Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tämähän pykälä sorvattiin kiireellä estämään se etelän miesten porukkanavetta Tornioon..
Näin olen asian ymmärtänyt...
Taitaa olla aika teoreettinen rajoite, ton kokoluokan tiloilla joita tuskin on montakaan koko alueella, jo muutkin seikat vaikuttaa senverran, että jonkun tukisentin puuttumimen ylimeneviltä litran osilta ei muuta toimintaa mihinkään suuntaan.
Kymppitonnin keskituotoksella 350 lehmää tekee 3.5 milj.ltr. C1-C2 alueella. Tämän kokoluokan tiloja löytyy jo nyt ja useita on suunnitteilla. Tietysti pitää olla vielä kiintiötkin, jotta pohjoisen tuen saa varmasti myös jatkossakin. Eikös kiintiöt muuteta tukioikeudeksi 1.4. 2015 alkaen ?
Ymmärtääkseni C-alueen maidontuotannon kehittymistä seurataan todella tarkkaan, ettei pohjoisen tuen määrä litroissa ylity (1.776 milj ltr). Jos ylitetään, komissio leikkaa pohjoista tukea, koska sen tulee olla maidontuotantoa sailyttävä, ei lisäävä tuki. Sikapuolella tästä viis veisattiin ja kuinkas siellä kävikään ?
Eikös tämän voi kiertää ihan vaan niin että kaks tankkia maitohuoneeseen ja kaks eri tuottajanumeroo?
En ole varma onnistuuko ihan noin. Tiedän, että samasta navetasta eri tankkeihin lypsy EI ollut riittävä peruste MMM:lle.
C-tukialueella otettiin kiintiökauden 2010/2011 alusta käyttöön maidon tuotantotuen tilakohtainen määrärajoite. Tämä on perusteltavissa sillä, että pohjoisen tuen tavoitteena on SÄILYTTÄÄ alueelle tyypillinen maataloustuotanto. Ihan muistin virkistykseksi ohessa maidontuotannon tilakohtaiset rajoitteet pohjoisen tuen alueella.
Tukialue Milj. litraa / tila
C1 ja C2 3,5
C2P 3,0
C3—P1 2,5
C3—P2-P4 2,0
C4—P4 1,5
C4—P5 1,0
Kun suunnitellaan oikein isoja yksiköitä, tämäkin tosiasia pitäisi muistaa, jos haluaa varmistaa, että pohjoinen tuki tulee kaikille tuotetuille maitolitroille.
Tilakoon kasvattaminen esim. yhtiöittämisen kautta on monesti huomattavasti helpompaa, jos sopiva/sopivat yhteistyökumppanit löytyvät. Samalla tulee yritykseen osaajia ja vapaa-aikaa aivan toisella tavalla kuin perinteisillä maatiloilla yleensä on.
Vapaa-ajan merkitys kasvaa jatkossa, ainakin nuorten tulevaisuuden viljelijöiden parissa.
Nyt kyllä apinazi lyö tähän väliin KOLHOOSI-kortin!
Millä muulla keinolla kasvatat yrityskokoa kohtuu kustannuksin ? Olen varma, että maidontuotannon isot yksiköt ovat jatkossa yhtiöitä. Se, että onko mukana useampia SAMAN HENKISIÄ yrittäjiä on jokaisen pohdittava itse. Ei nämä malli kaikille sovi, mutta ne jotka ovat ko. toimintatavan valineet, ovat tyytyväisiä. Erityisesti he arvostavat lisääntynyttä vapaa aikaa. Ei yhteisyrittäminen sovi tiukkapipoisille vaan yhteistyökykyisille ja -haluisille yrittäjille.
Tilakoon kasvattaminen esim. yhtiöittämisen kautta on monesti huomattavasti helpompaa, jos sopiva/sopivat yhteistyökumppanit löytyvät. Samalla tulee yritykseen osaajia ja vapaa-aikaa aivan toisella tavalla kuin perinteisillä maatiloilla yleensä on.
Vapaa-ajan merkitys kasvaa jatkossa, ainakin nuorten tulevaisuuden viljelijöiden parissa.
Maatilojen yhtiöittäminen yleistyy kuitenkin kaikesta huolimatta. Verosuunnittelulle ja hyvälle verosuunnittelijalle on sosiaalinen tilaus. Pitäisi vaan tietää, mitä tapahtuu 5-10 vuoden kuluessa yhteisöverokannalle ja pääomaverolle sekä osingoille. Teoriassa helppoa, käytännössä vaikeaa, kun tässä toimialassa on paljon muitakin muuttujia. Montako oy:tä löytyy tältä saitilta ? Moniko suunnittelee yhtiöittämistä ?
Hallituksen esitys on laskea yhteisöveroa 20 %:in ja samalla poistaa verovapaat osingot.
Kuka tässä voitti ? Yrittäjä, yritys vai yhteiskunta ?
Suomeen tuotiin elintarvikkeita,alkoholijuomia ja hedelmiä sekä sellaisia tuotteita joita Suomessa ei voida tuottaa. mm kahvia, kaakaota ja teetä v. 2011 4.3 mrd:n arvosta.
Viennin arvo oli 1.6 mrd. euroa. (lähde MTT vuosikatsaus 2012)
Ruokatase on negatiivinen 2.7 mrd.euroa. Siis jos jokainen suomalainen ostaisi 500 eurolla vuodessa , vajaalla 1.4 eurolla päivässä, SUOMALASIA elintarvikkeita tuontielintarvikkeiden sijaan, olisi ruokatase positiivinen.
Ei kenenkään ole pakko olla mukana jos ei taho. Ei kun tila myyntiin ja kirkolle viihtymään. Mikä estää ?
Tunnesiteet ? Velka ? Uskallus ? Näköalattomuus ? Rohkeus ?
Heinohan se saattaa varmistaa, oliko kuusamon jälkitili 2 senttiä vaikka odotit samaa kuin valiolaisille?
Jos tieto pitää paikkansa, otsikko on osuva ja teillä oli noin 1,7 senttiä huonompi maidonhinta v.2012 kuin itämaidolla? Jos tämäkin hokema; 0,3 senttiä parempaa hintaa kuin valio pitää paikkansa..
On se kumma ku ei raha kelpaa
on se, semmonen postihan tuolla tankin peällä oli, tosin samassa kirjeessä maenittiin että kohhautettiin samalla perushintaa (vae mitehä tuo pitäs sannoa, että ei politiikkaan sotkeuvvu) 2 senttie. Oesi mulle tuo 1,7 senttie kelevannu ja jos veikalla on liikoja kassounu niin laeta tulemaan. Toevotaan että tuo kahen sentin korotus koetusi valijolaesiekki, vaekka korvissa soepi jo että veärin nostettu
Haesoo makkinoille poltetulta rahalta. Vai olisiko tuottajapako alakanu ? Tais muuttuu jälkitili tuottajalainaksi ?
Ne jotka uskoo että maidontuotannolla on tulevaisuutta ovat pelissä mukana, ne jotka ruikuttaa, eivätkä usko, että bisnekseen kannattaa satsata, tippuvat vääjäämättä pois. Ei se ole sen kummempaa.
Se on sitä rakennekehitystä. Toiset itkee toiset tekee.
Kyllä Valion menestyminen on tilallemme tärkeää. Niinkuin se on KAIKILLE Suomen maidontuottajille mukaan lukien Arlalaiset maidotuottajat. Jos Valio ei menesty Suomen markkinoilla ei sitä tee Arlakaan.
Valitettavasti tätä ei ole laajalti ymmärretty. Siksi esitän asiat hieman provosoiden.
Maksan myös MTK:n jäsenmaksun mielelläni. Veljet ja siskot edunvalvonnassa yrittävät tehdä mahdottomasta mahdollisen ja kiitosta saa harvoin jos koskaan.
Ei tämä tarkoita sitä, että maailma on valmis. Paljon on tehtävää niin MTK:lla kuin Valiollakin, jotta me maatalousyrittäjinä pärjäisimme.
Vastuullinen toimija ei sotke markkinoita tuontimaidolla, vaikka siihen mahdollisuus olisikin.
Ei kannata pilata markkinoita pikavoitoilla, joita Viron maito tarjoaisi. Venäjän maito menee täysin venäläisille markkinoille. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
Jalostetaan maitojauheet pitkalle jalostetuiksi tuotteiksi saadaan niistäkin lisää rahaa maitoketjuun.
Sitä tapahtuu kaiken aikaa. Mm premium-luokan maitojauheen kysyntä kasvoi v. 2012 Kiinassa merkittävästi. Lapinlahden investoinnit osuivat hyvään saumaan.
Valitettavasti jauheen keskimääräinen maitotuotto ei ole vielä huikea, mutta suunta on oikea.
