki jossa korkkiin porattu n.1,5 mm reikä. Pulloa puristetaan ja  pyöritetään kiertoliikkeelä paalin päällä jolloin päälle muodostuu mukavat kiekurat. Tervaa ei paljoa kulu, mutta on sopivasti niin että tahmaa naakkojen jalat. Ensikokeilusta ei kannata lannistua, sillä naakatkin oppii jos ei aiemmin ole tervaan astunut. Nuoret linnut saattaa käydä kokeilemassa, mutta eivät tule toista kertaa kun on tervaa koivissa.

Viimekesänä tuli vastaan oppiva parvi, kun totesivat että päältäpäin ei pääse nokkimaan menivät pellon puolelta kyljestä hakkaammaan.

Tänävuonna myös huitastu pellonpuolelle maanrajaan tervaa, kyllä nyt terva tuoksuu ja naakat jättävät rauhaan.

Itse hitsasin häkin jossa kulmaraudat ylhäällä ja alhaalla sekä harjateräksen pätkät sivussa pystyssä, hyvin toimii. Kaksi kulmaa pulteilla kiinni joten toimii saranana. Etusivu sitten irrotettava sokilla. Kannattaa laittaa alareunaan laput jotka menee lavan päälle, kaikki lavat ei ole saman mittasia ja tukeutuu paremmin. Paras kait olisi irtotavara avoimessa hallissa, mutta ei nyt semmoista ole käytössä joten lavoilla mennään.

Meillä 01 308 CDI sprintteri, ajettu 350 tkm,  maatilan tarpeisiin ihan sopiva
hyvää:
- tilaa riittävästi, viimekesänä kuljetettiin heinäpaaleja kärrin kanssa  muistaakseni 170 kpl
- helppo tehdä perushuolto itse
- tarvikeosiakin löytyy runsaasti ja edullisesti
huonoa:
- kone tehoton, mutta kulkee se kunhan tottuu
- takavetosena pitää kattoa mihin ajaa että pääsee pois
- ajo-ominaisuudet ei kovin kummoset

Ruosteen kanssa pärjää, meillä kori ihan siisti, kun keväisin tarkistaa ja paikkaa jos maalissa vauriota. Valkoisessa vielä näkee helposti, mistä pitää korjata . Ruostuu ne muutkin, nissanin joutu hävittämään kun kori alko katoamaan. Olis ehkä otettu Sevelin vamistama pökötti, mutta paku liian pieni, maali ei pysy ja ruostuu pohjasta

Onko kattotuolien kuorman kesto selvitetty ? Omassa vastaavassa projektissa soitin kattotuolit piirtäneelle suunnittelijalle ja hän kertoi että heillä ei niitä kattotuoleja  piirretä erilaisia, laskelmat samat sisäkatolle tai ilman. Sanoi että jopa parempi jos alapaarre on sidottu kunnolla. Kannattaa selvittää valmistajalta tai suunnittelijalta mitä ne oikeasti kestää ennen kuin alkaa alapintaa levyttämään.

Kyllä niillä ajaa pystyy, jos ei tarvi hienostella. Ihan hyvin on peltorenkaat toimineet.