Näyttivät kumminkin pörssitiedotteen mukaan tehneen viis miljoonaa voittoa 2016 pelkästään Baltiassa?

Tais olla ensimmäinen kerta kun Mönkkäriviestissä jäi vetotesti tekemättä? Siihen taitaa olla syykin...jos Valtra pysähtyy mäkeen niin mikä mahtais olla vetoteho?

Ei näkyny pistetaulukkoakaan, täytyy varmaan vaan luottaa silmät ummessa lehden "puolueettomaan" toimitukseen.

Oriston Fendt-taustalla syntyy puolueettomia kommentteja miten Fentin vaihteisto on perempi vaikkei koko kone ole edes testissä!

Konekesko kaivaa verta nenästään esittelemällä Porissa uudet Claasit? Mitähän Prihti siihen sanoo?

http://www.konekesko.com/fi/Default.aspx?tabid=7865

Kävikö kukaan?

Eiköhän johdu tuosta Hankkijan omasta "Suomi" -huolto-ohjelmasta.  :'(JD:n ohjelmalla kulut olis ollu samat kuin muilla?

Kuulemma Suomessa on niin helpot olosuhteet että voi huolto-ohjelmakin olla helpompi (ja halavempi). Lopputulemana ainakin lukemattomia hajonneita AutoPowereita.

Näin toimii osuuskauppaväki, ja isännät uskoo...

Niin veto- ja voimanottotehossahan Massikka voitti aivan ylivoimaisesti. Ja jos mitä tahansa numeroita kattoo, niin MF oli YLIVOIMAINEN voittaja. 

Muakin hämmästytti että JD saatiin "voittajaksi" kun kuskit niiiin tykkäs siitä. Esimerkiksi Massikan tieominaisuuksia moitittiin ja JD:n kehuttiin, eikä pisteytyksessä otettu ollenkaan huomioon että Massikka kulki melkein 5 km/h nopeammin. Olis pitäny ajaa Massikalla toiseksi suurimmalla vaihteella niin olis ollu tasapäinen kisa? 

Huomasitteko muuten että Oristo pääkirjoituksessa oikein etukäteen puolusteli tätä puolueellista tulkintaa, tiesi ittekin että JD pitää saada voittajaksi ettei Hankkijan mainokset katoo lehdestä!!!

Niin nuo pienemmät lukemat on suoraan vauhtipyörältä direktiivin mukasia mittauksia. Tässä on Sisudieselin lukuja:

http://sisudiesel-com-bin.directo.fi/@Bin/fc754bf97caa49ee764849e31703a160/1222879324/application/pdf/1616460/SisuDiesel_Citius_6syl.pdf

Nuo yli 230 lukemat on tapista mitattuja ja aina jonkun verran suurempia, eikä niitä voi suoraan verrata direktiivin mukaisiin. Mun kokemuksen mukaan Tier3-moottorit on direktiivin mukaan mitattuna aikalailla samalla tasolla, jonkun prosentin ero voi olla. Oikein huomattavasti suurempi ero on sitten vaihteistojen hyötysuhteessa...ja tosi paljon on eroa siinä pystyykö koneella ajamaan taloudellisimmalla kierrosluvulla, noissa moottoreissa näyttäis olevan alue 1400-1800 kierrosta.

Yrman myyntipäällikkö näyttää kirjautuneen kolme kertaa tänne peräkkäin eri nimillä

Articlalle:
Eihän Deutsi edes ollut vakavasti Suomen markkinoilla yli kymmeneen  vuoteen eli 1988-2001 ennenkuin Kesko sen otti uudestaan vuonna 2001 myyntiin kun CNH siirsi Casen Keskolta Agritekille? Ja myihän Kesko kumminkin kuuden vuoden aikana pitkälti yli tuhat Deutsia, se on aika paljon enemmän kuin muutamat jotka Mateko myi, ja sitä ennen Deutzfahr Skandinavia.

Ettei vaan olisi sulla vitutus omaan valintaan päällimmäisenä kun koko ajan haukut ja källäät Massikkaa. Ainakin vahvasti siltä haiskahtaa...

Ei kai tuollainen pure suomalaisiin? Markkinoiden vanhanaikaisin traktori...

Hauska webbisaitti: www.masseyferguson50.com

Sain jo 1525 pistettä ammunnasta!

Linnavuoresta kuulunutta:

SisuDiesel Tier III moottoreissa on optimoitu venttiilinajoitus ja kaasunvaihto. Tällä optimoinnilla saadaan jäämään palotilaan pakokaasuja tilanteesta riippuen.

Tämän tarkoituksena on saavuttaa alhaisemmat typenoksidipäästöt.

Pakokaasujen jättämisellä palotilaan pyritään seuraaviin asioihin:
-   Laimennusvaikutus
Jäännöspakokaasut vähentävät palotilassa olevan kaasuseoksen happipitoisuutta. Tämä alentaa palotapahtuman lämpötilaa ja siten pakokaasujen NOx pitoisuutta.
-   Lämpökapasiteettivaikutus
Jäännöspakokaasu sisältää suurelta osin vettä ja CO2:ta, joilla on suurempi ominaislämpökapasiteetti kuin ilmalla. Suurempi ominaislämpökapasiteetti sitoo palamistapahtumasta lämpöä itseensä.
-   Kemiallinen vaikutus
Eräät jäännöspakokaasun osat erottuvat ja ottavat osaa palamistapahtuman kemialliseen reaktioon.

Näyttäis Pirkan naistoimittaja perehtyneen asioihin...