Hei !

Vastaan vielä että jos orkkuja tulee niin kerron kyllä 

Nyt pitää lähteä, 60 mailia kotiin. Cherry sähkötti että on huonot kelit, mutta silti se on vaan mentävä 

Hei taas!

Tänne kun voi laittaa kuviakin, niin voisin laittaa itsekin jotain! Päätoimittaja ei tahdo kaikkia näpsyjäni lehteen. Ystäväni muunteli kuviani jotenkin ja nyt ne saa tänne kaikkien näkyville. Yritetään!!!

Tässä on jännä kuva lomamatkalta Grönlannista. Yllätin tuoreen jääkarhun ulosteen!!!



Jä vähän myöhemmin karhu löntysteli paikalle 



Laitan lisää kuviani kun ne saadaan jotenkin muunneltua  En ymmärrä itse asiasta mitään.

hei markki. vastaa heti, jos oot kuulolla...


   ...ei kuulu mitään.vttu.

onkohan tuo lehti realiaikainen. jos näetten markin vismovan jossahin siellä vuorella, viekää sillen sanaa, jotta se oravanperkele meinaa viedä sen pannan. tai ainakin se sitä katsoi sillä silmällä

Hei Hei!

Oletpas lukenut päivän stripin tarkkaan! Kuvassa oli tosiaankin piskuinen orava joka todellakin juonii nyt jotain jännää tämän Miss Bakerin koiran kaulapannan tiimoilta  En aio kuitenkaan paljastaa että mitä se juonii!

Orava tuli kuvaan ihan sattumalta! Tämä ei kuulunut käsikirjoitukseen vaan luonto päätti ohjata seikkailun nyt uuteen suuntaan  Olin itse kauempana piirtopaikalta kun tämä tapahtuma sai alkunsa. Pönotin leuka jäykkänä kalliolla katse koti aurinkoa kun Cherry (joka oli piirtoalueella keittämässä kahvia) alkoi huutamaan kimeästi "Orkku tulee, orkku tulee!!!". Jack vastasi huutoon, että "Anna tulla vaan". Minä kalliolta että "Piirrä se äkkiä"  Ja Jack sitten piirsi, ja hyvin piirsikin. Cherrykin tokaisi, että "olipas komea orkku", ja nyt tekin sen näitte.

Mutta hui! Nyt pitää varoa etten innostuu kertomaan liikaa juonesta! Orkkuja on tiedossa, sen voin kertoa 

Lainaus käyttäjältä: Mark Trail - 04.04.13 - klo:18:24

Leikelkääpäs muuten kaikki sarjakuvani irti lehdestä ja liimatkaa ne vaikkapa vanhaan puhelinluetteloon! Pitkäjänteisellä työllä saatte joskus todella paksun kirjan, jonka ainoa aihe ovat minun seikkailuni. Sitä on kiva sitten lukea pikkupilteille pitkinä talvi-iltoina. Tuollainen kirja on myös hieno lahja, tai peräti perintökalleus.

Timppa pyysi tarkentamaan, onko perintökalleudet samoja kuin sukukalleudet? Mun  mielestä on kyllä arveluttavaa esitellä sukukalleuksiaan pikkupilteille, saattaa tulla linnareissu.

Hei hei!

Kyllä minä ainakin näytän Rustylle kaikki perintökalleudet. Kameran, 10 rullaa ISO 400:sta ja monta albumillista luontokuvia.

Ja hei taas kaikille muillekin !!

Sarja on saanut kuulemma paljon lisää lukijoita! Kyllä kannatti laskeutua tänne kansan pariin selventämään seikkailuja ja juonikuvioita. Monelle tarinani ovat varmasti liian jännittäviä ja nopeatempoisia, nyt tarinaa on helpompi seurata kun kertaan asiat iltaisin uudelleen. Tai siis aamuisin  Meillähän täällä Lost Forestissa kello on aivan jotain muuta kuin teillä siellä Suomessa. Tai siis eri ajassa, kello on varmaan samanlainen kuin meilläkin. Viisarit ja kaksi päivittäin vedettävää punttia, käki kukkuu ja heiluri heiluu.

Pääsin tänään esittelemään päätyötäni, elikäs fotojournalismia, uudessa stripissä. Näppailin valokuvaa piirtolinjalle asettautuneesta pikkuisesta petolinnusta... Sainkin hienoja kuvia tuosta petolinnun peräpäästä, yöllä kehitän ne ja tarjoan lehden päätoimittajalle. Teille lukijoille lintu esittäytyi etupuoleltaan, mutta minulle ja Leicalle siis ei.

Cherry on monesti minulle sanonut että "poikamiesaikasi valokuva-albumit ovat täynnä kuvia petolinnunperseistä", mutta eihän siellä ole yhtää tuollaista kuvaa  Cherry on joskus niin vaikeatajuinen... Vaikka olemme tunteneet jo vuosikymmenet  Tämän uuden kuvan aion suurentaa je kehystää makuuhuoneemme seinään, mahtaako Cherry ymmärtää vitsin 

Pian seikkailu taas jatkuu!

Leikelkääpäs muuten kaikki sarjakuvani irti lehdestä ja liimatkaa ne vaikkapa vanhaan puhelinluetteloon! Pitkäjänteisellä työllä saatte joskus todella paksun kirjan, jonka ainoa aihe ovat minun seikkailuni. Sitä on kiva sitten lukea pikkupilteille pitkinä talvi-iltoina. Tuollainen kirja on myös hieno lahja, tai peräti perintökalleus.

Lainaus käyttäjältä: Mark Trail - 30.03.13 - klo:18:35

Ja joku tirppa oli kuvassa!!! Ei taaskaan se majava jota Opelmies toivoi. Kysyin Jackiltä että mikä tirppa ja Jack vastasi jokáin painokelvotonta 

Oliks se punamulkku?

Hei vaan Sinulle "Opelmies"! Kyseessä oli harvinainen Yellowstonen Kylmäkoipinen Kolopesiä. Pesii koloissa ja koivet ovat kylmät, siitä sen tuntee.

Hei hei!

En eilen huomannut kommentoida uutta strippiä kun meillä täällä Lost Forestissa ei tuota pääsiäistä juhlita! Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja vinkkasi minulle tänään, että lehti tulikin päivää aikaisemmin! Aika jännä juttu!

Aina aamulla näitä juttuja muutenkin kirjoittelen. Meillähän kello on vähän eri ajassa kuin teillä Suomessa  Meillä on yö kun lehti teille saapuu... Nukun silloin umpiunessa Cherryn vieressä. Joskus Cherry ei ole vieressä ja joskus olen itse pimiössä. Monta kertaa Cherry onkin todennut että "olet ihan pimeä" kun hän viittaa tuohon minun päätyöhöni elikkäs fotojournalismiin  Useita satoja dollareita on taaskin tullut tienattua Leicaa painamalla. Jos jotain saa painaa niin nimenomaan Leicaa  Aina kun Leican suljin räpsähtää niin hyvältä tuntuu. ISO 400 oli taaskin filminä kun kuvasin tänään korpin lentämässä. Jack tykkää tällaisistä lentokuvista, olisihan sen kiire piirtää korppi syöksyssä ilman valokuvaa  Eli sarjakuvassa lentokuvat eivät ole aitoja  Ne on piirretty valokuvista. Todella jännittävää!!

Mutta sarjakuvaan!!!! Olipas taas todella jännää !!! Taasi ihan kihelmöi vartalossa se tunne mitä te lukijat käytte läpi seikkailuani lukiessanne!!! Metsässä samoillaan... ja pantaa etsitään. Saas nähdä montako viikkoa asiassa menee  Epäilenpä että kesäkuussa asia alkaa pikuisen selvitä. Kiihkeimmät lukijat lienevät todella suuren jännityksen vallassa  Itseänikin kiinnotaa todella paljon että missä Miss Bakerin koiran panta mahtaa luurata  Toisaalta.. minä olen jo lukenut käsikirjoituksen joten tiedän täsmälleen että missä se panta on  Menee kyllä jännäksi... ja ollaan pyssysilllään sen ikävän Cranen kanssa 

Ja joku tirppa oli kuvassa!!! Ei taaskaan se majava jota Opelmies toivoi. Kysyin Jackiltä että mikä tirppa ja Jack vastasi jokáin painokelvotonta 

Tuo Crane on kyllä sellainen mies että tekisi mieli sanoa "What th`" mutta en sano kuitenkaan. Ikävä piirrettävä sanoi Jack.

Hei hei!

Ja huh huh... Onpas ollut koma homma vaellella Lost Forestissa koko viikko. Tänään piirrettiin pari ruutua lisää ja pääsin Mr.Cranen kanssa jo vapaille. Maanantain lehdessä oli kiva vuoristokuttu viikon eläimenä. "Sattui kuulemma linjalle", Jack sanoi kun utelin että miksi tuollainen kuttu  Itse en kovasti kutuista piittaa, liian nopeita ja kiipeilykykyisiä eläimiä.



Naapurini Ken sanoi että noin nopea eläin "ei kelpaa lemmikkieläimeksi", en tiedä miksi ei mutta kaunis katseltava kuitenkin.

Mutta päivän jaksoon  Tarkkaavaisimmat lukijat varmasti huomasivat, että uusi pätkä oli Maaseudun Tulevaisuudessa jo joitakin viikkoja sitten  Ulkopiirrokset luonnostellaan usein studiolla ja lopullinen piirros tehdään keskellä Lost Forestia. Nyt oli käynyt niin että luonnos julkaistiin lehdessä etukäteen. Melkoisen jännä juttu 

Tämä vakuutusasiamies Crane on suomalaislähtöinen. Isoisoisoisänsä muutti Suomesta tänne Lost Forestiin ja teki nimestään käännöksen. Oma isoisoisäni puhui usein "hullusta Kurjen ukosta", lieneekö tätä sukua Suomessa vielä olemassa. Sitä ole usein miettinyt vaimoni Cherryn kanssa kun olemme paistaneet tikkupullaa Rustyn veistelemien kiehisten tulessa.

Mutta hei hei vaan!

Se Cranehan on täys mulkku. Eikö se lue ollenkaan lehtiä, meinaan kun se epäilee sinua sen pyssyrassin pannan katoamisesta. Kaikkihan me nähtiin silloin lehdestä, kuinka se panta putosi hankeen, kun Anti lähti sitä moppia kiidättämään turvaan.

V-tuttaa tuollaiset (Crane) paskiaiset. Jos se vielä sinulle aukoo päätään, niin sano sille, että soittaa minulle. Tuolla on vielä se lehti tallessa. Voin tulla tarvittaessa näyttämään ja jos uhkatiukalle menee, lakaisen sillä ukolla sitä mäkeä niin kauan puhtaaksi lumesta, jotta se panta löytyy.

Hei hei!

Pakko tähän vielä vastata. Kyllä paha saa taas palkkansa tässäkin seikkailussa! Ja sarjakuvaahan me vain olemme piirtämässä. Voit Ala-Pertti siis huoletta mennä nukkumaan ja luottaa siihen että hyvin tässä vielä käy!

Jännäksi kyllä menee  Vielä monta ruutua tätä jännää riittää 

(Tämä on juuri se syy miksi varoittelen näistä jännistä kohtauksista. Pikkupiltit, kuten Ala-Pertti, ottavat nämä seikkailut niin tosissaan. Vahtikaapa vanhemmat lapsianne tarkemmin!!)

Hei hei!

Pakko harjoittaa tätä fotojournalismia vain päivisin koska saan työkäyttöön vain tuota ISO 400:sta. Ei sillä voi kuvata edes hämärässä, saati sitten pimeässä. Olisihan se ihan hassua kuvata Leicalla pimeässä ISO 400:lla 

Mutta oli minulla 50-luvulla kerran apulainenkin hoitamassa tuota filmien kehitystä. Walt Timbermanin poika Walt Junior. Walt Jr. ei oikein pärjännyt koulussa, oli jonossa aina viimeisenä ja oppi lukemaan vasta 12 vuotiaana. Otin hänet siipieni suojaan ja opetin valokuvausalaa. Kuvausta hän ei oppinut, mutta kehityksesä hän pärjäsi hyvin. Kehitysvammaiseksi häntä kutsuttiin ja kutsutaan edelleen. Sisäsiisti ja mukava poika, isoruokainen kuitenkin, siksi piti passittaa hänet orpokotiin syksyllä.

Mutta nyt on pakko mennä nukkumaan. Cherrykin tuli jo kotiin.

Hei hei!

Pääsinkin nettiin vielä uudestaan tänään! Cherry lähti Lost Forestin "Lost Women"-meetingiin ja minä ja Rusty jäimme kotimiehiksi  Rusty tuolla vuoleksii kiehisiä muuripadan alle ja minä kehittelen filmejä pimiössä.

Courtney1:lle vastaan että Cherryn permanentti ei ole kesto. Eipä ollenkaan! Viikoittain hän käy Maurizin hiussalongissa ottamassa uuden. Yleensä naapurin Patty lähtee mukaan ja tytöt palaavat vasta pimeällä kaupungilta tuoksuen. Ken on kuskina.

Minulla tämä fotojournalistin työ on aika vaativaa edelleen. Päivällä kuvataan ja yöllä kehitetään  Aikaa tähän yhteydenpitoon on vähän, mutta se mitä on niin käytän mieluusti fanieni valistamisessa 

Hei vaan!

Lunta tulla tuiskuttaa. Täällä meillä Lost Forestissa sataa lunta joskus metri tai kolme. Harvoin kaksi. Kerran vaan, hupsistakeikkaa, tuli 5 metriä lunta yhden piirtokeikan aikana. Cherry katosi hankeen ja hänet löydettiin vasta keväällä intiaanileiristä päällikkö "Takaa Astuvan" tiipiistä. Olihan seikkailu!

Opelmies kyseli noista eläinhahmoista! Kerroin piirtäjälle tästä toiveestasi saada "majava tai joku muu pörrö" mukaan kuvitukseen. Jack pyysi ottamaan Cherryn mukaan ja hänet nyt voikin bongata yhdestä kuvasta. Ja Andy on myös kuvassa kuolaa valuen. Piirtäjäni Jack ei tainnut oikein tajuta tätä asiaa, mutta annetaan se anteeksi vanhalle miehelle. Majavaa on Opelmiehelle kuitenkin tulossa kesällä ilmestyvässä uudessa seikkailussa jonka käsistä parhaillaan opettelen ulkoa  Onkin jännä juttu tulossa.

Mutta tarinaan! En tahdo enää pitää teitä jännityksessä näillä ylimäärisillä jutuillani. Pantaa lähdetään nyt etsimään. Hieman minua ärsyttää se että minua epäillään tämän pannan varastamisesta ja se näkyy keskimmäisessä kuvassa. Aika hyvä ilme! Ensi viikko onkin sitten ulkotöitä. Lähdetään samoamaan Lost Forestiin ja piirretään stripit aidoissa maisemissa. Toivottavasti Jackin muste ei jäädy kuten.... Mutta hei! Sehän onkin jo uusi tarina, kerron sen joskus myöhemmin 

Otan Leican ja ISO 400:sta mukaan, josko saisi räpsittyä muutaman kuvankin "Woods and Wildlife Magazineen". Tuurilla korppi tai tikka tarttuu filmille. Rahaa pitäisi ansaita, Cherryn permanentti on kaunis katsella, mutta kalliksi se käy.

Hei vaan taas täältä Lost Forestista!

Oli kova lumimyräkkä, lennätinlinja katkesi ja modeemini lakkasi kokonaan toimimasta. Onneksi ystävällinen naapurini lainasi koiravaljakkoaan ja matkustin sillä 150 mailia tätä viestiä kirjoittamaan. Samalla vastasin yksityisviesteihin! Mutta... En aio paljastaa vielä mistä Miss Bakerin koiran kaulapanta löytyy 

Ystävällisestä naapurista tuli mieleeni toinen naapurini, ikävä Ken! Hän on edelleen vihainen koska optetin hänen vaimolleen vähän näppäilytekniikkaa. Patty oli ostanut uuden kameran ja minä fotojournalistina tietysti tarjouduin opettamaan häntä pyyteettömästi. Ken ei pitänyt asiasta ja korotti ääntään. Mutta muistattehan te tuon tarinan! Juurihan se Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistiin 70-luvulla. Patty löysi siinä metsästä pikkuisen peuran jota hoivaili ja Ken oli niin mustasukkainen.

Tässä kuva: Minulla on tuossa tuima ilmeeni, Ken oli hieman juovuksissa ja Pattyn päätä särki. Piirtäminen kesti puoli päivää. Andy haukkui autossa koko ajan.



Patty on melkoisen hemaiseva pörröpää, jos saa sanoa. Olen pannut merkille.

Mutta tarinaan! Menee kyllä jännittäväksi! Panta on kadoksissa edelleen ja nyt lähdetään etsimään. Vakuutusmies "ostaa" vähän vaatteita, oikeasti ei osta vaan piirtäjä piirtää hänelle turkikset ylle. Ja sitten mennään. Vauhtia ei tule puuttumaan, varoittakaapa taas pikkupilttejä etteivät rajut käänteet tule uniin!

Kiva kilpikonna oli yhdessä kuvassa, ja viime viikolla oli hirvi. Eläinten kanssa on mukava puuhailla, nämä kaikki eläinhahmot ovat minun ystäviäni. Tuota kilpikonnaa säilytän laatikossa sänkyni alla, kerran vuodessa se kaivetaan sieltä esille piirrettäväksi. Saas  nähdä mikä kiva eläin vilahtaa seuraavassa lehdessä  Saattaapa jokunen susikin tulla kuviin lähipäivinä, hui hui !!!

Hei!

Enpä ole moneen päivään ollut paikalla täällä kertomassa juonipaljastuksista, kiitos vaan yksityisviesteistä; vastaan niihin heti kun ehdin!

Kävi sellainen hauska tapaturma. Olin pimiössä kehittämässä filmejä kun Andy kaatoi tuolin huoneen oven eteen. Ovi jumittui kiinni ja vietin monta päivää yksinäni kopissa punavalo seuranani. Nälkä jo vähän yllätti, söin vanhoja valokuvia ja negatiiveja, päälle hörppäilin kehityskemikaaleja. Hirvistä otetut valokuvat olivat erityisen maukkaista.

Cherry ei ehtinyt avaamaan ovea koska hän oli palauttamassa suolaa ja pippuria tukkikämpän tukkilaisille. Kiitokseksi hän vielä pyykkäili ja kokkaili miehille neljä kokonaista päivää ja yötä. Noin kiitollinen ja avulias vaimo on todella kunniaksi miehelleen.

Mutta juoneen! Sudet ovat täällä meilläkin riesana. Onneksi vakuutusasiamies ottaa aseita mukaan, josko joudutaan vielä pyssysille  Panta on kadoksissa, mutta näköhavainto on melkoisen tuore. Saas nähdä miten tässä käy, minä tiedän jo. Tiukat paikat tulossa  Harjoittelen parhaillaan tiukkoja ja tuimia ilmeitä peilin edessä, on sitten piirtäjän nopeampi piirtää. Miss Baker päivällä pyörähti kylässä, häntä jo kovasti jännittää tulevat kohtaukset 

Mutta hei vaan! Liikkukaa nyt luonnossa kun on kaunis kevätsää siellä teillä Suomessa !

Hei taas!

Viikonloppu takana. Tintit tulivat kuvattua, Bill tuli tyytyväiseksi ja kirjoittaa asiasta rautaisen jutun seuraavaan Woods and Wildlife Magazineen. Rusty onki purosta komean tammukan. Mutta voi ei! Cherry oli taas unohtanut pakata suolan ja pippurin mukaan retkelle. Onneksi hän sai lainattua nämä tärkeät mausteet läheisen tukkikämpän metsureilta Waynelta, Tomilta, Dickiltä ja Texiltä. Olihan seikkailu. Yksityiselämäni fotojournalistina on melkein yhtä jännittävää kuin tämä sarjakuvaelämäni.

Mutta takaisin juonipaljastuksiin. Kavalaksi menee tämä Miss Bakerin koiran panta-asia. Mahtaako Andy olla syyllinen  Missä panta mahtaa lojua. Huomenna käydään piirtämässä keskiviikon strippi, sitten ehkä saan nähdä jo lauantainkin käsiksen  Mahtaa teitäkin jännittää!