Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Edullisia mönkijöitä olen katsellut, millaisia käytöstä löytyy? Varsinkin kiinamönkijöistä olen kiinnostunut. Miten on kestänyt ja millaisia käyttömääriä on ollut?
Tuossa joku päivä sitten kirjoiteltiin sonninpidon kannattavuudesta. Aihetta sivuten mainittiin yhteisnavetat ja muut sellaiset, mitenkähän jos todella navetassa on tilaa niin monelle eläimelle että riittäisi jonkin toisenkin tilan pitämään kotieläintilana niin mitähän sitä voisi vuokraa saada eläinpaikasta? Ja eläimestä sitten?
Entäs eläimen hoitopalkkio? Joku lähtökohta voisi olla että eläinpalkkiot saisi hoitopalkkioksi vaatimattomasta ylläpitorehusta ja työstä.
Joitakin ajatuksia minulla tuohon on mutta ne voi olla kaukana mettässä.
Siis virallinen aluskate on kai aina tuo 1,5m. Kasvihuonemuovi on yhtä kestävää mutta hinta pomppaa. Onko kokemusta muitten muovien käytöstä ja kestävyydestä? Kevytpeitteelläkin voi olla lämmönkestävyys vuosien mittaan ongelma, tehty kestämään vain pari vuotta. Samoin rakennusmuovi kestää valoisassa tilassa vaihtelevasti jos ei siinä ole levyä päällä.
Kiinnostaa erityisesti onko joku käyttänut valkomustaa aumamuovia ja onko vielä vuosien päästä ehjän näköinen? Hyvä leveys olisi 6 metriä.
Onko kukaan ollut? Tai olisiko menossa lähiaikoina? Hintataso vaikuttaa ihmeen edulliselta, ehkä epäilyttävänkin joten ei mitenkään voi näkemättä tehdä kauppoja.
Eräs maatalouspalikka tuolla kiinnostaa kovasti ja kun saksasta on eräs toinen palikka tulossa balttian kautta niin tulisi samalla sopivasti.
Kyllä tuolla toki kävisi autolla, 1100km tallinnasta, on vaan vähän kuin pieni venäjä tuo maa. Vai onko? Yksin en ainakaan hirveä lähteä tuonne seikkailemaan.
Voisi tuonne tietysti lentääkin ja tulla jollain vanhalla autokotterolla pois niin kuin saksastakin
Tuollaista karhotinta olen nyt pitkään harkinnut ja katsellut. Näyttää niin yksinkertaiselta rakenteelta ja liikkuvien osienkin määrä vähäiseltä että 15000€ tuntuu aika kalliilta. Materiaalit olisi noin vajaan 2 tonnia ja saa juuri sellaisilla mitoilla tuon tehtyä kun haluaa.
Äläkää menkö tuonne jos ei ole menovesi erityisen halpaa. Älkääkä ainakaan syökö tuolla mitään. Menkää sen sijaan nälkää sammuttamaan muutaman kilometrin päähän jalastuuleen, on ruoka aivan eri luokkaa parempaa. Eikä ole kyseessä yksittäinen sattuma vaan paikkakunnalla ilmeisesti tunnetumpikin fakta.
Jalastuulen lounaat ovat erityisen hyviä ja visiitin erityisen huonoja. Abc:n ruoka noin yleensä on kyllä hyvää, en arvostele sinänsä tuota ketjua. Enkä kehu nesteravintoloita erityisesti, linnatuulessakin on tullut pari kertaa päätettyä että tänne ei tarvii ehkä enää tullakaan.
Kahta eri merkkistä omenaa olisi tuossa yllinkyllin ottaa talteen. Millä reseptillä noista hyvää mehua tekisi ja miten se pitäisi säilöä? Kaikkia noita ei mitenkään saa syötettyä koirillekaan.
Tuollainen tuli mieleen heinänsiemenviljelysten kanssa, jos kelit ei anna myöten normaalia korjuuta niin jos tuollaisen kasvuston syöttäisi jollekin eläinryhmälle. Kyseisten eläinten lannan sitten levittäisi nurmen pintaan. Tai tietysti nurmea perustaessakin voisi käyttää.
Onko useamman vuoden onnistumiskokemuksia kellään? Köckerling herbamat vaikuttaisi koneena olevan liki täydellinen mutta kova on hintakin.
Erityisesti kiinnostaa vinkit rikkakasvien kurittamiseen luomunurmipellolta jota ei muokata
raiheinä tuntuu tehokkaasti kurittavan juolaheinääkin, onnistuukohan sellainen suorakylvönä? "Keinotekoinen" jääpolte voisi myös toimia jos osuu oikeaan saumaan.
Pitäisi useampaan koneeseen laittaa radio, vaatimuksena olisi rds ja usb-liitin/mp3 soitin. Radio pitäisi kuulua hyvin eli heikollakin signaalilla.
Ennen kaikkea pitäisi olla halpa. Jos jollain on ihan joku hiljan laitettu laite johon on tyytyväinen niin kuulisin mielelläni.
Aikoinaan olen panasonicciin tottunut luottamaan ja sonyyn taas en enkä myöskään mihinkään clarioneihin, aikaa on tässä toki mennyt ainakin 10 vuotta kun olen viimeksi radioita ostellut joten onhan nuo varmaan muuttuneet merkkien väliset paremmuudet.
Tuollaisia mietteitä on ollut oikean korvan vasemmalla puolen, etunostolaitteeseen viska ja taakse lautasmuokkain. Yksi ajokerta ensin ja toisella ajokerralla siemeniä. Ainakin viljalle kävisi hyvin mutta onkohan noissa muokkaimissa eroja? Jos tuollaista muokkainta on hankkimassa niin voisi yrittää tuota "kylvömuokkaustakin" pitää mielessä.
Hakusessa voisi olla jokin noin viisimetrinen tai ainakin nelimetrinen muokkain joka parhaiten kääntää maata jolloin herneitäkin voisi saada menemään tasasyvyyteen. Hyvä jyrä tai pakkeri tai molemmat voisi olla koneessa myös.
Vädestadilla on joku malli joka on erityisesti mielessä, tehokkaan näköiset hammastetut lautaset ja croskil-jyrä. Jos moisesta sattuu olla kokemusta jollain niin olisi mukava kuulla
Tuntuu etukuormainkoneessa olevan kytkinlevy aika lyhytikäinen, oliskohan tuota pintaa saatavissa kulutusta kestävämpänäkin versiona? Valmetti kyseessä ja ihan kauheita voimia ei ole käytössä joten hiukan liukkaampikin aine kun alkuperäinen toimittaisi virkansa. Alkuperäinen toki hyvä käyttää mutta voisi sen 500 euroa tai osan siitä muuallekin laittaa kun uuteen levyyn, varsinkin kun noita levyjä on joissa ei ole mitään muuta vikaa kun pinta ohentunut.
Yksi vaihtoehto olisi tietysti ikh-levy, jonkin vanhemman 905:n ja 13 tuumaisena ilman jousia. Viimeksi tuollainen maksoi satasen kun joku vuosi sitten ostin, tuokaan ei kyllä kestä kovin kauan.
Vaikka vähällä käytöllä onkin niin alkaa olla tiensä päässä tuollainen laite ja uutta pitänee katsella. Tuo Topfield on säännöllisesti juminut tähänkin asti ja nyt melkein yhtä mittaa.
Jos joku on oikein tyytyväinen digivirittimeensä niin nyt olisi mukava kuulla kehuja jostain mallista.
Kylvöäes ehkä kehkeytyy joskus tuosta rakenteilla olevasta äkeestä. Tuo olisi helppo toteuttaa jos jostain löytyisi valmista syöttölaitetta jolla saisi puhaltumaan noita siemeniä tuonne piikeille. Niinkin hurja määrä kun 50 putkea saisi olla, puolellakin tulee kyllä toimeen toimeen.
Alkuperäinen ajatus on ollut istuttaa äkeen päälle jokin kylvökone tai kaksi kaikkine syöttölaitteineen ja erillinen puhallin sitten puhaltamaan ilmaa letkuihin. Kahden kaksimetrisen kylvölannoittimen kaikki syöttölaitteet kun laittaa syöttämään niin putkia olisi 48...
