Kaipaisin käyttäjäkokemuksia livakka lietevaunuista. Olen miettinyt vanhan imupaine vaunun tilalle uudempaa livakkaa kokoluokassa 12-15 kuutiota. Vaunu saisi olla ihan perusvaunu pintalevittimellä. Mutta kysymys kuuluukin että onko noissa jotakin vikapaikkoja mitä pitää osata tutkia?  Kuinka tuo purku "moottori" toimii, pitääkö traktorissa olla kierrokset tyhjäkäynnillä vai kaasu pohjassa? Tarkoitan siis nivelakseli käyttöistä. Ja loppuuko lietteentulo heti kun nivelakseli ei pyöri? Itellä ei tosiaan kokemusta muutakuin imu paine vaunusta...

70Kg typpimäärällä riittaa lograni ja tippa mcpa:ta. Kai ohrakin 150kg tarvii vaikka maltaaks meniskin. Propino ja tipple ainakin kärsii sen verran ilman valkuaisen nousua. Ongelma on lähinnä pystyssä pysyminen.

Ainakaan omilla multamamailla ei paljoa yli 70 kg typpimäärää voi ylittää, sitte menee kyllä lakoon niin komiasti että. Ja kivennäismaat on pääasiassa runsasmultaisia nii olen todennut että noin 100 kg lähellä oikeaa. Tuo pystyssä pysyminenhän se ongelmaksi sitte tulee...

Laita vaan gramitrelia litra ja ehkä mantracia hieman kyytipojaksi. On niin halpoja ja tehokkaita aineita, että ehdottomasti kannattaa.

Eihän sulla enää Einaria ole viljelyssä? Samantyyppisenä lajikkeena Brage paljon parempi, kahtena vuonna noita oli rinnakkain ja ero oli melkoinen ainakin intensiivisessä viljelyssä.

Nyt on pari vuotta ollut juurikin Bragea. Ihan hyvä lajike, suht aikainen, hlp kohtuu korkea ja ihan suht satoisaakin. Tjp paino on pieni mutta rehuohralla silti kova hlp on tärkeää. Tietysti jos vertaa nuihin myöhäisiin lajikkeisiin nii Brage on ihan pilipali lajike mutta itse arvostan aikaisuutta ja siten todennäköisemmin pienempää kuivaus laskua. 

Ohran hintakin vaikuttaa. Mallasohralla kannattanee laittaa kaikki mahdollinen.
Kunnon tautiainepanostuksella saattaisi olla jopa isompi vaikutus. Jos rehuohran
hinta huitelee satasessa, kovin ison pitäisi sadonlisän olla. Mikä on lannoitustaso ?

Jos 120-130 kg N /ha, varmasti kannattaa, jos 70 kg/ha N enpä usko.

-SS-

Rehuohrasta siis kysymys. Multamailla lannoitustaso on noin 70 kg/ha N ja kivennäismailla noin 100 kg/ha N. Tautiaineita on tullut ruiskutettua vuodesta riippuen kohtuullisen säännöllisesti. Delaroa tullut tautiaineena käytettyä. Melko yksipuolista viljakiertoa nii ei kauhesti ilman tautiaineita viitsi mennä. Se on kyllä totta että rehuohran ja ylipäätään viljan hinnat eivät välttämättä kyllä houkuttele panostamaan täysillä mutta itsellä ollut silti ajatuksena tehdä asiat niin hyvin kuin osaa/pystyy.

Tuota mangaanilannoitusta miettiny että hivenlannoituksia ei ole moneen vuoteen tullu tehtyä. Muutama vuosi parhaalta lohkolta tuli Einar ohraa 7500 kg/ha. Sillon hivenlannoituksena oli Multiple. Sillon meinasi vaan monen aineen seos vähän aiheuttaa suuttimien tukkeutumista joten en ole sen jälkeen hivenlannoituksia lehtilannoitteena käyttänyt. Nyt samalta lohkolta ei ole moneen vuoteen tullut kuin 5000 kg/ha vaikka viljelytoimet ovat olleet samoja ja lannoitustasot. Nyt tullutki siihen tulokseen että taitaa olla mangaanista kiinni kun kyseisellä lohkolla ph luokassa korkea ja mangaani luokassa huononlainen. Jospa Mantracia kokeilis ny kuitenki nii näkee mitä tapahtuu...

Onkos porukalla kokemuksia kuparilannoituksesta? Omissa multa/turvemaissa on viljavuusanalyysien mukaan kupari luokassa huononlainen, arvo 1.3-2.3. Ph luokassa hyvä. Ohraa on näiltä lohkoilta tullut ilman hivenlannoitusta pitkän ajan keskiarvona aika tarkasti 4000 kg. Kyseessä pieniä lohkoja joten ei varmaan aivan satokilpailu satoihin taida ikinä päästäkään. Mutta nyt on alkanut mietityttään josko laittaisi kuparia lehtilannoituksena, vaikka tuota rosvolaivan uutta coptracia tai gramitreliä. Onko kellään kokemuksia onko vaikutusta satoon?  Jyvälukuun ilmeisesti kupari vaikuttaa. Minkä hintaista gramitrel ja coptrac on?

Olen yrittänyt etsiä Internetin ihmemaailmasta tutkimustuloksia aiheesta mutta en ole löytänyt..

Nii ja sitte muutamalla lohkolla on mangaani arvo noin 8, luokassa huononlainen. Näihin taitaa olla selvä juttu että mantracia tai vastaavaa peliin.

Mitäs arvon raati sanoo ohran yhden ruiskutuksen taktiikasta seoksella: Express 50 SX 10 g + 0.5 l MCPA + Delaro 0.6 l + Moddus 0.2 l + Gramitrel 2 l ? Uskaltaako laittaa vai tuleeko liian kova seos? Suunnilleen saman tyylisellä seoksella mentiin viime vuonna mutta ilman gramitreliä. Express rikka-aineena kerääjäkasvi valkoapilan takia. (jos joku ihmettelee) Mielipiteitä/kokemuksia?

Minä päädyin loppujen lopuksi laittamaan ohran alle kerääjäkasviksi 2 kg valkoapilaa ja 2 kg timoteitä. Eihän tuo timotei varmaan parasta tuohon hommaan ole mutta kokeillaan ny tämä vuosi noin... Minulla taas parille ekalle lohkolle meni hiukan vähemmän tuota seosta mitä ajattelin mutta sitte alkoi luonnaamaan paremmin ku vähä isonsi syöttöä. 

No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Joo tarkoitus ei olisi tässä mitään "rehupeltoa" perustaa. Mitä nuita oppaita nyt on tullu selailtua nii niissä lukee että valkoapila 2-8kg + italianraiheinä 5-10 kg. Siis jos tekee noiden seoksen. Ja sit vielä sanotaan että jos ei kokemusta aiemmin nii suosítellaan nuita suurempia kiloja.  Kuulostaa jotenki rajulta... Siinä kyllä lähtee v-käyrät äkkiä nousuun jos italianraiheinä puskee läpi ohrasta ja sitten kunnon ukkoskuuro päälle ja ohrat maata myöden lakoon. Koita siinä sitten puida... Mutta kaikkea pitää kokeilla...

Uskoisin, että tuolla tekniikalla ja noilla siemenmäärillä tulee riittävän peittävä kasvusto normivuonna. Jos itse kylväisin seoksena niin todennäköisesti puolittaisin apilan siemenmäärän. Seoksen käyttö rajaa useimmat rikkakasvien torjunta-aineet torjunta-aineet pois. Vrt.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/04/03/viljan-rikkakasvien-torjunta-keraajakasveilla

Itse olen jo hieman aloitellut kylvöjä. Kaksitahoisen ohran oheen laitoin n. 5 kg/ha Italian raiheinää samoin heinäsiemenen kylvölaatikosta, pintakylvönä. Siemenkustannus vajaa 10 eur/ha.

Ok. Tuon torjunta-aine homman olen huomioinut. Tarkoitus oli laittaa rikka-aineeksi tuo classic sx. Sitten tautiaineet (delaro varmaan) ja korrensääde(moddus) samaan satsiin. Saa nähdä mitä siitä seoksesta tulee... Gramitreliäki tarvis viä mutta taitaa tulla semmonen sotku kerta ruiskutukselle että oksat pois... Nuo tautianeet ja korrensääteet ei ilmeisesti haittaa kerääjäkasveja?

Tätä kerääjäkasvi asiaa tuntuu olevan jo niin monta sivua, että alkaa käydä työlääksi koko ketjun lukeminen läpi. 

Itse olen ajatellut kylvää kerääjäkasveja ohran kylvön yhteydessä kylvökoneen piensiemenlaatikon kautta. Aikaisempaa kokemusta kerääjäkasvien viljelystä ei ole. Lohkot jolle kerääjäkasveja tulee ovat maalajiltaan KHt tai HHt. Ravinteiden ja happamuuden suhteen kunnossa olevia lohkoja. Lohkot ovat olleet yksipuolisessa viljan viljelyssä joten jospa kerääjäkasvit toisivat maahan "eloa".

Mutta kun sitä aiempaa kokemusta näistä ei ole niin nyt olenkin pähkäillyt että mitä kylvää ja ennen kaikkea, kuinka paljon? Valkoapila tulee tod. näk. toiseksi 3 kg kylvömäärällä. Mutta mitä toiseksi? Paljon puhuttu italianraiheinä vai pitäisikö olla englanninraiheinää? Timoteikin tietysti mutta se sitten talvehtii ja tuleeko siitä ongelmia seuraavana vuonna... Kaikki kerääjäkasvi lohkot on tarkoitus kyntää vasta seuraavana keväänä. Sitten mietityttää että jos italianraiheinä "lähtee käsistä". Kyseisiltä lohkoilla satotaso on hyvä, oli vuosi sitten kuiva tai märkä. Eli voisiko sopiva seos olla valkoapila 3 kg + italianraiheinä 4 kg? Ei varmaan ainakaan liikaa ole. Mieluummin kylväisin vaikka hiukan liian vähän kuin hiukan liikaa jotta puinti onnistuu jne jne... Olettaisin kuitenkin että tuolla määrälläki kuitenkin syksyllä on jotakin vihreää pellossa... 

Tulipas pitkästi, ei kukaan varmaan jaksa edes lukea...

Jossain olenkin "sivukorvalla" kuullut, että pitkäksi kasvaa. Ja yhden lohkon nähnyt tuolla tienpäällä, komeasti oli iso kyltti jossa luki Aukusti. Kiinnitti huomion kun oli tosiaan niin pitkän näköistä. Karjalantaa tuolle ei olisi tarkoitus laittaa. Ja moddus käsittely kuuluu kuvaan kuten tautiaineetkin...

Onkos kellään kokemusta tuosta Aukusti ohrasta? Suunnitelmissa olisi laittaa sitä multamaalle mutta mietityttää kun näyttäisi ainakin papereillla olevan yksi pisimpiä lajikkeita että mahtaako pysyä pystössä. Viime vuosina on kyseisillä multamailla ollut lajikkeena Tiril. Parannusta toivoisin hiukan hlp ja tjp. Näissä Aukusti taitaa ollakin parempi. Ja taitaapi olla Aukusti myös satoisampi.

Kokemuksia??