Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Esim. eläinten hyvinvointituki vaatii kupeilta riittävän virtauksen. "Meillä" muutaman vuoden vanhat La buvettan ja Nelssonin kupit eivät sitä täyttäneet. Nyt Lavalin altaat uimurilla ja 500w vastuksilla, näitä ulkopuolinen termostaatti ohjaa. Lämmitystä tarvii vasta n -8-10 asteen jälkeen. Kaksois altaat joiden keskellä uimuri, tehty Kanadassa. Altaan tyhjennys niin helppoa, että vasikkakin siinä onnistui, ottaen kerran tyhjennys kumitulpan pois. No sen tietää vettähän tuli.. Tulppien eteen laitettiin sokkolaipat, joten nyt ok. Ei tarvitse erillistä muuntajaa, jännite 230v, vaatii sitä vastoin ehdottomasti vikavirtareleen. Hinta oli n 500-600 e.
Noin kun helge kertio mutta silloin valssit on aina vajaakäytöllä. Itse kun haluan että valsseilla on aina tavallaan viljapatsaa niin tätä en saa vakioitua tuolla myllyllä kun ei ole mitään automaattista säätöä tolle imulle.
Jossain menee raja myllyn suorituskyvyn ja puhalluksen välillä. Noin toimien myllylle saa syöttöä rajattomasti, kivitaskun peltiä pienemmälle ja kärsän vapaa imut kiinni, niin johan tavaraa imee ja menee, mutta jossain vaiheessa puhallus ei ehdi mukaan ja puhallusputket täyttyy. Näin se vaan taasen on. Meillä imetään ja puhalletaan 4 m korkeaan torniin. Suhdekkun imujen välillä löytyy niin laite toimii, ns. automaattisesti ja ohjearvojen mukaan.
onko pitkä puhallusmatka? meillä mylly 3m korkeures eli imu sinne ja siitä puhallusta 40m tasasesti karvan nousten ja lopuksi pudotus siiloon.
Mylly ollut "meillä" vasta parisen vuotta, joten soitin ed. tutulle omistajalle. Hänellä mylly oli n 100m puhalluksella (tehdas luvannut n.150m). Ensin kolmen metrin nousu ja tämän jälkeen siiloon. Kerran muisti menneen tukkoon, koska viljan syöttö oli ollut liian suurella. Tukos oli tullut heti myllyltä lähtöön. Uudesta asti on ollut ja useamman vuoden toiminut. Samalla hän kertoi, että myllyn takana on lisäksi pelti jolla voidaan ilmavirtojen suhteita säädellä, jos tarvetta. Emme ole säätäneet. Opaskirja löytyy, mutta eipä ole tullut avanneeksi, joten en tiedä mitä pitää sisällään!!!
Surkean hidas koko kapine.Oli hetken ,eikä ikävä ole.
Näin on. Ei pidä odottaa enempää mitä koneesta saa irti.
Noin kun helge kertio mutta silloin valssit on aina vajaakäytöllä. Itse kun haluan että valsseilla on aina tavallaan viljapatsaa niin tätä en saa vakioitua tuolla myllyllä kun ei ole mitään automaattista säätöä tolle imulle.
Jossain menee raja myllyn suorituskyvyn ja puhalluksen välillä. Noin toimien myllylle saa syöttöä rajattomasti, kivitaskun peltiä pienemmälle ja kärsän vapaa imut kiinni, niin johan tavaraa imee ja menee, mutta jossain vaiheessa puhallus ei ehdi mukaan ja puhallusputket täyttyy. Näin se vaan taasen on. Meillä imetään ja puhalletaan 4 m korkeaan torniin. Suhdekkun imujen välillä löytyy niin laite toimii, ns. automaattisesti ja ohjearvojen mukaan.
Niin tai siis mä en vaan osaa. Kuitenkin en saa viljan tasoa pysymään millään samassa korkeudessa myllyn päällä vaan joko se laskee tai nousee jatkuvasti. Pitäähän tollanen mylly osata käydä ilman että sitä jatkuvasti kytätään.
Missä asennossa se ilmansäätöläppä on siinä putkessa joka nousee sen imupuolen suppilon päälle. ? Mulla on lyhyehkö matka puhaltaa vassattua viljaa ja itse pidän läpän säätövipua noin puolessa välin . Mylly tuntuisi toimivan paremmin kun jauhaa mieluimmin hiukan pienellä kapasiteetilla kuin suurella . Liian suuri ilmateho tekee myös vastapainetta purkusiiloon jos se siilo on umpinainen
Mutta aivan ensin paljonko myllä on jo valsattu viljaa ? kun se viljankertyminen viittaisi siihen ilmavuotoon lokerosyöttäjältä valsseihin päin .
En nyt yhtäkkiä osaa sanoa kun tuo kone ei ole hetkeen ollu toiminnassa juuri tämän hankalan toiminnan takia. Mutta ei sillä kauheasti ole valssattu joten en ihan äkkiseltään usko että loppu olisi. itte muistelen että sitä viljan tuloa säädettiin imukärsän säädöllä tai sitten siinä kivitaskussa olevalla säädöllä. Jos nämä laittaa niin että tulee vähän viljaa niin tuo laite käy maailman tappiin. Kuitenkin kun täyttää tuon suppilon niin että mylly saa kokoajan ruokaa niin paljon kun kerkiää viedä niin jossain vaiheessa se vilja täyttää ton yläsäiliön ja tukkii imun tolle keskipakopuhaltimelle jolloin mylly ei puhalla jauhoja eteenpäin. aikansa kun "mylly" ja lokerosyötin käy niin sitten on kaikki paikat tukossa.
Meillä kuvan mukainen mylly. Hyvin toimii, kunhan säädät kivitaskun kannen raolleen n vajaan sentin, jos tarvii voin mitata tarkemmin, kuitenkin tämän kautta puhallus saa saa tarvittavan vapaan ilman, sillä kärän kautta sitä se ei riittävästi saa. Jos kansi kiinni imee kone itsensä tukkoon. Kärsän säädöllä saa säädettyä viljan määrää. Tämän säädön kanssa ei niin tarkkaa. Imukärsä ei saa viettää "alaspäin" tällöin letku täyttyy vapaalla tulolla ja kärsän pää saa olla ainoastaan viljan sisällä, perä ilma aukkoineen vapaassa tilassa. Esim viljakärryn tyhjennys onnistuu, että laittoimme jääneestä muovi rumpuputkesta laittialle pätkän alas, kärsälle lattiapintaan lovi ja ylös viljaluukkuun viritelmän, ettei vilja karkaa ulos ja kippiylös. Toimi ilman valvontaa.
Kysästääs tässä kun tuota jaarittelua on jokatapuksessa.
Eli uusi talo suunnitteilla. Rapia 200 neliötä. Lisäksi autotalli, varasto jne. joku 100 neliötä Lämmitystapa pitäisi valita. Kaikki tuntuvat vannovan maalämmön nimeen, mutta pari asiaa noissa askarruttaa. Ensinnäkin tässäkin aiheessa sivuttiin jo tota maapiiriä ja sen epäonnistumisen mahdollisuutta tai tehottomuutta verrattuna kalliopiiriin. Kuinka tämä tulisi huomioida? Riittääkö pelkästään, että laittaa putkea tarpeeksi? Sain erään ohjeen, että 2x300m. nyt ainakin. Maapiiri vaan rakentuisi murto-osalla siitä hinnasta kuin kalliopiiri.
Sitten toinen juttu. Kuinka toimivia laitteet ovat pitemmän päälle? Tässäkin ketjussa on juttua vanhoista vehkeistä jotka pumppaavat edelleen, mutta niinkuin kaikissa laitteissa tuntuu, että nämä nykyiset koneet ovat vähän sellaisia kertakäyttö koneita ja laatu on laskenut rajusti? Kannattavuudella käy huonosti jos kompura sanoo kaput muutaman vuoden jälkeen.
Tässä muuten aika mielenkiintoinen.
http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=90ASMLP
Hinta noin kymmenes osa "merkkivehkeistä" toki erillinen varaaja pitää olla jne.
Mikä niissä merkkivehkeistä tekee 10 kertaa parempia?
Jos uutta aikoo rakentaa, laittaisin joka tapauksessa vesikiertoisen lattialämmityksen, näin varmentaa sen, että on mahdollisuus vaihella lämmön lähdettä. On totta, että esim.maalämpö toimiin paremmin lattialämmityksessä, koska se ei vaadi korkeita lämpötiloja. Meillä siis NIben 8 kw ja varaaja, joka on vain sen 100 litraa puskuroimassa ja ottamassa talteen mm. ns. tulistus lämmön. Sen ei tarvi olla isompi. Kallion hyötysuhde on parempi, jos sellainen vain löytyy. Toisaalta maaputki vaatii savisen maan toimiakseen. Jos uutta tekee, ei kannata säästää väärässä paikkaa, siis lämmitys muodossa. Toki tarkka pitää olla. Pitkässä juoksussa investoinnin kuoletus ei tunnu niin pahalta, kuin esim. se että maksaisi suuria sähkölaskuja joka kuukausi tms.
Varmaan otatte asioista selvää muualtakin kuin tämän saitin sivuilta.
Kuten on sanottu sääli on saatua ja kateus pitää ansaita.
Traktori täytteisellä stokerilla lämmitin 13vuotta. Tuuskaamista, mutta menihän se, kun oli eläimiä ja samalla meni se stokerikin. Hyvähän se on kun saa vetää/polttaa miltei mitä vaan, mutta ei sekään ole ikuinen. Sitä ennen lämmitin klapeilla keskuslämmitystä. Nyt siis kalliolämpö. Se on edullista käyttää ja sähkönkulutus, tulistuksista ym huolimatta, se 6-7000kwh vuodessa, koko talon sähkö, vaivatonta, ei ole pakko mennä metsään jos ei halua tai jaksa. Ei voi mitään näin se vain on.
Alkujaan meille suunniteltiin 6kw pumppua, joka olisi nähtävästi riittänyt ja ehkä vielä säästänyt mm käynnistysvirtojen muodossa. Lisäksi loppujen lopuksi niitä huippukylmiä jolloin maksimi tehoja tarvisi on markinaalisesti. Niitä huippuja tasaamaan voisi laittaa vaikka hellan/takan ?. Kun on vanha 1900 rakennttu talo, niin päädyttiin kuitenkin ottamaan varman päälle. Tällä pumpulla tehot ovat riittäneet hyvin. Meillä on neljöitä vajaa 120. Kaksi henkeä.
Sulakekoko maalämmössä?
3 x 16 A, siis 8kw pumpulle.
Tällaistakin näemmä aina välillä kuulee, että kannattaa myydä risut ja ostaa tuloilla valmista energiaa.. 
Mutta en mä ole kauhean vakuuttunut energiapuun markkinoista. Viimeksi syksyllä kyselin, kun olis ollut sopiva työmaa sille. Hyvin nihkeältä tuntui ostomarkkinat olevan. Turvetta tullut hyvin, ei oikein tarvetta nyt risulle..
Kai tämä tietysti hiukan alueellistakin on, että jos isompaa lämpövoimalaa lähellä, niin eroonkin voi päästä säädyllisessä ajassa.
Täällä maa- ja metsänomistajat perustivat aikoinaan lämpöyhtiön. Lämpölaitoksia nyt kaksin kappalein, näiden tuottamaa kaukolämpöenergiaa myyvät sitten, niin kunnan, yritysten ja yksityistenkin kiinteistöihin. Omistajia taitaa olla kymmeniä ja toiminta osuuskuntapohjaista. Rangalla varma menekki ja kohtuu hyvä hinta.
Kummaa porukkaa, maalaiset itse ei viitsi enää touhuta polttopuun kanssa, silti ollaan huolissaan, kun se uusi energiapuun tukisuunnitelma rajaa kuitupuukokoisen puun pois tuen piiristä, eli haketta pitäis muiden polttaa, jotta saadaan maaseudulle töitä, mutta itse halutaan päästä helpolla ja lämmitellään vaan maalämmöllä, sähköllä ja öljyllä, ja samaan aikan paheksutaan niitä lämpölaitoksia ja Helsinkiä, jotka polttaa kivihiiltä.
Tuttu hakeurakoitsija laittoi itselle maalämmön ja myy nyt kaikki polttohakkeensa lämpölaitokselle. Voihan sen niinkin tehdä.
Meillä on 1900 rakennettu vanha hirsinen maalaistalo. Muutettuamme siihen laitoin vesikiertoisen lattialämmityksen ja sitä lataamaan Niben 8 kw maalämpöpumpun (kallio). Nyt kokemuksia kahden vuoden ajalta. Kokonais sähkönkulutus 6-7 kW vuodessa. Kaikki sähköt. Esim. energia ja siirto maksoi joulukuulta 107 euroa, pakkastakin ajoittain reippaasti, ei paha. Vesikiertoinen lattialämmitys on siitäkin johtuen YLIVOIMAINEN, että sitä voidaan ladata eri lämmitymuodoin, jos mieli muuttuu ei tarvi muuttaa muutkuin lämmön lähde. Eikä tarvita korkeita lämpötiloja kuten esim vesipattereissa.
Laitoin vanhan puulattian päälle 12mm putkia ja uudeksi pinnaksi parketin. Lattia nousi muistaakseni kaikkiaan n35mm. Talossa oli aiemmin -80 luvulla laitettu vesikiertoinen patterilämmitys ja tämä klapeilla ladattava. Uutena ollut vielä huoleton. Naapurissa hakelämmitys ja eläimiä, eli pakko jonkun olla kotona ja hoitaa molempia......
Varmaankin 6000-7000 kw ?
Noin 125 €/kk on meilläkin talvikuukausina sähkölaskun hinta veroineen ja siirtoineen.
125€ kun jakaa 30 pv niin saa kalpi lämmittäjä palkan lämmitystyöstä /päivä lisäksi vietetty aika metsässä ja klapikoneen vierellä saati sn hankinta hinta?
No jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee, se myös heille suotakoon.
Klapeilla ei saa valoa, eikä muutakaan sähköä. No tottahan on, että kalliolämpö on kallis hankinta. Jos laskee kaikki korkokulut ym. niin......
Meillä on 1900 rakennettu vanha hirsinen maalaistalo. Muutettuamme siihen laitoin vesikiertoisen lattialämmityksen ja sitä lataamaan Niben 8 kw maalämpöpumpun (kallio). Nyt kokemuksia kahden vuoden ajalta. Kokonais sähkönkulutus 6-7 kW vuodessa. Kaikki sähköt. Esim. energia ja siirto maksoi joulukuulta 107 euroa, pakkastakin ajoittain reippaasti, ei paha. Vesikiertoinen lattialämmitys on siitäkin johtuen YLIVOIMAINEN, että sitä voidaan ladata eri lämmitymuodoin, jos mieli muuttuu ei tarvi muuttaa muutkuin lämmön lähde. Eikä tarvita korkeita lämpötiloja kuten esim vesipattereissa.
Laitoin vanhan puulattian päälle 12mm putkia ja uudeksi pinnaksi parketin. Lattia nousi muistaakseni kaikkiaan n35mm. Talossa oli aiemmin -80 luvulla laitettu vesikiertoinen patterilämmitys ja tämä klapeilla ladattava. Uutena ollut vielä huoleton. Naapurissa hakelämmitys ja eläimiä, eli pakko jonkun olla kotona ja hoitaa molempia......
Nuoren isännän pitäisi tuo asia hoitaa,miniä kokelaan avulla asian hoitaminen vain ärsyttää vanhuksia.
Vanhuksia tietysti huolettaa taas toisaalta tuo kun miniä on muualla töissä niin katsovat että apu on mitä välttämättömin.
Mitä tulee vanhusten hoidosta sitten kun heidän kunto heikkenee ,niin siinäpä työn sarkaa yllin kyllin.En kyllä sitoutuisi tuollaiseen ,mutta jos papereissa on niin se on pakko.Herää kysymys on tuo ehto enään kohtuullinen ja mielekäs edes vanhuksille.
Nimimerkki: 21 vuotta asumisruoka syyntingistä kokemusta !
Aivan oikein, pojan pitäisi ottaa johtajuus vanhemmiltaan. Eikä tämä tarkoita, että tarvii pahasti sanoa, eikä hyvästi, mutta vahvasti. Jos näin ei tapahdu, niin miniät joutuu asioihin puuttumaan ja näin syntyy niitä ns. pahoja miniöitä. Vanhempien pitäisi olla tyytyväisiä, kun tilalle on löytynyt jatkaja ja hänelle puoliso. Ei se vaan tänäpäivänä ole itsestään selvyys. Itsekkin luovuin tilanpidosta pari vuotta sitten. Poika ja miniä jatkavat. Olen erittäin tyytyväinen. Olin kantatilan( 1600 luvulta) yhdeksäs isäntä ja nyt poika kymmenes. Pakko ei ollut jäädä. Jatkuva ruinaaminen, valittaminen ja sekaantuminen vie vain jatkajilta yrittämisen ilon ja vaikeuttaa heidän yhteiseloaan. Avusta ovat tyytyväisiä ja on saanut tehdä töitä rengin roolissa ilman palkkaa ja mikä parasta ilman vastuuta. Nauttien siitä, että nuoretkin ovat innostuneet yrittämisestä. JK. asumme aivan naapurissa, apu on lähellä, mutta muutoin olemme omillamme. Jaksamisen kannalta on välttämätöntä, että nuori isäntä panostaa vaimoonsa ja tämän mielipiteisiin. Vanhempia hyvä kuunnella, mutta tehkää omat ratkaisut yhdessä.
Ei muuta kuin jaksamista. Vanhemmille myös terveisiä.
