Kyllähän joka mökissä pitää pyöräkone olla apulaitteena, L220 E on tosi hyvä ja kätevä eikä ole pintapaine ongelmana (sitä on nimittäin riittävästi). Tuo on ratkaisu kausittaiseen kuormaus käyttöön jos vaatimuksena korkeus ja vakaus. Tietty silloin ei tuo kuormaimen rihveli kyllä ole vastaus, mutta järiämpääkin on tyrkyllä.
Kyllähän kaikkien jotka ovat etukuormainta käyttäneet on tunnustettava se tosiasia, että se on saatanan kallis laite jolla ei kuitenkaan tee tositöissä mitään. Leikkiihän sillä jos ei ole nähnyt muuta ja työ tehokkuudella ei ole väliä, mutta vaikia on nähdä miten sen saa ittellänsä maksettua. 

Älkää pikku massikka ja pikku jonnu miehet vaivatko päätänne asioilla joita ette koskaan ymmärrä! Aivan huoletta voi toun kokoisen kuormaimen pistää persiiseen eikä keuli ja on vakaa myöys sivusuunnassa. Jos pelkää keulimista niin pistää parintonnin puntin keulaan, niin voi noilla varsipituuksilla nostaa jonkun neljä tonnia. 

Eikös se oo vielä kyseenalaista toi sanan "ahtaminen" käyttö jos paineet on alle 3 bar. Meil on tossa 190 vallus lievä viritys ja se ahtaa jo kuitenkin 3,5 bar max paineella, tehoa löytyy reilu 400 pollee. Missä lienee menny pieleen kun vieläkin kovas vedos pukkaa saatanallisen mustan savun, täytyysköhän vaihtaa isompi turbo?

Se on jännä juttu kun noita samanlaisia koneita tuntuu olevan merkillä ja ilman. Tiedoksi jos on olemassa kone joka täyttää ce kriteerit ja on tullut kuitenkin jostain syystä ilman merkintää, tällaiseen koneeseen saa valmistajalta merkin ja sertifikaatti määräysten mukaisen todistuksen. Valmistajat ovat kyllä aika nihkeitä kaivamaan noita tietoja, mutta kyllä ne saa rahalla yleensä selvitettyä.
Yleesä merkittömässä koneessa on niin isoja rakenne eroja että ei ole edes mahdollista muutoksilla tehdä hyväksyttävää. Jos esim. materiaali paksuudet erilaisia niin vaikia on seppä ilmarisen takoa runkoon lisä paksuutta.
Minä olen sillä kannalla että merkittömät koneet tulee kaikki asettaa täydelliseen käyttö kieltoon ja myös purku varaosiksi tulisi estää, eli sulattoon suorinta reittiä. Myyjille myös sanktio lain vastaisten tavaroiden myynnistä.

Kyllähän niissä koneissa on melkoisia eroja vaikka ei äkkisiltään näyttäisi. Esim. rattorin ohjaamo voi olla vastaavan näköinen, mutta runko onkin vain yksinkertainen peltiprofiili. Kaivureissa sama ohjaamoissa ja voi olla ylävaunun runko hentoisempi ja puomimateriaalit eri kuin kylmiin olosuhteisiin. Moottorit usein ei täytä päästö normeja ja yleensä huomattavasti pienempi tehoisia.
Meillä on yks saksalainen hieno henkilöauto joka on ilmeisesti afrikan tai aasian vienti malli, niin siinnä ei ole normaalia kerros kotelo rakennetta kattopilareissa. Muitakin vastaavia puutteita on ilmennyt. Jotta kyllä sitä maalimalla säästöjä haetaan jopa järjettömän tuntuisin keinoin. 

Voi voi tätä rattorien teknisen tietämyksen tasoa. Ei voi kun ihmetellä, vieläpä verkku miehet kehuu itteään.
Tuohon kokoluokkaan saa taakseajot ainakin seuraaviin merkkeihin: MF,CASE,JD,NH,FENDT,MCCORMICK,SAME,VALTRA ja pitäis löytyä deutz fahr ainakin jossain koko luokassa saattaa olla hiukka isompi.
Sitten jos vähän noitten käytettävyydestä, kokemus oma ja kuskien palaute ja merkit fendt ja valtra. Työtunneista ajettu yli puolet takaperin ja tuolla kertyi pelkästä peruutuksesta yli 20000h kokemus, jotta jotain on tehty.
Fendt on hyvä jos ei tartte tiheeseen vaihtaa suuntaa, koska on hitusen hankala ja ei kestä jatkuvaa pyörittelyä. Esin on varottava niitä kuttaperkka muoviosia ja toiseksi niistä rakenteista johtuen oli huomattavasti enempi sähkö ongelmia.
Muutoin tiloiltaan paras markkinoilla olevista. Vaihteisto ei ole tehty peruutukseen. Hinta on kyllä huikee osti koneen mistä hyvänsä.
Valra ei tiloiltaan ole mahtava, mutta on taas näppärä kääntää suuntaa. Voi ajaa adestakaista työtä silleen että kääntää penkin päisteessä. Laatikko ja perät kestäny hyvin ton peruuttelun. Ja etenkin halpa hankinta hinta.
Olihan meillä JD kokeilussa, mutta kaukana on vielä se päivä että meillä JD kodin löytää. Jos penkin kääntöön tuhrautuu 5min ja seihtemän eri sähköistä varmennusta, joissa ei ole jären häivää. Loota keittää öljyt pakilla jostain syystä muutamassa sadassa metrissä, muutoinkin tuntuu jotta siinnä pakilla häipyy tehot moottorin ja maanpinnan välillä jonnekkin.
Muista merkeistä ei ole kuin pihamaa kokemuksia jotta ei voi sanua mitään.
Sitten siitä mihin taakseajoa tarvitaan: sillä voidaan työntää leviää ja raskasta konetta johon on oltava näkö yhteys molempiin laitoihin. Voidaan työntää järeää voimanottoa tarvitsevaa konetta ja johon tarvitaan jälleen näköyhteys. Meillä esim. 12m leviä 5,5t painoa ja ulosotosta n. 170hp, työntöö tarvittiin tehoa laskelmien ja mittausten mukaan n.100hp. Jotta pistäkääpä poijjaat etunostolaitteeseen ja eiku menoks. Tää vain pieni esimerkki, pirusti käyttöä ja varsinkin kun koneessa on vielä sekin etunostolaite. Voi käyttää vanhoja takakoneita siellä.

En oikein usko että keslakaan moottoroituna painaa 180 tonnia, kuten retku kirjoittaa. Lienee kirjootus virhe, mutta 18 tonniakin paljo. Meillä on kaks noita oikeita hakkureita eli jenz, ne painaa 500hp koneella ilman vaunua 13t. Toinen on täys paketti tehtaalta ja toinen oli raaka hakku johon rakennettiin itte moottori varustus ja alusta ja 10m3 hakesäliö. Tuossa omatekoosessa on läpivetävä alusta ja telojen käyttö on mahdollista ja on käytettykin.
Rattorin tehot ei riitä tehokkaaseen haketukseen, se on tosiasia joka on myönnettävä. Eli rattosipyöritteiset hakut sopii silloin jos tehään jotain pikkukasoja tai satunnaisiin tuurauksiin tai huvin vuoksi harrasteluun. Sillon jos tehokkaasti ja taloudellisesti halutaan haketta tehdä on hakulle oltava riittävästi voimaa ja siihen rattorit on köykäsiä.
Hintaa noilla laitteilla oli pari vuotta sitten reilu 100t € alv 0 / kappale. Joten ihmettelen keslan hintaa moottoroituna tai ihmettelen muutenkin, mut kai se on tuo suomalainen työ niin kallista. En oo muistanu millonkaan selvittää paljonko ne maksaa tuolla saksassa, luulen jotta 40- 50 % vähemmän kuin täällä. Uus teollisuus moottori josta löytyy tuo 500hp maksaa varusteineen pukissa n. 35000€alv 0, tai makso kun ostin. Minusta halpa verrattuna saman tehoiseen rattoriin....

Optimaalista vaihtoikään on olemassa laskentamalleja, niitä löytyy monista yrtyksen investointeja käsittelevistä opuksista. Kannattaa lukea jos haluaa tietää kuinka esim. pääoma kustannuksia lasketaan ja kuinka nämä kulut vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn.
Näillä yrityspuolen opeilla tuo yllä oleva koneen vaihtomalli joka 3 vuosi ja 4500h, on rahan haaskausta.
Tolla mallilla päästään pääomakuluissa 100t€ alv 0% keskiverto rattorilla liki 20€/h. Koneen tunti hinoittelun kannalta täytyis pääomakulu oltava reilusti alle 10€h, muutoin ollaan ulkona kuin lumiukko. Minoon opiskellu aikapaljon asiaa ja vielä aika kalliilla tavalla, mutta nyt ollaan kyllä oppi sisäistetty ja tulosta tehään. Tällähän ei tietysti ole mitään merkitystä jos kone maksetaan muualta tai muuten tienatulla rahalla, mutta luulis sen rahan saavan mielekkäämminkin tärvättyä kuin noissa romuissa. Maatalouksissa palaa suurimmalla osalla aivan turhaan koneiden pääomakuluina yhden ihmisen vuosipalkan verran.
Optimaalinen koneen uusinta on minun lakeslmilla siinnä 20000h tietämissä, riippumatta siitä kuinka paljon koneella ajetaan vuodessa. Silloin voi koneen jo myydä purkuun ilman isompaa omantunnon tuskaa.
Remonttikuluja ja koneen remontti seisokkia sanotaan tulevan yli10th ajetuissa, aivan p..puhetta. Mulla on eniten koneet ollu pajalla alle 5th, kaikki on pelanneet kun on toi merkkipaalu ylitetty. Kärsii siinnä sitä remonttiakin olla jos pääomakulu on esim. 10e/h halvenpi.
Konekauppaa tehdään tunneperusteisesti, ei siinnä ole järjen kans mitää tekoa. Tunnesyille on sitten etsittävä järki perusteita, tässä viestiketjussa on monelle "järkisyyt" tunnesyillä ostetun koneen perustaksi.   

Eihä tuohon tartte ku 10t€ osia ja muutama päivä töitä niin uuttavastaava kones. Van se on vaan massikka joten kannattaako tuokaan uhraus, tuskin. Sulatto varmaan oikia paikka tolle.

Tuos puun myyntihinalla riskot saaneella on sattunu laskuvirhe, mutta pääasihan on että oston kannattavuus on perusteltu hyvin itselle. Vaikka päätös onkin tehty aivan tunneperusteella.
Meillä ei ole ollut kertaakaan rakennustarkastajan kans ongelmia ristikoista, kun vaan on ins.piirustukset/laskelmat ja tehty niiden mukaisesti. Vain 300 ristikon kokemus mutta ainakin tähän saakka on kelvanneet.

Kyllä uus vastaavaa laatua oleva kone olis vielä kalliimpi. Ei mun periaatteilla korjata millään rautalangoilla, niikuin noistakin toista oli jo parsittu. Toiseksi ei noitten osat kalliita kun kehtaa vähän nähdä vaivaa. Noihin räpellyksiin tais mennä n.10k€ osiin, mutta töitä tietysti joutuu tekeen aikapaljon. Vielä tuosta uuteen vertailusta, niin noi makso parina 35k€ ja myydessä kunnossa olevana sain yht. 65k€. Jotta ei se niin kauhian kallista kokeilua ollu, mutta koneitten lujuus ja tekemisen laatu selvisi. Osaan nyt ko. merkistä pitää kynnet erossa.

Nyhän ne massikka miehet on seonneet tyystin!!! Myöntäävät jotta messiaallisessa fergus on heikkoja malleja. Mää kyselin noin vuos sitten kyseisistä koneista ja silloon kaikki vanno jotta hyviä perus koneita ovat. Ja mää hullu uskoin ja ostin kaks kerta laakista. Nooh eihän nuis mitään isompaa remonttia oo ollu, toiseen on laatikko laitettu kahteenkertaan ja toiseen pistettiin kerralla kuorineen päivineen tehdasuus loota.  Mun kokemus kyseisistä fergutsonneista on että moottori on ihan kohtuullinen joskin vaisu siellä työ kieroksilla, mutta muuta käyttökelpoista en kyllä keksi.
Kytkin, vaihteisto, perä, jarrut, ulosotto ja etuperä ovat ongelmia täynnä. Ja lisäksi vielä nuo sähkölaitteet, en oo missään muussa vehkeessä tavannu noin häiriöistä systeemiä.

Ei kestä poijjaat pumput jos ajaa 1000-1500h öljynvaihto välillä. Seurannassa ollu 3 konetta norm. vaihdolla ja 2 konetta 500-800h vaihdolla. pumput hajos noista kolmesta 3000-7000, noi kaks on nyt ajettu 12000 ja 20000 pumput on vielä alkuperäiset. Varmasti kovemmalla käytöllä on myös noi kaks ollut. Öljyistä näkee eron pois laskiessa, kun joskus on vaihdettu peräkkäin molempia huoltovälejä käyttäviä.

Tuo väite että koneiden kautta öljyen sotkeutuminen on kyllä paskapuhetta. Jarrut kestää ainakin puoliks hyd öljyllä seostettua, eli jos 60l niin 30l karsii vaihtua. Kärsii monta konetta vaihtaa ennen kun toi määrä on vaihtunu. Suurempi riski on siinnä että öljyillä ajetaan liian kauan, joka monesti juuri ilmenee tollaisina hapettumis/ruostumis ilmiöinä. Vaihtoväli pitäis nyky hyd käytöllä pitää 500-800h tai jos tunnit ei täyty niin kerta vuodes. Kerran vuodes vaihtajat silloin kun kone jää vähälle käytölle, eikä niin että sesongin alkuun vaihetaan.   

Onko köyhyys vai nuukus iskeny isäntiin, kun koneita pesemään ruvenneet. Aikasemmin eikös tyyli ole ollut jotta uus kones kun ikkunat paskaantuu.
Kyllähän noi fiksareitten käyttämät puhdistusaineet on parhaita ja helpoimpia saavuttaa hyvä lopputulos. Mää kyllä nyky koneissa olen välttäny tuota vettä ohjaamon sisällä, siitä seuraa monenlaista ongelmaa. Pahimpana home sisustus materiaaleissa.
Normaalissa käytös ja säänöllisellä pesulla ohjaamo pysyy helpolla ja vähillä myrkyllä puhtaana. Normaalit verhoilun lasinpuhdistus aineet piisaa ja ongelma tahrat saa helpoiten jarrupesuaineella pois. Meillä putsataan lasit sisältä kerta viikkoon ja samalla myös muu pintojen pyyhintä ja imurointi. Ulkoa pyyhitään tai pestään lasit melkein päivittäin, yleensä käytös normaali lasinpesu liuos ja sienilasta rekkamies varrella.