Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - mi-pau

Kannattaa olla tarkkana tuon arvonlisäveron kanssa.

Eli, vaikka olisit normaalisti alv-velvollinen alkutuottaja: rakennusten korjauksesta, peltojen kunnostuksesta ei voi vähentää alvia, jos vuokraat niitä.

Tällöin kannattaa hakeutua arvonlisävelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta; eli peltovuokraan tulee alv päälle.

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kiinteistoala/Kiinteiston_kayttooikeuden_luovuttamises(10028)

"Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta on hakeuduttava erikseen arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka kiinteistön omistaja tai haltija olisi jo harjoittamastaan liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollinen."

Tiedän nimittäin aika karseita ALV-pommeja, eli ollaan vuokrattu pellot ja rakennukset pois ja sitten ollaan niitä korjailtu isolla rahalla. Koneet ja kalusto onneksi ei tuota tätä alv-ongelmaa, jos vuokraa koneita ja kalustoja.

Ns. pihakoneet on ongelma. Aikaisemmin sen pystyi aika helposti kiertämään siirtämällä metsätalouden kalustoksi. Uusin verottaja yhtenäistämisohje pistää tilanteen vaikeaksi: "Moottorikelkka tai mönkijä voi vain poikkeustapauksissa kuulua metsätalouden tai maatalouden kalustoon tai traktori metsätalouden kalustoon. Tällöin koneen pääasiallisen käytön tulee jatkuvasti olla metsätalous- (vastaavasti maatalous-) käyttöä."

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Verohallinnon_yhtenaistamisohjeet_vuodel(25909)#4Maa-jametstaloudentuloverotus_

Millaisia ajomääriä noissa tarkastuksissa on hylätty, vaikka olisi ollut hyvät perusteetkin?

Kun mulla paku edelleen kalustossa, enkä pidä ajopäiväkirjaa (pari ekaa vuotta pidettiin kun paku hankittiin) kun verottaja on näin ohjeistanut  :P ja aion myös jatkaa tällä linjalla. Kilometrejä tulee vuosittain 6000-8000, kylille matkaa 4km mutta ajoja voi selittää kuten ylläkin, peltoja kaukanakin ja hieman enemmän, sekä kaivinkoneelle mentävä jollakin kun ei sitä voi työmaalta kotiinkaan tuoda. Myös muu urakointi vaatii jonkinverran auton käyttöä.

Omassa käytössä kaksi henkilöautoa, eikä tulisi pieneen mieleenkään ajella pakulla "turhaan", varsinkin kesällä tulee ajettua paljon työajoja harrasteautolla ::)

Käytännössä isompia ongelmia on tullut tilanteissa, kun kyseessä on 20-50 hehtaarin viljatila, eikä mitään muuta oheistoimintaa. Ellei maatalouskoneiden kunnostus ole "elämäntyö", niin tulonhankkimisajot ovat aika vähässä, ellei asu todella syrjässä. Toki silloinkin paku voi olla kalustossa, jos esim. vaikka pystyy esim. katsastustodistuksilla näyttämään, että tällä vanhalla avolavalla ajetaan vain 2000 km vuodessa.

Käytännön tilanne on se, että on aika uudenkarkea pakettiauto ja pakettiauton kokonaisajot siinä 20 tkm paikkeilla. Ellei ole kotieläintaloutta/koneurakointia, niin 20-50 hehtaarin viljatilan on jokseenkin todella vaikea osoittaa 100%:ia ajoista maatalouteen. Käytännössä verottaja katselee, että missä päin Suomea on tankattu ja onko käyty tarvikeostoilla samalla seudulla samana päivänä.

Esimerkkinä surmanloukusta; käyty tankkaamassa kesäisenä sunnuntai-iltapäivänä Helsingissä Linnanmäen lähellä olevassa huolto-asemalla ja itse isäntä asuu vaikka Orivedellä. Ei ajopäiväkirjaa, eikä tietenkään kuittia, että oltaisiin jotain varaosia ostettu. Tälläisiä ei tarvitse montaa olla diesel-kuittien joukossa, niin kyllä verottajan punakynä heiluu, mikäli toiminnan laatu ja laajuus on suhteellisen pieni.

Eli puhtaasti maalaisjärjellä pärjää pitkälle tässä hommassa. Eli pakettiauto voi kuulua kalustoon, vaikka toiminnan laatu ja laajuus olisi pienempää, niin kauan kuin ajot on selvitettävästi luotettavasti maatalouden ajoiksi. Tuossa yksi esimerkki oli muualta kuultuna tälläinen: Sikalan pitäjälle oli tullut selvityspyyntö pakettiauton ajoista. Isäntä oli suivantunut ja ajanut pakunsa veroviraston pihaan. Isäntä oli pyytämällä pyytänyt, että verovirkailijat tulevat haistelemaan autoa, jolla ajetaan vain sianruokaa. Verovirkailijat uskoivat haistelematta ja selvityspyynnöstä selvittiin kuivin jaloin :)

Pitääkö verottajalle olla oikein virallinen ajopäiväkirja vai kelpaako Excel-taulukolla tehty päiväkirja?

Lähtökohta verottajalla on se, että ajot pitää pystyä kilometrin tarkuudella selvittää. Excel-taulukko on siinä rajamailla, mutta ainakin se hyvin täytettynä voidaan ajatella luotettavaksi selvitykseksi, ellei selkeitä ylilyöntejä esiinny. Ajopäiväkirjahan tarkoittaa, että sitä täytetään juoksevasti, eikä tuvan pöydällä joulukuun lopussa.

Yksi tärkeä asia on myös se, että paljonko talouden yksityisautoilla on ajettu yhteensä vuoden aikana, eli yksityiset+maatilatalouden. Muutoin taksa tippuu 25 senttiin kilometriltä, vaikka olisi maatalousajot selvitetty kuittien perusteella. Eli käytännössä verottaja on tarkastuksissa soitellut A-katsastukselle tai jos on muualla katsastettu, niin huoltokirjaa on vaadittu. Näissä tapauksissa on kyllä usein hylätty kilometrit "selvitystä ei voida pitää luotettavana". Verottaja sitten pistänyt oman arvion, että esim. kaksi kertaa kuussa on käyty maatalouden asioilla.

"Lisävähennystä ei myönnetä, jos autolla ajettujen kilometrien kokonaismäärää ei selvitetä ja sitä kautta auton kuuluminen tulolähteen varoihin tai yksityisvaroihin jää selvittämättä. Näissä tilanteissa voidaan menona vähentää 0,25 euroa/km (VeroHp matkakuluvähennyksen määrästä vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa, 1127/2011) edellyttäen, että tulolähteen ajojen määrä on selvitetty ja kustannuksia on syntynyt."

Kuitenkaa tämä ei tarkoita, että esim. 10 000 km tasalukuna menisi läpi 25 sentin kilometritaksalla.

Verottaja ottaa pistokokeena noita selvityksiä ja sitten on asiakkaalla suuri hämmästys, kun se vanha tuttu 8000 km ei mennyt läpi... (vaikka joka ikinen vuosi jokaista asiakasta varoitettu, että ajopäiväkirja pitää olla).

Eli jos 8000 km on ilmoituksella mennyt "läpi", se EI missään nimessä tarkoita sitä, että se menisi tarkistuksessa läpi. Silloin könttäluvut ilman selvityksiä aiheuttaa melkoisia veronkorotuksia. Pakettiautojen kohdalla tilanne on pahin, eli arvonlisäveroseuraamukset ovat aika ankarat, jos esim. verottaja poistaa pakun kalustosta, koska ei voida luotettavasti osoittaa, että ajoista on pysyväisluonteisesti yli 50% maatalouden ajoa. Arvonlisäveroa tulee mukavasti maksuun myös silloin, kun ollaan esim. 100% kirjattu pakun menot maatalouteen, eikä oikaistu yksityispuolelle. Tällöin pitää käytännössä olla ISO tila ja kuitenkin luotettava selvitys pakun ajoista, ettei veroseuraamuksia tule. Käytännön tilanne pakettiautossa ns. normitilalla on, että esim. 80% menoista kirjataan maatalouden puolelle ja 20% yksityistalouteen. Ajopäiväkirja vaaditaan pakettiautojenkin kohdalla, joten tässä suhteessa pelataan venäläistä rulettia....

"4.1.1.1 Auto maatalouden kalustossa ja auton yksityiskäyttö

Auto kuuluu maatalouden tulolähteeseen, mikäli maatalouden ajoa on yli 50 % kokonaisajomäärästä. Maataloustoiminnassa vähennyskelpoinen kilometrimäärä tulee esittää ajopäiväkirjalla."

Tässäpä se mitä en jaksanu itse kirjoittaa. Sen verran lievennystä, että kunhan on jokin laskelma olemassa, jossa on edes siteeksi totuutta eli jotain todennettavissa olevaa kuten juuri nuo käteiskuitit, eikä tosiaan vähennettävä määrä ole kohtuuton, on yleensä kelvannut.

Ja siitä on kiittäminen niitä suurinta osaa verovelvollisista, joilla ei ole mitään selvitystä - niiden ansiosta mikä tahansa edes yritys oikean lopputuloksen osoittamiseksi näyttää hyvältä ;-)

Mutta se on totta, että on turhauttavaa kuunnella niitä "on se menny aina läpi" -selityksiä kun pyytää edes jotain siteeksi vaatimuksille. Kun se on niin, että siihen asti kunnes tarkastus tulee, ei verottaja ole ottanut eikä sillä ole edes eväitä ottaa asiaan oikeasti mitään kantaa - ne kun on siihen asti vaan lukuja paperilla ja ne siitä tallennetaan.

Kirjanpitäjänä olen ainakin noista pakettiautoista joista alveja vähennelty, lähes vaatinut vähintään 10% arvionvaraisen yks.käytön oikaisun tehtäväksi - silloin ei ole enää periaatekysymys se, että onko IHAN KOKONAAN ja yksinomaan maatalouskäytössä. Se jakosuhde on sitten jo arviointikysymys ja siitä voi jo väitelläkin.

Se on monesti "yllättävää", että kuinka vähän kilometrejä voi syntyä. Esim. tuossa tilitoimiston ulkopuolella ompi 119 hehtaarin viljatila, 22 km lähimpään maatalouskauppaan/"ruuvikauppaan". Vuoden aikana reilu 3700 km syntyi kilometrejä ajopäiväkirjaan, kuitenkaan ei käytä huoltopalveluita kuin uusimman traktorin osalta.

Yleensä siinä kesä-heinäkuussa tulee "onnittelut arpajaisvoitosta". Veroseuraamuksia on kyllä melkein 90% varmuudella tullut, mikäli ei ole ollut "luotettavaa selvitystä" tai ajopäiväkirjaa itse veroilmoituksen teon yhteydessä. Eli tässä tapauksessa ei veroilmoituksen teon yhteydessä lähdetä "meillä" laskemaan kuittien perusteella kilometrejä pahimpaan ruuhka-aikaan tammi-helmikuussa. Todetaan asiakkalle, että ajot pitää olla kilometrin tarkuudella selvitettävissä. Ja ajetut kokonaiskilometrit.

Mutta, paikallista vaihtelua on siinä aika paljon, että kuinka usein kysytään selvityksiä. Kemera-tuki on ollut selvityspyyntöjen ykkönen viime vuosina, toki verovuonna 2012 kyselyt oletettavasti hiljenee :)


Pitääkö verottajalle olla oikein virallinen ajopäiväkirja vai kelpaako Excel-taulukolla tehty päiväkirja?

Lähtökohta verottajalla on se, että ajot pitää pystyä kilometrin tarkuudella selvittää. Excel-taulukko on siinä rajamailla, mutta ainakin se hyvin täytettynä voidaan ajatella luotettavaksi selvitykseksi, ellei selkeitä ylilyöntejä esiinny. Ajopäiväkirjahan tarkoittaa, että sitä täytetään juoksevasti, eikä tuvan pöydällä joulukuun lopussa.

Yksi tärkeä asia on myös se, että paljonko talouden yksityisautoilla on ajettu yhteensä vuoden aikana, eli yksityiset+maatilatalouden. Muutoin taksa tippuu 25 senttiin kilometriltä, vaikka olisi maatalousajot selvitetty kuittien perusteella. Eli käytännössä verottaja on tarkastuksissa soitellut A-katsastukselle tai jos on muualla katsastettu, niin huoltokirjaa on vaadittu. Näissä tapauksissa on kyllä usein hylätty kilometrit "selvitystä ei voida pitää luotettavana". Verottaja sitten pistänyt oman arvion, että esim. kaksi kertaa kuussa on käyty maatalouden asioilla.

"Lisävähennystä ei myönnetä, jos autolla ajettujen kilometrien kokonaismäärää ei selvitetä ja sitä kautta auton kuuluminen tulolähteen varoihin tai yksityisvaroihin jää selvittämättä. Näissä tilanteissa voidaan menona vähentää 0,25 euroa/km (VeroHp matkakuluvähennyksen määrästä vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa, 1127/2011) edellyttäen, että tulolähteen ajojen määrä on selvitetty ja kustannuksia on syntynyt."

Kuitenkaa tämä ei tarkoita, että esim. 10 000 km tasalukuna menisi läpi 25 sentin kilometritaksalla.

Verottaja ottaa pistokokeena noita selvityksiä ja sitten on asiakkaalla suuri hämmästys, kun se vanha tuttu 8000 km ei mennyt läpi... (vaikka joka ikinen vuosi jokaista asiakasta varoitettu, että ajopäiväkirja pitää olla).

Eli jos 8000 km on ilmoituksella mennyt "läpi", se EI missään nimessä tarkoita sitä, että se menisi tarkistuksessa läpi. Silloin könttäluvut ilman selvityksiä aiheuttaa melkoisia veronkorotuksia. Pakettiautojen kohdalla tilanne on pahin, eli arvonlisäveroseuraamukset ovat aika ankarat, jos esim. verottaja poistaa pakun kalustosta, koska ei voida luotettavasti osoittaa, että ajoista on pysyväisluonteisesti yli 50% maatalouden ajoa. Arvonlisäveroa tulee mukavasti maksuun myös silloin, kun ollaan esim. 100% kirjattu pakun menot maatalouteen, eikä oikaistu yksityispuolelle. Tällöin pitää käytännössä olla ISO tila ja kuitenkin luotettava selvitys pakun ajoista, ettei veroseuraamuksia tule. Käytännön tilanne pakettiautossa ns. normitilalla on, että esim. 80% menoista kirjataan maatalouden puolelle ja 20% yksityistalouteen. Ajopäiväkirja vaaditaan pakettiautojenkin kohdalla, joten tässä suhteessa pelataan venäläistä rulettia....

"4.1.1.1 Auto maatalouden kalustossa ja auton yksityiskäyttö

Auto kuuluu maatalouden tulolähteeseen, mikäli maatalouden ajoa on yli 50 % kokonaisajomäärästä. Maataloustoiminnassa vähennyskelpoinen kilometrimäärä tulee esittää ajopäiväkirjalla."
Tuo yhtenäistämisohje on tältä vuodelta aika pöhkö. Eli selvästi näkee, että luvut ovat uudesta talosta, jossa on koneellinen ilmanvaihto, lämmön talteenotto ja sähkösauna. Eli itse sain oman tönön arvoksi neliötä kohden alv0% 4,5 euroa per neliö (rintamamiestalo). Eli tässä mittarissa on vain omakotitalo, ei maataloutta.

Mielenkiintoinen elementti on tuossa sähkölämmityksen osuus, 10 euroa per neliö. Aika paljon pystyy tuon mukaan vetään kotiinpäin, jos on suorasähkö.

Mutta, yhtenäisohjetta käytetään silloin, kun ei ole muuta selvitystä jne.

Kovasti vaikuttaa talossa, että onko koneellinen ilmanvaihto, lämmön talteenotto, sähkösauna (hetivalmis), sähköllä toimiva lämminvesivaraaja.

Esim. lämminvesivaraaja voi perheessä haukata 5000 kwh vuodessa, jos ollaan ahkeria suihkussa kävijoitä. Eli jos tuo verottajan arvo tuntuu isolta, niin muistiinpanoihin kandee kirjata ylös, että ei ole tätä sähkösyöppöä (esim. sähkökiuas).
Verotuksessa vaikuttaa eniten toiminnan laatu ja laajuus.

Esim. jos veroilmoitus on vuodesta toiseen metsänhoitomaksu+tiemaksu+pari bensakuittia, niin vaikea lähteä lähteä laajakaistaa vähentämään.

Verohallinto sanoo seuraavaa yhtenäistämisohjeissa tietokonemenoista:


0 %

ei näyttöä laitteiden käytöstä työssä

50 %

näyttöä työkäytöstä

100 %

näyttö pääasiallisesta työkäytöstä.

Käytännössä esim. sähköinen metsäsuunnitelma antaa eväitä 50% vähennysvaatimukselle, laajassa toiminnassa pitää olla suurista metsistä kyse (tositemäärä suuri), eli 100% vähennysvaatimus.
Vapaa sana / Vs: Täysin verottomia.....
: 27.03.11 - klo:21:38
Tyypillistä SDP:tä, eli ei mitään puhetta 26 % yhteisöverosta, jonka määräytyy verotettavan tuloksen mukaan.

Ilman nettovarallisuutta vielä normaali osinkoverotus niskaan, niin sitten ihmeltellään, että miksi osakeyhtiöstä kannattaa nostaa palkkaa eikä osinkoa (tiettyyn rajaan asti).

Tuo 9% nettovaroista "verovapaata" osinkotuloa on mielestäni aivan oikea suunta, eli tällä pyritään kasvattamaan yritysten varallisuusastetta, joka toisaalta auttaa myös vaikeina aikoina.
Aikoinaan mentiin keskellä talvea moottorikelkkareitille Peltoautolla lumiketjujen kera. Joku kilometri sitä ajeltiin ja tuumattiin, että pelkule, voi muutes kelkka tulla vastaan. Mutta ykkösvaihteella meni nätisti.

Peltoautona Mitsubishi Cordia, http://en.wikipedia.org/wiki/Mitsubishi_Cordia
mikä lie elisalla mutta kun mulla alko tänä aamuna toi huavei toimia ihan uusilla nopeuksilla ; 3,6 mbps jota vielä eilen illalla merkas 53,6 kbps!           nyt latautui etusivu alle puolen minsan kun normaalisti menee yli neljä minsaa!                       ja eipä enää , vielä ainakaan kerro että ie. ei voi näyttäää .....

         millaisilla nopeuksilla 3g verkosta löytyy netti?                  jos tälläsen sais vaikka pysyvänä!

Sulla selvästi heittelee kuuluvuus 2G/3G:n välillä. Eli tuo 53,6 kbs on 2G GPRS:n maksiminopeus ja uusimmilla mokkuloilla voidaan päästä yli 10 Mbps -nopeuksiin.

Tässä minun lauantai-illan Nopsaa:


Eikös keissi ole tunnettu siitä, että suunnilleen muuttamattoman voimansiirtolinjan eteen nakattiin aina vaan suurempi mylly. Oli itselläkin 885 natikka, about 90 heppaa kutiteltu. Päivänä muutamana loppui meno, pääakseli kytkimestä poikki. Pakat meni myös uusiksi, vajaan viiden tonnin paukku.  :-[

Naapurilla on 4230 jolla itsekin ajelin, siinä täytyy olla jotain vikaa koska se on tautisen laiska. Oikeasti, sitkeys on huonompi kuin edeltäneessä 80-90 fiudessa..  :o
[/quote

Meillä oli vuosina 1996-2004 Case 4230. Siinä ei tehoilla juhlittu, pikemminkin patalaiska. Mutta Hankmoa veti hyvin, että ehkä se se moottorin temperamentti oli laiskanpuoleinen.

Pahempi vika Case 4230:ssä on metsäkäyttöön soveltuvuus, pohjapanssari on täysin välttämätön, ettei öljyt karkaa. Case 4230 sai meillä lempinimen "leikkikalu". Ei metsään, ei mihinkään raskaaseen. Vain etukuormaajahommia.
Ihan kysäisisin että riittääkö pelkkä toiminimi jotta saa alv esim. traktorista vähennettyy?? ??? Vai mitä siihen tarvitsee?
Tyhmä kun olen. :(

Verotilimenettely on aiheuttanut sivuilmiönä sen, että vähänkin isommista ALV-palautuksista on verottaja pyytänyt selvitystä/kuittijäljennyksiä. Samalla voidaan pyytää selvitys toiminnan laadusta -ja laajuudesta. Eli tässä tapauksessa bumerangi tulee nopeasti takaisin, jos on tullakseen.

Merkillepantavaa on se, että tehdään verottajalle selväksi, että tällä koneella hankitaan tuloja, eikä ole mainittavaa yksityiskäyttöä.



Sikatalous / Vs: Romahdus
: 13.03.11 - klo:20:14
Pankeilla on ongelma; sikalarakennuksen käypä arvo, kun pistetään pillit pussiin.

Jos yhtä heikosti käy kuin Ruotsissa, niin kyllä ne viimeiseen asti joustaa, etenkin tilanteissa, joissa ei paljoa peltoa&metsää panttina.

Verottaja on aika veijari, siitä ei ole koskaan varmuutta. Sikatiloillahan tuota tilitettävää ALV:tä tulee aika potti per vuosi. Jättää maksamatta, mutta sitten menee ulosottoon ja tulee helposti lähtö ennakkoperintärekisteristä. Siitä eteenpäin on täysin yksilökohtaista, että miten käy verottajan kanssa, mutta armoa voi anoa ja verottaja tulee omalla tavalla vastaan.

Meillä tilitoimistossa puhutaan siitä kahdeksan tuuman naulasta seinässä, johon laitetaan tilan laskut. Missä järjestyksessä maksaa, kun tulee tiukka paikka? Maksanko naapurille muutama kuukausi myöhässä ja se sitten rupeaa kylillä puhumaan, että se on ihan PA. Vaiko rehuntoimittajan kanssa, vai löpöntoimittajan kanssa? Vai pitkitän sähkölaskun maksua katkaisuvaroitukseen asti? Puhumattakaan pellon vuokrista jne.

Verenpaine tuossa tilanteessa nousee ja joskus päättyy hyvinkin ikävästi. Mutta sen ohjeen annan, että jos tulee maksuvaikeuksia, ottaa nopeasti yhteyttä laskuttajaan, eikä sitten rupea harrastamaan perintätoimiston kanta-asiakkuutta. Maksaa vaikka osa kerrallaan, huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin kokonaan maksamatta jättäminen. Olen nähnyt paljon tositemateriaalia, jossa havaittavissa rahan reilua puutetta, mutta kunniallisesti hoidettu sopimalla jne. Ja sitten toinen ääripää, on rahaa, mutta laskunmaksu ei kiinnosta. Ei ole vaikea arvata, kummasta tulee enemmän perintätoimiston ruokaa?



Sivuja: [1]