kuka tollaisen taulukon on löytäny multakin puuttuu näenmä 60 k€ maitotukia haloo...uskoo taas ken haluaa

taitaa pojilta oleellisin unohtua..nimittäin jarrut...kun kärry kuormineen painaa helposti 20 tn niin siin on kuski ihmeissään kun kärry vaan työntää...vankkurimalli on mutkaisilla teillä ja ahtaissa liittymissä telikärryä paljon ketterämpi..ei juuri oio vaan tulee samaa jälkeä traktorin kanssa...peruuttaminen kolmiakselisen kanssa vaatii vähän harjoitusta mutta jos pystyy ajaa etiepäin niin toimii hyvin...itsellä toinen laita paikoillaan ja kuormaan sopii 2*8 paalia (125-130) alavarviin ja sen seitsemän keskelle "sitomaan" kuorma...on joskus tuotu kuivia 2*8+2*7+6 mutta näistä ei sitten puhuta...kärrysä on rautajouset ei minusta mitenkään kiikkerä...

kaikki taitaa olla jo jälkitilinsä julkistaneet tälläkin foorumilla mutta onko kukaan kuullu mikä on maitomaan jälkitili...hämeenlinna...arla-ingman...ruha... antakaas kuulua uteliaille tietoo ei arvailuja

viime keväästä samansuuntaisia kokemuksia...kukkaron päälle kävi ei muuta vaikutusta...minkälaisia kokemuksia teillä on a-rehuista appeen seassa...

jos käyttää pienkuormaajaa ei varmaan kyse ole ritiläpalkki käytävistä...uritetut käytävät ja pudotuskuilu päässä riittänee silloin...mutta kola saa olla kyllä leveä ja mieluusti kumia tai jotain mikä putsaa pinnan kunnolla...toimii jos ei kauheeta ylitäyttöö osastossa

saivat kuulemma kolmen eurosentin jälkitilin...alkaa tanskantuottajan hinta lähestyä uhkaavasti meikäläistä ...jälkitilin kanssa 2012 38,5 €senttiä...mites tämä saavytetuista eduista tinkiminen...meillehän on iankaiken hoettu saamme 10 senttiä parempaa hintaa kuin tuottajaveljemme pohjolassa...millä saamme etumatkan jälleen koholleen...

Vironpoikien säiliöt näyttävät oikein hyviltä ja kun on pannat ympärillä niin voi jättää osan maanpäällekin eipä tartte niin paljon aitaa laittaa...pohjalaatta vaan kuitumassasta ja elementit paikalleen. päivässä nousee säiliö ku säiliö...

oisko kellään...simultaan 3 m laatikkoa?

oletko aivan vakuuttunut että robotti on ainoa oikea tapa lypsää? montako konetta meinaat laittaa ja tuleeko ne uuteen vai vanhaan navettaan...jos yksi robo vanhaan 50 lehmän pihattoon ja lysaseman tilalle saa lisää parsia tai tms tilaa esim vasikoille ja näin pystyy nostamaan karjamäärän 70 lypsävän hujakoille niin silloin robotti ok muuten....harkitsisin vielä pari kertaa

osta paslode niin ei tartte miettiä pelaako...kymmenen vuotta on työnnetty meneen .pari hallia katettuja laakasiiloja kaks navetta ja muotteja pirusti ja pari omakotitaloo siin sivussa...muistaa vaan laittaa öljyä silloin tällöin...kyllä sencotkin toimii....ja se on kylä tosi ettei köyhän pitäisi halpaa ostaa...siihen ei ole pitkässä juoksussa varaa...

lietekuilujen pohjat ja muut paikat missä betoni ei joudu tekemisiin eläintem kanssa on nopein ja helpoin tapa tehdä pumpulla ja KUITUbetonilla ei kulu aikaa raudoittamiseen ja tulee jopa perinteistä raudoitettua betonia vahvempaa...raudoituksesta perinteisesti tingitään maataloudessa...

kasvaahan sentään hallintomenot ja tutkimus ja kehitys....noitohan kyttiä alkaa olla jo monta palkattuina meittiä valvomaan että riittää yx joka tilalle...saiskohan sillä teettää töitä veronmaksajien piikkiin...

ja siitä melasta eikö olisi selvempi kaikille maksaa yel:iä se ei ole sen kalliinpikaan kuin pakolliset mela maksut...jos melassa vaan mietitään miten vältytään maksamasta sairaskulukorvauksia ja lomitus systeemi täysin toimimattomaksi...tilalliset ovat nyt lomittajan palvelijoita...kumartaa saa herr lomittajalle toimiston uberf..puhumattakaan..

Pääuutisissa torpattiin kaikki toivo hintojen nostosta, kun uutisoitiin kuinka ruoka on kallistunu vuodessa...onnex kahvi sentään halpenee..paitti paaris...kun lukee maastullia niin saa huomata ettei tuottajahinnat ainakaan ole euroopan keskitasoa...kuka v.... vetää välistä...millä sille asialle voitaisiin laittaa piste...pitäiskö perustaa joku etujärjestö ajamaan meidän asiaa vai laittaa pystyyn viljelijöiden omistama osuuskunta huolehtimaan viljelijöiden edusta kauppaa kohti....

joka toinen päivä annetaan syödä pöytä lähes tyhjäksi ja sitten vaan leveällä harjalla mujut pöydän alapäähän ja sonnan sekaan lumilapiolla. oikean rehumäärän oppii nopeasti kun heittää liikaa annetun vanhan rehun kourusta pois...kesällä rehu  ei lämpiä myöskään sisällä navetassa viileässä ja varjossa liian nopeasti kuten voi auringon puolen visiirillä käydä...