Kotimaassa teollisuuden tarjoama hinta taas jököttää alamaissa........

http://futuresource.quote.com/quotes/relatedquote.action?symbol=ECO+G1-ENC


Rypsi on alituotantokasvi. Tätä menoa,  kiitos hinnoittelun,  vielä enemmässä määrin alituotantokasvi ensi syksynä!

Suomessa hintatarjoukset peruslaadulle 430 euron tasossa. Eroa Keski-Eurooppaan nyt n. 10%. Vielä viime vuonna hintaeroa oli 2%. Että sillä lailla!

Kuka on kiinnostunut öljykasveista enää ensi kesänä? Onnistuu kerran tai pari kymmenessä vuodessa. Kannattaakohan vaihtaa rypsihehtaarit vehnälle kun kotimaassa ei rypsistä haluta enää maksaa - ainoastaan juhlapuheissa houkutellaan sitä keväällä viljelemään ja tekemään sopimus. Sopimus on kyseenalainen siinäkin mielessä että alituotantokasvilla on aina menekkiä jos päädyt sitä kylvämään.

Vehnä yleensä onnistuu joka vuosi ja on muuten  interventiokasvi ensi vuonnakin.........

Kyseessä Saksan hinnat B-vehnälle (12%) ja rehuvehnälle eilen.

Kuinka moni myy tällä hetkellä viljaa Suomessa näillä tämän maan naurettavilla hinnoilla? Galluppia pystyyn!

Olen miettinyt mikä korjaa tilanteen terveemmälle pohjalle. Aika vaikeaa.  Mutta. Auttaisiko se, että kukaan ei hälmöyksissään myy pariin kuukauteen kilon kiloa, vai pitäisikö jonkun tahon viedä 15000-20000 tonnia viljaa ulos - ja vielä mielellään niin että menee EU:n ulkopuolella. Vai onko aika perustaa uusia vehnämyllyosuuskunta. Kauan sitten eräs sellainen perustettiin. Valitettavasti tuntuu että se on nykyisellään ajautunut liian kauas juuriltaan. Ei toki ole ainoa taho,  joka tekee näitä naurettavan ja surkuhupaisan välillä olevia hintatarjouksiaan tällä hetkellä  maassamme.

Mielenkiintoinen kevät tulossa kylvösuunnitelmien suhteen.

Luonnonhoitopelto ja maximi kesannointi alkavat näyttää parhailta/hyviltä ratkaisuilta. Paljon parempia minusta kuin öljykasvien viljely.

Kun viljan viljely aidosti vähenee niin kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat. Sitä suomessa nyt tarvitaan. Rypsin puolesta puhutaan paljon.  Silti siitä ei suostuta maksamaan alituotantotilanteessa samaa mitä tuontirapsin hinnaksi tulee. Veikeää että sen sijaan viljalla lasketaan heti mitä viljan viennin rahti on.... Ja toisaalta viljasta kotimaassa on vain kerran maksettu pakkotilanteessa euroopan hintoja - muuten vilja olisi kaikki viety Eurooppaan!

Laskeskelin eilen rehuohran viljelyn katetta. Sain vähän sen suuntaisia tuloksia että tyhjän saa pyytämättäkin. Samoin on laita lähestulkoon mallasohran suhteen koska teollisuus ei ole kiinnostunut maksamaan juurikaan parempaa hintaa maltaasta kuin rehusta. Liekö syynä se että hyödynnetään täysimääräisesti ylituotantotilannetta, tai se että ovat tyrineet itse vientimallaskaupat Venäjälle ja Viroon. Mallasohran viljelykustannus on kuitenkin muuttuvien kulujen suhteen tyyriimpää kuin rehuohran - vertaa kylvösiemen, tautitorjunta ym.

Vehnä on vähän paremmassa asemassa, joskin riskit siinä suuret. Ja onneksi siinä interventio auttaa vielä vähän jatkossakin. Teollisuus Suomessa hakee tosin erilaisia keinoja laatuhinnoittelussa laskea leipäviljan hintaa rehuvehnäksi. Viimeksi olen huomannut tämän suuntaisen välistävedon Raisiolla uusissa (2010)viljelysopimuksissa kun aiemmasta kiristivät syysvehnän valkuaisrajan peruslaadussa 11,5 ->12,5 prosenttiin. Jos pääasiallinen käyttötarve on rehuvehnä, niin näin ehkä kannattaa tehdä. Viljelijän kannattaa toki aina miettiä mitä viljelee ja minne asioi. Eilaisia houkutuksia on nyt tarjolla kaupassa ja teollisuudessa jotta saavat koukutettua viljelijän halvan raaka-aineen tuottajaksi.

Entä paljon puhuttu rypsi. Hinta vielä kaukana 500€/t tasosta .  Jos saat 1200 kg hehtaarisadon ja hinta on 300€/t, niin kesanto on kannattavampaa.                                                                                                                     

                     

Katselin Agritekin mainosta NH 5050 td traktorista. 95 heppaa. Hinta (pyynti 29000 alv0%) on jo aikas kiinnostava ja mitään turhaa sähköistä vehjettä ei ole pilaamassa luotettavuutta.

Kellä on kokemusta tuosta koneesta täällä?

Aikas kiinnostavia tarjouksia tällä hetkellä toisilla merkeillä parasta aikaa.

Innostuin vähän itsekin ja vertailin 95-105 hv (noin 4,5 l , 4-syl+turbo intercooler) "riisuttuja" traktoreita - lähinnä sellaisia joisssa parhaimmillaan sähköisiä vaan ajovalot ja startti. Näitä koska ei tällä hetkellä tarvetta muuhun ja  myös koska oletettavasti vikaherkkyys pienenisi (?).

Mitä raatilaiset pitäisivät tuossa sarjassa parhaimpina?

Pirun kylmää tänään kun pohjoistuuli oikein puhaltaa. Aamulla nollassa tai pari astetta plussaa iltapäivällä.

Silti yllättävän hyvin on routa lähtenyt sulamaan täällä Varsinais-Suomessa. Juuri millään pellolla ei enää vesi makaa. Tein tänään peltolenkin ja routaa oli oikeastaan vain rippeet jäljellä. Kyntölellolla lapio upposi kokomitan 3 kertaa neljästä ja se yksi kerta meni 3/4 lapion mittaa. Sänkimailla routaa löytyi enemmän. Joka toinen lapion pisto upposi pohjaan ja joka toinen 3/4 syvyyttä.

Ensi viikon lopussa luvattu selvästi lämpimämpää. Nyt kun sateita ei näytä tulevan niin taas taitaa päästä ennen vappua kevätvehnän kylvöön.

Mitenkä muualla?

Virossa on maa halpaa, ainakin jos on uskominen erästä uusiman Koneviestin palsatan pitäjää. " Helsingistä 100 km etelään pelto maksaa 800€/ha ja uusia parsipikka 5000€."

Onko jollain tieroja mistä noita kartanoita/kolhooseja esitellään netissä ? Olisi ihan mukavaa katsella tarjontaa.

Näyttää muutamilla nettisivuilla olevan aika sopivan hintaisia vuoden vanhoja pelejä 400-700 tuntia ajettuina. Tuonykyinen  punnan kurssi on tehnyt asian entistä houkuttelevammaksi.

Onko kellään kokemuksia?

Niin. Millaisia kokemuksia teillä on tuollaisesta koneesta. Itsellä olisi kiikarissa vm 2000. Siinähän on 5,9 litran turbo Cumminsin kone ja vaihteistossa 4 portainen powersift. . Mallisarjassa oli muistaakseni seuraavat laaja: 100, 110 120 135 150 ja 170

Eli heikot paikat ?

 Paljonko noilla pystyy ajamaan tunteja mittariin ennen isompia murheita?

Aika paljon ympäristötuen rastitusten ansiosta peltoa jää sängelle. Erään tiedin mukaan Varsinais-Suomessa tällaista peltoa olisi 100000 ha.

Ensi keväänä paljon niistä suorakylvetään, mutta loput muokataan muulla tapaa.

Mitä arvioitte hyviksi tavoiksi muokata sänkipelto keväällä. Koneliikkeillä ei ole oikein tarjota muuta kun erilaisia lautasmuokkaimia. Eli  niitä kaupustelevat.....

Mitä muita voisi käyttää. Pärjäisikö pelkällä S-piikkiäkeellä. esimekiksi sellaisella jossa varpajyrä edessä ja takana.

 

Tarkoitus olisi ensi keväänä muokata sänkeä ja kylvää siihen laahavannaskoneella viljaa. Samalla koneella pitää myös syksyllä pystyä muokkaamaan 10 cm syvyydeltä Varsinais-Suomen savista hiesumaata.

Puuttumatta nyt kertomani ketjun toimivuuteen pyytäisin kokemuksia eri lautasmuokkain merkeistä.

Itse olen katsellut nostolaiteversiona  lähinnä Multiva 350 discmasteria, Areksen XL 560 3,5 metrisenä, ja vähän myös Carrierin 350 ja Amazonen Catros3501 malleja. Kaksi viimeksi mainittua hylkäsin kuitenkin eri syistä. Vetokoneena on 150 hv tr , jossa painoa 5400kg.

Eli mitä suosittelette ja miksi?

Entä heikot merkkien kohdat?