Uuni on 300kW ja kaappi 160hl. Justiin mitattiin niin juuri sais kaks kennoa lisättyä korkeuden puolesta, vieres olevaa lajittelijaa vaan joutuus siirtämään. On ollu mietteis jotta eristetään kaappi ja lisätään kylmiä kennoja. Äkkiä ajatellen eristämisellä säästää niin paljon energiaa että hyötysuhde ei ainakaa huonone vaikka kylmiä lisääski.

Moro!
Onko kukaa korottanu kuivaajaa lisäämällä pelkästään kylmän kennon muiden jatkoksi?
Uunissa pitääs kyllä tehot piisata, mutta polttoainetalous vähä arveluttaa.

Sais helpolla parikymmentä hehtoa lisää kuivaajaan ku laittaas yhden kennon päälle jatkoksi. Molempia lämmintä ja kylmää ei saa sovitettua ku loppuu rakennuksen korkeus kesken.
 

Ja Ylivoimaisen paineen kehittänyt laite oli nimeltään?


Se kattila oli 70-luvulta oleva Kespes.

Adam Smith: E-Pohjanmaalla vaikutan. Se kahden euron taksa on laskettu vain proagrian mallilaskelmien pohjalta, eli varmasti paremmalla ruokinnan ja töiden suunnittelulla pääsis hyvinki sen alle. Proagrian laskelmas oli 1/3 työkustannuksia, eli jos työmäärää saa pienennettyä pienenee kokonaiskustannuskin äkkiä. Tosin taas rakennuksen poistoille oli laskettu melko vähän.

Juu ittellä on ollu mietteis jotta kuinka sitä alkais kototilaa kehittämään, niin että sillä mahdollisesti pärjäis ilman muualla töis käyntiä. Yhtenä vaihtoehtona saattais olla tälläinen hiehojen kasvatus, mutta eläinmäärä olisi n.400hiehoa. Mitä itte oon asiaa laskenu niin hiehoja ei kannattaisi ostaa ollenkaa vaan ne olisivat lypsykarjatilan omistuksessa koko ajan ja kasvatettaisiin päivähinnalla. Mutta koska noin suuri eläinmäärä vaatisi tarkoitukseen suunnitellun rakennuksen, olisi päivähinnan oltava vähintään 2e/eläin+alv että homma kannattaisi.   

Onko raatilaisilla käytännön kokemusta hiehojen rahtikasvatuksesta lypsykarjatiloille? Jos niin minkälaisessa mittakaavassa ja minkälaisilla hinnoitteluperusteilla? kuinka suuri työnmenekki päivittäin ja kuinka yleensä toiminut käytännön hommat?