Olipas Oskari melko hyvin kirjoitettu vertailu!

Mikä Jonnu/Valtu sulla vertailuparina?

Jd 6830 premium autoguad plus laatikolla ja t 162 versu

Ollut versu nyt muutaman päivän koeajossa.
 Eniten kummastuttaa vaihteiston hitaus pikavaihteet nyt on ihan siedettävät, mutta alueen vaihto todella hidasta  risteyksissä lähinnä hävettää kun valtra miettii vaihtamista eikä mitään tapahdu sama peli vaihtaako automaatilla vai napittaako itse.

Ohjaamojousina koneessa on puoliaktiiviset ilmajouset jotka tiellä ovat kyllä mainiot poistamaan pituus suuntaisia iskuja,mutta kun pellolla ajaa esim. kyntövakoon tai montturykelmään tiellä niin jouset eivät riitä sivuttain tuleviin iskuihin ja kova kumina ja kopin natina valtaa pääkopan. Lisäksi ohjaamosta kun pesin koneen jostain kopin vasemmasta takakulmasta vesi tuli koppiin ei tosin takalasin tiivisteistä, kuuluunee ominaisuuksiin?  Kokonaisuutena jousituksen suhteen pidän vertailukohtana olevaa jontikkaa kuitenkin parempana juuri ohjaamonjousituksen takia, vaikka ilmajousitettu etuakseli valmetissa on parempi.

Ohjaamosta takanäkyvyys ei myöskään päätä hurmannut koska palkit tekevät kovan katvealueen juuri vaikkapa niittomurskaimen kohtaan.

Hallinta kyynärnoja sais olla kans pehmeempi kun joistikillä käyttää hydrauliikka kyynärpää ärtyy epätasasessa maastossa kun se on niin kovaa värkkiä.

Ohjauksen väljyyttä en myöskään voi käsittää, ajonautinto kaatui viimeksikin kun valtra kuume oli ratissa olevaan klappiin ja nyt sama peli. Minun mielestäni ohjauksen kuuluu olla just eikä melkein eikä samanlainen kuin 25 tuhatta tuntia ajetussa koneessa, tosin vaadin hyvän ohjauksen koska oppinut kuorma-autoilla ajaessa että auto menee suoraan vaikka ei  ratista juuri kiinni pitäisi.

Jos jotain hyvää pitää löytää niin moottorin ääni siitä oli saatu hyvin pois.

Lopputulos koeajosta on se että valtra kuume meni taas pitkälle kaukaisuuteen ja matka jatkuu keltavanteisella.
 
Tosiaan oli hyvä, että sai koeajaa kunnon töissä niin kaikki hohto kotimaista kohtaan lähti.

Lihasikoja ne on.Vissiin joulunpyhät sekottaa vieläki ko oli joulu nolosti keskellä viikkoo.

Aina on alle 10 sian erätki kelvannu LSO:lle. Mutta nyt on kumma ku joulukuun lopus on ilmotettu  230 kpl
Tähän päivään mennes on vasta 100 kpl lähteny ja loput 130 hakee kahdella eri kerralla ko ens viikolla näkyy olevan 25 nouto.
Tämä on vissiin sitä logistiikkaa

Aidon suorakylvön teorian  ymmärrän ,koska  ajokerrat vähenee ja sitä kautta polttoainetta säästyy ,konekustannukset ovat pienemmät.Puintikosteus tosin 1-2%suurempi kuin kynnetyllä ja jotku väittää että sadon määrä ei laske ,mutta itte olen tehny toisenmoisia havaintoja.
Siemenviljely ei ainakaan tutulla onnistunu suorakylvössä eikä kevytmuokkauksessa,koska kasvitaudit ja homeet pilasivat laadun.Jos rehuviljaa viljelee ja syöttää vaikka elukoille ni saattaa suorakylvö olla järkevä ratkasu.

Mutta tämä kevytmuokkaus mitä sillä saavutetaan?.Monet vetaa 3 metrin amatsonee syksyllä ja vielä joskus keväälläki ja vaatii silti ruiskuttaaki keväällä että hyvä olis.
Satotaso ainaki meidän kokeilussa putosi eikä työmäärä kyntämiseen nähden paljon vähene?
kynnössä aikaa kuluu n.1,25h/ha.Muokkarin saavutusta en ole mitannu mutta on se hieman nopeempaa mutta sellanen kutina että minkä siinä ajas voittaa ni sen verran se heikommin  antaa laadukasta satoa,että kallistun kynnönpuolelle.
Vesi ongelmia kanssa on ilmaantunu kun ei maa läpäse.
Täs tämmösiä perusjuntin ajatuksia.

Onko muilla ongelmia ollu kverneladin kääntöauroissa ku "kantapäät" on kiinni kahdella pultilla ni useimmin menee pultti poikki,mutta sitte ku pultti kestääki menee se "kantapää" pultin takaa poikki ja ajanmyöten irtoo koko osa.2 jousenlehtee on otettu pois se helpotti asiaa.Maat ei hirveen kivisiä oo,maakiviä pääasias ja niihin sillon tällön kopisee.Sarka auroissa osa samanlailla kiinni mutta niissä pysyy.Ja kärkien vaihtoki paskamainen homma ku ainaki överumin sarkaaurois sai aina avaimella pultit auki ni tos joutuu aina rälläköinti hommii.välttein malli es80 ens vuonna todennäkösesti vaihtu viis teräsii överummeihin.
Ihmettelen suuresti että jotku kverneladeja kehuvat kun ei 20 vuotee oo edes kehitystä tapahtunu.
Tai sitte muut on vaa paskempia

tämä nyt ei keskoon liity ,mutta  kyseltii Nh:sta tarjousta viime syksysti esti höpöteltii "apupojan" kanssa koneista ja kyseltii ja odotettii että tämä pää myyjä tulee paikalle ni otti tiedot ylös ja käskettii tehdä tarjous suorasta kaupasta ja vaihdosta eikä mitää oo vieläkään kuulunu.Agrimarketin ja valtran palvelu pelasi .Jälkeen päin kuullu ,että myyjä syytti että apupoika ei tehny tarjousta ,mutta ku asia oli just niin yksinkertanen että sillä ei oikee ollu valtuuksia myydä koko konetta.
Harvemmin myyjällä varaa on jättää huomioimatta jos joku ostais suoralla kaupalla konetta.
Ja sitte on vielä niitä myyjiä jotka haukkuu vaihdokin täysin niin jää sellainen maku ,että ei enää ikinä tuon myyjän puheille.

letkunrikko venttiilithän on helppo jälkikäteen asentaa .Jos turvallisuus siitä on kiinni ja ne usein uitetuista koneista puuttuu
Aika eriäviä mielipiteitä tosta ce merkki asiasta kun erään liikkeen myyjä sanoi että heiltä ei saa suodattimia eikä varaosia koneisiin jotka on tuotu ulkomailta joissa kuitenkin ce kipi ja vaatimustenmukaisuustodistus paperi,toisessa taas että täysin byrokraattinen juttu ja heidän edustamiinsa koneisiin kaikkii tähän asti on samat osat sopineet.Riippuu tietysti myyjästä haluaako myydä mitää kun ei heiltä ei ole konekaan ostettu.

eilen lähti tilaus moottoripolttoyljyä  0,92 hinnalla.Lämmitys öljy oli sentin halvempaa.

Sehän on koko kaupunki alavalla maatalousmaalla pienten penkkojen takana.

Volvoja lähiurakoittijoilla useempia.Ketjut kuluu tuhannen ja kahden tuhannen välii .Juur olin jutuissa ni 210:pis 1000 tuntii ni meni ketju remonttii,takuuseen niitä tuntuu tekevän.Mutta ei ne huonoja voi olla ko pienestä kunnasta 8 volvon kaivuria löytyy.Hitachia ja cattia kehuvat parhaaksi,hitassia en oo ajanu,mutta kattia jonku verran ni tuntuu se isännälle olevan varma peli ekan kerran korjaamolle joutui 4500tunnis,B sarjan ohjaamo hieman pieni näin kuskin kannalta.Huyndailla kaivanu nyt 1000 tuntia tehty eikä siinä viä vikoja oo ilmenny ohjaamo riittävän tilava josta löytää hyvän kaivuasennon,tehoa tuntus olevan ja hydrauliikan tarkkuus ainaki minulle kelpaa.

paljonko yhdistelmäsikala lisä on lsoolla?käyny vaan mielessä jos olis mahdollista läheisestä emakkolasta täyttää lihasikalaa jatkuvatäytöllä,mutta mahtaako maksaa vaivaa.

Lso:oolta lupailivat kun kyseltiin  mihin hinta suhdanteet ovat menossa ja oletin että jotain korotuksia tulossa lihan hintoihin ni täräytettiin että lasku paineita näkyvissä. Miten teurastamot  koko suomalaiselle lihalle käyvän jos sikalat tekee tappiota ja pomot käärii vaa optioitas,valio on hyvässä asemassa koska pystyy hintaa maidolle nostamaan mutta kaks pöllöö teurastamoo vää kyttää toisias eikä tee mitää.
Tämä koko lihantuotanto homma pitäs saada koko kansan tietosuuteen että tämä loppuu jos malli ei muutu .NIin käy että joko emakot lopetetaan tai lihafirmojen pomot ja hallitus ajetaa pellolle ja semmoset äijjät remmiin jotka saa jotain toimeks.Oma sikala jää kylmille ainaki kesäks katotaa syksymmällä mitä on saatu aikaseks..onni että toimeentulo ei ittellä sioista oo kiinni.

Minun mielestäni tuo kahdenpaikan sääntö koskee vain jatkuvatäytössä olevaa osastoa/sikalaa.
Jos osasto tyhjenee tyhjäksi saakka,eläimet ovat viikon poissa pestään ja desinfioidaan se on silloin kertatäyttöinen,vaikka muilla osastoilla olisikin eläimiä.