Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Arla tulee porskuttamaan eteenpäin Suomessa. Tuottajat eivät ole sen toimintaan tyytyväisiä Tanskassa, eikä Ruotsissa, mutta kotosuomen arlalaiset ovat. Heidän järkeensä ei tunnu käyvän se että Ei Todellakaan ole, yhdenkään suomalaisen maidontuottajan etu, ruotsalaisen maidon tuonti. Suomalainen arlan pikkutilallinen on astinlautana, ruotsin ja tanskan maidontuonnille. Heidän loukattua omanarvontuntoaan,(joka on kärsinyt suuren Valion varjosta) paikataan tässä koko suomen maidontuottajien kustannuksella.
Valiolaisia maidontuottajia on niin paljon että jos me toimitaan S-ryhmää vastaan se vaikuttaa. S-ryhmä ei halua meidän maitoa, me ei haluta s-ryhmältä ja agrimarketista mitään.
On se tuo Imme rukka tosi raasu. Puhuu kauniisti että asioihin voi vaikuttaa, mutta ei tajua mitä ruotsalainen maito ja a-i:n polkumyynti tekee suomalaiselle maidontuotannolle. Juuri kun on puhuttu kuinka tärkeä olisi saada markkinoilta lisätuloa. Jos nämä koillismaan tupaillat, sun muut olisi muuta, kuin Ingmannin propagandatilaisuuksia, siellä tuottajat VAATISIVAT Ingmannia lopettamaan polkumyynnin, mutta ei. Näille hölmöille kun näytetän jollain tilastolla että olette saaneet parempaa hintaa kuin valiolaiset, niin se riittää. Kyllä me maidontuottajat olemme surkeaa porukkaa. Helposti kusetettavia ääliöitä. Ingmannin tuottajatkin ovat kuin jotain jalkapallofaneja. Fanitetaan vain omaa "joukkuetta", vaikka maailma ympäriltä kaatuisi. Tämä Immekin on niin lapsellisen positiivinen Ingmannin suhteen että tulee mieleen pikkupioneerit.
Kyllä ainakin minun kaksikymmentä tonnia lannoitetta laskutetaan muualta.
Ajattelin nostaa vajaat kolmetuhatta euroa s-tililtä pois, sekä leikata kortin kahtia ja lähettää heille.
Periaatteena että kun he eivät halua yhteistyötä minun kanssa (ostaa maitoani), niin en minäkään tee yhteistyätä heidän kanssaan. Jos tähän porukalla reagoidaan, niin sillä on vaikutusta. Tätä ei pidä unohtaa heti seuraavana maanantaina. Torjutaan Arlan hinnanalennus yritys.
Ajoin kyseisellä E-mallilla n. 7500 h tuntia. 3060 E malli on 16-lovinen. Autotronic 32 vaihteinen. Muita eroja karvalakki E:n ja autotronicin välillä on ajonopeustutkan puuttuminen ja mielestäni jyrkempi ulosoton kytkentä. Hydrauliikka pumpun tuotossakin saattoi olla eroja. Tutkan puuttuminen aiheuttaa sen että E:ssä on katkaisija jota täytyy painaa kun aluevaihdetta vaihdetaan.
Öö... tota... Ei Autotronicissakaan tutkaa ollut, vasta Datatronicissa. Autotronicissa A/B alueet suunnanvaihtimella, josta se 32 pykälää saatiin. Lisäksi vaihteiston toimintaa valvoi E-malleista puuttuva tietokone. Myös tasauspyörästöjen lukot ja nelivedon valvonta kuului tehtäviin. Kaipa tuon voimanotonkin kytkeytyminen sitten oli sen boksin takana ja puuttuminen aiheutti tuon äkäisemmän kytkennän... Muistaakseni tietokone esti alueen vaihtamisen jänikseltä kilpikonnalle yli 4km/h nopeudessa tjsp.
Näin se varmaan meni...aikaa mennyt kymmenkunta vuotta kun massikka oli niin menee datat ja agrot sekaisin.
Ajoin kyseisellä E-mallilla n. 7500 h tuntia. 3060 E malli on 16-lovinen. Autotronic 32 vaihteinen. Muita eroja karvalakki E:n ja autotronicin välillä on ajonopeustutkan puuttuminen ja mielestäni jyrkempi ulosoton kytkentä. Hydrauliikka pumpun tuotossakin saattoi olla eroja. Tutkan puuttuminen aiheuttaa sen että E:ssä on katkaisija jota täytyy painaa kun aluevaihdetta vaihdetaan. Katkaisija on sijoitettu alunalkaen ohjauspylvään oikealle puolelle joten aluetta vaihdettaessa pitäisi olla kaksi kättä. Siirsin katkaisijan vasemmalle puolelle ja laitoin niin että sen sai kytkettyä päälle. Tällöin täytyi muistaa että ei vaihtanut aluevaihdetta yli 12 km/h vauhdissa. Lomittajien ja nuorison ajaessa nappi oli käytössä. Ulosoton kytkentä oli niin jyrkkä että traktosi "söi" nivelakseleita niittomurskaimen kanssa. Pienillä kierroksilla kone sammui ja isommilla kierroksilla väänsi haarukat. Sen kanssa oppi pelaamaan niin että "räpyttämällä" katkaisijaa ulosotto lähti pehmeästi. Ehkä sen olisi huoltomies osannut säätää..
3060 oli vähän laiskanpulskea, kun noin 7000 h kohdalla tehtiin pumppuremonttia sanoin diesel korjaamolle että ottaa se irti mikä pumppua säätämällä mahdollista. Tällä kone meni pilalle, moottori alkoi savuttamaan, huohottamaan kuumana ym. Turbottaminen olisi ollut viisaampaa ja jos löytäisi hyvän turbokoneen se kannattaisi ostaa heti. Kokonaisuutena 3000- sarja on aikansa huipputuote, ajomukavuuden ja teknisten ominaisuuksien puolesta. Hyvin pidetty kannattaa ostaa, fiksattua resua ei sillä esim. naapurin 13000 h ajettuun 3070:seenkin tehtiin n. 10000 eurolla remonttia vaikka traktori oli ajokunnossa.
Kyllä 202 Valtra oli Direct, sekä Versu mallina hyvä peli. Itse ajan saksalaisilla mutta täytyy sanoa että hyvä kun kotimainen on paree tai yhtä hyvä kuin ulkomaiset. Sen verran olen isänmaallinen että tarjousta olen aina pyytänyt myös Valmet/Valtrasta, vuodesta -86 saakka ja monesta kaupasta. Ei ole vielä ollut lähelläkään kaupanteko, pitää vissiin olla valmis maksamaan kynnysrahat.
Ihmetyttää tuo Fendt kiihko jollakin. Testin mukaan meluisa traktori jolla jumalaton hinta. Kai mukava urakoida sellaisella vehkeellä. Kokemusteni mukaan saksalaiset autot Mb/Audi ja traktorit Deutz/Jd ole sen ihmeellisempiä vehkeitä kuin muunmaalaisetkaan. Tuskin Fendtkään, samanlainen huonosti motivoitu vierastyövoima niitä kokoaa, vieläpä paljolti samoista komponenteista kuin muissakin tehtaissa.
Mutta kyllä Valtra oli makea peli ihan rehellisesti sanottuna..
Vika ei ole outo autoissakaan. Pojan Tdi Bora ei lähde lämpimänä käymään kuin hinkkaamalla. Se on erittäin tehokas 90 heppaseksi, lieneekö sille jotain ohjelmointia joskus tehty. Auto on ollut meillä kolme vuotta, ensimmäisen vuoden aikana siihen vaihdetttiin ruiskutuspumppu merkkiliikkeessä takuuseen. Samanlainen sahattava se on ollut ennen sitä ja jälkeenkin. Ajoitukset tarkastettu, huollettu mutta ei...hävettää sahata sitaä käymään lämpimänä. Kylmänä kyllä lähdetään..
Minun 6610:ssä vm.03 vaihdettiin takuuseen yksi ( en muista mikä) hihnapyörä n. 250 tunnin kohdalla. Se söi remmin ja nyt koneella on ajettu 3800 tuntia silloin vaihdetulla remmillä. Kannattaa katsoa todella tarkasti pyörät, oikeastaan se ei voi johtua kuin linjauksesta, hihnapyöristä tai täysin väärästä kireydestä. Tekniikka on samaa kuin muissakin vehkeissä, ei remmi tiedä mikä logo pellin päällä on..
teho riittää ja läpi menee myös vesimärkä tavara
Toi vesimärän tavaran paalaus ei kyllä tee hyvää paalaimelle, oli merkki mikä hyvänsä...
Minä kokeilin tuota remmikonetta sen vuoksi kun Jd:n etupaneelissa oli leuhkasti että soveltuu säilörehun paalaamiseen. Mielestäni Suomessa on niin että jos laite myydään tiettyyn tarkoitukseen, niin sen on myös toimittava ilmoitetussa käyttötarkoituksessa. Periaatteessa on tosiaan idioottimaista paalata vettä..
Kyllä muuttuvakammioinen paalit tekee. Olen ajanut nyt jonkin verran Jd:n 582;sella remmikoneella ja ensikokemukset ovat kyllä hyviä. Paalit ovat todella, todella tiukkoja, meinaa Elhon hinattavalla lipsahdella sivusta nostavat käpälät. Paalin ydin on niin tiukka että sitä ei kerta kaikkiaan saa Avantilla pieksettyä hajalle vaikka silppukin on kohtuullisen hyvää. Keskiosaan jää noin 40 cm:n halkaisijaltaan oleva kova pötky. Mikä parasta, paalaus on mukavaa, tehontarvehuippua ei ole vaan paalinvalmistuksen tietää oikeastaan vaan monitorista. Tosin jollain rehulla ja jollain kierroksilla, economy asennolla voi kone hieman humpata ennen paalin valmistumista. Tiukatkin päisteet on mukava ajaa täydellä kammiolla,ei tarvitse väännättää, paalin voi myös tipauttaa pois jos haluaa...paali on silti yhtä tiukka kuin isompikin.
Olen tehnyt suurimmaksi osaksi sataviiskymppistä paalia, tällöin monitori vinkaisee sadassaneljässäkympissä( 10 cm ennen tavoitetta), sitten se vinkuu 150:ssä ja jos haluan voin ajaa tästäkin yli jolloin se huutaa seuraavan kerran vasta kun kammio on maksimissaan täynnä. Ajaminen on paljon joustavampaa. Ajoin reilut kymmenen hehtaaria kun lupasi pitkiä sateita, silla tavalla että niittomies kulki edellä ja paalain heti perässä. Pahaksi onneksi ehti tulla muutama kunnon sadekuuro joten heinät oli märkiä. Ajattelin että mikähän tästä tulee vaan ei siinä mitään ongelmaa. Paalain toimi hienosti. Paalaimessa on etupuolella ruuvi ns. säilörehuvarustus, joka postaa remmien takaa heinänmoskaa. Takaluukun puolella tätä ei ole joten sinne se kerää jonkin verran törkyä. Ne olen poistanut kerran päivässä pois mutta en tiedä onko se välttämätöntä. Voi olla että esim. vihantaviljoja paalatessa sitä kertyisi paljonkin sinne ? Huomasin että sinne tulee tavaraa kun tutkin että miksi se repi verkkoa. Sidonta tuntuu pelaavan kohtuullisen mukavasti, kertaakaan ei ole jättänyt sitomatta, Piipon verkkoa se repi jostain syystä, se oli tosin liian kapeaa tähän koneeseen. Sidonta nurkan yli Cover Edge mietityttää...mahtaa olla v...mäinen ottaa verkko pos talvella.
Koneen yksi hyvä puoli on sen yksinkertaisuus. Päältä katsottuna korkea remmikone on ruma ja monimutkainen mutta kun kammion ja sivupellit aukaisee niin huomaa sen yksinkertaisuuden.
Jontikan noukin ei mielestäni mikään huippu ole mutta ei huonokaan. Aiemmassa Claasissa se oli parempi. Se ihmetytti kun vähänajetulla Claasin 250 rotocutilla teki löysiä paaleja, se meinasi porsia siitä huolimatta. Rullat, laakerit ja ketjut pirskahteli. Jd:n 575:ssa oli myös laakeri ja ketjuongelmia mutta se teki kuitenkin tiukkoja paaleja kiinteäkammioiseksi. Mutta se on selvä että jos ajonopeutta haluaa ylläpitää ja tehdä tiukkoja paaleja niin kuormituspiikit kiinteäkammioisessa ovat valtavia ja remonttia jossain vaiheessa tulee.
