Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
En ymmärrä lainkaan tuollaista logiikkaa. Jos puit ja kuivaat 19% viljan, mutta jätät puimatta 21% kosteudessa olevan,
Eipä tuossa tosiasiallisesti verrattu 19% ja 21%, ymmärtänet sen. Vertailupari lienee 16-17% ja 28%-30%. Sakoluvun mentyä rehuvehnän hinta laskee, jos ei ole sopimuksella varmistettu. Koholla olevia DON-lukuja on näkynyt kaikilla viljoilla. Ei ole kauan siitä kun 10 mg/kg ei ollut yllätys, olikos toissa vuonna. Kaikilla viljoilla on myös näkynyt DON-lukuja, jotka lähestyvät elintarvikelaadun maksimirajaa.
Silloin ainakin kauralla hinnoitteluun tulee lähinnä energia-arvo, mutta saakohan silloin enää kuivatuskulua energianmyynnillä takaisin ?
-SS-
Tämä oli aikalailla mitä tarkoitin. Tånä vuonna ei välttämättä viljatilan kannata puida kaikkea pois, joa menee hankalaksi.
Jos laskee kaikki kulut yhteen, niin tänå vuonna ei näillä hinnoilla kannata puida yli abaut yli 20 kosteuden viljoja. Fosfori ja typpi sen verran kallista, että parempi jättää ravinteet kiertoon eikä poistaa niitä puimalla. Nykyiset kulujen hinnat ovat liian suuret, että kannattaa puida mitään liian liian kosteana.
Minä haluasin joskus nähdä tutkimuksia esim viiden vuoden syklissä. Koska tosiaan lannoitus kyllä säilyy edes osittain seuraavaan vuoteen, mutta miten on sitte muuten. Hyödyttääkö vaikka nyt tautiaineet seuraavaa vuotta, niin en ole ihan varma.
Minun mielestä paras tautiaine on fosfori lannoitus aina mitä rajat sallivat ja paras korrensääde on lajike joka ei mene helposti lakoon. Hieman olen siitäkin syystä skeptinen tautiaineisiin, koska ne mielestäni ehkä häiritsevät myös normaalia pellon mikrobi toimintaa.
Miten tuo voi kannattaa. Eihän kaura vaadi muuta kun rikka torjunnan jos edes sitäkään, kun on vahvin viljoista peottoamaan rikat.
Ei ainakaan viljelyssä ole ollut kannattavaa panostaa kasvuun aikoihin. Kasvun ongelma on siinä, että se vaatii yleensä panoksia myös koneisiin ja rakennuksiin. Kannattavinta toimintaa oman käsityksen mukaan on ollut yrittää saada hehtaarilta mahdollisimman hyvä tuotto ja se ei aina kasva hehtaareja lisäämällä, jos se vaatii koneiden ja rakennusten uusimista.
Avanti on ollut aikalailla hyvä, mutta on pienijyväinen eikä ikinä saa mitään päälle 60 painoja. Kuitenkin ei homeita ikinä ja lako on satoisien kaurojen parhaimmistoa.
Miksi ei kannata polttaa rehuviljaa? Eikös tuo nyt ole jo huomattavasti halvempaa kun hake?
Itse käytän maan tiivistymiseen myös muita mittareita kun rengastus, eli tonnimäärä mitä liikutellaan hehtaarilla per vuosi. Pienillä kapeilla koineilla tulee yleensä huomaamattaan tiivistettyä maata enemmän mitä leveämmillä. Esimerkiksi puimuriin mahdollisimman leveä pöytä, niin liikuteltavat tonnimäärät per hehtaari tippuvat ja myös polttoaineen kulutus.
Onhan nuo kevätviljat yllättävän hyviä, ei olisi uskonut niiden toukokuun poutien jälkeen. No kevätviljoille tärkein kuukausi kesäkuu satoi kohtuullisesti niin siinä kait sitten syy.
https://kaytannonmaamies.fi/lisaa-vetta-viljoille/Kun vedestä puhutaan, niin pitää muistaa että sadanta on vain yksi komponentti. Tärkeää olisi välttää kaikkia toimia jotka häiritsevät kapilaaria, jos haluaa paremmin poudan kestäviä peltoja.
Mitä kauran veden tarpeeseen tulee, niin hyvin voi pitää paikkansa sen tarvitsevan kevätviljoista eniten vettä, mutta kaura on myös vahvin tekemään juuria jolloin se osaa hyödyntää parhaiten maaperään varastoitunutta vettä.
Mietin vaan ihan belorin kannata, että eikö heillä olisi olisi ollut järkevämpää antaa vain suoraan alennus huonosta tuotteesta. Nyt siis myydåän näitä palautuksia viime vuodelta ilmeisesti kun ei mennyt kylvöneesta läpi niin kakkoslaatuna.
Mielestäni kuivurin kuivausteho on melkolailla pelkäästään kiinni pannun tehosta. Tullut luettua kanssa noita juttuja kuinka lämpö nostaa hyötysuhdetta, niin monella se lämpö rajoittunut liian pieneen pannuun. Melkein kaikki paitsi maltaat ja siemenet kannattaa kuivata mahdollisimman suurilla lämmöillä, mutta liian pienellä pannulla lämmöt eivät nouse ilman ilman kikkailuja.
No eihän viljelyä voi tosiaan aloittaa tyhjästä kun kannattavuuden mittarit kyykkää pahoin jos viljely on velkarahoitteista. Muutenkin samaa tuottoa saa sijoittamalla tekemättä mitään, niin ei se ihme ole että pankit saattavat olla nihkeitä maatalouden suhteen. Eihän missään muussa yritoiminnasa hyväksytä niin pieniä tuottoja sijoitetulle pääomalle.
Yllättävän anteliaasti pankit kuitenkin lainoittavst spv kauppoja vai lahjanako nuo nykyisin menee... 
Jups! Spv on valtion takaama valtaosin, siis korkotukilainaan pankki saa aika hurjat katteet. Tuossa nollakorkojen aikaan pankki veti melkein 4% korkoa kiinteästä lainasta joka maksoi viljelijälle 1% kiinteänä, kun valtio maksoi erotuksen. Tottakai pankit näitä hamuavat missä on valtion avustus mukana.
No eihän viljelyä voi tosiaan aloittaa tyhjästä kun kannattavuuden mittarit kyykkää pahoin jos viljely on velkarahoitteista. Muutenkin samaa tuottoa saa sijoittamalla tekemättä mitään, niin ei se ihme ole että pankit saattavat olla nihkeitä maatalouden suhteen. Eihän missään muussa yritoiminnasa hyväksytä niin pieniä tuottoja sijoitetulle pääomalle.
