Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eikös tuosta saisi pienellä muutoksella sellaisen että täyttää viranhaltijoiden vaatimukset. Laitetaan verkko hytin taka-aukkoon niin ei pöllit pääse hyttiin sisälle tökkäämään.
Onko tarpeen tai ei, mutta vaatimus täyttyisi.
Kuulostaa vähän suunnitelmataloudelta jos hallinto alkaisi määräämään kuka saa viljellä ja kuka ei, tai ohjaisi taloudellisilla painostuskeinoilla asiaa siihen suuntaan. Kaikenlaiset säännöt jotka rajoittaa vapaata markkinataloutta pakkaa vaan sotkemaan asioita.
Oliko sitten Kekkosen ansiota vai ei, mutta Kekkosen aika 56 - 82 oli Suomessa talouskasvun aikaa.
Koiviston aikaan talouskasvu hiipui. Ahtisaaren aikaan kääntyi taas nousuun.
Jotain osattiin ennen tehdä paremmin kuin nykyään.
https://www.aktia.fi/fi/uutisarkisto/uutinen/2024/04/08/p%C3%A4%C3%A4ekonomistin-blogi--viime-vuosien-talouskasvu-hitainta-sitten-ensimm%C3%A4isen-maailmansodan
Maitokin on sentään biohajoavaa, ettei siitä pitkäaikaista ympäristötuhoa tule, mutta kun autoilijat heittää tien penkoille, pelloille ja metsiin kaikenlaista hajoamatonta muovi ym roskaa niin se on oikeasti iso ympäristörikos.
Metsät ja pellot ovat oikeastaan ainoa asia jotka tässä maassa sitovat ja nielevät ilmakehästä hiilidioksidia kasvunsa yhteydessä.
Kuitenkin jollain ilveellä niistä koetetaan väkisin vääntää päästölähdettä. Historia tulee nauramaan tällekin touhulle.
Paremmissa taloissa on tukevat teräskaiteet lasien etupuolella, ettei siitä pääse vahingossa tippumaan vaikka lasi irtoaisi.
Onko nuo Tikkurilan talot sitten jotain slummitaloja kun on noin hepposesti rakennettu?
Soveltuu varmaan paremmin pitkäaikaispysäköintiin tuo kilpien pois ruuvaus.
Tänä vuonna ei ole rypsiä, mutta viime ja toissavuonna oli. Ei vaan tunnu mielekkäältä käydä ruiskuttelemassa kun se virallinen torjuntakynnys ei ylity.
Se mikä on kiinnittänyt huomiota on pölyttävien hyönteisten vähäisyys, se saattaa olla kynnystekijä rypsisadon suhteen.
Sen helpompaa viljeltävää kuin rypsi ei voisi ollakaan. Ennen kylvöjä maavaikutteista rikka-ainetta, sen jälkeen ei yleensä tarvinnut ruiskulla käydä kasvustoa tallaamassa. Kuoriaisisia niin vähän ollut ettei torjuntakynnys ylitytynyt. Sen 1200 - 1500 kg/ha tullut joka kerta.
Asiahan on niin että elintarvikkeiden tuonti heikentää Suomen vaihtotasetta, mikä epäsuorasti kasvattaa valtionvelkaa.
Kotimainen tuotanto työllistää ja kerryttää verotuloja. Loppuviimeksi omiin muroihin pissitään kun tuontiruokaa kaupasta ostetaan.
Kumotkaapa yksikin asia joita ole nostanut esiin.
Väität, että kepu on ajanut turpeen alas. Mykkänen taas leuhkii, että kokoomus tulee ajamaan turpeenkäytön alas vuosikymmenen loppuun mennessä.
Toinen teistä siis valehtelee. Kumpi teistä on valehtelija? Mykkänen vaiko sinä Eemeli?
Valehtelua on myös se että turve olisi uusiutuva.
Suomessa turvetuotannossa tai aktiivisessa jälkikäytössä on noin 19 000–30 000 hehtaaria maata, kun koko maan soiden ja turvemaiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 9,3 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotannon osuus on siis vain noin 0,2–0,3 % kaikista Suomen soista.
Siis tuo uusiutuvuus lasketaan 9.3 miöjoonan hehtaarin alalle. Metsissä vain sille kaadetun metsän alalle.
Uusiutuu 100 vuodessa. Metsäkeskuksen ammattilainen sanoi ettei 100 vuotta vanhaa aukkoa ole.
Kun suosta kuoritaan turve pois, niin uusiutuminen kestää 5000 vuotta.
Asiasta on turha venkoilla. Turve täyttää uusiutuvan luonnonvaran määritelmän. Turpeesta saa olla mitä mieltä tahansa, mutta luonnonlakeja ei pysty kumoamaan.
Uusiutuvaakin luonnonvaraa voidaan käyttää enemmän kuin sitä uusiutuu, mutta kyseinen luonnonvara on silti uusiutuvaa.
Mutta turpeen kohdalla käyttö on vain noin kymmenesosa siitä mitä uutta kasvaa tilalle.
Joskus ostettu ruotsalaisia perunoita, ihan vetisiä, kananperunoiksi niitä sanotaan.
S-kaupassa oli pieniä ruotsalaisia pottuja alkukesästä, jäivät hyllynkoristeeksi kun kukaan ei niitä ostanut, lopulta ei kauppa vaivatunut edes hintalappua niihin laittamaan.
Tuo on kyllä totta monella alalla.
Suomen metsien tilannetta eivät pysty laskemaan edes tekoälyllä.
Päättäisivät jo kasvaako metsät. Vai joko ne on kasvun lopettaneet.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011626720.html
Kyllä metsien kasvu on sentään jollain tavalla mitattavissa, mutta metsien hiilitase on se mistä ei tolkkua tahdota saada. Paljonko maaperä sitoo ja luovuttaa hiiltä ja kasvihuonekaasuja, siinäpä kysymys. Ja eri intresiiryhmät koettaa vedättää laskelmia ja arvioita haluamaansa suuntaan. Ruotsalaiset on tässäkin asiassa fiksumpia, taseet sen mukaan ettei tarvitse turhasta maksaa.
Kohta on kriisien kriisi.
https://www.hs.fi/visio/art-2000011979092.html
Agrossakin on niin suuri vastustus työn tekijää kohtaan että kait työn tekeminen pitää siirtää tekoälylle.
Loppuu punikit Suomesta.
Vuosina 1969-70 Suomesta muutti ihmisiä niin paljon Ruotsiin että väki väheni 30000 kansalaisella.
Kannattaa kuokkia turvetta.
Turpeen nosto nimenomaan lisää työn tekemistä Suomessa, jota peräänkuulutit. Sitten kuitenkin vastustat turvetuotantoa.🙁☹️🎅🎅
Suomessa uutta turvetta kasvaa 45 milj m3 vuodessa ja turvetta nostetaan 6 milj m3 vuodessa.
Eikös turve silloin ole uusiutuvaa energiaa jota ei hyödynnetä likikään täysimääräisesti?
