Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]

Viestit - savmikko

60 ha on sen verran että siinä jo merkitsee tilusjärjestely jonkin verran. Jos lohkoja on tuon saman 60 kpl tai edes puolet siitä, niin kuin jossain päin savoa voi olla, niin tuskaa on saada tehtyä. Siinä kun vielä metsätaivalta ja siirtymää muutamia kilometrejä lohkojen välillä niin tietää tekevänsä.
Samoin jos tavoitteena on hoidella 100% tehokkuudella ja maximipanostuksilla niin kiire tulee.  Pitkän kaavan mukaan kyntöineen ja kivenkeruineen ... hattua pitää nostaa.

Miettimällä prosessit suoraviivaisiksi ja tekemällä valmistelut ajoissa viikonloppuisin ei tehollisia, aikaan sidottuja, työpäiviä (ja öitä) niin montaa vuodessa tarvita. Totuus on kuitenkin se että palo maahan pitää olla. Rahansa voi haaskata myös monella muulla tavalla, jotka joidenkin mielestä (=Perheen) voivat olla paljon parempia.



 
Kysyppä Someron Terästyö

Pitää olla tuo tähti ja keltainen pohja tai jotain sinnepäin jotta sopii 4Ah:n akut.

http://www.powertoolworld.co.uk/makita-bl1840-18v-40ah-li-ion-battery.html

Tuolta saa niitä nelosia että kolmosia.


Kuten sanoin, kylvömenetelmä ei minulle ole uskonto enkä halua sitä muille tuputtaa. Kerron vai omat kokemukseni ja tiedän että vastaavia taloja on. Tiedän myös sen että joku on tyytyväinen vasta 7tn satotasoon, joku ei siihenkään, itse yritän pitää työmäärän, sadon ja kulut sopivina. Kaikki äärimmäisyyksien tavoittelu on aina epätaloudellitsta.
Kylvimenä minulla alussa oli greatplains, nyt parit kylvöt tehty vieskalaisella.
Mulla on kourakuormaaja kylvötraktorin takasillassa, käytännössä koko ajan paikoillaan, sillä vielä 1000Kg siemensäkki nousee kylvimeen, ei enää kepeästi mutta nousee kuitenkin, pienemmät säkit sitten ihan heittämällä. Kun on vielä tuo radio-ohjaus kuormaajassa niin voi kylvimen päältä hoitaa koko homman.
Kunnon hiiappi 4-akselisen telivetoisen ka:n päällä olisi paras, mutta silloin pitäisi olla kuski sille erikseen kun pitää tuolla pidemmällä liikkua.
Pitää vastata koska uskoakseni iso osa niistä jotka suorakylvävät ovat menetelmäänsä tyytyväisiä ja pärjäävät, mutta eivät viitsi koohkata täällä sivustoilla. Suorakylvö ei ole uskonto, sen autuutta ei siis tarvitse toisille tuputtaa. Se on menetelmä joka tekee maanviljelyn mahdolliseksi, ainakin omalla kohdallani.
Reilu 10 vuotta sitten aloitin, ostin kylvimen, myin aurat ja äkeen saman tien pois. Kustannus oli siis +-0. Tosin rahaa kyllä olisi mennyt vielä enemmän jos olisin sen toisen kunnon traktorin hommannut sen laahavannaskoneen veturiksi kuten olisi pitänyt. Eli säästöä tuli jo siinä vaiheessa sen traktorin päivityksen verran, toisaalta olisipa liiteri ollut täydempi ja vissiin komeampi katsella...
Yksin kun teen niin kuskia uupuu siitä äestystraktorista, se siis syynä että suorakylvimellä aloitin, silloin päätin että 5 v koitetaan ja lopetetaan koko homma jos ei toimi, ei ole tarvinnut lopettaa. Nyt ehtii kytännössä samalla työpanoksella hotaa 4x sen pinta-alan joka tuli tupeksittua perinteisellä, satotaso on vähintään sama ja kunnon lohkoilla selkeästi parempi kuin perinteisellä oli. Savesta on tullut kukkamultaa ja multamaiden metsänlaitakarikot pikkuhiljaa alkaa myös muistuttaa sitä lohkon toista päätä, lohkojen maalaji -vaihtelut siis tasoittuvat. Enää ei tarvitse pelätä kylvön jälkeisiä sateita ja niistä seuraavia kuorettumisongelmia. Vesi seisoo pellolla vain siinä kohdassa johon kunnan vesijohto vuoti kolmisenkymmentä vuotta ennen kuin tajuttiin mitä siinä tapahtuu, muualla vesi vaan katoaa jonnekkin... kai siellä jotain reikiä jossain sitten on vaikka maa pinnastaan on tosiaan kova, niin kova että ei 600 rengas sampon alla jälkeä jättänyt edes 2012 syksyllä (tai jossain jätti mutta ei sen vertaa että olisi tasailla tarvinnut). Periaate vaan on että pellolla ei liikuta kuin vain välttämättömin. Lohkot joissa pinta tullut kuntoon voi kylvää samaan aikaan kun perinteiset kynnetyt ovat kylvökunnossa, ei toisin ole päivästä kiinni milloin kylvää. "Siirtymävaiheessa" on tarkempi, 2013 keväällä tuli yksi 10 ha kylvettyä liian aikaisin, sen näki kyllä jo ajaessa että ei kannattaisi jatkaa, no oppirahoja siinä tuli vähän maksettu. Moralla kun maata veistää niin kyllä sen näkee kannattaako kylvölle mennä.

Suorakylvö kyllä vaatii jonkin verran sitä suurpiirteisyyttä, ihan joka paikkaan ei saa sitä oppikirjassa olevaa orastiheyttä tai keg-väriä saa mutta mitä sitten? 98% pinta-alasta on OK ja traktorilla ajamista tulee niiin paljon vähemmän.

Sitten vielä ihmettelen sitä kyntämisen vimmaa, jos 5 v välein kääntää mullan maan alle niin siinähän sitten aloittaa koko prosessin ihan alusta.... toisaalta jos niitä auroja nyt vaan pitää ulkoiluttaa... järkevämpää olisi lähteä siksikin aikaa emännän kanssa kanarialle, halvemmaksikin se tulisi :)
 
Ekassa suorakylvimessä oli mulla ne etukiekot, tuntuu että niillä oli hivenen isompi aikaikkuna milloin kylvöille mentiin, ainakin noilla "siirtymävaiheen" lohkoilla. Tuossa nykyisessä koneessa on tuo MF130 vannaskopio tuolla sivupyörällä, toimii kuin junan vessa, ei vaadi ajattelua ja jyvä on millien sisällä tavoitesyvyydestä, on siis tarkempi kuin edellinen mutta ameriikassa on isommat toleranssit muutenkin. Oraat tulee kyllä tasaisemmat nyt, ainakin naapurit on niin kommentoineet, itseä tyydytti kyllä ne aiemmatkin. Sitten tuossa nykyisessä tuntuu että pahna saattaa jäädä patjaksi kylvetyn rivin päälle ja pitää maan kylmänä, siis niissä kohdin joissa puimuri on vallan pysähtynyt ja koko koneisto on tyhjentynyt samaan paikkaan, tuo etukiekko siivosi tuollaisenkin kyllä... yllätti siis vähän. No onneksi laiskuuteni estää puimurin pysäyttämisen ja turhat pakittelut, näin ne pahnakasat on aika vähissä. Pitänee laittaa vielä etuharava tuohon nykyiseen niin voi vähän helpottaa. Aloittaissa olisi ruumenlevittimestä ollut hyötyä, nyt yhden vuoden ruumenet ei enää aiheuta ongelmaa, joteknin  ne tuntuu häviävän nyt talven aikana, olisiko jotain matoja tai jotain mitkä ne ruumenetkin pilkkoo... mutta pitää tuo puhallin ruuvata tuonne puiman perään on se kuitenkin näyttävämpi kun pöllyää enemmän.
 

Vika on tankin läpivientiosassa, siinä mihin imu ja paluuputket sekä anturikaapeli tulevat. Sen saa ruuvattua irti ilman tankin irroitusta, ahdas paikka mutta ainakin Loimihuollossa sen saavat paikallaan zekattua. Pikapaikkaus pikaliimalla ja kumiputki siihen päälle klemmarilla.

Sisäpuolella on tosiaan muovista valettu yhde josta polttoaineen imuputki lähtee. Tämän muoviosan yläpinnassa on pieni halkeama josta imee ilmaa järjestelmään kun polttoaineen pinta on alle 3/4. Eli käy ja käynnistyy aika kivasti kun tankki täynnä, roskasihdin lasikupissa näkyy ilmaa ja ilmakuplia.

 
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]