Itse olen sitä mieltä, että tuki eurot tasan koko maassa ja sitten markkinatalous hoitaa loput. On turhauttavaa katsella pitkin maata peltoja, joita viljellään puolivaloilla. Tässäkin tilanteessa on tiloja, jotka pärjäävät ihan hyvin ja luulen että aina tulee olemaan tiloja, joilla ei ole elo mahdollisuutta. Sama asiahan on muussakin yritys kentässä, jotkut pärjää huonoinakin aikoina.

Itse en ainakaan haluaisi yrittäjänä, joita meidän kaikkien pitäisi olla liittää meitä mitenkään ay-liikkeeseen. Yhtenäisyys ei edes riitä olemaan MTK jäseninä, niin miten ihmeessä voi edes ajatella, että tuottajaorganisaatiossa.
Pidän myös ihmeellisenä, että suurin ongelma mistä yrittäjät täällä keskustelee on tuet. 150ha tai alle viljatilan ei nykytilanteessa pidäkkään työllistää/elättää koko perhettä vuoden ajan. On monia jotka ovat laajentaneet yritystoimintaa maatalouden ulkopuolelle ja saavat sieltä elantoa lisää. Moni maanviljelijä olis kovaa valuuttaa kädentaidoiltaan verrattuna Korsolaiseen Peraan, jolle täytyy muistuttaa työpäivän päätyttyä,  että huomennakin on työpäivä. Ikävä kyllä on menty tilanteeseen, jossa ei muuta kuin ruikuteta, että kuinka huonosti meillä menee.

Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.

Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.

Pakkasten tultua kultivointi voi sujua hyvinkin. Kyntö onnistuu melkein kelillä kuin kelillä, jos on neliveto hyvillä renkailla, eikä päkistä liian monella vantaalla. Äkeet ja vastaavat eivät oikein taida toimia. pahna on niin märkää ja takertuvaa. Meillä ei ole niin märkää juuri koskaan ollut, ettei pehmeillä takarenkailla ja herkäksi säädetyllä painonsiirrolla pystyisi maata kääntämään. Vähemmän se märkä maa vastustaa. Päisteet menevät melko kuraksi, mutta kuivuvat kevääksi kyllä.

Meillä on Pirisen piikkilevikkeet, joita voisi jossakin vaiheessa testata, jos liukasta on. Ne olivat tuolla sokerijuurikasta viljelleellä naapurilla. Ei koskaan ollut niin vetelää keliä, etteikö piikki olisi ottanut otetta plinisavesta. Kaipa hiukan rytkytti se piikkirivi, joka sinne vaon pohjaan pureutui.

Vakolan koetusselostuksessa 901 kyseisiä piikkilevikkeitä testattiin sokerijuurikasmaalla. Vetovoima kasvoi jopa 100 %. Niitä käytettiin sekä sokerijuurikkaan nostossa että sokerijuurikasmaan kynnössä. Arvostelu oli kiittävä, kestävyyden osalta. Traktoriin kerrottiin kohdistuvan rasituksia kovalla pinnalla, eikä tiellä voi ajaa. Levikkeet pitää viedä pellolle erikseen ja ajaa kumipyörä parrun päälle ja nostaa piikkilevike vaikka suursäkkinostimella hahloihin. 

-SS-

Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että harkitsee kultivaattorilla tai vastaavalla mennä pellolle. Pinnan liukkaus on varmaan pienin ongelma tällä hetkellä.  Täällä optimoidaan vaikka mitä juttuja, mutta eiköhän maan kasvukunto kärsi aikalailla, kun märkänä mennään väkisin pellolle.

Mikä hinta on nyt

Onkohan vielä jurtinviljelijöitä jonoksi asti soppareita tekemässä tänään julkistetulla hinnalla. Kovaa on pudotus ollut tässä kuluneen 4 kasvukauden aikana

Ainakin Etelä-Suomessa monella alueella on vähän karjataloutta ja sitä myöden nurmia, sekä karjanlantaa. Itsellä huomasi vaikutuksen eläinten lähdön jälkeen. Nyt kun useampi vuosi tullut kiinnitettyä huomiota peltojen kasvivalintaan, toki rahakin muistaen. Kuminaa, hernettä, nurmia karjatilan kanssa lohkoja vaihtaen olen saanut viljalle vaihtoehtoja. Kompostia on nyt ajettu kolmena keväänä ja suurin osa muokkauksesta tehdään kultivaartorilla keväällä. Syysviljat mukana myös.  Tämä itsellä aika toimiva resepti, toki jokaisen täytyy löytää omalle tilalleen sopiva

En ole varmaan tarpeeksi kouluja käynyt, mutta uskallan kuitenkin epäillä, että saavutetaanko riittävästi hyötyä nostamalla 6,5 pH keskiarvoa seiskaan. Eli maksaako kalkitus enemmän, kuin saavutettu hyöty lannoituksen kautta. Suurempi vaste saadaan todennäköisesti panostamalla lohkon vesitalouteen ja kasvien kiertoon. Maan kasvuntoon panostaminen on aika tärkeä asia mikä monelta unohtuu. Toki kalkituskin on kasvunnosta huolehtimasta. Nyt kun seuraa runsaiden sateiden aikaan lohkoja, niin ainakin helppo nähdä kuinka lohkon vesitalous toimii.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 05.10.23 - klo:15:15

Sanotaan nyt jotain lannoitteistakin kun tää on lannoiteketju. Aion nostaa joka pellon ph yli 7, jotta pääravinteet liukenevat ja apulantaa tarvii käyttää vähemmän.

No tätä mäkin olen pohtinut josko nostaisi ainakin sinne lähemmäs seiskaa. Nyt on viimeisten maanäytteiden perusteella kaikkien lohkojen ph keskimäärin 6,4, vaihteluväli 6.2:sta 6,7:ään.

Heinäkuun sateet eivät ole huhtikuun kylvöksiä enää muuttaneet miksikään. Leijona-kevätvehnän lajikeominaisuus on erityisherkkä poutivuus. Siemenessä oli kauraa noin 5 kpl suursäkissä. Ne kaurat olivat pitkiä ja tummanvihreitä. Mutta vehnät ovat tehneet koko kesän ajan kuolemaa.


Kuva: Leijona-kevätvehnä, 88 vuorokautta kylvöstä.

-SS-

Kuinka SS olet kylvänyt lajiketta, joka on ominaisuuksiltaan herkkä poutimaan. Niin kauan kun muistat olet julistanut oman alueesi kuivuutta kasvukaudella.

Y-20 377€ salpietari 294€  alv.o%

Tilasin 100t katotaan kuinka käy😂

Viljatavastialta tuli tänään spostia

Jahas, Yara hinnoittelee uudelleen 9.12.22-19.1.23 hinnat täsmäämään 19.1 hintoja

Noniin talven saldoa täältä varsinaisesta suomesta:

- Syysrypsi. Täydellisesti kuollut. Epäuskoinen tunne kun lähes 20ha lohkon käveli ristiin niin ei ensimmäistäkään elävää tainta näkynyt.

Syysvehnä. Ei oikei  sen parempi. Päisteissä voi vähän vihreää löytyä.

Ruis noin 50% hengissä. Mutta onneksi tasaisesti.

Ei ole minun muistiin osunut, että talvi olisi syysvehnän noin täydellisesti hävittänyt, aikaisemmin ollut joitain kaljuja läikkiä siellä täällä. Ja on aikaisemminkin pellonpäällä jääkenttä ollut. Ja sekin, että tuntuu vähän kaikilla olevan sama tilanne.

Harmitus on kyllä suuri kun muistelee millaista taistelua koko viimesyksy oli kelien ja koneiden kanssa.

Onneksi ei tullu kylvettyä kuin 80% syysviljaa 

Tämä asia monelta unohtui viime syksynä kun kiimassa kylvettiin isoja aloja syysviljoja. Riski on aina talvituhoille olemassa. Harmitus on suuri kevällä jos % osuudet isoja pinta-alasta. Itsellä noin 25% syysviljalla

Oikea kätinen jenka. Lähtee pajavasaralla koppaamalla helposti irti.

Omasp ei palauta liikaa perittyjä korkoja

Onko Säästöpankki ryhmältä mitään päätöksiä asiasta? Nordea ja Op vissiinkin maksaa

Koskas saa taas kyntää, ajatellen kasvipeitteisyys toimenpidettä