Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Esimerkki Aslak-kauran TOS-maksusta sopimuksen ja rojaltin perusteella.
Hehtaarikohtainen TOS-maksu on kylvöalalla 2,54 €/ha (alv 0 %) ja viljelyalalla 2,41 €/ha. (vrt. TOS-maksuksi so***** 3,85 €/ha)
[/quote]
Viljanviljelyn nykytilanteessa tuo kustannusten tarkka seuranta on a ja o. Vastaavia säästöjä, 1,31 €/ha tulisi haukan lailla hakea muualtakin. Esim. vuokrasopimusten kopiointi voi maksaa 2€/kpl. Kannattaisiko sittenkin heittää vuokranantajalle vielä saturainen lisää hehtaarilta jotta saa kerralla 10 vuoden sopimuksen 5 vuoden sijaan, näin kuntaan vietävien kopioiden määrä puolittuu? Pankaas harkintaan kun osaatte laskea!
Kiila navasta paskana...
Liijottelua, ihan siististi leikkautunut kahtia.
Hätätilakorjauksena sain puolikkaista uuden kiilan kun käänsin niitä 90 astetta.
200 tuntia ajettu, takapyörä mikä on melkein aina ilmassa. Oliskohan vitilumi tunkenut käsijarrukahvan liikkeelle ja jarrun päälle, rauta ei sitten 30 asteen pakkasessa kestänyt?
En vaiha liukuohjattua schäfferiin enkä koiraa schäferiin, ovat liian laajaliikkeisiä meijän minifarmille. Täytyy vaan vuolla katajasta siihen avanttiin se kiila niin taas mennään.
Suomen nyt kannattaisi panostaa luomuun tosissaan ja sen vientiiin eurooppaan/ maailmalle
Saksassa / Canadassa poikennut joskus kauppaan ja siellä kaikki Luomu viedään käsistä kolminkertaisella hinnalla,,,,
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/01/fi_FI/ruotsissa_gm-rikkeita_elintarvikkeissa_2901/Ei se luomukaan näytä aina olevan mikän tae!
Eikö mitään siistimpää vikaa, ei viitsisi paskata käsiään?
Avantti 320 lähtee kyllä käymään mutta toinen takapyörä herennyt joutilaaksi, pyörii kyllä mutta ei hydrauliikalla. Ei oikein liikennöinti suju epätasaisessa maastossa. Onko arvailuja syystä?
Aamulehti tänään:
Ruisreikäleipä 3,14 e/kg:
kauppa 31,1% 0,98 e
ALV 14,5 % 0,46 e
Leipomo+myllyt: työvoima 25 % 0,78 e
: energia markk. 12 % 0,40 e
: kuljetus 12 % 0,40 e
maataloustuottaja 4,1 % 0,13 e
-viljelijöitten lannoitelasku yli kaksinkertaistui vuodessa
-elintarviketeollisuuden palkat nousevat yli 5% tänä vuonna
Apulanta vienyt tuosta kolmestatoista sentistä noin sentin, joka nyt siis noussut kahteen senttiin. Huh huh miten tämä kestetäänkään.
Rukiin sadon arvo 2,8 tn a´185€ = 518€, lannoite 230 kg a´500€ ja 150kg a´360€, yht. noin 170€, joten lannoitelasku rukiin arvosta 1/3, eli 13 centin ruiserästä yli 4c.
Tuolla 42000 euron potilla on kovin vähän yhteyttä nykyiseen tuotantoon, setelit haisevat rahapajale, ei sianpaskalle. Jos tuotteesta ei saa katetta kuluille ja palkalle, kannattaa vaihtaa tuotantosuuntaa. Kotieläintilallisen statuksen voi säilyttää hankkimalla pari sh-heppaa, kolme hehtaaria riittää laitumeksi ja kauroja saa ostettua pellot vuokranneelta himoviljelijältä.
Sianlihan tuotannon kasvun tai supistumisen ei pitäisi vaikuttaa tulevien vuosien tukitasoon .
Mutta jos oletetaan että kumpikin jatkaa tuotantoa nykyisen suuruisena? Kumpi mielestäsi mahtaa pärjätä paremmin? Vai eikö mielestäsi ole mitään eroa?
Pärjäämistä on monenlaista, taloudessakin. Sianlihantuotannossa taloudellisen pärjäämisen ratkaisee kyky tuottaa edullista lihaa suhteessa tuottajahintaan. Tähän ei pidä sotkea lottovoittoja, pörssikauppoja tai historiaan perustuvia kotieläintukia.
Vielä kertauksena: Tuotannosta irroitettu tuki ei vaikuta tilojen tai alueiden väliseen kilpailutilanteeseen sen enempää kuin lapsilisät, perämetsä tai puolison palkkatili. Tuotannosta irroittamattomat osat, eli Lfa:n lisäosa ja ympäistötuen jotkut osiot, ovat niin vähäisiä, etteivät ne kokonaistilanteessa tee kesää eikä talvea.
Hetkinen, hetkinen. Otetaas uusiksi. C1-sikatila, viitemäärä vuonna 2007 joka vastaa noin 850 lihasikan sikalaa. Tuet noin 42.000 euroa vuonna 2009. B-alueen tila, viitemäärä vuonna 2007 samaten noin 850 lihasikaa, tuet vuonna 2009 olikos se nyt noin 37.000 euroa. Huomio, nämä luvut sitten noin, tarkat summat MaaseudunTulevaisuudessa noin samankokoiselle sikalalle, 200 eläinyksikköä. No tällainen pieni 5.000 euron ero ei ehkä sitten vaikuta mitään.
No, nykypäätösten mukaan B-alueen tilan tuet ajetaan nollille vuoteen 2014 mennessä, vuonna 2014 tuet siis 0 euroa. C1-tuet jatkuvat vaikkakin tuotannosta irrotettuna ja tämä kyseinen tila jos päätöksiä ei muuteta ja C-alueen laajentamiset pysyvät edes kohtuudessa niin saa edelleen vuonna 2014 sen 42.000 euroa. Jos tämä ei mielestäsi vaikuta tilojen väliseen kilpailutilanteeseen niin haluaisin toden totta tietää esimerkin tilanteesta joka mielestäsi vaikuttaa...
Tuolla 42000 euron potilla on kovin vähän yhteyttä nykyiseen tuotantoon, setelit haisevat rahapajale, ei sianpaskalle. Jos tuotteesta ei saa katetta kuluille ja palkalle, kannattaa vaihtaa tuotantosuuntaa. Kotieläintilallisen statuksen voi säilyttää hankkimalla pari sh-heppaa, kolme hehtaaria riittää laitumeksi ja kauroja saa ostettua pellot vuokranneelta himoviljelijältä.
Sianlihan tuotannon kasvun tai supistumisen ei pitäisi vaikuttaa tulevien vuosien tukitasoon .
Vielä kertauksena: Tuotannosta irroitettu tuki ei vaikuta tilojen tai alueiden väliseen kilpailutilanteeseen sen enempää kuin lapsilisät, perämetsä tai puolison palkkatili. Tuotannosta irroittamattomat osat, eli Lfa:n lisäosa ja ympäistötuen jotkut osiot, ovat niin vähäisiä, etteivät ne kokonaistilanteessa tee kesää eikä talvea.
Lähdetään liikkeelle tuosta pohjoisesta kotieläintuesta 29 400 euroa. Sen saamiseksi 3 ha tilalla täytyy olla 16 lihasikaa/vuosi, niitä myydessään voi ajatella saavansa tukea 20 euroa/lihakilo. Jos peltoa on enemmän, sikoja pitää olla enemmän ja tukitaso laskee. Mutta eihän mikään ole maataloudessa pysyvää, paitsi pohjoinen tuki. Siis se 150 hehtaarin viljelijäkin voi antaa pelloistaan 147 ha vuokralle (600€/ha?) ja keskittyä itse hoitamaan näitä kuuttatoista kultapossuaan. Johtopäätös: Kaikki yli 16 teurassikaa vuodessa tuottavat farmarit kilpailevat vuodesta 2009 alkaen samoilla markkinoilla, tuotantotuet eivät vaikuta ja tuotannon määrä tulee romahtamaan, ellei kustannusten ja lihan hinnan välistä suhdetta saada korjautumaan.
Herran ei pidä nyt sekoittaa asiaa. Sikatilan kansalliset tuet on nyt pääosin irroitettu tuotannon määrästä, tuotantoon ja hehtaareihin on sidottu vain laskelmani mukaiset tuet. Kaikki muut tuet (pl. ymppi joiltain osin) ovat tuotannosta riippumattomia, niiillä ei pitäisi olla sen enempää vaikutusta sianlihan tuotantoon kuin lapsilisilläkään. Lapsilisät ovat kyllä muuhun tuotantoon sidottuja, ja niihinkin vaikuttaa yksikön koko.
Mitä nämä tukierocentit/kg oikein tarkoittavat? Maastullin tukierotalukon mukaisilla tiloilla vuoden 2013 jälkeen C1-alueen kansallinen, tuotantoon sidottu tuki on 3 ha sikatilalla nykytasolla 21,80 euroa, 80 ha tilalla 2,00 euroa ja 150 ha tilalla 1,22 euroa/tuotettu lihakilo. Eikä tällä ole mitään tuotantoa lisäävää vaikutusta, näin rohkenisin väittää.
