Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Asiaan.. Kokemuksia kaipailisin.. Minkä valmistajan kattila olisi hyvä ja pitkäikäinen ja mitä pitää välttää?
Valmistajia löysin äkkiseltään ainakin Ariterm, Kaukora, Eneka, Laka, Rica, Veda, Warmax, Ala-talkkari?
Entä varaaja, olisiko 3000 litrainen sopiva jos kattila on 20-40kW luokkaa?
Onko jotain erityistä huomioitavaa ennen käytetyn varaajan ostamista?
Vanhat klapimiehet sanoo että Laka se on hyvä. Miinusta tulee kuitenkin pienestä klapin maksimimitasta. Vähänkin pitkällä puulla pesä helposti holvaa.
Veda on kiinnostava pitkän pesänsä ja pyöreän, lämpölaajenemista hyvin kestävän muodon takia.
Vanhan varaajan osto on aika iso riski. Päältä hyvän näköinen ja sisällä syöpymä. Asennuksesta iso vaiva ja parin vuoden päästä puhki.
No nyt voisi leukailla, että vaihtoehto kotimaiselle lannoitteelle on luomu.
Apropoo, millähän länsinaapurin kollega lannoittaa?
Lannoitelasku kasvaa noin puolitoista tonnia. Se, että onko se paljon vai vähän on eri juttu. Kyllä se kuitenkin kannattavuudessa tuntuu. Ajatus oli pohjimmiltaan se, että onko Kemiralaiselle todellista vaihtoehtoa.
Kotimaisen lannoitteen hinnannousun ovat kaikki varmaan panneet merkille. Onko nyt kellään hyviä ideoita millä lannoitetaan? Venäläisten blendien hinnat ja saatavuus taitaa pudottaa ne pelistä pois.
T: Nimim. Se ainut vuosi kun jäi kesätilaus tekemättä...
Muistan kun tuttu konekauppias pari vuotta sitten naureskeli, että kyllä menee vanhat takavedot kaupaksi. Menevät samoihin taloihin joista nuoret isännät olivat ne pari vuotta aiemmin myyneet halvalla pois ja hommanneet sukupolvenvaihdoslainoilla pirun isot nelivedot. Sitten nuoret isännät olivat huomanneet, ettei sillä 120hv+ koneella voikaan tehdä ihan kaikkea. Konekauppiasta nauratti, että hän tekee hyvän tilin, kun myy vanhoja takatuuppareita monta tonnia kalliimmalla kuin oli niitä pari vuotta aiemmin ostanut. Näin nuorta isäntää kusetetaan
Onhan tuossa aisanpainona vielä vanha Zetka. Erinomaisen ketterä pikkuhommissa.
Kesällä puolitosissani katselin vanhaa kaksituhattasarjan fergua. Olis se ollut viljakärryn veturina miellyttävä. Kutoskone ja kaikki. Ihan iso pikkupoika innostuu!
Olen tuuminut, että siitä pienemmästäkin lämpökeskuksesta saa ison hyödyn, jos sillä korvataan neljänneskin öljystä. Ajatus syntyy väkisinkin siinä vaiheessa mikäli isoille tehoille ei ole muuta käyttöä kuin se kuivauskausi. Noin sadan kilowatin lämpökekskuskin kun maksaa kait siinä 70000 €. Mitä sitten maksaneekaan se viisisatanen. En minä sitä saa mitenkään kannattamaan.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa ensi kertaa ainakaan viiteentoista vuoteen maalla asuminen, maalaisuus ja suomalainen ruoka ovat jotenkin in. Tätä täytyisi käyttää ennen kuin "eläinten ystävät" mustaavat sen vähänkin positiivisen mitä on syntymäisillään. Mtk taitaa joiltain osin olla niin vanhanaikainen, ettei siltä mediapeli onnistu ennen kuin on taas myöhäistä.
Ajatus meni kai niin, että käy mahdottoman kalliiksi rakentaa hakkeen käsittelylle edellytykset joiden lopputuloksena on kuiva hake,tämän takia kai hakkeen kuivaamisesta ollaan luopumassa. Toiseksi, jos ylimitoittaa kattilan niin kuin meilläpäin on nykyään tapana, ei se pelaa muuten kuin märkää haketta polttamalla. Ja sitä kai voidaan kysyä miksi on niin?
Noin ajatuksen tasolla tuntuu hiukan vääristyneeltä, jos porsaan sisäfilettä saa kympin kilo. Ja toisesta päästä yhä suurempi osa ruhosta joutuu hyljeksittyjen kastiin. Ja ollaanko muutenkaan menossa oikeaan suuntaan, jos ruokalaskun kallistuessa itketään sitä, että ei päästäkään toista kertaa vuoden sisällä lentelemään etelään...
No mikäpä se on aiheuttanut Zetorin maahantuojan vaihtumisen? Ja mitä siitä seuraa?
Maailmalla Claas on ymmärtääkseni pyrkinyt saamaan myyntipisteisiinsä vain omat koneensa. Toisaalta M-F.n eteen K. on hiukan tehnyt töitäkin, joten paine voi molemmista suunnista olla kova.
Ja mihin kuivaajaan riittää nykyään 200Kw
Taitaa vain paras kuivauskonsti olla pellolla ja oikeilla lajeilla/lajikkeilla,rypsi ei paljoa kuivaustehoa vaadi eikä aikaiset ohrat...
No itse päädyin kaksoiskuivuriin. kun koneistoja on kaksi ja välissä jakolaitteisto ja jäähdytyspuhallin riittää uunista pienempikin teho ja hyötysuhde paranee ja lämmitystavat monipuolistuvat kun ei tarvitse uunilla jäähdyttää. Senkun puskee lämpöä pömpeliin.
Kyllä viisas viljelijä säästää kuivauskustannuksissa jo siemenkaupassa. Aika kova sato pitää tulla myöhäisemmästä lajikkeesta, että saa kuitattua kuivauskustannukset.
Laittaako kukaan enää klapivehkeitä
Joka tuutti paasaa hakehommeleista mutta ei kustannuseroista esim. klapikattilaan ja varaajaan nähden. Naapuri pykästeli hakevehkeet ja maksoi komiasti kymmeniä tuhansia. Toki ovat varmaan helppokäyttöisemmät kuin klapivehkeet mutta hinnanero tekee klapihommille hyvän tuntipalkan... Energiaa tuhlaantuu aika tavalla jos märkää haketta menee kaksi ja puolisataa mottia ja kuivia puita noin viisikymmentä pinokuutiota. Jonkunhan täytyy ne puut tehdäkin.
Lienevätkö tämmöiset kerettiläisyyttä aikana jolloin hienoista hakelämmitysjärjestelmistä on tullut kilpavarustelun väline.
Itse tuossa rakennuttelin kuivurin männä kesänä. Päädyin vielä öljyyn mutta varustauduin teknisesti jo kiinteän polttoaineen käyttöön. Hakelämpökeskuksen ainut ongelma on se, että rakentaessasi parinsadan kilowatin keskuksen se maksaa hivenen paljon ja käy tyhjäkäyntiä ja käyntiongelmia lopun lämmityskauden.
Kaasu taitaa olla todellinen vaihtoehto vain putken vieressä.
