Lainaus käyttäjältä: ht - 12.07.15 - klo:20:12

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 12.07.15 - klo:19:59

Edellisen tekstin kirjoittaja näyttää olevan pikkasen harhaan johtavalla nimimerkillä liikenteessä. Kuulapää vois sopia paremmin 

Ei. Kyseisellä nimellä tunnettu maansiirtoyrittäjä on enempi meiltäpäin^TM kotoisin. Harrastaa kyllä ojanpiilotustakin, mutta jonkunlaisella aurasysteemillä ymmärtääkseni.

No tota loppia ei voi kyllä ainakaan lihavaksi sanoa ... mutta kukin nikillään 

Ironiaa tuo nimimerkki on. Armeijan vaatteet on sopivia tai todella sopivia.
Jos 60 koon housut annetaan mun kokoiselle niin lypsyukkokaan ei voi olla nauramatta siitä sain lisänimen mitä nyt käytän täälläkin nimimerkkinä.


Oman ketjukoneen rakennin useasta koneesta; peruskoneeseen 4,2turbo moottori  3,8 tilalle. kaivuyksikkö toisesta ja ryömä kolmannesta. ohjaustehostin ja hydrauliset putkitelineet joista toinen lisää alkuperäiseen nähden. lisäpolttoaine säiliö uusi hydraulipumppu venttiilipöytä vaihdettu toinen käytetty. Nyt hytti odottamassa asennusta ettei istuin kastu koneen ollessa pellolla. Paremmat vetovarret odottamassa myös asennusta.

Kyllä sitä viikon sai parsia kasaan ja katsella kaikkea mahdollista.

Pellolla tehdyt remontit; syöttöpumppu (nyt toinen hyllyssä varalla), väli nivelakselin ristikko, nostovaijeri mikä tarkoitus korvata uudemman mallin sylinterillä. + niitä murtopultteja ja liitos lenkkejä kivisyydestä riippuen.

Melko pienillä on menty kun ajattelee paljonko peruskoneellakin ajettu.
Soravaunuun olen rakentanut uuden välpän kehikon ja syöttökierukka uusittu. Hydrauliikka sähköohjattua mallia nätisti joysticilla ohjaus hytistä.
hydraulimoottori tarvinnut tiivistesarjan kahdesti ja kerran olen vaunun kaatanut jonka jälkeen siihen yuli pyörivä silmukka.

Kyllä näihin on rahaakin mennyt mutta ostona vain suunnittelu, kepitys, sekä putket.Sorat ajan itse omasta montusta.
Tila kohtainen ratkaisu miten toteuttaa näin viljatilallisena tämä kuvio sopii itselle muttei välttämättä muille.

Vanhaisäntä teki joitain yksittäisiä kaivurilla ja minun laitettua kaivinkone on silläkin tehty joitain ojituksia mutta mielestäni liian hidasta, tarvitsee myös lapiomiehen monttuun, sekä soran kulutus/metri. Ainakin hyvillä mailla ketjukone aika ykkönen työn laadussa ja nopeudessa.

http://www.nettikone.com/ford/8210-karhu-mara/1428129

Tuossa valmis paketti tuolla kehtaisi *****ta jo kylälläkin. Paras peruskone mitä Marassa käytetty.

http://www.armsplant.co.uk/

Tuolta tulee JCB osat suht edullisesti.

Sähköpostilla kysely osista mitä tarttet + rahti lasku tulee sähköpostiin maksat pois ja osat on pihassa alle 2 viikon.


Suomessa vetokoukun laukaisu vaijeri 200,- tuolta 50,-

Kaikille isännille en suosittele kyseistä konetta. Kaikista ei tule konemiehiä vaikka haluja olisi.

Peruskoneena mielellään Ford hyväkuntoinen Ferkkukin käy. Kumpaankin saa osia toisinkuin Valmet pohjaisiin saattaa olla ongelmia kuten tunnettua.
Turbollinen Foorti jaksaa mennä savessakin. 3,8 5000 ja Ferkut ei niin mahtavilla tehoilla ole mutta menee kyllä jos vauhdista valmis tinkimään.
Kone Tandemin ansiosta kankea joten kääntöjarrulla avitettava myös siinä arvostaa tehoa.

Kauhoihin saa korjauspaloja Auran Sepiltä Auran suunnalta kuinka ollakkaan.
Kauhoja hitsatessa muistettava hitsata jokaista vuoron perään kauhaa ei saa päästää lämpiämään. Eli ei saa hitsata kauhaa kerrallaan valmiiksi.

Kauhojen hitsaus sekä kaivuketjun mahdolliset vauriot kuten liitos pulttien katkeaminen yleisimmät viat. Itsellä murtopultti akseli joten murtopultteja mene M8 8.8 kovuudessa. Nivelet Waltterin 2500 tähtiputkellisia.

Oma 16.9-34 renkailla isompia ei tandemiin sovi. Vyörenkaista olisi apua varmaankin oma ristikudoksilla. Telat olisi mukavat mutta jos tarvitsee teloja on melkein liian märkää ojia järkevästi. Vetoteho kasvaa teloilla joten jos ryömän kärki jää kiinni voi ryömän runko antaa periksi.
Konetta ei saa vetää keulasta vaan tandemin rungosta koska kaivinkoneella melko tunnotonta vetää varsinkin jos kone syvässä. Monta ryömintälaatikon kuorta katkottu tällä tyylillä.
Jos kaivinkoneessa taitava koneen käyttäjä voi vetää myös keulasta mutta kohtuudella yleensä riitää että ketju kiristyy eli pienestä kiinni. Saattaisi olla jos
etuakseli vetävä menisi monesta kohtaa yli.

Melkein oltava soravaunu tai sitten jollain kahmarilla kärrystä suoraan.

Kahdella hengellä pärjää mutta kolme jo hyvä.

Ensin kokooja eli saadaan yksi laskuaukko mikä tuleivaisuutta ajatellen helppo pitää esillä ja mukava piiriojia peratessa.
Sitten risteyksiä auki ja seuraavaksi imujen vetoon. Sora kun loppuu voi Mara kuski laittaa sihdit seuraavalle ojalle valmiiksi. Tietysti jos viitsii sijoittaa 3-4000,- laseriin niin mikäs siinä. Sihtien kanssa asuulu suht helppoa.
Sora traktorilla voi aja  putkia tai sitten ennakkoon.

Kone kuoletettu ensimmäisellä kymmenellä hehtaarilla, mutta jonkun asteiset sepitystaidot oltava. Muuten konekorjaaja vie syntyneet säästöt. Kuitenkin työ kulutusosia syövää koska maata siinä hinkataan kokoajan.

http://aijaa.com/img/b/00748/13089409.jpg

Siirtyy suoraan kanttipaaliin niin ei tartte pyöritellä niitä norsun tampaxeja. eikö se oo jo vanhanaikaista 2010 luvulla

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.06.15 - klo:19:48

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 07.06.15 - klo:19:34

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.06.15 - klo:19:12

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 07.06.15 - klo:19:00

Mun mielestä aika säälittäviä juttuja tollaset.

Mut realismia viljatiloilla

http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/fendt-936-kaksoset-vihtiin/
http://www.agritek.fi/caseih-ajankohtaista?=&pid=29666501
 

Ai sää nyt kaivat jonkun tuollaisen linkin harhojesi tueksi 

On se järkyttävä euro määrä jolla veronmaksaja tuotakin tilaa tukee ja täysin turhaan,pärjäisi kyllä ilmankin.

Jaa pärjäisi ilman maanviljelystä? Tarkoitatko lumiurakointia ja tontti kauppa ja talonrakennus bisneksiä.

On aika tyhjästä luotu tuokin kompleksi alkuun ole ollut edes omaa traktoria SOKn esittely koneilla tehty hommat.

Montako henkeä työllistää aika monta tavallisiin isäntiin nähden. Kateus täytyy ansaita edelleenkin.
satokilpailussakin pärjännyt kohtuu hyvin joten lienee ammattitaitoakin.

Jos huonoja puolia etsii niin Sampo ja Valtra mutta kaikilla meillä on ne huonotkin hetket että sen voi antaa anteeksi. Se organisoinnin määrä mitä tuossa kuviossa on niin ei käy kateeksi. panettelijoita riittää mutta harvasta samaan prässiin. En tunne kuseistä miestä henkilökohtaisesti mutta aivan asiallinen kuulemma.

Tuleepa edes jostain kunnon vaihtokoneita eikä mitään 4,5 nostolaite potilaa ja 2,5 sinappi simultaa.

http://www.masinistit.com/viewforum.php?f=2&sid=205b5018f74e38bb00bb880ceb37d3ba

Kovin erilaista keskustelua mitä masinisteillä.

Tuommosen 7810:pin edesottamuksia tuli seurattua tuossa muuan tilalla. Tehoa vissiin oli kans "riitävästi". Sillä huollon ja nätin käytön määrällä täytyy kyllä sanoa ettei oo pahanen kone ollenkaan. Vaikken sinisistä ite nii perustakkaan.
[/quote]


Eli, tuollaisen foortinko voisi valjastaa samoihin töihin kuin 8050 ja 8150 mekavalmetin? Mitään muttakohtaako ei luulisi tulevan jos nuo tehot on kestänyt oikeissa töissä?
[/quote]

Sinänsä hyvä että vertaat lähes 10 vuotta uudempaan valmetin sarjaan. Saa edes lähes samalle tasolle laadullisesti.
7810 aikakaudella 905 oli saman kokoinen traktori ja sen seuraaja oli vissiin 8000 ja olikos sen seuraaja 6900 valteemi. Olikos 6900 nelipyttyisen voimansiirto kun taas 6800 oli megan voimansiirtolinja.
Pirukaan ota selvää kun melkein joka vuosi tuli joku muutos voimansiirtolinjaan.


Lonkkamallihan on muuttunut ainakin kolme kertaa ja sitä -90 luvun alun lonkkaa ei enää edes saa oli vissiin aika pehmeetä valua.

Tällä kylällä ollut useita M/60 ja TM sarjan koneita eikä ole ollut vetoakselin laippojen kanssa ongelmia vaikka ylipuolet olleet nevakäytössä jopa 18000h. Omassakin hyvin kestänyt 4m nostolaite Catrosta vaikka parit kiinni oikeastaan koko ajan. Eikä ongelmia ole ollut ojien ylityksissä täydellä soravaunullakaan vaikka välillä rytkii aika pahastikkin. Ajotyylini on kyllä kaukana säälivästä

Olikohan sellainen merkki kuin Momento ruotsalainen pitäis olla.
adapteri maksoi 100,- paikkeilla siihen saa vaihdettua erikokoisia kuusiokoloja.
 Vääntiö on sitten 1" eli tuumainen eli kärsii vääntää isolla T-vääntimellä. Mallia kone eli voi laittaa paineilmapyssyyn ja kestää varmasti.
Valmistaja tunnettu avaimista mitä erinäisempiin kanta ratkaisuihin mitä maa päällään kantaa.

ostin Taarupin teräpalkin purkua varten Gedore ja Bahco kestivät noin 2 pulttia Momento sentään 8 pulttia
On niin kallis avain että pysyy varmasti tallessa, itse se kuusiokolo se vaihto kärki noin 15-20 egee mutta on sitten laadukas.

IKH tuotteet paras unohtaa kokonaan kaikilla sektoreilla.

Eiköhän kannata katsella JF kärry Super kelalla tuollainen ryssämallinen peräpurkain ei välttämättä ideaalein paalin purkuun. Hydraulinen pohjakuljetin plussaa. jälkikäteen rakennettuna noin 500,- osat yksi on muutettu ja huomattavasti kuljettaja ystävällisempi sekä tarvittaessa nopea.

Kyllä tuossa kuvassa näkyy olevan karvahattu ja kuulosuojaimet eli hytti on kylmä että meluisa.

Pääsuunnittelijalla näkyy olevan kätevä parkkirahateline  integroituna hampaiden väliin....

Kohdassa 2.08 valteemin omistajan perinne sanat; nyt lähdetään remontin tekoon

Nivalassa oli 7810 Voorti 20mottisen Agronicn edessä ja kesti lähes 3 vuotta.
Tehoa mitattu 285hv oli turbotettu.
Kytkimen pidon ongelmien vuoksi oli kytkinasetelman jousien sisälle laitettu Massikan venttiilijouset painetta lisäämään.
Kytkinpolkimen vivuston tapit oli seuraava heikko lenkki.

Perävaunun jarruventtiilin puute tuhosi jarruja kuulemma tehokkaasti.

Olis kannattanut ostaa Suolahteen kyseinen traktori ja ihmetellä kuinka laadukasta teräs voi olla vaikka
alkuperäinen teho on lähes kolminkertaistettu.

Eikös 311 ole kaivinkone??

Ne 312 mitkä tiedän on  napavaihteistoissa ollut tarkkailun aihetta. Eli melkein kannattaa kansi avata ja katsoa neulalaakereiden ja rattaiden kunto. Käytettyjä napoja huonosti tarjolla ehjiä ainakaan.

317 on mitsun kone ja osat käsittämättömän kalliita.

312 perkins catin väreissä.

Itsellä Catros aivan alkupään malleja ja hyvin kestänyt myös kiviä.
vain yksi laakeri mennyt vaihtoon.

kumijyrä toimii kaikissa olosuhteissa ja kaikilla maalajeilla.

catroksen lautanen suht kupera mikä osaltaan vaikuttaa positiivisesti muokkautumiseen.

Sileä lautanen tekee tasaisemman työjäljen myös matalaan ajettaessa.

Huonot puolet että vaatii nostovoimaa ja vastapainoa itsellä 4m/ 22x45kg nykyään etunostolaitteessa
aiemmin suoraan noukassa. 450kg ei riittänyt nosti keulan lentoon sopivassa töyssyssä.
Paripyöriä myös hyvä käyttää. itsellä ollut nyt joka syksy. Ekana syksynä ei ollut kun oli Raju vanteet niin pääsi helpommalla kuin tappelemalla niiden kanssa. Toisena syksynä jäi pois kun olin puinti ja muokkaus ajan jalka kipsissä sääriluun murtuman takia. Nykyään Twinnig kiinnikkeet niin nopeat irroittaa ja asentaa.

http://www.blocket.se/horby/Ford_TW_30_58802698.htm?ca=11&w=3

http://www.blocket.se/dalarna/Ford_8630_Powershift_58928708.htm?ca=11&w=3

http://www.blocket.se/skaraborg/John_Deere_4240S_58971433.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/ostergotland/John_Deere_4850_52769570.htm?ca=11&w=3



http://www.blocket.se/dalarna/Case_IH_1455_XL_58914059.htm?ca=11&w=3
http://www.blocket.se/goteborg/Case_IH_1455_4_56298981.htm?ca=11&w=3

http://www.blocket.se/sodermanland/Case_IH_Magnum_7120_50305345.htm?ca=11&w=3

Noista kun valitse niin ei tartte voimansiirtoon katsella kaikissa vähintään yksi pikavaihde tai powershift.
1455 ei ole pikavaihdetta mutta turbiinikytkin löytyy. vaihteisto ZF kestävämpi mitä pikkumallien.
Hinnat noissa 10000- tai alle luokassa joten ei pitäisi olla kauhean kalliita. Ruotsissa muutenkin paremmin pidettyjä koneita.

Noukinvaunun vedossa painosta plussaa koska aisapaino aika pieni täydelläkin kuormalla joten alle 6000kg koneet kannattaa unohtaa.

rovaniemen valtralla ollu tuollanen jo pitkään myynnissä. sitä vähän kyselinkin ja on kyllä tosi halpa. lähtöhinta vain 16900e sis.alv pienempi malli tosin, nostolaite ei toimi koska koko hydraulilohko korvattu jollain ek lohkolla.

2 pienemmässä boschin pienempi a rivipumppu 9.5mm elementillä. näissä kahdessa iso p rivipumppu 12mm elementillä, sama pumppu kuin 8950:ssa valtrassa, siksi noissa on usein 350-400hv.

minua varoitettiin vaihteistosta, on kuulemma todella kallis korjata. on aika varmaa että noin vanhaa pitää joskus korjata myös laatikosta, siksi unohdin kyseisen traktorimallin.

Pakan kitkapinnat halpoja uusia rattaisiin nähden harvemmin pakan maljoissa ongelmia pakkakoneissa vaikka mikä merkki
Rattaat maksaa aina oli sitten niittokoneen teräpalkki tai minkä koneen vaihteisto tahansa.

Lankomiehen naistensarjan valtraan tehtiin juuri remonttia 2500h mittarissa perus 36+36 keppilaatikko.
Oli valusta jotain irronnut mikä meni rattaidenväliin mikä halkaisi vaihteistonkuoret.
Traktori vietiin pajalle ajamalla öljyvuodonvuoksi mutta olikin vähän muuta kuin putki tai letkurikko.
Kovaa hommaa tuo apevaunun täyttö ja kolmisiipisten paluuaurojen veto. Edeltävästä 6550ht 7000h ja 7000,- euroa vaihteistoon kun nopeusmittari alkoi seilata ja ajamalla meni sekin pajalle. Huollatettu merkkihuollossa kuitenkin säännöllisesti.
Ettei se aina tunteja katso tai laatikko tyyppiä noi remontit.

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 30.01.15 - klo:12:10

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 30.01.15 - klo:11:29

Lainaus käyttäjältä: Realisti - 29.01.15 - klo:23:00

Moitin punaisia kyllä ja moitin edelleen, HD:ssa ei ole mitään vikaa kuten myös facessa kommentoin. Hiukka kun perehtyy punaisen ja HD:n eroon niin sokkokin tajuaa.

Olen minäkin kiskonut 180 HD:tä >500 km. On se tukeva kyllä, mutta taitaa noita 13 t säästömalleja saada 2 tuon hinnalla. Kyllä mä ainakin löysin tuosta HD:stäkin sanomista, ei tosin kestävyydestä.

- niin korkea että esim tr-kaivurikuski ei alempana ojan pällä oikein ihastunut
- loppujen lopuksi melkoisen kiikkerä kipattava
- kipatessa tarvitsee telilukkoja ettei niin rajusti nosta aisaa

On hyvä kärry vetää, jarrut tehokkaat, aisajousto toimii, rautaa riittävästi. Mutta kyllä  kotitarve-maatalouspuuhastelussa varmasti pärjää hennommillakin.

Juurikin näin. Mun käytössä ei tartte moommalaisen urakoitsijan kestävää kärryä, joka käännetään viisi kertaa päivässä koppelolla rasvausasennosta pyörilleen. HD-malleissa hinta pomppaa reilusti, pienimmissä malleissa suhteessa enemmän vs. isommat mallit.

Realisti ei oikein nyt käsitä että maatila hommissa riittää tuo 13 aivan mainiosti .Urakointiin on sitten eri värkit.

Olimpa siinä alaku kesästä Uureskaupungis soijatehtaan vieres voimalaitos työmaalla ajamas kaivinkonetta louhinta puolella. siellä ne yritti ajaa louhetta puolivuotta vanhoilla 16t ryskyillä.
Teli lintallaan lähes renkaat lavanpohjaa hipoen. ajotyyli siinä vaiheessa enää sairasta paskalle taluttaen tyyliä.
Sanoinpa louheenlastaajalle telin mielenkiintoisesta asennosta. Sekä totesin että pitäisi olla JOSKINit.

Kahvitauon jälkeen totesin Traktorimiehelle että laitappa joskinit kuten minullakin on.
-minä kuulin että sinulla on joskinit, mistä ostit mitä maksoit?

-Englannista heräteostoksena TP22/50 hinta oli nelinumeroinen.
Uskaltaa viedä 15t kuormalla 70kmh tiellä toisin kuin kotimaisia edes 40kmh.

-No ei olleet kalliit kärryt.

-No ostinpa kerralla hyvät ja aina uskaltaa kipata eikä tarvitse pelätä telin irti lähtöä.

Koittakaapa nyt tajuta että tämän päivän nopeuksilla kärryssä pitää olla jousitettu teli.
keinuteli repii itse itsensä rikki kun se ei jousta mistään.

Hyviä kärrymerkkejä Joskin Krampe Western on jouset niin kuin kuuluukin. Multiva on hyvin tehty kunhan pääsevät siitä metsäkärryjen keinutelistä jousiteliin.