Onko mahdollista risteyttää esimerkiksi ayrshireä ja ylämaankarjan rotua?  Siis jos on hyvätuotoksinen ay josta haluaa vielä lypsikin ja siitä tuottaisi sellaisen ylämaankarjan lemmikin? 

Kone-Forumissa mietittiin ystäväni kanssa robotin vierellä seisoskellessa että tekeekö robotti maidon laadusta samantasoista kaikkialla Euroopassa niiden yleistyessä? Äkkiseltään ajattelisi että samalla ohjelmilla lypsäessä toimenpide olisi samanlainen kaikkialla maasta riippumatta. Suomen maitoa on näihin vuosikymmeniin asti pidetty Euroopan kärkimaitona laadultaan. Menetämmekö samalla omaa myyntivalttiamme muiden maiden kiriessä samalle viivalle, Suomessa laadun osittain ehkä jopa laskiessa?

Jos näin käy, mistä saamme perusteet paremmalle maidolle?

Mistä tuotteista olisi mahdollista tehdä vasikkakasvattamon katto ilman että rakennukseen tarvitsisi tehdä palokatkoja sekä avoimella harjarakenteella?
Onko Lohjan teollisuuskatoilla parhaat elementit vai tulisiko kannattavin ratkaisu Protanin katosta?

Thermisolin Safe-elementistä on liikkunut pelkästään huonoja kertomuksia kotieläinrakennusten kattona. Jostain vuoden ikäisestä uudesta katosta Länsi-Suomessa on kuuleman mukaan alkanut putoilla jo peltiä kipsilevyjen kanssa alas eikä Thermisol ole ottanut mitään vastuuta.    Todella järkyttävää toimintaa ja viljelijöiden halveksuntaa. Lohjan teollisuuskatot sentään tarjoaa kymmenen vuoden takuun katolleen.

Oletetaan että ruokinnassa on määrä X lehmiä, jonka mukaan on laskettu apeseost ja kokmäärä sitä. Noh syönti lisääntyy eikä tuo laskennallinen määrä riitäkään kys määrälle lehmiä. Lisättäessä seoksen määrää samalle lehmämäärälle niin kasvatetaanko pelkästään rehun määrää vai lisätäänkö myös muita komponentteja? Olen itse aina ymmärtänyt että seossuhteet pysyisivät samoina mutta tänään vastaan tuli eriäviä mielipiteitä.

Kumpi on loppujen lopuksi rakentajalle edullisempi vaihtoehto? Yksityisen kirvesmiehen palkkauksen lisäksi maksetaan hänen kaikki sivukulut, kun taasen rakennusliikkeet laskuttavat kiinteän tuntitaksan tai urakan joka pohjautuu tuntitaksaan ja arvioituun työmäärään. Rakennusliikkeiden laskuttamassa palkassa maksetaan alv lisäksi. Molemmissa malleissa itse kirvesmiehen tuntipalkka on sama.

Kumpi on parempi ratkaisu rakentajalle? Jos esimerkiksi yksityisen kirvesmiehen palkka sivukulujen jälkeen on noin 18 euroa tunnilta ja rakennusliikkeen kautta tunnin veloitus alvin kanssa on 35 euroa.

Onko tähän asiaan olemassa joku oikea syy? Syrjäkylissä tavallisten työssäkäyvien ihmisten lapset pääsevät kouluihin busseilla samassa ajassa kuin maanviljelijöiden lapset jotka kulkevat traktoreilla. Onko nuorten koulussa kulkeminen traktoreilla ja kylillä rinkiä kiertäessä hyväksi viljelijöiden maineelle?

Mistä johtuu ettei A95 voimanulosotto pysy päällä? Nopeusvalinnan vivun pompauttaa pois päältä ja kuuluu aika ikävä huuto. 

Mikä on ollut perusteena että valkuaiskasvipalkkio poistuu nyt?  En ole mistään löytänyt hyviä perusteluita sen poistumiselle.

Miten kävi niillä tiloilla jotka rakensivat silloin kun kehotettiin rakentamaan, vuonna 2009? Olivatko kustannukset todella halvempia?

Näkyikö lopullisessa laskussa se hintojen lasku jota lehdistökin uutisoi laajasti?

Minä itse en usko että hinnat olisivat olleet maataloudelle kovinkaan paljon edullisempia kuin muuna aikana.

Eläinaktivismiasioita pohtiessa aloin miettimään, missä vaiheessa kuluttajille aloitetaan näyttämään kuvia nautatiloilta Ylen ajankohtaisohjelmissa? Miten tuottajat  perustelevat kuluttajille kestokuivikepohjien hygieenisyyden ja sen olevan oikea tuotantotapa? Jos kuluttajille näytetään kuvia karsinoista joissa on likaiset oljet, miten saadaan syntynyt mielikuva tuon jälkeen käännettyä? Kuluttajien mielikuvissa jokainen lihanauta viettää päivänsä puhtaan keltaisilla oljilla. Onko lihantuotantopuolella varauduttu toimimaan tällaisessa tilanteessa ja vastaamaan faktoilla aktivisteille? Forumin kirjoituksia seurattua, voin todeta että lihantuotantopuolella keskitytään vain kuittailemaan maidontuottajille sen sijaan että pohdittaisiin oman alan tulevaisuutta.

Ja milloin maatilat oppivat muutenkin varustautumaan turvalaitteilla tunkeutujia vastaan? 

Maidontuottajia on neuvottu kasvattamaan maatilojen yksikkökokoa vuodesta toiseen.
Suuri osa on näin tehnytkin siinä toiveessa että yksikkökustannukset pienenisivät ja samoilla panoksilla voitaisiin
tuottaa isompia määriä. Vaan entä kun jokaisella yrityksellä jotka toimivat maatalouden parissa, keskittyy hinnoittelu
kappaleisiin ilman mitään isompien tilojen maksukattoja (sentään MTK-jäsenyydessä on katto) ja määräalennuksia
ei tunneta missään.

Keinosiemennykset ovat hyvä esimerkki siitä miten isot maatilat saadaan houkuteltua siirtymään
pois palveluiden käytöstä ja hankkimaan joko tilasonnin tai sitten tilan isäntä tai emäntä käy toimilupakurssin, siemennys-
maksujen tuntiessa pelkästään kappalehinnoittelun, ei maksukattoja saati tuntitaksaa. Ruotsin malli voisi ulottua Suomeen, jolloin
toimilupalaiset voisivat siementää viereisten tilojenkin lehmiä.

Tunnustaako kuinka moni tekevänsä maatilallaan vuosittain taselaskelman mistä näkee kunnolla maatilan tilanteen? Osakeyhtiöillä toimenpide on pakollinen mutta ei varmasti olisi pahitteeksi jokaiselle tilalle.

Millä keinoilla olisi tuottajien paras lähteä tilatasolla taistelemaan tuotantokustannuksia alas?

Ensimmäisenä varmasti yhä kovemmassa kilpailutuksessa rehut ja sähköt. Tai ensimmäisenä tietenkin turhia kuluja kokonaan pois.


Enemmän ehkä kilpailukykyä tulisi hakea meijerien sisältä. Vieläkin kuuleman mukaan maitoja kerätään kilometrien takaa vain tonkallisia.  Onkohan laskettu miten paljon ne aiheuttavat keräilyyn kustannusta? Ei mielestäni ole enää 2010 vuonna tarpeen perustella että pitää pienilläkin tiloilla olla oikeus keräilyyn, jokainen tila on vuorollaan kuitenkin lähtenyt tuotannon alusta, tyhjästä. Oli lehmiä sitten 300 tai 3 niin tuotanto on alkanut nollasta. Ehkä toisaalla Tanskassa Arlan strategiaan on huomioitu Valion heikkous pitää esimerkiksi kalliita keräilykustannuksia yllä pienten tilojen voimin. Onko edes hygieenistä pitää maitoa tonkassa odottamassa keruuta?

Miten appeesta saisi potkua tiinehtyvyyteen? Onko kysymys energian vajeesta vai vitamiineista? Ja mistä löytyy tasapainopiste oikean energianmäärän ja eläinten aktiivisuuden välillä?

Löytyykö pötsitehosteesta käytännön kokemusta täältä keneltäkään tuottajalta? Onko maitotuotosta tullut lisää tai onko se aiheuttanut ruokintahäiriöitä esimerkiksi?