Moro, tämä nettikeskustelu on oikeesti hienoa. Kaveri kysyy oikeaa asiaa, mutta kaikki vastaukset on pelkkää potaskaa!

Aiheeseen, itselleni yhtiöittämisvaihtoehto oli hyvä, toista kokonaista verovuotta mennään. Kannattaa miettiä asiat tarkkaan, mutta esim yhdenmiehen osakeyhtiön pyörittäminen on aika " pala kakkua".

Tsemppiä, elämä on vain joukko valintoja. 

Moikka

juhannusviikolla markkinoille, eilen eli tiistaina oli tilipäivä. Hoidin itse kaupat, ilman välikäsiä.

Moro
SPV tehty kaksivuotta sitten, kaikki meni OK, myös kauppahinnan sopiminen.
Itse olen tilan ulkopuolella töissä, mutta SPV meni ns vanhoilla (25 k€ aloitustuki ) säännöillä rimaa hipoen läpi...

Vinkki:
jos isän nyhtämä kauppahinta tuntuu liian suolaiselta, aina voi myös sanoa että kiitos ei, en ole kinnnostunut jatkamaan elämäntyötäsi!
Jos muita jatkamaan halukkaita sisaruksia ei ole tarjolla joutuu vanhaisäntä oikeasti miettimään minkälaista jatkoa haluaa omalle elämäntyölleen. Aikansa pohdittuaan todennäköisesti tulee järkiinsä kauppahinnan kanssa. Malttia aloituksessa kauppahintojen kanssa, ei tämä niin kannattavaa touhua ole

Riitelemään ei kuitenkaan pidä alkaa, vaan jäitä hattuun kaikille. Vanha isäntä on kuitenkin korvaamaton apua sesonkiaikana ja sen ulkopuolellakin.

Tere
Viime satokauden ohravolyymit ovat hankaloittaneet näitä asioista, mikä on onnistunut aiemmin, ei onnistu enää nyt...
Kovemmallakin kauppamiehellä voi olla vaikeuksia saada ohrat maltaaksi ilman ennaakkoon tehtyä sopimusta.

Myös Keskon olisi syytä miettiä millälailla teettävät sopimuksia isäntien kanssa. Paikallisille kauppiaille kiintiöt minkä verran voi sopimuksia tehdä, lisäkiintiöllä sitten lisäsopimuksia... Tällöin sopimukset olisi myös pitäviä / sitovia, eikä tulisi "parkua" asioista.

Moikka
Kovasti niitä on kehuttu ja itsellänikin suunnitelmissa investoinnit tuolle alueelle (Kuivuri ja hakepannu)
Kuinka paljon kalliimpia ne sitten on?
Onko heittää esimerkkiä / konkreettisia lukuja.

Kummasti sitä ajatteli että sopimus on sopimus.

Asiaa halusin hivenen penkoa lisää ja soittelin Wiking Maltille ja Keskolle.

Ongelmana taitaa olla se että paikalliset kauppiaat tekevät enemmän mallassopimuksia kun heillä olisi lupa tehdä. Kesko on "jollain lailla" ohjeistanut homman, mutta aina sopimuksia tulee kuitenkin enemmän kuin normaalisti. 

Totta on että tällaisena vuonna tuo intervetion hinta on käytännössä sama kuin maltaan, mutta tämä onkin enemmän periaatteellinen asia.

Rypsit on kaikki vielä varastoissa, mitä jos ilmoittaisinkin nyt Keskolle että vaikka teimme niistäkin sopimukset keväällä, annankin teille vain 25 % tehdystä sopimusmäärästä. Onkohan tämä molemmin puolista...?

No näin sitä oppii.

On siinä semmoinen ongelma että Kesko ei ota minulta maltaaksi kuin sen 40 tn, vaikka heidän kanssaan minulla onkin 160 tn sopimus. Loppujen kohtala on interventio

Kerronpa tässä tarinan mikä on itseäni hieman ihmetyttänyt viimepäivinä.

Tänä keväänä tein paikallisen maatalouskauppiaan kanssa mallasohrasopimuksen jonka koko oli 160 tn.
Tyytyväisenä viljelin kesän ja loppvuodesta toimitin näytteet. Tuloksena OK mallaslaatu, eli kelpaa kyllä.
Näissä sopimuksissa homma on mennyt (kuten aina) niin että minä tein kauppiaan kanssa diilin, kauppias on toimittanut sopimuksen Keskolle, joka on taas tehnyt WikingMaltin kanssa tämän sopimuksen. Nyt selvisi että Kesko on tehnyt WM:in kanssa sopimuksen vain 40 tn:sta, vaikka itse olen tehnyt 160 tn:sta. Nopeasti räknättynä se on luokkaa 25 % alkuperäisestä sopimuksesta!!
Hivenen jäi huono maku Keskon toiminnasta. Tiedän että ohrasta on ylitarjontaa, eikä myöskään intervention ja maltaan ero ole iso.

Onkohan tässä taas niin että sopimus velvoittaa vain viljelijää, eikä ostajaa...?

Olkaahan varovaisia jatkossa ettei tule yllätyksiä.

Parempaa uutta vuotta

Pieneen koneistoon saisi suhteessa enemmän hyötyä pienestä kattilasta, koska kokonaisenergian tarve / satsi on kuitenkin pienempi.

Nuorella ( tai ei niin nuorella, mutta vasta aloittaneella) isännällä investointi olisi tietty myös satsaus tulevaisuuteen, uskoa tulevaisuuteen pitää olla !

Naapureiden kanssa investoiminen olisi tietysti paras vaihtoehto, mutta jos kunnollisia / samanhenkisiä isäntiä ei ole lähistöllä... 

Moro,
Taisi olla toiveajattelua...
Tuommoisen 150-200 kw hakepannun kustannukset katoaa pilviin joten;
Pannu öljyllä lämpiämään, hakkeella + radiaattorilla ilman "esilämmitys".
Tällöin saisi 40-60 kw pannun toimimaan kuivausajan ulkopuolella toimimaan OK. Samalla saisi päivitettyä hake-systeemit 2000 luvulle.

Mitä olette muuten mieltä tuosta Törnumin tuplakuivurista?

Moro

Itse ainakin voin Aresta suositella lämpimästi. Minulla ollut nyt 2 kevättä 3,5 m XL hinausvarustuksella. Vetokoneena ruuvattu TM NH 120, olisikohan hevosia noin 140 hv. Kone tykkää vauhdista, eli mitä enemmän vaihtia sitä paree jälki. 3,5 metrin koneella ajelee 3-5 cm syvyyteen varmasti 3-5 ha/h, joten itse en ainakaan näe tarvetta 4 m koneelle.

Meillä on enemmän muokattu keväällä Areksella kertaalleen, sitten s piikkiä 1-2 krt ja kylvö. Tämän vuoden rypsisato oli todella hyvä.

Koneessa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Keväällä muokkauksessa tarkka säätö koneella, ettei vaan mene liian syvään ja kone on vaaterissa

Syksymuokkaukset on ehdottomasti tehtävä kuivanmaan ja -kelin aikaan, mieluusti heti puintien jälkeen. Laustamuokkain ( tai mikään muukaan laite) ei ole märän maan kone!

Ei ole ollut tukkeamis ongelmia keväällä eikä syksyllä. Maat multavia hiesusavi maita.  Koneessa perusvarpajyräpakkeri, ei tarvetta ylimäärä painoille, koneella painoa noin 2300kg?

Matalaan muokatessa kaipaisin tasaisempaa muokkauspohjaa, mutta meisän tapauksessa S-piikki tasoittaa sen kylväkuntoon

Lemken on todella kallis vaihtoehtio, saako 10 k€ lisäsijoituksella rahalla vastinetta?

Moikka

olen tuossa lueskellut kirjoituksia uusista kuivureista sekä hakkeella kuivauksesta ja ajattelin kirjoittaa tänne omat ajatukset.

Törnumin kaksoiskoneistoinen kuivuri, koko 13-15 m3 / koneisto.
80 kw hakelämmitys, ei öljyä , tupla koneisto mahdollistaa kattilan tasaisen kuormittamisen.
30 tn / h elevaattorit *2kpl
iso kippauskuilu ( 2 kuivurillista)
isoista 21 jalan merikonteista siilotilaa, nosto pystyy ja kartio alle, noin 70 m3 / kpl
Millainen kapasiteetti tuollaisella laitoksella olisi teidän mielestä?
Kustannuksia en ole vielä kysellyt, investointiavustusta?
Nyt vanha kylmäilmakuivuri käytössä, 200 m2, työläs ja halpa tapa.
Viljaa ripoteltu kylälle lisäksi kolmeen eri kuivuriin.

Omakotitalo + paja + 3000 l varaaja nyt käsisyöttöisellä hakkeella lämmitys, jatkossa 80 kw keskuksesta tulisi lämpö myös taloon, etäisyys noin 100 m

Kertokaahan kommentteja?
Haketta on omasta takaa, työtähän se tietysti vaatii
Pelto pinta-ala ~100 ha.