Viisi on poikinut, kaksi pitäis vielä poikia. Saldo 4 hiehoa ja 1 sonni.
Tuleekos kellään syksyllä charolais hiehoja myyntiin?

Tulee muutamia tälle keväälle syntyneitä hiehovasikoita myyntiin kun ei vielä mene sonnikaan vaihtoon.

Onko kellään myydä puhtaita Ch-hiehoja kesän astutuksiin?

Poikimiset edenneet tällä viikolla mukavasti, maanantaista alkaen vasikka per päivä, paitsi tänään kaks.

Positiivisia yllätyksiä olleet pari hiehoa, jotka ovat "räkäkarjaa", vasikat pieniä sonneja ja luonne linnunmaitoa. Toinen mustavalkea charolainen ja toinen "hullu" limppari.

Tässä vain urakoitsijan näkökulmasta ne viljelijät joilla on isot lohkot ja kunnon karhot ja sadot joutuu maksaa niiden viljelijöiden rehut joiden sato on pienillä kulmikkailla pelloilla ja lisäksi sato on huononlainen ja karhot pieniä koska jos laittaa eri hintaiset paalit niin kylillä puhellaan että käyttää pärstäkerrointa. Tästä johtuen tuntihinta on mielestäni oikeudenmukaisin ja mielestäni urakoitsijoiden pitäis ottaa se käyttöön jolloin sen ei pitäisi aiheuttaa minkäännäköistä huijauksen makua.

Koska se keruukone on kuitenkin arvokkain ja viellä kallein käyttää niin pikkuhiljaa kannattaa kehittää siihen suuntaan että paalaajan eteen saadaan suurinpiirtein sellainen tasakorkuinen karho mikä mahtuu pyörien välistä. Tällöin karhotin tulee väistämättä mieleen koska niin suuren karhon esikuivaus suomen sateisessa suvessa on liian hidas. Näitä koneita ei tietenkään kannata joka tilan ostaa, mutta varsinkin tilalliselle urakoitsijalle voi olla kova kynnys ostaa koko ketju jolloin tilayhteistyötä kannattais kehittää. Tällöin vaihtotyöllä saataisi pienennettyä sitä liikkuvaa rahaa mitä nykyinen maatalous ei kestä. Kuten sanoin niin etukarhotin olisi kova sana mutta pienillä lohkoilla ja puskaisilla teillä se voi olla ongelmallinen.

Ja jos aloittaja miettii ainoastaan omaa etuaan niin tulllevaisuudessa joko urakoitsija lopettaa tai paalihintanousee jolloin joku muu viljeliä kiroo agroon kun urakoitsija tekee hirveen tilin lyhyessä aikaa hänen pellollaan kun olosuhteet ovat optimaaliset. Tällöin vieläkin tuntihinta on mielestäni tie kaikkien onneen eikä pärstäkerroin laskutuksista voi puhua. Eikä se mielestäni ole urakoitsijan maksettava jos viljelijällä on epäedulliset lohkot vaan se on nimenomaan viljelijän huoli.

Peesaan vms:n näkemystä sillä varsinkin rehunkorjuussa puhutaan olevan eka sadon korjuuseen aikaa xx päivää. Onhan kohtuullisen selkeää että urakoitsija hinnoittaa työnsä €/tunti kun asiakkaiden puolelta käytettävät tunnit osaksi rajataan. Ja hinnan irroittaminen varsinaisesta rehumäärästä voisi toisella tavalla saada laskimet toimimaan, siis suuremman sadon ja työn käymisen suuntaan.

Maanantaina oli ensimmäinen vasikka jo imemässä kun menin iltapäivällä navetalle.
Oli pienen näköinen sonnivasikka, jonka kaksospuolikas syntyi keskiviikkona - kuolleena.
Nämä siis ostolehmästä.

Viime kesän astutuksia odotellaan ensiviikolla.

8. Tuota lisäarvoa asiakkaallesi, siten että oma toiminta kannattaa

5. Lupaa vain se minkä pystyt tekemään varmasti, mutta enemmänkin saa tehdä.

Osakkeissa isoin tuotto-oletus ja koneissa huonoin, itse aion kuitenkin ostaa peltoa..C-alueelta ja vähä isommalla summalla

Raha on parhaiten tallessa etelä-pohjalaisessa pellossa...

Näissä vaihtoehdoissa yhdistää ainoastaan se että kaikkiin saa menemään satatonnia tai enemmänkin.

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.03.10 - klo:19:02

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.03.10 - klo:18:48

Miten olisi muuten sokerijuurikas?

Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.

Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...   
  Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta

Ei kun vanhoja miehiä haastattelemaan, ei siitä vielä niin kauhean kauaa ole kun rehujuurikasta, naurista eli turnipsia, porkkanaa, lanttua ja perunaa on viljelty yleisesti ihan rehutarkoituksessa. Sadon tuottokyky on aikanaan ollut viljoihin ja kylvöheiniin verrattuna ihan omaa luokkaansa, tosin vaateliasiin kasveihin on varmaan panostettukin enemmän.
Näistä löytyy vanhoista maanviljelysoppikirjoista aika paljon juttua.

Jäi kyllä mietityttämään juurikasvien mukana nouseva multa, onko siitä suuresti haittaa?
Nykyisin tarvittavien tilakohtaisten määrien peseminen aikalailla hankala homma..
Rikkakasvien torjuntakin lienee kohtuullisen kallista..

Tanskalaisten näkemys juurikkaista oli noin kymmenen vuotta sitten seuraava (+ ja - tilasto):
+ voi lannoitaa reilusti karjanlannalla, noin 60 tn kuivalantaa/ha
+ suuri rehuyksikkösato/ha
+ naatit aumaan, ovat syötettäviä vielä seuraavana kesänä
+ juurikkaat aumaan, olkia ja muovia pakkassuojaksi
- maissin viljelyä pidettiin seksikkäämpänä

Suomalaisen harjoittelijan näkemykset juurikkaisiin noin kymmenen vuotta sitten (+ ja - tilasto):
- juurikasaumasta piti erotella talikolla olkea pois juurikkaiden seasta
- auman pohjasta nousi kuormatessa kauhaan kiviä ja maata juurikkaiden mukana JF:n ypv:hen, tai jos ei noussut maata mukaan, olivat alimmat juurikkaat pirun tiukassa kaivaa talikolla irti
- kiviä oli paljon juurikkaiden mukana, tukkivat juurikassilppuria navetalla
- juurikkaan palat tukkivat kiskoruokkijan jauhopuolen kerran viikossa
- naattiauman kuorimen ei ollut mukavaan kun kasaan painui nilkkoja myöten
+ juurikkaiden syöttäminen loppui juhannuksen paikkeilla, kun juurikkaat loppuivat

Klapeilla ja kaikenlaisella jätepuulla.

Tähän mennessä käytetty vanhan isännän tekemät halot, omat lahot pihakoivut, 30-luvulla rakennettu ja 2000 luvulla purettu riihi, erinäinen määrä latoja omilta ja vuokrapelloilta.

Ilmalämpöpumppua käytetään kesällä jonakin sadepäivänä kun lattialämmityksen kierto ei ole päällä.

Komeaa oli.

Väkeä kuin jossain maatalousnäyttelyssä...

Ja liikennejärjestelyt meille uteliaille oli ainakin paremmat kuin jossain näyttelyssä.

1. Jos viljelijöitä edustavien järjestöjen (MTK,SLC) ja kasvinjalostajia edustavan järjestön välillä on voimassa sopimus maksun tasosta, sitä noudatetaan yleisesti. Sitä voi verrata yleissitovaan työehtosopimukseen, joka tulee noudatettavaksi myös silloin, kun työnantajapuoli ei ole työnantajaliiton jäsen eli sidottu työehtosopimukseen.
Sopimus maksun tasosta sitoo jalostajien puolella myös niitä kasvinjalostajien oikeuksien haltijoita, jotka eivät ole valtuuttaneet Siemenkauppiaitten Yhdistystä neuvottelemaan TOS-maksun tasosta ja jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä.
Tuottajien puolella sopimus sitoo myös niitä viljelijöitä, jotka eivät ole tuottajayhdistyksen jäseniä.


Siemenkauppiaitten Yhdistys, joka kasvinjalostajien puolesta hoitaa TOS-maksujen perimisen maksuvelvollisilta, ei missään tapauksessa hyväksy tuottajajärjestön jäsenyyden puuttumista maksuvelvollisuuden poistavaksi seikaksi. Kuten laista huomaat, maksuvelvollisuus on sittenkin, vaikka tuottajajärjestöjen kanssa ei olisi so***** mitään.

Oli niin pitkä teksti että se pitää lainata kokonaan...

Jos ja kun yläpuolella vetoat siihen, ettet ole MTK:n jäsen voit kai soittaa myös Maatalousministeriöön ja sanoa että haluat itse neuvotella itsellesi omat tukitasot ja ehdot koska olet eri porukkaa. Nykyisethän ei koske sinua koska et ole edelleenkään se jäsen.

Tässä on vaan se esimerkissä sanottu yleissitovuus, eli koskee kaikkia vaikka ei ole jäsen.

Toki demar... korjaus työväen TESseissä yleissitovuus tarkoittaa sitä ettei TESsiä huonompaa sopimusta voi itselleen neuvotella, paremman kylläkin, eli onnea omiin tukineuvotteluihisi ministeriön kanssa.

PS. En tarkoita että on pakko olla MTK:n jäsen, mutta se nyt vaan sattuu olemaan se maatalousyrittäjiä edustava neuvottelu osapuoli maatalousasioissa (vaikka ei aina siltä tunnu)

Pohjalainen reilunkaupan tuote. Savolaisista sanotaan ylleisesti et on niin kiero ettei satteella kastu. Vaan mites on tämä kuulu pohjalaasten suoraselkäsyys ja rehti meininki..vai onko sitä?

Väittäisin että kummastakin porukasta löytyy maineen mukaisia henkilöitä ja niitä, jotka eivät ole maineen mukaisia ja vielä kolmas porukka joka osaa käyttää hyväksi yleisesti sanottua ominaisuutta sekä hyvässä että pahassa.

JD 6410 -99, 7680h, tuli taloon -04 3880 tuntia ajettuna. Sen jälkeen korjattu etuakselin jousitusta, ulosoton katkaisijaa, polttoaineen siirtopumppua ja polttoainemittaria, menivät "good will"-takuuseen kun oltiin ostettu kunnossa oleva kone. Omaan piikkiin on vaihdettu moottorin ohjausyksikkö noin 5000 tunnin paikkeilla. Vakuutusyhtiö maksoi vaihdelaatikko remontin noin 6000 tunnin kohdalla. Omaan piikkiin meni vaihteiston voiteluöljypumppu ja välikardaani 7600 tunnin kohdalla. Alkuperäisen akun joutuu uusimaan ehkä vielä näille lumille ja pakkasille.

JD 6430 -07 2940h, tuli uutena. Oikean etunavan stefat menivät vaihtoon 2500 tunnin paikkeilla, huoltosopimuksen mukaan maksettavaa tuli noin puolet.

Moon vissiin vähä huono matikas, mutta kuinka K, Agri, Yrma ja Agritek saadaan laskettua yhteen niin että niistä tulee viisi?

Mutta hyvä vain, vielä kun proorahastus siirtyisi tuonne kans niin alkaisi Konekilleri kukoistaa.. 

Linkissä luvattu uusi ja yllättävä on varmaan se viides...
Muut neljä eivät ole niin uusia ja yllättäviä.

 

Emopuolella kuin myös tietty muussakin rakentamisessa kannattaa asiaa lähestyä toiseltakin kantilta. Mitä se SAA maksaa. Eli laskea mikä on se summa joka on yleensä edes mahdollista käyttää kiinteisiin kustannuksiin... Eikä poistoaikaa mielellään yli 10 v.

suositeltava rahamäärä joka poistuu tilalta maksimissa 1500e/emo...




[/quote]

Asiaa lähestytään järkiperäisesti.
Kääntäen jos rakennus maksaa xxxxx euroa niin sen pitää tuottaa xxxx euroa/vuosi.