Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: MOI - 20.08.16 - klo:09:52
-
Moro kaikille!
Millaisia tarjouksia olette saaneen harvennusleimikoista, syksyn hankinta / pystykaupoille? Koetan tässä funtsailla kumpaanko kallistuisi. Mieli tekisi itse metsään, mutta kun hankinnan/pystykaupan erotus on kohtuu pieni. Kyse on kolmoskehitysluokan leimikoista, joista tulisi hieman tukkiakin. Kotimainen toimija tarjosi esim. Mäk pystyk.16-17€ ja hankintak. 28-29€. Hankintakaupassa eivät luvanneet ottaa parrua 11cm lpm. Se pitäisi välittää sitten Mhy:n korjauspalvelun kautta itse. Eihän se toki ongelma ole. Ja syksyn mittaan hankintahinnat saattavat kuulemma muuttua, tiedä sitten mihin suuntaa. Toivottavasti ylöspäin.
-
Ainakin pari muuttujaa vaikuttaa:
- puuston laatu yleisesti, eli mutkaisuus/oksaisuus, manutyönä pystyy tukkiosat arvioimaan tarkemmin piilevien vikojen osalta.
- maasto, saako kaikilla keleillä korjattua
- hankintatukin mitat vs. pystymitat, onko pystykaupassa mukana lyhyempiä mittoja. Etenkin vikaisessa ja tyvimutkaisessa metsässä lyhyitä mittoja pitäisi olla. Muutoin voi olla, että "vähäinen määrä tukkia" katoaa kokonaan.
- parrun hinta vs. kuitupuu, eli tuleeko lisäarvoa riittävästi
-
Jos intoa ja ajokalusto löytyy, niin miksi ei. Hankintakuitu on ollut joka vuosi tuossa 30 euron tienoilla, pystyhinnat vaihtelee korjuukelpoisuuden mukaan, vähän parempaa hintaa kesällä kuin talvella. Itse olen pitäytyny ensiharvennusten hakkuissa ja jättänyt myöhemmät harvennukset motolle.
Kivaa puuhastelua hankintahakkuu on jos ei stressaile ja ota aikatauluja työn valmistumisesta.
-
Viime talvena oli kuidun hinta 31,50 ja siitä saa verovapauden omalle työlle sekin tekee bonusta lisää .Parrun kertymä on monesti yllättävän pieni ja se vaiva niitä kasailla erikseen ja ajella.
Jos tiloja eri kunnissa verovapaus kunta kohtainen eli jos 2 niin se tekee 250 kiintoa ja kun vielä jakaa vuodenvaihteen kummallekin puolelle määrä kasvaa.
-
Ensiharvennuksen ennakkoraivaus/ensiharvennus ehkä kannattavinta itsetehtynä, saa metsän raivattua ja samalla vaivalla polttopuurangat tarkasti talteen. Sitten jos käyttää motoa harvennuksella 5+ vuoden päästä, niin menee samalla raivauksella ja uranpaikat ovat valmiina. Ja kun olosuhteet ja näkyvyys kuviolla ovat hyvät, voi vaatia motokuskilta huippujälkeä.
Joskus myös koivurangan teko on tuottoisaa moottorisahapelillä vähäisen karsintatarpeen takia. Viimetalvena olisi saanut koivukuidulla 34 €/m3
Tukkien, myös parrujen tekoon kannattanee ennemin valkata tarkka motokuski, noissa on hankintahinnan ero aivan olematon ja suurin osa ostajista ei vastaanota parruja yksityisiltä myyjiltä. Pystykaupalla voi saada kaupaksi jopa kuusiparruja, jotka männyn kanssa nostavat leimikon "tukkisaantoa". Hyvässä kuusikon harvennuksessa harmittaa kovasti jos parrukokoinen tavara menee pilkkahintaan kuituna.
-
Mikäs on toimiva ajoura väli. Maataloustraktori haeskelee parhaat ajoväylät maaston mukaan. Moto tulee toiseen harvennukseen kelpaako nämä väylät, tuskin. Tästä pitäisi löytää heti oikea ajouraverkosto ja oikealla tiheydellä. Mikähän se on? 20m ja haamu-ura maatalous kalustolle keskelle, vai mitenkä?
-
Itse ainakin tavoittelisin hakkuu-uria n. 20 m välein. Sitten jos on tarvetta tiheämpiin uriin, niin yleensä pistoilla tai haamu-uralla pärjää tai jättää keskelle sakeammaksi otettavaksi koneella myöhemmin. Omasta mielestäni kunnon harvennuskoneessa on alustakoneessa oltava järeyttä jotta itse hakkuu käy jouhevasti 11m nosturilla suoraan ajouralta käsin eikä tarvi muualla metsässä ajella.
-
Nuita ensiharvennuksi kun itse hakkailen, puu on kevyempää joten jaksaa vähän kantaakkin. Eli 20 metrin ajouravälillä olen tehnyt niitä samoja uria on hyvä käyttää koko kiertoajan.
-
Pystykauppaa vaan.
Tietty jos ei keksi mitään järkevää tai tuottavaa tekemistä niin voi mennä metsäänkin.
-
Ainakin pari muuttujaa vaikuttaa:
- hankintatukin mitat vs. pystymitat, onko pystykaupassa mukana lyhyempiä mittoja.
Ja käytetäänkö niitä lyhyempiä mittoja?
-
Moro Mestarit,
Onkos hankintahakkuita tekevät kyselleet hintoja tulevalle talvelle?
Hinnat uuden sellutehtaan varjossa, Mäk 12-13€ pystykaupalla ensiharvennukselta. Hankintahinta 29-30€.
Millaisia tarjouksia muualla päin Suomea olette saaneet?
PS: toivotaan että keskustelu ei uudestaan käänny hankinta -ja pystykaupan kannattavuuden eroihin!
-
.. ja tuossa vielä veroetu mukaan.. sehän jo alkaa näyttää että uutta tilhiä kantsii katella että saa rengin järkevään touhuun mukaan. ei paha jos tuolla menis koko vuosi. ja polttoranka saman tien kasaan. mikä lie sen hinta noin käyttäjän kaupassa? ei yhtään hajua kun en ole aiemmin myyny.
-
Moro Mestarit,
Onkos hankintahakkuita tekevät kyselleet hintoja tulevalle talvelle?
Hinnat uuden sellutehtaan varjossa, Mäk 12-13€ pystykaupalla ensiharvennukselta. Hankintahinta 29-30€.
Millaisia tarjouksia muualla päin Suomea olette saaneet?
PS: toivotaan että keskustelu ei uudestaan käänny hankinta -ja pystykaupan kannattavuuden eroihin!
Huonosti maksavat. Tästä 250km Äänekoskelle ja aikaisemmin 27e on ollut hankintahinta. En ole ikinä päässyt hankintakuitua myymään, kun energiapuusta on maksettu kuidun hinta, on kannattanut laittaa sinne. Eipä ne taksat ole näämmä toistaiseksi vielä nousseet. Se tosin puoltaisi metsäliiton kauppoja, että jatkuvalla myynnillä bonukset hinaisivat hintaa pikku hiljaa ylöspäin ja puukauppatulot voisi suunnata lisäosuuksiin. Että kyllä siitä jonkinlaisen tilin tekisi pitkällä tähtäimellä. Kuinka nyt haluaakin laskea.
-
Moro Mestarit,
Onkos hankintahakkuita tekevät kyselleet hintoja tulevalle talvelle?
Hinnat uuden sellutehtaan varjossa, Mäk 12-13€ pystykaupalla ensiharvennukselta. Hankintahinta 29-30€.
Millaisia tarjouksia muualla päin Suomea olette saaneet?
PS: toivotaan että keskustelu ei uudestaan käänny hankinta -ja pystykaupan kannattavuuden eroihin!
Huonosti maksavat. Tästä 250km Äänekoskelle ja aikaisemmin 27e on ollut hankintahinta. En ole ikinä päässyt hankintakuitua myymään, kun energiapuusta on maksettu kuidun hinta, on kannattanut laittaa sinne. Eipä ne taksat ole näämmä toistaiseksi vielä nousseet. Se tosin puoltaisi metsäliiton kauppoja, että jatkuvalla myynnillä bonukset hinaisivat hintaa pikku hiljaa ylöspäin ja puukauppatulot voisi suunnata lisäosuuksiin. Että kyllä siitä jonkinlaisen tilin tekisi pitkällä tähtäimellä. Kuinka nyt haluaakin laskea.
Niin kyllähän se verotuksellisesti hankintakauppaa kannattaa energiapuuna tehdä.
-
Onhan tuo nyt ihan perseestä joku tuollainen alle 30 hinta hankintakuidulle, sama hinta kohta 30 vuotta ja rahanarvon huononeminen myyjän piikkiin. Pari vuotta sitten olis saanut koku 34€ ja havukuijuille 32 €, mut tuli sitten myytyä kaikki harvennukset pystyyn kun oli saapuvilla hyvä harventaja ja parrun hinta paikkas kuidun hintaeroa.
Eikö oksakin sais ne rangat myytyä suoraan kuljetettuna klapintekijöille ? Vai tuleeko sitä tavaraa satoja kiintoja ?
-
tuota just miettinnä mutta kun ei noita klapin tekijöitä ole säällisen matkan sisällä ja sit kun rekalla ajattaa niin huutavat hinnan persiilleen. tuota olen tarjunnu yhtä koivikkoa tekoon koneella puunhinnalla. saa nählä kuin käy. noooo, sitä tehhään sit pikkasen enemmän halkoa jatkossa. ja tuossa yhtä yritän kiinnotumaan hakerangasta kun ihan vierestä ajleee jostain.
-
Juuri tuossa mennäviikolla sovin tämän talven hankintakaupoista. Vuosien jälkeen teen koivun kuiduksi, eräältä suokuviolta olen jättänyt hieskoivut ottamatta ja lihottanut havupuiden seassa. Kuvion puuston laatu sellainen, ettei ole paljon tehnyt arvonalennusta...
90-luvulla Koivu meni halkona eteenpäin kohtuu hinnalla, nyt on tehty klapiksi säkkeihin. Mutta niiden markkinat aivan kamalat, pahimmillaan on harmailla markkinoilla myyty 1,5 kuution säkkejä 35 eurolla. Ihan päätöntä.
Muutoin sitten erittäin järeää havutukkia yläharvennukselta ja yksi korpikuusikon kakkosharvennus. Niistä pitäisi sitten verovapausrajan 125 kuutiota tulla täyteen tälle vuodelle, jos vaan pakkaset tulee ennen vuoden vaihdetta. Hinnat tosiaan laahaa, mutta ei oikein voi jättää tekemättäkään, kasvu taantuu.
-
10-11.5 euroon kuidut, tukki 42... Haapakuitu 4 euroa... Tuollaisia tarjolla, viimeinen varovainen hakkuu suht tiheään mutta raivattuun kuusikkoon ennen avohakkuuta. Aika pskat hinnat, metsäautotiessä kiinni, ajomatkatkin muutamia satoja metrejä maksimissaan.
Jälki olisi parasta mahdollista, mutta nuo hinnat oikeasti sylettää.
-
ja ajattele jos hinnat olis parempia niin kuin paljon immeiset tekis ruumiillista työtä ja hankkis tarpeettomia koneita muuhun käyttöön.. ei sellaista saa sallia kun läppärit ja kännyt on keksitty jo! paaaljon parempi olla vaan!
-
10-11.5 euroon kuidut, tukki 42... Haapakuitu 4 euroa... Tuollaisia tarjolla, viimeinen varovainen hakkuu suht tiheään mutta raivattuun kuusikkoon ennen avohakkuuta. Aika pskat hinnat, metsäautotiessä kiinni, ajomatkatkin muutamia satoja metrejä maksimissaan.
Jälki olisi parasta mahdollista, mutta nuo hinnat oikeasti sylettää.
Tarkoitatko hintoja mäntykuidulle sekä mäntytukille? Missäpäin noin alhaiset pystykauppahinnat????
-
Moro Mestarit,
Onkos hankintahakkuita tekevät kyselleet hintoja tulevalle talvelle?
Hinnat uuden sellutehtaan varjossa, Mäk 12-13€ pystykaupalla ensiharvennukselta. Hankintahinta 29-30€.
Millaisia tarjouksia muualla päin Suomea olette saaneet?
PS: toivotaan että keskustelu ei uudestaan käänny hankinta -ja pystykaupan kannattavuuden eroihin!
Huonosti maksavat. Tästä 250km Äänekoskelle ja aikaisemmin 27e on ollut hankintahinta. En ole ikinä päässyt hankintakuitua myymään, kun energiapuusta on maksettu kuidun hinta, on kannattanut laittaa sinne. Eipä ne taksat ole näämmä toistaiseksi vielä nousseet. Se tosin puoltaisi metsäliiton kauppoja, että jatkuvalla myynnillä bonukset hinaisivat hintaa pikku hiljaa ylöspäin ja puukauppatulot voisi suunnata lisäosuuksiin. Että kyllä siitä jonkinlaisen tilin tekisi pitkällä tähtäimellä. Kuinka nyt haluaakin laskea.
Niin kyllähän se verotuksellisesti hankintakauppaa kannattaa energiapuuna tehdä.
Vero on kyllä sama myy hankinta puut kuituna tai energiana
-
Moro Mestarit,
Onkos hankintahakkuita tekevät kyselleet hintoja tulevalle talvelle?
Hinnat uuden sellutehtaan varjossa, Mäk 12-13€ pystykaupalla ensiharvennukselta. Hankintahinta 29-30€.
Millaisia tarjouksia muualla päin Suomea olette saaneet?
PS: toivotaan että keskustelu ei uudestaan käänny hankinta -ja pystykaupan kannattavuuden eroihin!
Huonosti maksavat. Tästä 250km Äänekoskelle ja aikaisemmin 27e on ollut hankintahinta. En ole ikinä päässyt hankintakuitua myymään, kun energiapuusta on maksettu kuidun hinta, on kannattanut laittaa sinne. Eipä ne taksat ole näämmä toistaiseksi vielä nousseet. Se tosin puoltaisi metsäliiton kauppoja, että jatkuvalla myynnillä bonukset hinaisivat hintaa pikku hiljaa ylöspäin ja puukauppatulot voisi suunnata lisäosuuksiin. Että kyllä siitä jonkinlaisen tilin tekisi pitkällä tähtäimellä. Kuinka nyt haluaakin laskea.
Niin kyllähän se verotuksellisesti hankintakauppaa kannattaa energiapuuna tehdä.
Vero on kyllä sama myy hankinta puut kuituna tai energiana
Ehkä Sepe tarkoittaa sitä että tekee hankintapuut klapeiksi ja myy ilman kuittia, niin saa verotuksellista etua😎
-
Ensolta soiteltiin toissapäivänä. Hankintapuuta ostetaan lähinnä havukuitua. Pitäis olla mielellään 30mottia tavaraa. Jos määrä on 50-100mottia, niin hintaan tulee korotusta. Hintoja en jaksanut kysellä. Katotaan sitten keväällä mitä on myytävänä ja mistä ollaan kiinnostuneita.
-
En ole vielä kysellyt hintoja. Saa nähdä ehtiikö edes metsään, kun rouva aloittelee alanvaihdosopintojaan ja mulle lankeaa kokopäivätoimisempi karjanhoitajan virka. Epäilen, ettei suurta hintojen nousua ole tapahtunut vuodentakaiseen.
-
10-11.5 euroon kuidut, tukki 42... Haapakuitu 4 euroa... Tuollaisia tarjolla, viimeinen varovainen hakkuu suht tiheään mutta raivattuun kuusikkoon ennen avohakkuuta. Aika pskat hinnat, metsäautotiessä kiinni, ajomatkatkin muutamia satoja metrejä maksimissaan.
Jälki olisi parasta mahdollista, mutta nuo hinnat oikeasti sylettää.
Tarkoitatko hintoja mäntykuidulle sekä mäntytukille? Missäpäin noin alhaiset pystykauppahinnat????
Havukuidut, normaali havutukki. Pikkutukit sitten jotain tuolta väliltä.
Hinnat on sysipaskoja täällä pohjanmaan rannikolla, ollut aina ja tulee näköjään olemaankin. Puut ei kummoisia vänkkyröitä ole, kuutioita saa kerätä isolta alalta "hyvältäkin" leimikolta. Firmat voisi maksaa enemmänkin, tää yhdistyksen korjuupalvelun kautta. Kuten tuossa sanoin, laatu on parasta aa-luokkaa. Firmojen kuskit voi olla erinomaisesta huonoon, nähty on. Metsän saa kerralla pilalle tai sitten pysymään kasvussa. Oon kyllä valmis maksamaan hyvästä hakkuusta, mutta kuinka paljon :)
-
tänään enson miäs soitteli ja kyseli tukkileimikoita hakattavaks ja harvennusta ois kanssa vailla. hintaa ei sanonu mitään mutta kyselei että oisko? sepe ei näköjään ollu valistannu tarpeeks. mutta kait sitä nuillekin raukoille olis jotain annettava..
-
Siitä päätellen millä innolla uusia sellubiotehtaita tulee, oletus kuitupuumarkkinoiden hintakehityksestä on hyvin maltillinen.
Ne kaikkein suurimmat pojat ovat päättäneet, että kuitupuun hinta Suomessa on, ja pysyy, matalana.
-
Ostomiehen suusta kuultua metsäkauppaa hieroessa:
"Kuitupuun hintaa pitää varjella."
-
kun kuletuskii on kallistuna. mutta kyllä tuota kuitua kait tuloo tehtyä omiks tarpeiks ens talvena. kakstaso kasvatusta meinaan hoitaa tuossa koivikossa kun havua niin pirusti siellä alla tulossa. kait hakattava koivut harvaan asentoon että kuuset ja männyt pääsee kasvuun.
-
Saattaa tulla operaatioesimiehille haastava talvi. Mut ans kattoo ny.
-
Saattaa tulla operaatioesimiehille haastava talvi. Mut ans kattoo ny.
Mulla on unelma: Ensi talvena hirmupakkasia 2-3 kuukautta, metri lunta ja sitten kesällä hirmuiset helteet muutaman ukkoskuuron kera.
Älä tule läntinen matalapaine, tule kylmä pohjoinen ilmavirtaus.
-
unelmoida voi aina. mutta kuin mahtaa käydä, onkin toinen juttu.
-
Metsäliiton mieskin soitteli. Lupas tulla käymäänkin. viime keväänäkin johonkin paperin kulmaan hintoja raapusteltiin, mutta silloin ne kait lähinnä vaan pisti vihaksi. Nyt sitä paperia ei löydy, joten vertailukohta heikko. Ja täällä ne ei ainakaan hinnalla kilpaile. Ainut olis tuo jäsenboonusten tuoma lisätili. Harvennustakin pitäis tehdä / teettää, mutta metsäliitto ei osta täällä pikkutukkia. Tai liimapuu värkkiä kylläkin 9,5 cm läpimitalla pystykaupalla. harvennuksen jäljestäkään mulla ei ole mitään käsitystä. :( oikeastaan alkoi vaan jurppimaan koko ajatus mettän myynnistä :(
-
Tänään pitäis veljen kanssa hieman fundeerata että mitä myyään ja kenelle. Tarjoukset on toralta, ruupilta ja yhen kaverini hakkuuyritykseltä.
Paras hinta päätehakkuullä oksattomalle mäntypöllille, muut tukkilajit ei kummissa hinnoissa ole. Tuo tyvipölli tais olla 64, muut 55€ motti. Saman hinnan sai jo kymmenen vuotta sitten, toki eihän tuossa montasataa mottia päätehakkuuta tulis. Kuitu 18, parru 24. Latvaläpimitta tukilla sentäs 15 senttiä, joten taitava hakkaaja sais hieman enempi tukkia kasaan. Metsäruuppi jää kyl pois ihan kelvottoman hakkuuporukan takia 😀
Harvennuksella sitten pyöritään alkaen reilusta kympistä jonnekin 15 euruun havukuijun hinnoissa.
-
Tuli viimein MG: n tarjous hankintahinnasta, Mäk 32€.
-
Tuli viimein MG: n tarjous hankintahinnasta, Mäk 32€.
Millaisia tarjouksia te muut olette saaneet hankintakuidulle, parrulle ja pikkutukille?
-
32e mäntykuidulle on todella hyvä hinta. En pahemmin jaksa kysellä tarjouksia, kun ei ole tietoa mitä saa ylös. Sama homma kuin viljojen kanssa, katsotaan ensin mitä saadaan puitua ja aloitetaan myynnit sen mukaan.
-
Yli 5 vuotta sitten mg maksoi tuon 32€ mäntykuidusta, enoo nyt kysynyt mut pitäähän sen hinnan yli kolmekymppiä olla järkeville määrille.
Möin yhden ensiharvennuksen, mäku 8€ motti, koivu 10. Kokeillaan uutta juttua meillä, taimikon raivausta 911 valmetilla 😀
-
28-29 € lupasi soraenson ostaja kuidusta lajista riippuen. Koivu halvinpana oli kyllä iso pettymys. Pitänee vielä tuo koivu varmistaa harvestialta, mahtaako olla euroakaan kalliimpaa, kun sitä erityisesti haluavat.
Onkohan halpuuttaja ja metsäfirmat keskenään tehneet jonkun diilin, että pidetään tuottajahinnat alhaalla, niin puuta tulee tarjolle riittävästi, niin senkin hinta halpuuntuu.
-
Taitaa jäädä puut kasvamaan meidän tiluksilla, näillä hinnoilla. Pannaan vyötä vaan kireämmälle.
Polttopuuta taidan tehdä hieman tavallista enemmän.
-
Kuitupuun kysyntä on lisääntynyt. Puuyhtiöiden markkinaopin mukaan ostettava puumäärä lisääntyy, mutta ostobudjetti ei. Siispä puutarpeen (kysynnän) kasvaessa hinta laskee. Minulla se tarkoittaa sitä, että olen siirtämässä metsiäni jatkuvaan kasvatukseen ja myyn jatkossa kuitua vain sen, mikä tukista jää yli. Jos joku tarvitsee polttorankaa tai ropsia, myyn kyllä pieniä määriä harvennuspuuta tällaiseen käyttöön. Harvennuskuidun myynti alkaa kiinnostaa isoille yhtiöille vasta, kun hinta on 40 lähistöllä.
-
Eihän tuossa mitään uutta ole. Tähänkin asti on virheetöntä
tukkia tehty kuiduksi.
-
Sivumennen kysyttynä hankintakuitu 30 kiinto. Päätehakkuu kantohinta mät 56, kut 57, kuidut 18,5. Kuusi sorvi tukki 57 ja kuusen pikkutukki 25.
-
Miten muiden firmojen tukkien mitat menee ? Mettäliitolla kelpaa 37 joka halk. on 20cm. 43 saa olla 15cm. Normi pikkutukkia ei ole. Tuolla katkonnalla menee pakostakin toisille sopivaa tukkia kuiduiksi.
-
Itselläni olisi kiinnostusta kuusiropsin tekoon jos hinta olis jotain 30 paremmalla puolella. Nyt 28€/kuutio. Mhyn kautta.
Mutta ei oikein vesisateessa huvittaisi tehdä kun tälläistä poimintahakkuuta olisi, viikonloppuhommina ja pehmeitä paikkojakin. Ajokalusto on jo ittesä maksanut kauan sitten.
Kieroa ja väärää mutkaista puuta näkyy olevan vähän joka paikassa, Paksuakin josta ei oikein tukkia saa.
-
Miten muiden firmojen tukkien mitat menee ? Mettäliitolla kelpaa 37 joka halk. on 20cm. 43 saa olla 15cm. Normi pikkutukkia ei ole. Tuolla katkonnalla menee pakostakin toisille sopivaa tukkia kuiduiksi.
Ainakin idässä upm.llä on käyttöä sorvikuuselle, toralla sorvimännylle. Mehtäruuppi menee vakio tukkimitoilla. Tora ja mehtäruuppi ostaavat vaihtelevasti parrua, se kun menee pienpuun sahureille. Heidän markkinansa taas ovat pohjois-afrikan suunnilla jotka ei nyt sattuneesta syystä vedä kovin hyvin.
Muutama vuos sitten metsägruupilla oli pariakin pituutta parrua valikoimissa, ne paikkas hyvin koloa kuitujen ja tukkien välissä toisella harvennuksella. Ja kun sattui että tekivät noita sekä kuusesta että männystä ja hinta oli 5 parempi kuin kuidulla, niin tuli teetettyä tuollaiset kuviot kaikki.
-
Miten menee hankintavähennys tekeminen?
Hakkuu aloitetaan joulukuussa -17 ja puut ovat ostajalle luovutettavissa kevättalvella -18?
Saako molempien vuosien metsäverotukessa tehdä oman hankintavähennyksen?
-
Miten menee hankintavähennys tekeminen?
Hakkuu aloitetaan joulukuussa -17 ja puut ovat ostajalle luovutettavissa kevättalvella -18?
Saako molempien vuosien metsäverotukessa tehdä oman hankintavähennyksen?
Luulisin , että vain mitatusta puusta voi tehdä hankintavähennyksen. Ainakin näin menettelin itse joskus myrskypuita myydessäni. Tosin tukit oli kasalla ja ne mitattiin (myytiin) , kuidut jäi keväälle ja taisi ne tukitkin lisääntyä. Arvaushan tuo oli, mutta parempia tietoja odotellessa :)
-
Miten menee hankintavähennys tekeminen?
Hakkuu aloitetaan joulukuussa -17 ja puut ovat ostajalle luovutettavissa kevättalvella -18?
Saako molempien vuosien metsäverotukessa tehdä oman hankintavähennyksen?
Jos siis tarkoitetaan, milloin hankintatyön verovapaa osuus vähennetään? Sinä vuonna, kun työ tehdään. Ei siis silloin, kun puut myydään, vaan silloin kun ne tehdään. Siis voi verovapaan osuuden voi vähentää molempina vuosina.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/puun_myynti/hankintatyo/
-
Jotain tuommostahan se mystinen metsätyömieskin tais aikoinaan esitellä, eli kahdet vähennykset yhden talven aikana. Ja verottaja neuvoo ja opastaa nykyisin, asiointia voisi kuvata jopa miellyttäväksi.
-
Jotain tuommostahan se mystinen metsätyömieskin tais aikoinaan esitellä, eli kahdet vähennykset yhden talven aikana. Ja verottaja neuvoo ja opastaa nykyisin, asiointia voisi kuvata jopa miellyttäväksi.
Pää tulee vetävän käteen, jos teet joka talvi hankintaa. Kerran voi tuon kahdelle vuodelle jaon tehdä, mutta seuraavana talvena ei sitten onnistu tai pitää pitää "välitalvi" hakkuista.
-
Jotain tuommostahan se mystinen metsätyömieskin tais aikoinaan esitellä, eli kahdet vähennykset yhden talven aikana. Ja verottaja neuvoo ja opastaa nykyisin, asiointia voisi kuvata jopa miellyttäväksi.
Pää tulee vetävän käteen, jos teet joka talvi hankintaa. Kerran voi tuon kahdelle vuodelle jaon tehdä, mutta seuraavana talvena ei sitten onnistu tai pitää pitää "välitalvi" hakkuista.
Mutta jos jostain syystä innostuis hankintahakkuista :) Mä oon nyt muutaman viikon käynyt lähes joka arkipäivä, joskus tankillisen joskus kolme hakannut. Hyvää se tekee ruumiille ja sielulle. Muuta ei tuolla ole merkitystä. Polttopuiden teoskin välivuosi, johtunee tästä ilmastonmuutoksesta. Kait tuo on sitä ensiharvennusta ... piti tulla tukkiakin, mutta en mä sellaisia ole hakannut. Tosin kait niitä olis tullut, jos ajourat olis hakattu "navikaattorilla" siihen vanhan molemmin puolin. Innostuin vähän liian myöhään ja tänäänkin oli melko kosteaa, joten siihen tankilliseen jäi. Onneksi on lähellä :) Ei tartte kait tälle vuodelle ilmoitella , tai jos ens syksynä innostuis varemmin ;) Tuolla tahdilla se 125 m3 ei ehdi kyllä tulemaan vastaan.
-
Märkä syksy? Nostaa hintoja? Suomessakin? - Naurattaa. 😂😂
Kantohinnat ovat Baltian maissa nousseet syksyn aikana jopa kymmenen euroa kuutiolta. Syynä tähän on erityisesti märkä syksy, joka vaikeuttaa korjuuta.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/kuitupuu-kallistunut-baltiassa-jopa-7-8-euroa/
-
Märkä syksy? Nostaa hintoja? Suomessakin? - Naurattaa. 😂😂
Kantohinnat ovat Baltian maissa nousseet syksyn aikana jopa kymmenen euroa kuutiolta. Syynä tähän on erityisesti märkä syksy, joka vaikeuttaa korjuuta.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/kuitupuu-kallistunut-baltiassa-jopa-7-8-euroa/
Juu, kuten uutisen lopussa mainitaan:
"Voimakkaat hintavaihtelut johtuvat muun muassa siitä, että suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt ostavat kovalla hintaa kuitupuueriä Baltiasta hillitäkseen kotimaista kysyntää ja sen myötä kohoavia kantohintoja."
Maksetaan naapurimaille ylimääräistä, jotta saadaan kotimaassa metsänomistajat pidettyä kurissa ja puu miltei ilmaisena.
-
Vähän lässähti motivaatio hankintahakkuuseen vaisuun hintaan ja helvetinmoiseen lumen tuloon. Heinäkuusta alkaen on satanut ja olomuoto muuttui vaan marraskuussa kiinteämpään muotoon. Ja lisää on luvassa. Ehkä jossakin kuusikossa voisi vielä rymytä kuntoilun vuoksi. Saa nähdä. Tuollainen 8 euron hinnan korotus kummasti kyllä "madaltaisi hankea", mutta tosiaan turha odotella meikäläisten tuollaisia korotuksia. Metsäfirmat nauttivat nyt tilanteesta, kun vielä maajusseilla on metsää ja rahapulassa sitä joutuvat hakkaamaan turhankin paljon. Naapurikunnan puolella on jo suurin omistajaryhmä eläkeläiset (maajussit sukupuuton partaalla), jotka eivät puuta tarttee myydä, joten ostomiehet on ihmeissään, kun ei puuta saa ostettua. Vanhukset vaan odottelee tyynesti hinnannousua. Toinen iso omistaja ryhmä tulee kaupunkeihin, joten siinä kytee seuraava aikapommi puunostajille. Kovasti koittavat asiakaslehdissään nyt nostaa kaupunkilaismetsänomistajia juttuihinsa nimenomaan puun myynnin tiimoilta, etteivä he jättäisi metsiä vaan hoitamatta tai pahimmassa tapauksessa suojelisi. Muuten joutuu firmat maksamaan puusta ihan oikeasti, jos mielivät tehtaitaan pyörittää. Saa nähdä kuinka tän Kuopion finnpulpin kanssa käy. Tuleeko tehdasta ja nouseeko puun hinta?
-
Märkä syksy? Nostaa hintoja? Suomessakin? - Naurattaa. 😂😂
Kantohinnat ovat Baltian maissa nousseet syksyn aikana jopa kymmenen euroa kuutiolta. Syynä tähän on erityisesti märkä syksy, joka vaikeuttaa korjuuta.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/kuitupuu-kallistunut-baltiassa-jopa-7-8-euroa/
Juu, kuten uutisen lopussa mainitaan:
"Voimakkaat hintavaihtelut johtuvat muun muassa siitä, että suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt ostavat kovalla hintaa kuitupuueriä Baltiasta hillitäkseen kotimaista kysyntää ja sen myötä kohoavia kantohintoja."
Maksetaan naapurimaille ylimääräistä, jotta saadaan kotimaassa metsänomistajat pidettyä kurissa ja puu miltei ilmaisena.
Juuri tämän takia täälläkin kannattaa ostaa myös ulkomaisia koneita. Pitää mukavasti kotimaisten valmistajien hintatason kurissa. Protektionismistä on pelkkää haittaa.
-
Märkä syksy? Nostaa hintoja? Suomessakin? - Naurattaa. 😂😂
Kantohinnat ovat Baltian maissa nousseet syksyn aikana jopa kymmenen euroa kuutiolta. Syynä tähän on erityisesti märkä syksy, joka vaikeuttaa korjuuta.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/kuitupuu-kallistunut-baltiassa-jopa-7-8-euroa/
Juu, kuten uutisen lopussa mainitaan:
"Voimakkaat hintavaihtelut johtuvat muun muassa siitä, että suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt ostavat kovalla hintaa kuitupuueriä Baltiasta hillitäkseen kotimaista kysyntää ja sen myötä kohoavia kantohintoja."
Maksetaan naapurimaille ylimääräistä, jotta saadaan kotimaassa metsänomistajat pidettyä kurissa ja puu miltei ilmaisena.
heikompaa osapuolta suojataan yleensä lailla, jos tilanne muuten muodostuu kohtuuttomaksi. Tavallinen kuluttaja on monessa mielessä hyvin suojattu, vaikka kaupan osapuolina on näitä maailmanluokan jättiyrityksiä....MS, Apple, Samsung, Toyota, Ikea ym. Samoin ensimmäistä opiskelijaboxia vuokraavan edut on lailla turvattu, ei saa pyytää kohtuuttomia ennakoita, rajoituksia vuokrankorotuksiin, irtisanomissuojaa...tai kielto edes sopia huonommiksi laissa vuokralaisen turvaksi säädettyjä ehtoja. Työharjoittelija saa tarkoin määrätyt oikeudet isossakin firmassa.
Entäs pienmetsänomistaja käydessään kauppaa suoraan globaalin metsäjätin kanssa? Ostaja hakkaa, kuljettaa, mittaa, päättää hinnan oman mielensä mukaan tehdylle katkonnalle....yleensä suostutaan vain kytkykauppaan eli tarjotaan koko pakettia. Pakettiin haluttaisiin vielä hoitosopimuksia ja metsävaratietojen luovuttamista veloituksetta. Uusia avauksia tehdään jatkuvasti, vaaditaan mittausta kuoren alta tai pystykaupan sovitusta hinnasta jälkikäteistä alennusta korjuuolosuhteiden mukaan, yhdistykset pyritään poistamaan ym. Jopa myönnetty kartelli käännetään täysin lailliseksi suhteessa puun myyjiin.
Karkeasti sanottuna meillä olisi neljä turvaverkkoa, yhdistykset, osuuskunnat, yhteismetsät tai kiristyvä lainsäädäntö. Näistä on vaikea löytää sellaista, johon voisi uskoa. Yhteismetsästä löytyy tämä kehittyneempi sijoitusrahasto-vaihtoehto, jossa alkaa sitten tuottovaatimuksille tulla myös kilpailua. Voisiko noihin myydä sitten omat metsänsä?
-
Märkä syksy? Nostaa hintoja? Suomessakin? - Naurattaa. 😂😂
Kantohinnat ovat Baltian maissa nousseet syksyn aikana jopa kymmenen euroa kuutiolta. Syynä tähän on erityisesti märkä syksy, joka vaikeuttaa korjuuta.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/kuitupuu-kallistunut-baltiassa-jopa-7-8-euroa/
Juu, kuten uutisen lopussa mainitaan:
"Voimakkaat hintavaihtelut johtuvat muun muassa siitä, että suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt ostavat kovalla hintaa kuitupuueriä Baltiasta hillitäkseen kotimaista kysyntää ja sen myötä kohoavia kantohintoja."
Maksetaan naapurimaille ylimääräistä, jotta saadaan kotimaassa metsänomistajat pidettyä kurissa ja puu miltei ilmaisena.
Juuri tämän takia täälläkin kannattaa ostaa myös ulkomaisia koneita. Pitää mukavasti kotimaisten valmistajien hintatason kurissa. Protektionismistä on pelkkää haittaa.
Siksi myös ulkolaiset koneet osittain hankittu ja jatkossa enempikin. Hinta niin alempi, mutta työn laatu sama tai monesti parempi kuin kotimaisissa, näin se vain on.
Mitähän vaikutusta on tälläisellä talven kuvatuksella, korjuukelit suuressa osassa maata surkeat, talvileimikoita olisi työn alle. Mahtaako näkyä hinnoissa ollenkaan? Onhan noita seisokkeja ollut jo paikoin.
Sahatukin suurin latvamitta on järjestään plus 40cm, mitkähän ovat kiinnostuneita järeistä tukeista, länsirannikolla tai lähistöllä?
-
Märkä syksy? Nostaa hintoja? Suomessakin? - Naurattaa. 😂😂
Kantohinnat ovat Baltian maissa nousseet syksyn aikana jopa kymmenen euroa kuutiolta. Syynä tähän on erityisesti märkä syksy, joka vaikeuttaa korjuuta.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/kuitupuu-kallistunut-baltiassa-jopa-7-8-euroa/
Juu, kuten uutisen lopussa mainitaan:
"Voimakkaat hintavaihtelut johtuvat muun muassa siitä, että suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt ostavat kovalla hintaa kuitupuueriä Baltiasta hillitäkseen kotimaista kysyntää ja sen myötä kohoavia kantohintoja."
Maksetaan naapurimaille ylimääräistä, jotta saadaan kotimaassa metsänomistajat pidettyä kurissa ja puu miltei ilmaisena.
Juuri tämän takia täälläkin kannattaa ostaa myös ulkomaisia koneita. Pitää mukavasti kotimaisten valmistajien hintatason kurissa. Protektionismistä on pelkkää haittaa.
Siksi myös ulkolaiset koneet osittain hankittu ja jatkossa enempikin. Hinta niin alempi, mutta työn laatu sama tai monesti parempi kuin kotimaisissa, näin se vain on.
Mitähän vaikutusta on tälläisellä talven kuvatuksella, korjuukelit suuressa osassa maata surkeat, talvileimikoita olisi työn alle. Mahtaako näkyä hinnoissa ollenkaan? Onhan noita seisokkeja ollut jo paikoin.
Sahatukin suurin latvamitta on järjestään plus 40cm, mitkähän ovat kiinnostuneita järeistä tukeista, länsirannikolla tai lähistöllä?
Voi noihin hintoihin olla pieni vaikutus ylöspäin, jos sopiva kohde sattuu ostajan kannalta sopivaan kohtaa. Kaveri oli saanut lähes päätehakkuun hintoja kakkosharvennukselta. Firmat tietysti koittaa pitää tilastollisen puunhinnan alhaalla, joten voi olla, että hyvin mursketettuja laanipaikkoja putkahtelee sopivien kohteiden kaupan yhteydessä metsänomistajalle pyytämättä ja yllättäen.
-
Ostoja voi hiukan rajoittaa, että puuta on kuitenkin hakattuna odottamassa teitten jäätymistä, jossain välissä nämäkin pitäisi käyttää. Paikallisesti voi olla hyviä tarjouksia kehissä. Eikä kaikki metsänomistajat pahemmin välitä minkälaiseen kuntoon paikat jää, rahaa kun tulee, niin kaikki on ok.
-
Ostoja voi hiukan rajoittaa, että puuta on kuitenkin hakattuna odottamassa teitten jäätymistä, jossain välissä nämäkin pitäisi käyttää. Paikallisesti voi olla hyviä tarjouksia kehissä. Eikä kaikki metsänomistajat pahemmin välitä minkälaiseen kuntoon paikat jää, rahaa kun tulee, niin kaikki on ok.
metsäpuolella jyllää myös tämä rakennemuutos-inflaatio, jos hehtaarit ja myydyt kuutiot tuplaantuu, niin nelihenkinen perhe tyytyy puolta pienenpään yksikköhintaan.... sillä pidetään sama jo saavutettu elintaso yllä.
Etämetsänomistajat ovat joskus kovinkin vähään tyytyväisiä. Just juttelin kaverin kanssa, joka oli iloinen saatuaan ensiharvennukselta tiliä...oli alkuun ostomies epäillyt, että maksun puolelle voi mennä, kun on raivaukset jääneet tekemättä. Näin tää maailma muuttuu.
-
Ostoja voi hiukan rajoittaa, että puuta on kuitenkin hakattuna odottamassa teitten jäätymistä, jossain välissä nämäkin pitäisi käyttää. Paikallisesti voi olla hyviä tarjouksia kehissä. Eikä kaikki metsänomistajat pahemmin välitä minkälaiseen kuntoon paikat jää, rahaa kun tulee, niin kaikki on ok.
metsäpuolella jyllää myös tämä rakennemuutos-inflaatio, jos hehtaarit ja myydyt kuutiot tuplaantuu, niin nelihenkinen perhe tyytyy puolta pienenpään yksikköhintaan.... sillä pidetään sama jo saavutettu elintaso yllä.
Etämetsänomistajat ovat joskus kovinkin vähään tyytyväisiä. Just juttelin kaverin kanssa, joka oli iloinen saatuaan ensiharvennukselta tiliä...oli alkuun ostomies epäillyt, että maksun puolelle voi mennä, kun on raivaukset jääneet tekemättä. Näin tää maailma muuttuu.
Tuosta saakin sitten firman asiakaslehteen taas hienon ja positiivisen jutun "Kuinka puunmyyjä yllättyi (kusetuksesta) positiivisesti". V.ittu mitä silmänkääntöä.
-
Tuo on totta, sellufirmat kun pystyyvät sanelemaan kuidun hinnan ihan mieleisekseen.
Tuossa kaveri hakkasi parikytvuotiaan luontaisesti perustetun nuoren metsän motohommina. Alkuun hieman hirvitti mitä siitä tulee, mutta semmoiset parikyt mottia hehtaarille sieltä lähti kuitua ja vaikka mottihinta oli alle kympin, niin olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Kaverille jäi noin parikymppiä motille korjuutaksaksi, jota en pidä kovana.
Pitää vielä houkutella jos malttaisivat pyörähtää hakkaamassa pari entiselle suopellolle perustettua kuviota, yhteensä 3,5 ha. Nyt kun olis sopivasti lunta jotta korjuu onnistuu ongelmitta.
-
"Lännen Media kertoi pari viikkoa sitten, että Stora Enso on vienyt Lapista loppuvuonna poikkeuksellisesti kuitupuuta etelärannikolle asti metsäteollisuuden puupulaa helpottamaan."
https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/latviassa-julistettiin-metsanhakkuisiin-hatatila-sateiden-takia-etela-suomea-vaivaa-sama-ongelma-200635597/
Eikö noin vakava markkinahäiriö ole hinnoissa näkynyt...? Ilmeisesti meillä osataan puukauppakuppaus niin hyvin että ennemmin moinen järjestelykin kannattaa kuin alkaa maksaa lisäsenttejä tien varteen toimitetuista puista.
-
Minulla jäi hakkuuporukka joulun edellä lomalle, töitä kyllä piisais, mutta hätäkös tässä kun kelit on ihan hyvät ja metsässä lunta. Neljäs päivä taas hakkuille.
No kyllä ne hankintahakkaajat varmaan pelastaa vanhan kunnon turaenson, onhan se ollut metsänomistajille niin reilu kumppani :D
-
Ihmeiden aika ei ole ohi. Ehdin jo aloittaa hankintahakkuut ja nyt tulikin UPM:ltä tietoa että he maksaisivat myös Mäk, Kuk, 32,50 € tienvarsihintana. Toki positiivista, mutta ehdin tehdä sopimuksen jo toisen kanssa.
-
paljon jäi eroa nykyiseen sopimukseen? harmittaako ? mutta kuitenkin parasta että metsä tuloo tuottavaan kuntoon.
-
No mitäs siinä jos tekaisee sopparin ja luovutus kesän korvalla 2019. Siis jos jää vielä jotain harvenneltavaa. Yli 32 ekua on jo ihan kohtuullisen hyvä hinta kuidulle.
-
pitänee laitella tilhi tulille ja lähteä aukon laitaan kolistelemaan nuita harvemmaks että tuuli sopii välistä. alkais kait jo maat kantaan, -jos ajaa raiteet jäätyyn varsinkin.
-
Taitaa se kartelli olevan vieläkin päällä kun ei sellupuulla hinta nouse.Tuossa parikin pöllikuskia kertoi kun uudessa sellutehtaassa kenttä tyhjä ja tukkia työnnetään kitaan makso mitä makso.
-
ja kili pailuvirasto on hiljaa! noooo, sama meno jatkuu kuiteskii.
-
....ja kehottaa tarkastamaan etteivät kuitupuupinot järeydy. - Niin kuin jonkun pussihousuisen Kätkäläisen kekkalointi pinonsa päällä vaikuttaisi selludivisioonassa sikarisavujen ohenemiseen. :D
"Metsäjohtokunnan mukaan Suomessa toimiva massa- ja paperiteollisuus teki vuonna 2016 liiketulosta noin 30 euroa käytettyä puukuutiometriä kohden." http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.221902
-
Ei hankintapuulle voi maksaa enempää, sellufirmoille on edullisempaa että kuitupuun hakkuu pysyy mahdollisimman tiukasti heidän omien avainyrittäjien ja heidän aliurakoitsijoiden käsissä. Tällainen alle kolmenkympin hankintahinta kuitupuillle estää tehokkaasti muiden kuin omatoimihakkaajien toimimisen puumarkkinoilla. Ei yhden ketjun firmalla ole elämisen mahdollisuuksia kilpailussa sellufirmoja vastaan nykyisillä hankintahinnoilla. Tämä on syy miksi voi vaikka keittää tukit selluksi ennemin kuin maksaa kuidulle edes samaa hinta kuin 90 luvulla. (201 markkaa kuusikuidulle on tiedossani oleva maksettu maksimihinta)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.221749
Sellufirma häärää harvennusmetsässä, kuidun tarvis olis kova !
Meinaa hymyilyttää tuo metsägroupin edustajan puhe että käydään savotta läpi kuviokohtaisesti ja sovitaan harvennuksen voimakkuus. Yritin taannoin pariinkin otteeseen patistella groupin urakoitsijaa hakkaamaan eräältä kuviolta sekametsä harvemmaksi. Ei riittänut kyvyt kuin taulukon siteeraamiseen.
Sitten kun sain paikalle hieman vihmerämmän hakkuumiehen, hän totesi että eihän tänne ole hakattu kuin ajourat...
Nämä mutinat huonosta hakkuujäljestä tulevat lisääntymään. Sellaisen kuvan olen saanut tuosta harvennustouhusta nykyään, että sellufirmojen urakoitsijoille on annettu lupa kermankuorintaan, kaikista kauniista mainospuheista huolimatta. Silloin jäävät haavat ja pikkupuut metsään, sakeammasta puskasta sitten tehdään ura läpi jotta motteja tulee...
Tarkkana pitää olla kun päästää sellufirman urakoitisijat metsäänsä !
-
Ei hankintapuulle voi maksaa enempää, sellufirmoille on edullisempaa että kuitupuun hakkuu pysyy mahdollisimman tiukasti heidän omien avainyrittäjien ja heidän aliurakoitsijoiden käsissä. Tällainen alle kolmenkympin hankintahinta kuitupuillle estää tehokkaasti muiden kuin omatoimihakkaajien toimimisen puumarkkinoilla. Ei yhden ketjun firmalla ole elämisen mahdollisuuksia kilpailussa sellufirmoja vastaan nykyisillä hankintahinnoilla. Tämä on syy miksi voi vaikka keittää tukit selluksi ennemin kuin maksaa kuidulle edes samaa hinta kuin 90 luvulla. (201 markkaa kuusikuidulle on tiedossani oleva maksettu maksimihinta)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.221749
Sellufirma häärää harvennusmetsässä, kuidun tarvis olis kova !
Meinaa hymyilyttää tuo metsägroupin edustajan puhe että käydään savotta läpi kuviokohtaisesti ja sovitaan harvennuksen voimakkuus. Yritin taannoin pariinkin otteeseen patistella groupin urakoitsijaa hakkaamaan eräältä kuviolta sekametsä harvemmaksi. Ei riittänut kyvyt kuin taulukon siteeraamiseen.
Sitten kun sain paikalle hieman vihmerämmän hakkuumiehen, hän totesi että eihän tänne ole hakattu kuin ajourat...
Nämä mutinat huonosta hakkuujäljestä tulevat lisääntymään. Sellaisen kuvan olen saanut tuosta harvennustouhusta nykyään, että sellufirmojen urakoitsijoille on annettu lupa kermankuorintaan, kaikista kauniista mainospuheista huolimatta. Silloin jäävät haavat ja pikkupuut metsään, sakeammasta puskasta sitten tehdään ura läpi jotta motteja tulee...
Tarkkana pitää olla kun päästää sellufirman urakoitisijat metsäänsä !
tuntuu inhottavalta edes ajatella, että pajatso tyhjennetään jo ensiharvennuksessa. Jos ollaan ajassa ja hetkessä... niin tällä enskaa urakoivalla kaverilla tai ostomiehellä ei ole mitään syytäkään varjella toisen suvussa kulkevaa perintömetsää. Tuskin kumpainenkaan ovat edes työelämässä, saati hengissä kun perikunta päätehakkaa isoisän varjelemaa arvometsää. Puun kasvussa kuitu muuttuu tukiksi vasta ensiharvennuksen jälkeen...jokainen kasvava kuutio myös tuplaa hintansa, lisäksi myös sen aikaisemmankin kasvun.
Koskaan en ole ekaa harvennusta pystyyn myynyt, mutta voisiko siihen kauppakirjaan laittaa selkeämmät rajat...routaa maassa min 20 cm, korjuuvaurio max 3%, jäävä puusto 1100 kpl/ha, ajouraväli min 20 m ja leveys max 4 m..... ja rikkomisesta selvä korvaus tai sakko. Jos kauppakirjaan laitetaan vaan yleisluonteisia määritelmiä, niin sitä korvattavuutta on vaikea osoittaa.
Joku ehdotti joskus, että istuttaa vain sen 600- 800 kpl/ha ja niillä mennään taimikosta päätehakkuuseen asti, välillä raivaillaan vaan ylimääräiset pois, kannattaisiko tuo?
-
Ei hankintapuulle voi maksaa enempää, sellufirmoille on edullisempaa että kuitupuun hakkuu pysyy mahdollisimman tiukasti heidän omien avainyrittäjien ja heidän aliurakoitsijoiden käsissä. Tällainen alle kolmenkympin hankintahinta kuitupuillle estää tehokkaasti muiden kuin omatoimihakkaajien toimimisen puumarkkinoilla. Ei yhden ketjun firmalla ole elämisen mahdollisuuksia kilpailussa sellufirmoja vastaan nykyisillä hankintahinnoilla. Tämä on syy miksi voi vaikka keittää tukit selluksi ennemin kuin maksaa kuidulle edes samaa hinta kuin 90 luvulla. (201 markkaa kuusikuidulle on tiedossani oleva maksettu maksimihinta)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.221749
Sellufirma häärää harvennusmetsässä, kuidun tarvis olis kova !
Meinaa hymyilyttää tuo metsägroupin edustajan puhe että käydään savotta läpi kuviokohtaisesti ja sovitaan harvennuksen voimakkuus. Yritin taannoin pariinkin otteeseen patistella groupin urakoitsijaa hakkaamaan eräältä kuviolta sekametsä harvemmaksi. Ei riittänut kyvyt kuin taulukon siteeraamiseen.
Sitten kun sain paikalle hieman vihmerämmän hakkuumiehen, hän totesi että eihän tänne ole hakattu kuin ajourat...
Nämä mutinat huonosta hakkuujäljestä tulevat lisääntymään. Sellaisen kuvan olen saanut tuosta harvennustouhusta nykyään, että sellufirmojen urakoitsijoille on annettu lupa kermankuorintaan, kaikista kauniista mainospuheista huolimatta. Silloin jäävät haavat ja pikkupuut metsään, sakeammasta puskasta sitten tehdään ura läpi jotta motteja tulee...
Tarkkana pitää olla kun päästää sellufirman urakoitisijat metsäänsä !
tuntuu inhottavalta edes ajatella, että pajatso tyhjennetään jo ensiharvennuksessa. Jos ollaan ajassa ja hetkessä... niin tällä enskaa urakoivalla kaverilla tai ostomiehellä ei ole mitään syytäkään varjella toisen suvussa kulkevaa perintömetsää. Tuskin kumpainenkaan ovat edes työelämässä, saati hengissä kun perikunta päätehakkaa isoisän varjelemaa arvometsää. Puun kasvussa kuitu muuttuu tukiksi vasta ensiharvennuksen jälkeen...jokainen kasvava kuutio myös tuplaa hintansa, lisäksi myös sen aikaisemmankin kasvun.
Koskaan en ole ekaa harvennusta pystyyn myynyt, mutta voisiko siihen kauppakirjaan laittaa selkeämmät rajat...routaa maassa min 20 cm, korjuuvaurio max 3%, jäävä puusto 1100 kpl/ha, ajouraväli min 20 m ja leveys max 4 m..... ja rikkomisesta selvä korvaus tai sakko. Jos kauppakirjaan laitetaan vaan yleisluonteisia määritelmiä, niin sitä korvattavuutta on vaikea osoittaa.
Joku ehdotti joskus, että istuttaa vain sen 600- 800 kpl/ha ja niillä mennään taimikosta päätehakkuuseen asti, välillä raivaillaan vaan ylimääräiset pois, kannattaisiko tuo?
Raivuuhommaa tulee rutkasti enemmän, jos harvaan istuttaa, sitä energiapuuraivuuta varsinkin tulee paljon, sitten myöhemmin.
-
mutta eikös juuri enerkiapuuta yhteiskunta kohta lisää kaipaa? kuka niitä tukkeja kohta enää sa kaataakaan.
-
mutta eikös juuri enerkiapuuta yhteiskunta kohta lisää kaipaa? kuka niitä tukkeja kohta enää sa kaataakaan.
jos vaan enerkiapuuta....kuka hoitaa metsänomistajien "syytingin" ja toimittaa sellupuut, muuten johtaja joutuu tinkimään saavutetuista eduistaan :)
Mäntykuidun kantohinta on keskimäärin noin 15 euroa kuutiometri. Neljästätuhannesta rekallisesta saa siis metsänomistaja kolme miljoonaa euroa, joka on suomalaisen metsäyhtiön pääjohtajan vuosipalkka.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/4-000-rekallista-puuta-1.14575
-
Ei hankintapuulle voi maksaa enempää, sellufirmoille on edullisempaa että kuitupuun hakkuu pysyy mahdollisimman tiukasti heidän omien avainyrittäjien ja heidän aliurakoitsijoiden käsissä. Tällainen alle kolmenkympin hankintahinta kuitupuillle estää tehokkaasti muiden kuin omatoimihakkaajien toimimisen puumarkkinoilla. Ei yhden ketjun firmalla ole elämisen mahdollisuuksia kilpailussa sellufirmoja vastaan nykyisillä hankintahinnoilla. Tämä on syy miksi voi vaikka keittää tukit selluksi ennemin kuin maksaa kuidulle edes samaa hinta kuin 90 luvulla. (201 markkaa kuusikuidulle on tiedossani oleva maksettu maksimihinta)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.221749
Sellufirma häärää harvennusmetsässä, kuidun tarvis olis kova !
Meinaa hymyilyttää tuo metsägroupin edustajan puhe että käydään savotta läpi kuviokohtaisesti ja sovitaan harvennuksen voimakkuus. Yritin taannoin pariinkin otteeseen patistella groupin urakoitsijaa hakkaamaan eräältä kuviolta sekametsä harvemmaksi. Ei riittänut kyvyt kuin taulukon siteeraamiseen.
Sitten kun sain paikalle hieman vihmerämmän hakkuumiehen, hän totesi että eihän tänne ole hakattu kuin ajourat...
Nämä mutinat huonosta hakkuujäljestä tulevat lisääntymään. Sellaisen kuvan olen saanut tuosta harvennustouhusta nykyään, että sellufirmojen urakoitsijoille on annettu lupa kermankuorintaan, kaikista kauniista mainospuheista huolimatta. Silloin jäävät haavat ja pikkupuut metsään, sakeammasta puskasta sitten tehdään ura läpi jotta motteja tulee...
Tarkkana pitää olla kun päästää sellufirman urakoitisijat metsäänsä !
tuntuu inhottavalta edes ajatella, että pajatso tyhjennetään jo ensiharvennuksessa. Jos ollaan ajassa ja hetkessä... niin tällä enskaa urakoivalla kaverilla tai ostomiehellä ei ole mitään syytäkään varjella toisen suvussa kulkevaa perintömetsää. Tuskin kumpainenkaan ovat edes työelämässä, saati hengissä kun perikunta päätehakkaa isoisän varjelemaa arvometsää. Puun kasvussa kuitu muuttuu tukiksi vasta ensiharvennuksen jälkeen...jokainen kasvava kuutio myös tuplaa hintansa, lisäksi myös sen aikaisemmankin kasvun.
Koskaan en ole ekaa harvennusta pystyyn myynyt, mutta voisiko siihen kauppakirjaan laittaa selkeämmät rajat...routaa maassa min 20 cm, korjuuvaurio max 3%, jäävä puusto 1100 kpl/ha, ajouraväli min 20 m ja leveys max 4 m..... ja rikkomisesta selvä korvaus tai sakko. Jos kauppakirjaan laitetaan vaan yleisluonteisia määritelmiä, niin sitä korvattavuutta on vaikea osoittaa.
Tällä hetkellä Mäk pystyhinta on luokkaa 12-14€. Ja siihen on olen peilannut omatoimisen hankintahakkuun kannattavuutta, ( nyt 32,50).
On totta että nuo yllä mainitsemasi ehdot olisi hyvä vaatia ja kirjatakin pystykaupan ehdoiksi, mutta ongelmaksi nousee se että firma ei niitä hyväksy, tai laskee vastaavasti puun hintaa. Vuosina 2008-2009 tehtiin hankintana, Mäk hinnan olleessa 34€.
-
Metsäliiton kanssa on tullut sekin ongelma eteen, että talviharvennuksia ei tahdota hyväksyä kuin oikeasti märille kohteille. Keskimääräinen peruskangasmaa, väkisin koitetaan siirtää kesäkohteeksi. Myönnän, että jos korjuu ei osu talvella oikeaan hetkeen, niin olosuhteet voivat olla todella heikot. Ilmeisesti kehitykselle ei voi mitään ja kesähakkuut ovat tulevaisuutta. Toistaiseksi haraan kuitenkin vastaan ja koitan keksiä muita vaihtoehtoja (urakoitsijoita) hoitamaan ongelman.
-
syksyllä tekivät mettähallituksen metikössä harvennuksen ja uteliaisuuttani kävin kattomassa miten onnistunut kun tiet oli kuin kynnöspeltoa. yllätyin todella kun maasto oli ehjää ja koneet ei olleet rypeneet ollenkaan. havut oli puitu tarkasti ajouralle ja ajokone ei jättänyt kuin kivien kylkiin jälkiä. ja jälkiä puista ei löytyny kuin laanin vierestä parissa. nuin märkänä syksynä kyllä olis luullu että havua ei niiiiiin paljon löytyis jotta jälkiä ei jäis.
-
Metsäliiton kanssa on tullut sekin ongelma eteen, että talviharvennuksia ei tahdota hyväksyä kuin oikeasti märille kohteille. Keskimääräinen peruskangasmaa, väkisin koitetaan siirtää kesäkohteeksi. Myönnän, että jos korjuu ei osu talvella oikeaan hetkeen, niin olosuhteet voivat olla todella heikot. Ilmeisesti kehitykselle ei voi mitään ja kesähakkuut ovat tulevaisuutta. Toistaiseksi haraan kuitenkin vastaan ja koitan keksiä muita vaihtoehtoja (urakoitsijoita) hoitamaan ongelman.
Sama, mutta ongelma koskee kaikkia firmoja. En tosin oo koskaan päässyt kauppaan firman kanssa koneharvennuksesta, itse tehty sahan kanssa tai joskus harvoin urakoitsijan kone käynyt sopivassa kohteessa. Nyt näille keleille oon kysellyt urakoitsijaa ja sellainen tulollaan, mutta epävarmaa ehtiikö tänä talvena. Ellei, tehdään ensi vuonna vähän enemmän. Nyt olisi lunta metsissä suojaamassa puun juuria, kuusikoista kun kyse. Urakoisijan valinta täysin hakkuutavan (oksat tielle jne.) ja jäljen perusteella. Eipä ihme että vaikea saada savotalle :) Koneita olisi kyllä saatavilla kun kyselisi laajemminkin, mutta laatu on ykkösasia, ei se paljonko puuta metsästä lähtee just tällä hakkuulla.
Muutama päivä sitten tuli viestiä yhdeltä firmalta, että joko olet tehnyt puukaupan, puulle hyvä kysyntä. Onkohan jo hintakin, perinteisesti laahaa näillä nurkin pahoin, useistakin syistä.
Ei viitsisi itselleen tehdä viljankuivaamolle työmaata että "säästää" ts. hakepannua. 500-700kw pannu kyllä nielisi mukavasti puuta ja saisi hintaa kuitupuulle, mutta käyttöaika liian pieni suhteesa hankintahintaan/käyttöikään, ja melkoinen lisätyömaa muutenkin kiireiseen sadonkorjuuaikaan. "Lisähinta", minkä puulle saa, menee käytännössä laitteiston kuoletukseen ja isompaan työmäärään. Missä on se bisnes...
-
Metsäliiton kanssa on tullut sekin ongelma eteen, että talviharvennuksia ei tahdota hyväksyä kuin oikeasti märille kohteille. Keskimääräinen peruskangasmaa, väkisin koitetaan siirtää kesäkohteeksi. Myönnän, että jos korjuu ei osu talvella oikeaan hetkeen, niin olosuhteet voivat olla todella heikot. Ilmeisesti kehitykselle ei voi mitään ja kesähakkuut ovat tulevaisuutta. Toistaiseksi haraan kuitenkin vastaan ja koitan keksiä muita vaihtoehtoja (urakoitsijoita) hoitamaan ongelman.
Sama, mutta ongelma koskee kaikkia firmoja. En tosin oo koskaan päässyt kauppaan firman kanssa koneharvennuksesta, itse tehty sahan kanssa tai joskus harvoin urakoitsijan kone käynyt sopivassa kohteessa. Nyt näille keleille oon kysellyt urakoitsijaa ja sellainen tulollaan, mutta epävarmaa ehtiikö tänä talvena. Ellei, tehdään ensi vuonna vähän enemmän. Nyt olisi lunta metsissä suojaamassa puun juuria, kuusikoista kun kyse. Urakoisijan valinta täysin hakkuutavan (oksat tielle jne.) ja jäljen perusteella. Eipä ihme että vaikea saada savotalle :) Koneita olisi kyllä saatavilla kun kyselisi laajemminkin, mutta laatu on ykkösasia, ei se paljonko puuta metsästä lähtee just tällä hakkuulla.
Muutama päivä sitten tuli viestiä yhdeltä firmalta, että joko olet tehnyt puukaupan, puulle hyvä kysyntä. Onkohan jo hintakin, perinteisesti laahaa näillä nurkin pahoin, useistakin syistä.
Ei viitsisi itselleen tehdä viljankuivaamolle työmaata että "säästää" ts. hakepannua. 500-700kw pannu kyllä nielisi mukavasti puuta ja saisi hintaa kuitupuulle, mutta käyttöaika liian pieni suhteesa hankintahintaan/käyttöikään, ja melkoinen lisätyömaa muutenkin kiireiseen sadonkorjuuaikaan. "Lisähinta", minkä puulle saa, menee käytännössä laitteiston kuoletukseen ja isompaan työmäärään. Missä on se bisnes...
Samoilla jäljillä kuomaseni, loppuvuodesta soittelin motomiehelle, että miltä näyttää. Lupaili, että joulun ja uuden vuoden välissä koitetaan lähteä sinnepäin. Tähän hetkeen mennessä ei ole kyllä vielä näkynyt, mutta usko on vahva, että sieltä ollaan tulossa. Tämä ensimmäinen pakkasjakso oli aika hyvä. Sai pellon takaa aika mukavasti puuta nurin ihan sahahomminakin. Kerkisin vielä ajaa puutkin pois. Selvä motokohde, mutta kun ne aikataulut....
Kaverilla oli päätehakkuu pellon takaa tässä loppuvuodesta. Ne pui mettän ja puut piti ajaa tien varteen kantavan maan aikaan. Hyvä suunnitelma, mutta kun niitä koneita täytyy tankatakin. Yrittivät painaa pikkarilla pellon läpi ja kiinnihän se jäi. Lopputulos oli, että mylläämiseksihän se meni. Autojen kääntöpaikka oli pellolla ja se kai toimi, en ole käynyt kattomassa.
Nyt ilmeisesti alkaa seuraava pakkasjakso ja sahahommat jatkunee siihen asti kunnes motomies tulee ja pääsee ajamaan puita. Lumet on sitten palstalta pois, mutta ei kai se näin talvella haittaa.
-
Monta työtuntia sai pohjia linkoilla ja polkea tässä syksynmittaan kun valmistelin senssejä talvihakkuille. Hakkuille, jotka eivät edes olleet vielä puheissa, toivoin vaan että motoporukka innostuu nuo hakkaamaan kun koneet ei tarvia lavettisiirtoja. Itse hakkuut onnistuivat hyvin, mut mutamaalle kevyesti tehty talvitien pohja notkahti pahasti muutamasta kohtaa. No kaivinkone korjaa..
Ensiharvennuksen hinta tais mennä alle kympillä, mut muu harvennus kompensoi hintaa. Ja muutama hehtaari kyseessä, joten tärkeämpää että sai tuon kunnialla tehtyä.
Sellufirmoilla ja heidän urakoitsijoillaaan on kyllä touhu jäykkää nykyisin. Ei voi yhtään joustaa vaikka paras talvihakkuusesonki on päällä, sitten ryvetään kevään kuravellissä "kun pitää saada tehtaalle puuta"
Tuntuu kuin olis idioottien kanssa tekemisissä, mitään ei ole opittu entisistä virheistä.
-
Kyselin soraensolta kuitupuun hintoja, kun näyttäisi tuota lumituhopuuta hiukan kertyvän ja yllättäen 31 euroa lupaili kuusikuidusta, vieläpä pienestä erästä. Pientä väreilyä siis ilmassa parempien aikojen alkamisesta...
-
Maaseudun Tulevaisuus lehdessä oli viikolla puukaupasta maksettuja keskihintoja täällä Etelä- Pohjanmaan alueella. En oikein voi uskoa että ne olisi olleet oikein kun me on saatu kahdesta hankintakaupasta mitä on tehty tänä vuonna tukista 9-10e/m3 parempaa hintaa , kuidusta 30e/m3. Puumäärät on olleet n.300-400m3/ kauppa. Onkohan tässäkin jotain kusetuksen makua?
-
Kuulostaa että hinnat on vielä olleet "liikkumavaran" sisällä. Ei näistä ykköseuroista toinna vielä liikaa innostua.
Ja onhan 400m3 jo ihan hyvän kokoinen kauppa, siittä voi maksaa pikkuisen enempi jo hankalien korjuukelien verukkeella. Maksukykyähän firmoilta löytyisi, mut tämä puukauppa on kuin pokerinpeluuta. Tyhmähän se iskisi ässät pöytään heti kättelyssä. Parempi kerätä sympatiaa valittelemalla miten kallista puu on tehtaanportilla ja miten hankalat nämä olosuhteet ovatkaan olleet.
-
Jaaha, nyt on oikeasti kuidulla kysyntää. Metsäliitto tarjosi havukuidusta 30e motti perushintaa ja lupauksen, että ilman muuta ostetaan.
-
Puun hinta on mielenkiintoinen kysymys. Koska teollisuus tarvitsee puuta ja valtio on riippuvainen teollisuuden työllistävyydestä ja aikaansaamista verotuloista ja siksi puun hintaa pidetään keinolla millä tahansa, kyseenalaisillakin, alhaalla.
Maatalouden tuotteiden hinta saatiin alas omanlaisellaan järjestelyllä joka pienensi viljelijän mahdollisuuksia vaikuttaa tuloihinsa. Tuleeko kohta samanlainen järjestely metsiin?
Esim. näin: Valtio ja EU maksavat kiinteän hehtaarikorvauksen metsänomistajille ja samalla tilalliset luovuttavat yhtiöille oikeuden viedä metsistään tiettyjen reunaehtojen mukaan mitä haluavat. Näin olisi metsätkin otettu haltuun vaikka omistusoikeus nimellisesti säilyisikin.
-
Puun hinta on mielenkiintoinen kysymys. Koska teollisuus tarvitsee puuta ja valtio on riippuvainen teollisuuden työllistävyydestä ja aikaansaamista verotuloista ja siksi puun hintaa pidetään keinolla millä tahansa, kyseenalaisillakin, alhaalla.
Maatalouden tuotteiden hinta saatiin alas omanlaisellaan järjestelyllä joka pienensi viljelijän mahdollisuuksia vaikuttaa tuloihinsa. Tuleeko kohta samanlainen järjestely metsiin?
Esim. näin: Valtio ja EU maksavat kiinteän hehtaarikorvauksen metsänomistajille ja samalla tilalliset luovuttavat yhtiöille oikeuden viedä metsistään tiettyjen reunaehtojen mukaan mitä haluavat. Näin olisi metsätkin otettu haltuun vaikka omistusoikeus nimellisesti säilyisikin.
Toivottavasti tähän ei mennä, vaikka tavoite on ihan selvä eli kansantaloudellisesti Suomen tapainen maa pärjää paremmin, kun luonnonvarojen hyödyntäminen tehdään tehokkaasti. Pahin tilanne tulisi nyt eteen, jos teollisuudelta loppuisi raaka-aine ja tehtaita pitäisi seisottaa. Investoinnit, työllisyys ja samalla verotulot lähtisivät laskuun, näin kävi noin vuosikymmen sitten.
Selvästi parempi ratkaisu olisi laskea metsätulon verotusta, näin tehtiin silloin kymmen vuotta aikaisemminkin tilapäisesti. Verotuksella annettu tuki kilahtaa suoraan metsänomistajan kukkaroon ilman mitään ihmeellistä byrokratiaa. Samalla verokertymä kasvaisi, jos jalostava teollisuus ja sen työntekijät vielä maksaisi veronsa tänne. Sama toimisi myös maataloudessa nykyistä tukijärjestelmää halvemmalla ja paremmin.
Veroa voitaisiin laskea pysyvästi esim -50% eli puun myyntitulosta puolesta maksettaisiin veroa tai verovapaata olisi vuosittain 100€/ha. Kummasti kiihtyisi myynnit ja metsistä yrittäisivät saada säännöllistä tuloa myös etämetsänomistajat. Yhtään virkamiestä ei tarvittaisi lisää valvomaan ja puun hinta metsäteollisuudelle laskisi automaattisesti melkein sen veron verran.
-
Metsässä tuo veroale toimi hyvin. Paitsi nyt ituhipit ja kommarit olis
samantien mielenosoituksessa ja yle haastattelisi siloposkiremaria, koska
ovat kaikkea vastaan. Ei, ei, ei. Maataloudessa pellolta saatavaan ansiotuloon
ei veroale juurikaan vaikuttaisi. Suurimmalla osalla viljelijöistä maatalouden
ansiotulosta ei juurikaan valtionveroa mene. Noottaa kööllää
-
Metsässä tuo veroale toimi hyvin. Paitsi nyt ituhipit ja kommarit olis
samantien mielenosoituksessa ja yle haastattelisi siloposkiremaria, koska
ovat kaikkea vastaan. Ei, ei, ei. Maataloudessa pellolta saatavaan ansiotuloon
ei veroale juurikaan vaikuttaisi. Suurimmalla osalla viljelijöistä maatalouden
ansiotulosta ei juurikaan valtionveroa mene. Noottaa kööllää
Minkä maan verolippujen alla sä oikein asut ?
-
Metsässä tuo veroale toimi hyvin. Paitsi nyt ituhipit ja kommarit olis
samantien mielenosoituksessa ja yle haastattelisi siloposkiremaria, koska
ovat kaikkea vastaan. Ei, ei, ei. Maataloudessa pellolta saatavaan ansiotuloon
ei veroale juurikaan vaikuttaisi. Suurimmalla osalla viljelijöistä maatalouden
ansiotulosta ei juurikaan valtionveroa mene. Noottaa kööllää
Minkä maan verolippujen alla sä oikein asut ?
pienet tulot ensin ansiotulona, sitten pääomatuloa.... lapsille saa osan kokonaan verotta, sitten puolisoille tasan jne. Harvalla "oikealla" viljelijällä ansiotulojen valtionvero on suuri, eikö? Sivuviljelijöitä rangaistaan kyllä :)
Maatalouspuolen verovapaus pitäisi koskea luonnollisesti osaa tuista eli maksettaisiin sellainen kulukorvaukseen rinnastettava osuus verovapaana, johon kohdistuu vastaava kulu. Systeemihän on nyt ihan sekava mm hakekuivurit jäävät tänä vuonna ilman energiaveron ylimääräistä palautusta, kun palautus lasketaan vain ostopolttoaineiden verosta. Onko oikein? Ymmärrän sen hyvin, että tukien maksu verollisena on suurituloisten kannalta edullista, koska veron pystyy helposti välttämään.
Mielenkiintoista olisi metsäpuolella katsoa, miten vuotuista kasvua vastaavan tulon esim 100€/ha saaminen verovapaana lisäsi kuitupuun tarjontaa. 100 ha tilalle 10 000€ verotta jos myy vuosittain, ellei niin ylimenevästä sitten maksaa 30% veroa, luulisi houkuttavan?
-
Kyllä on hankintapuulle vientiä!
Laitoin ostomiehelle alkuviikosta viestiä että aloittelettko puun ajoa tehtaalle nyt vai toukokuussa. Vastakysymys kuuluu oli että kuinka paljon olis jo ajettavissa. Lupasi käydä samantien laputtamassa. Kolmesataa mottia oli lähteny yhdessä pöläyksessä sellunkeittoon "biotuotetehtaalle"
-
Ettei ole sitten sattunut joku junakyyti tai vastaava just lähtemään ? Silloinhan laanit tyhjenevät tehokkaasti kun lähelle ajellessa saattaa liikahtaa rekkakuorma per puoltoista tuntia.
Mut hyvä aika ajella nyt, ei tarvi sitten rospuuton aikana teitä särkeä.
-
Ettei ole sitten sattunut joku junakyyti tai vastaava just lähtemään ? Silloinhan laanit tyhjenevät tehokkaasti kun lähelle ajellessa saattaa liikahtaa rekkakuorma per puoltoista tuntia.
Mut hyvä aika ajella nyt, ei tarvi sitten rospuuton aikana teitä särkeä.
Lohjan asemalta lähtee puutavarajunia useamman kerran viikossa. Niitä vaunuja täytetään suoraan puuautoista, varastokasoja tyhjennetään pitkäpuomisella kaivinkoneella, jossa on koura siellä kauhan tilalla. Olisikohan 20-50 kpl vaunuja kerrallaan. Toinen pää kun on Ventelän päässä, toinen pää on jo Mäntynummen kohdalla menossa.
Useampi veturikin on niitä vetämässä.
-SS-
-
Halpaa on tukki vielä Suomessa kuudella kympillä. Kuusitukkia ajetaan keskistä Suomea myöten Viroon sahattavaksi ja asialla on U.
-
Halpaa on tukki vielä Suomessa kuudella kympillä. Kuusitukkia ajetaan keskistä Suomea myöten Viroon sahattavaksi ja asialla on U.
sahaus on hyvää bisnestä sekin, jos 60€ maksaa tukit, niin sahatavara on halvimmillaan 200-300€/m3 kuitenkin, laatuluokiteltu vielä enemmän
https://www.stark-suomi.fi/fi/puutavara/sahatavara
Pyöreästä puusta tulee kuitenkin yli puolet arvotavaraa ja ilmeisesti nyt saa hyvän hinnan myös näistä sivuvirroista, kuorista, puruista ym. Ison puun ongelmana on alhainen jalostusaste, raaka-aineelle olisi saatavissa parempi hinta, jos lopputuotteet olisi pidemmälle jalostettuja. Laminaatit, parketit, sisustuslevyt ym tulee meille vieläkin Keski-Euroopasta.....
-
Halpaa on tukki vielä Suomessa kuudella kympillä. Kuusitukkia ajetaan keskistä Suomea myöten Viroon sahattavaksi ja asialla on U.
sahaus on hyvää bisnestä sekin, jos 60€ maksaa tukit, niin sahatavara on halvimmillaan 200-300€/m3 kuitenkin, laatuluokiteltu vielä enemmän
https://www.stark-suomi.fi/fi/puutavara/sahatavara
Pyöreästä puusta tulee kuitenkin yli puolet arvotavaraa ja ilmeisesti nyt saa hyvän hinnan myös näistä sivuvirroista, kuorista, puruista ym. Ison puun ongelmana on alhainen jalostusaste, raaka-aineelle olisi saatavissa parempi hinta, jos lopputuotteet olisi pidemmälle jalostettuja. Laminaatit, parketit, sisustuslevyt ym tulee meille vieläkin Keski-Euroopasta.....
Sivuvirtojen heikko hinta rasittaa sahoja tällä hetkellä. Metsähakkeen tuki vääristää hintoja ja energiaksikaan sitä ei oikein näytä saavan kaupaksi. Jopa tuotannon rajoittamisesta olen lukenut.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/kasvavat-puru-ja-kuorikasat-rassaavat-yhä-useampaa-sahaa-paikallisen-sahateollisuuden-tilanne-ei-näytä-kiinnostavan-ketään-1.189543
Linkki ei jostain syystä kopioidu oikein linkiksi. Siis pitää kopioida kokonaaan hakuun...
Vielä loppuvuodesta
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.211630
En ole huomannut tietoja tilanteen muutoksesta toistaiseksi. Tämä kyllä rajoittaa sahoja ja niiden toimintakykyä. Liki puolet tukista on sivuvirtoja.
-
joo mitä tuos naapurikunnan sahalla poikkeellu niin kuori ei taharo liikkua ollenkaa ja purunki kans ajoittain hirasta liikettä..
ne kyllä käyttää mun mielestä tosi pientäki tukkia hyöryksi järiemmät sitte meni eteenpäin..
-
Puun hinta on mielenkiintoinen kysymys. Koska teollisuus tarvitsee puuta ja valtio on riippuvainen teollisuuden työllistävyydestä ja aikaansaamista verotuloista ja siksi puun hintaa pidetään keinolla millä tahansa, kyseenalaisillakin, alhaalla.
Maatalouden tuotteiden hinta saatiin alas omanlaisellaan järjestelyllä joka pienensi viljelijän mahdollisuuksia vaikuttaa tuloihinsa. Tuleeko kohta samanlainen järjestely metsiin?
Esim. näin: Valtio ja EU maksavat kiinteän hehtaarikorvauksen metsänomistajille ja samalla tilalliset luovuttavat yhtiöille oikeuden viedä metsistään tiettyjen reunaehtojen mukaan mitä haluavat. Näin olisi metsätkin otettu haltuun vaikka omistusoikeus nimellisesti säilyisikin.
Toivottavasti tähän ei mennä, vaikka tavoite on ihan selvä eli kansantaloudellisesti Suomen tapainen maa pärjää paremmin, kun luonnonvarojen hyödyntäminen tehdään tehokkaasti. Pahin tilanne tulisi nyt eteen, jos teollisuudelta loppuisi raaka-aine ja tehtaita pitäisi seisottaa. Investoinnit, työllisyys ja samalla verotulot lähtisivät laskuun, näin kävi noin vuosikymmen sitten.
Selvästi parempi ratkaisu olisi laskea metsätulon verotusta, näin tehtiin silloin kymmen vuotta aikaisemminkin tilapäisesti. Verotuksella annettu tuki kilahtaa suoraan metsänomistajan kukkaroon ilman mitään ihmeellistä byrokratiaa. Samalla verokertymä kasvaisi, jos jalostava teollisuus ja sen työntekijät vielä maksaisi veronsa tänne. Sama toimisi myös maataloudessa nykyistä tukijärjestelmää halvemmalla ja paremmin.
Veroa voitaisiin laskea pysyvästi esim -50% eli puun myyntitulosta puolesta maksettaisiin veroa tai verovapaata olisi vuosittain 100€/ha. Kummasti kiihtyisi myynnit ja metsistä yrittäisivät saada säännöllistä tuloa myös etämetsänomistajat. Yhtään virkamiestä ei tarvittaisi lisää valvomaan ja puun hinta metsäteollisuudelle laskisi automaattisesti melkein sen veron verran.
Hiukan aikaa sitten oli kauppalehdessä juttua puunkorjuun kannattavuudesta. Siinä yhteydessä joku yrittäjä ihmetteli metsäfirmojen varastointipelkoa. Jos oikein muistan, niin umppi oli kai kärsinyt 30 M€ tappion tässä talven aikana, kun ei ollut riittävästi puuta huonojen kelien takia. Siitä olisi riittänyt vaikka motivaatioeuro puunmyyjile joka kuutiolle ja olisi jäänyt vähän motomiehellekin. Vai minkälaisia määriä upm ostaa puuta vuodessa yksityisiltä?
-
Puun hinta on mielenkiintoinen kysymys. Koska teollisuus tarvitsee puuta ja valtio on riippuvainen teollisuuden työllistävyydestä ja aikaansaamista verotuloista ja siksi puun hintaa pidetään keinolla millä tahansa, kyseenalaisillakin, alhaalla.
Maatalouden tuotteiden hinta saatiin alas omanlaisellaan järjestelyllä joka pienensi viljelijän mahdollisuuksia vaikuttaa tuloihinsa. Tuleeko kohta samanlainen järjestely metsiin?
Esim. näin: Valtio ja EU maksavat kiinteän hehtaarikorvauksen metsänomistajille ja samalla tilalliset luovuttavat yhtiöille oikeuden viedä metsistään tiettyjen reunaehtojen mukaan mitä haluavat. Näin olisi metsätkin otettu haltuun vaikka omistusoikeus nimellisesti säilyisikin.
Toivottavasti tähän ei mennä, vaikka tavoite on ihan selvä eli kansantaloudellisesti Suomen tapainen maa pärjää paremmin, kun luonnonvarojen hyödyntäminen tehdään tehokkaasti. Pahin tilanne tulisi nyt eteen, jos teollisuudelta loppuisi raaka-aine ja tehtaita pitäisi seisottaa. Investoinnit, työllisyys ja samalla verotulot lähtisivät laskuun, näin kävi noin vuosikymmen sitten.
Selvästi parempi ratkaisu olisi laskea metsätulon verotusta, näin tehtiin silloin kymmen vuotta aikaisemminkin tilapäisesti. Verotuksella annettu tuki kilahtaa suoraan metsänomistajan kukkaroon ilman mitään ihmeellistä byrokratiaa. Samalla verokertymä kasvaisi, jos jalostava teollisuus ja sen työntekijät vielä maksaisi veronsa tänne. Sama toimisi myös maataloudessa nykyistä tukijärjestelmää halvemmalla ja paremmin.
Veroa voitaisiin laskea pysyvästi esim -50% eli puun myyntitulosta puolesta maksettaisiin veroa tai verovapaata olisi vuosittain 100€/ha. Kummasti kiihtyisi myynnit ja metsistä yrittäisivät saada säännöllistä tuloa myös etämetsänomistajat. Yhtään virkamiestä ei tarvittaisi lisää valvomaan ja puun hinta metsäteollisuudelle laskisi automaattisesti melkein sen veron verran.
Hiukan aikaa sitten oli kauppalehdessä juttua puunkorjuun kannattavuudesta. Siinä yhteydessä joku yrittäjä ihmetteli metsäfirmojen varastointipelkoa. Jos oikein muistan, niin umppi oli kai kärsinyt 30 M€ tappion tässä talven aikana, kun ei ollut riittävästi puuta huonojen kelien takia. Siitä olisi riittänyt vaikka motivaatioeuro puunmyyjile joka kuutiolle ja olisi jäänyt vähän motomiehellekin. Vai minkälaisia määriä upm ostaa puuta vuodessa yksityisiltä?
Teolisuus ja SAK ajaa tuon takia kiinteistöveroa metsiin että olisi pakko myydä puuta. Valtion intresseissä ei tosiaankaan ole puun tai elintarvikeiden korkea hinta. Vaan se että saadaan talouskasvua aikaan ja tämä onnistuu vain pitämällä raaka-aineet ja elintarvikkeet mahdolisuuksien mukaan halpoina. Koko länsimainen hyvinvointi on rahoitettu halvalla ruualla. Ennen sotia Suomalaisen käytettävissä olevista tuloista meni keskimäärin 80% ruokaan. Nykyään prosentti alkaa olla lähellä 10%.
-
Teolisuus ja SAK ajaa tuon takia kiinteistöveroa metsiin että olisi pakko myydä puuta. Valtion intresseissä ei tosiaankaan ole puun tai elintarvikeiden korkea hinta. Vaan se että saadaan talouskasvua aikaan ja tämä onnistuu vain pitämällä raaka-aineet ja elintarvikkeet mahdolisuuksien mukaan halpoina. Koko länsimainen hyvinvointi on rahoitettu halvalla ruualla. Ennen sotia Suomalaisen käytettävissä olevista tuloista meni keskimäärin 80% ruokaan. Nykyään prosentti alkaa olla lähellä 10%.
kiinteistöveroon on enää runsas vuosi aikaa, seuraavan hallituksen "aktiivimalli"....tähän pitää jo tosissaan varautua eli lykätä puun myyntejä, jotta olisi sitten myytävää kun vero tulee. Ainakin viimeksi puhuttiin maksetun kiinteistöveron vähentämisestä myyntiverosta.
Kun pinta-alaverosta aikoinaan luovuttiin, siihen oli ihan hyvät perustelut. Nyt paluu osittainkin samanlaiseen systeemiin on aika lyhytnäköistä. Taas pitää luokitella mikä oikeasti olisi verotettavaa alaa, metsien virkistyskäytöstä tulee kiistaa, metsästyksestä pitäisi saada korvausta, joku voi saada negatiivisen perinnön eli perii veroa pystymättä koskaan vähennyksiin. Kiinteistövero myös vaikuttaisi negatiivisesti luontoon, koska talousmetsistä olisi oikeasti saatava tuottoa, luonnontilainen metsä vaan maksaa omistajalleen.
Metsävähennys on hyvä kannustin myydä puuta, samoin olisi joku metsien pinta-alaan sidottu vähennys esim 100€/ha, jonka saisi verovapaana myydä puuta vuosittain. 100 ha tilalla kymppitonni vuodessa olisi verotuksen alaraja....auttaisi nuorten metsien hoidon kannattavuuteen, ensiharvennuksesta saisi paremmin metsän omistaja, urakoitsija ja rahtarit, teollisuuteen tulisi myös tasaisesti puuta. Tarkkaa laskelmaa on vaikea tehdä, mutta luulisi isojen metsäinvestointien maksavan sen vähennettävän veron moninkertaisesti takaisin ja pelätty ongelma puun jäämisestä metsään olisi selätetty.
-
Teolisuus ja SAK ajaa tuon takia kiinteistöveroa metsiin että olisi pakko myydä puuta. Valtion intresseissä ei tosiaankaan ole puun tai elintarvikeiden korkea hinta. Vaan se että saadaan talouskasvua aikaan ja tämä onnistuu vain pitämällä raaka-aineet ja elintarvikkeet mahdolisuuksien mukaan halpoina. Koko länsimainen hyvinvointi on rahoitettu halvalla ruualla. Ennen sotia Suomalaisen käytettävissä olevista tuloista meni keskimäärin 80% ruokaan. Nykyään prosentti alkaa olla lähellä 10%.
kiinteistöveroon on enää runsas vuosi aikaa, seuraavan hallituksen "aktiivimalli"....tähän pitää jo tosissaan varautua eli lykätä puun myyntejä, jotta olisi sitten myytävää kun vero tulee. Ainakin viimeksi puhuttiin maksetun kiinteistöveron vähentämisestä myyntiverosta.
Kun pinta-alaverosta aikoinaan luovuttiin, siihen oli ihan hyvät perustelut. Nyt paluu osittainkin samanlaiseen systeemiin on aika lyhytnäköistä. Taas pitää luokitella mikä oikeasti olisi verotettavaa alaa, metsien virkistyskäytöstä tulee kiistaa, metsästyksestä pitäisi saada korvausta, joku voi saada negatiivisen perinnön eli perii veroa pystymättä koskaan vähennyksiin. Kiinteistövero myös vaikuttaisi negatiivisesti luontoon, koska talousmetsistä olisi oikeasti saatava tuottoa, luonnontilainen metsä vaan maksaa omistajalleen.
Metsävähennys on hyvä kannustin myydä puuta, samoin olisi joku metsien pinta-alaan sidottu vähennys esim 100€/ha, jonka saisi verovapaana myydä puuta vuosittain. 100 ha tilalla kymppitonni vuodessa olisi verotuksen alaraja....auttaisi nuorten metsien hoidon kannattavuuteen, ensiharvennuksesta saisi paremmin metsän omistaja, urakoitsija ja rahtarit, teollisuuteen tulisi myös tasaisesti puuta. Tarkkaa laskelmaa on vaikea tehdä, mutta luulisi isojen metsäinvestointien maksavan sen vähennettävän veron moninkertaisesti takaisin ja pelätty ongelma puun jäämisestä metsään olisi selätetty.
Kyllähän pääomavero ja metsänmyyntivero joutaisi romukoppaan. Kahdelle jaettuna melkein saa sen 150000€ nostaa tiliä että päästään palkkaverossa samaan prosenttiin kuin 1000€ puunmyynistä nykyään.
-
Sellunkeitton kannattavuus paranee ja puuta tarvitaan kasvavia määriä. SE lupasi lonkalta jo 34 € Mäk, hankinnalla. Lähenee jo vuosien -08/09 36€.
-
Sellunkeitton kannattavuus paranee ja puuta tarvitaan kasvavia määriä. SE lupasi lonkalta jo 34 € Mäk, hankinnalla. Lähenee jo vuosien -08/09 36€.
Kuin iso määrä pittää olla, että saa tuon hinnan?
-
Sellunkeitton kannattavuus paranee ja puuta tarvitaan kasvavia määriä. SE lupasi lonkalta jo 34 € Mäk, hankinnalla. Lähenee jo vuosien -08/09 36€.
Kuin iso määrä pittää olla, että saa tuon hinnan?
Mun alueen mettäliiton ostoasiamiehellä on kait jotenkin sairas huumorintaju. Syksyllä puhuttiin 30 hinnasta motilta. Eilen se kyseli että olikos meillä kauppaa? Sanoi tosin hinnan nousseen talven aikana 26,5 - >27,5 . Mielenkiinnolla odotan mitä se siihen kauppaan kirjoittaa. Jos hinta on vähemmän kuin 31, kirjoitan ihan varmasti viimeisen kerran nimeni Mettä roupin paperiin.
-
Mulla kävi samalla tavalla. Maaliskuun alussa kyselin hintoja ja sanottiin, että 30e motti, nyt tehtiin netin kautta kauppoja, niin hinnaksi oli laitettu 28e. Luulisin, että tuo on perushinta ja määristä sitten tulee se lisä, jolla 30 EHKÄ saadaan täyteen. Vertailun vuoksi olisi tietysti voinut pyytää tarjouksen Ensolta, mutta kun haluan rahat jäsenosuuksiin, niin tässä sitä ollaan. Kyllähän se pitkässä juoksussa tuo hyvän tuoton puukauppatilille, mutta tässä vaiheessa tietysti harmittaa.
-
Mulla kävi samalla tavalla. Maaliskuun alussa kyselin hintoja ja sanottiin, että 30e motti, nyt tehtiin netin kautta kauppoja, niin hinnaksi oli laitettu 28e. Luulisin, että tuo on perushinta ja määristä sitten tulee se lisä, jolla 30 EHKÄ saadaan täyteen. Vertailun vuoksi olisi tietysti voinut pyytää tarjouksen Ensolta, mutta kun haluan rahat jäsenosuuksiin, niin tässä sitä ollaan. Kyllähän se pitkässä juoksussa tuo hyvän tuoton puukauppatilille, mutta tässä vaiheessa tietysti harmittaa.
Juuri samat ajatukset, mutta silti jotenkin kusetetuksi tulleen tuntemukset. Mulla nyt ei varmaankaan mitään määrälisää ole odotettavissa. Olisko 40-50 kiintoa, mutta kasa on pikitien varressa. Syksyllä suunniteltiin reilun 1000 kiinnon aukkoa. sanottiin , että jos ennusteet lupaa talvea , niin vajaa puolet ennakkona vuonna 2017 ja loput 2018 , kuten hakkuukin. No munkaan kristallipallo ei pakkasia ennustanut talvelle, mutta ei näköjään ostomiehenkään. Siellä kasvaa taas ensikesän, taidan kysyä ens syksynä paikalliselta sahalta ostohalukkuutta. Ainakin katkonnassa varmasti voittaa, vaikka jäsensijoituksissa ei .
-
30 euroa pyöreästi lisineen firma ku firma, hankinnalta lupaavat. Jos useita satoja kuutioita, saanee ehkä euron lisää. Tuo yli 100m3:n läjälle kesätien varressa.
Hinnat on pskat, ei siitä mihinkään pääse. Vieläkun kuusi ja mänty pitää erotella, taitaa ensi talvena mennä kaikki kuitu hakkeeksi, helpottaa hirmuisesti ku vain yhtä kuitulajia ajettavana ja saa laittaa metsässäkin samaan kasaan eikä mitoilla väliä. Sen minkä hinnassa voi hävitä, voittaa työtehossa ja helppoudessa sekä saa latvarangatkin talteen huomaamatta.
Tänään laput tukkiläjään, maanantaina kuitupinoon.
-
Katsoin vanhoista lapuista, niin maaliskuussa 2014 olin kuusikuidusta saanut 32,5 €/m3, vaikka oli vain 20 motin kasa, koivua saman verran ja hinta 31,5 € motti, ostajana Metsäliitto. Eli alaspäin on tultu niistä ajoista. Ja mukaan on tulleet nuo myyntimäärien mukaiset hintaportaat.
-
30 euroa pyöreästi lisineen firma ku firma, hankinnalta lupaavat. Jos useita satoja kuutioita, saanee ehkä euron lisää. Tuo yli 100m3:n läjälle kesätien varressa.
Hinnat on pskat, ei siitä mihinkään pääse. Vieläkun kuusi ja mänty pitää erotella, taitaa ensi talvena mennä kaikki kuitu hakkeeksi, helpottaa hirmuisesti ku vain yhtä kuitulajia ajettavana ja saa laittaa metsässäkin samaan kasaan eikä mitoilla väliä. Sen minkä hinnassa voi hävitä, voittaa työtehossa ja helppoudessa sekä saa latvarangatkin talteen huomaamatta.
Tänään laput tukkiläjään, maanantaina kuitupinoon.
Täällä saha maksoi kuusitukista 63e ja männystä 61,5e. Olin erittäin tyytyväinen.
Ajelin sadan motin ensiharvennukselta itse puut laaneihin, eikä tuo lajien runsaus sen kummemmin haitannut. Pitää vaan ajaa, yhtä lajiketta kerrallaan. Koivut toin suoraan kotiin, kun ne meni polttopuuksi ja havut omiin kasoihinsa. Tietysti jossain vaiheessa täytyy tehdä hieman sekakuormaakin, jos urat ovat menneet jo melko tyhjiksi. Latvaosuuksiin täytyy kiinnittää jatkossa huomiota ainakin koivulla. Niistä kepeistä ei ole muuta hyötyä kuin, että motomiehen taksa nousee, kun litratilavuus putoaa. Enemmän hyötyä lannoitteena metsässä kuin harmina kasassa, kärryssä ja laskussa.
-
30 euroa pyöreästi lisineen firma ku firma, hankinnalta lupaavat. Jos useita satoja kuutioita, saanee ehkä euron lisää. Tuo yli 100m3:n läjälle kesätien varressa.
Hinnat on pskat, ei siitä mihinkään pääse. Vieläkun kuusi ja mänty pitää erotella, taitaa ensi talvena mennä kaikki kuitu hakkeeksi, helpottaa hirmuisesti ku vain yhtä kuitulajia ajettavana ja saa laittaa metsässäkin samaan kasaan eikä mitoilla väliä. Sen minkä hinnassa voi hävitä, voittaa työtehossa ja helppoudessa sekä saa latvarangatkin talteen huomaamatta.
Tänään laput tukkiläjään, maanantaina kuitupinoon.
Täällä saha maksoi kuusitukista 63e ja männystä 61,5e. Olin erittäin tyytyväinen.
Ajelin sadan motin ensiharvennukselta itse puut laaneihin, eikä tuo lajien runsaus sen kummemmin haitannut. Pitää vaan ajaa, yhtä lajiketta kerrallaan. Koivut toin suoraan kotiin, kun ne meni polttopuuksi ja havut omiin kasoihinsa. Tietysti jossain vaiheessa täytyy tehdä hieman sekakuormaakin, jos urat ovat menneet jo melko tyhjiksi. Latvaosuuksiin täytyy kiinnittää jatkossa huomiota ainakin koivulla. Niistä kepeistä ei ole muuta hyötyä kuin, että motomiehen taksa nousee, kun litratilavuus putoaa. Enemmän hyötyä lannoitteena metsässä kuin harmina kasassa, kärryssä ja laskussa.
Tuo keräilyn hitaus just syynä, pitää kiertää useita kertoja samoja uria ku lajeja paljon ja sekakuormiakin tulee väkisinkin. Sais nopeammin selväksi urat, ku ois isompia kasoja sekapuulajeja sekä purku nopeampaa. Puhumattakaan ettei tarttis palata jonnekin takanurkalle parin kourallisen vuoksi, mitkä ei mahtuneetkaan kyytiin. Ojat hankalaoittaa ajoa paljon, ei niistä yli mennä millään vehkeellä ellei lappaa puuta pirusti ojaan, pakkoa ajaa sarka kerrallaan ja kuitenkin keräiltävä esim. latvarangat vielä jokaiselta uralta erikseen.
Tosissaan pitää kysellä mitä tekis kuitupuukokoisen puun kanssa ensi talvena, tosin tullee itse hakatenkin useita satoja kiintoja joten ei ihan millä tahansa "helppouden hinnalla" viitsi hakkeeksikaan myydä.
-
Meillä on laitettu kaikki kuidut hakkeeksi. En tuota ole kovin tarkasti laskenut mikä olisi kannattavaa, mutta nyt menee kaikki samaan kasaan latvasta lähtien niin ei tarvitse miettiä sen kummempaa. Satunnaiset tukit on itselle tullut otettua sahapuiksi. Olen kyllä asiaa miettinyt taas tänäkin talvena, että pitäisikö kuitu erotella ja ottaa vaan latvasta sitä haketavaraa, mutta sopivan koneen puuttuessa on jäänyt tekemättä. Kyykkymototoiluun ei ole oikein aikaa. En sitten tiedä saisiko tuollaisella naarvan tyyppisellä napsuttimella kuidut taltioitua. Maksavat vain niin tuhottomasti, että ei taida ikinä meikäläisen kuitupinoilla maksaa itseään takaisin.
-
Meillä on laitettu kaikki kuidut hakkeeksi. En tuota ole kovin tarkasti laskenut mikä olisi kannattavaa, mutta nyt menee kaikki samaan kasaan latvasta lähtien niin ei tarvitse miettiä sen kummempaa. Satunnaiset tukit on itselle tullut otettua sahapuiksi. Olen kyllä asiaa miettinyt taas tänäkin talvena, että pitäisikö kuitu erotella ja ottaa vaan latvasta sitä haketavaraa, mutta sopivan koneen puuttuessa on jäänyt tekemättä. Kyykkymototoiluun ei ole oikein aikaa. En sitten tiedä saisiko tuollaisella naarvan tyyppisellä napsuttimella kuidut taltioitua. Maksavat vain niin tuhottomasti, että ei taida ikinä meikäläisen kuitupinoilla maksaa itseään takaisin.
jos puut karsii, niin noin 15% pitää saada kasaan enemmän että hakepuu alkaa tuottaa voittoa kuituun nähden. Täällä hankintahinnan ero on noin 4-5€ motilta. Pelkät latvat jos lisää kasaan ei se paljon kasva, mutta hakepuuksi kelpaa kaikki puulajit, myös pystyyn kuivanneet ja tuulen kaatamat järeämmät puut. Jos lisää vielä säästön korjuutyössä, niin ei kuidun teko tuottane lisäeuroja ainakaan itse tehtynä.
-
No niin ... se mäkki oli 27,5 + 3,0 euroa varastolisää. Kaksinkertaisen boonukset ja jotain muuta mitä en sitten enää ymmärtänyt. Siis ihan talkoo työtä ja ilmaista raaka-ainetta, mutta enpä tuolla rikastuvani uskonutkaan.
-
Tuoreet tarjoukset runkohinnoitteluna pystykauppana. Kuusi 57 €/m3 ja mänty 57,10 €/m3.
Pilkkokoot vaikka sitten kuitupuuksi kaikki, olen hiukan väsynyt puutavaralajihinnoitteluun.
-
Moro!
Missä päin Suomea ko. hintoja tarjotaan ja mikä on sinun leimikolla rungon keskijäreys? Jos hyvälaatuinen puu, niin tukki % nousee 85-88%. Oletko laskenut miten perinteisellä hinnoittelulla menisi jos hyvä katkonta?
-
Metsäfirmat tekee kuitenkin huipputuloksia, vaikka puun hinta laahaa :D
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005665506.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005665506.html)
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005665445.html (https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005665445.html)
-
Moro!
Missä päin Suomea ko. hintoja tarjotaan ja mikä on sinun leimikolla rungon keskijäreys? Jos hyvälaatuinen puu, niin tukki % nousee 85-88%. Oletko laskenut miten perinteisellä hinnoittelulla menisi jos hyvä katkonta?
Euroopan metsätalouden keskittymässä eli Kaakkois-Suomessa. En ole järeyttä arvioinut mutta villi arvaus jotain 800 litraa? Laadukasta kylläkin. Näitten sellufirmojen kanssa saa olla tyytyväinen jos pääsee 80 % tukkiosuuteen. Hyvää katkontaa en ole sellufirmoilla tavannut, siksi myyn nykyisin päätehakkuut ainoastaan kokorunkohinnoittelulla. Jos ei firmoja kiinnosta niin ei sitten minuakaan.
Jos tuota hintaa nyt haluaisi pilkkoa ja heittäisi tukille hinnaksi vaikka 62 €/m3 niin 80 % tukkiosuudella kuidun hinnaksi jäisi 37 €/m3. Jos taas tukki-% on 85 niin tuolla tukinhinnalla kuidulle jää 28. Mutta eurot ratkaisevat, ei numeroiden pyörittely.
Mutta ihan hiljattain on täälläkin tukin hintataso ollut 55 €/m3 joten kokorunkohinta 57 €/m3 on kyllä kohdillaan. Niin kauan ennenkuin naapuri saa 60 €/m3. :D
-
Metsäfirmat tekee kuitenkin huipputuloksia, vaikka puun hinta laahaa :D
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005665506.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005665506.html)
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005665445.html (https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005665445.html)
Oliko jossain maininta että sellufirmat tekevät tulosta 50 € / ostettu puumotti, en nyt ala tätä tarkistelemaan...
Kannattaa katsoa millä hinnalla ne kuitupuut myy. Ja kenelle.
-
Juu, kyllähän kokorunkohinnoittelu vaikuttaa puunmyyjän kannalta paremmalle. Jää se eri tavaralajien katkonnan vaikutus hintaan pois.
Pyysitkö erikseen tarjousta kokorunkohinnalla ja saitko kaikilta MG,Enso ja UPM kokorunkotarjouksen?
Metsäfirmat tekee kuitenkin huipputuloksia, vaikka puun hinta laahaa :D
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005665506.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005665506.html)
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005665445.html (https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005665445.html)
Oliko jossain maininta että sellufirmat tekevät tulosta 50 € / ostettu puumotti, en nyt ala tätä tarkistelemaan...
Kannattaa katsoa millä hinnalla ne kuitupuut myy. Ja kenelle.
-
En pyytänyt erikseen kokorunkotarjousta. MG tekee kokorunkotarjouksia ja Versowood, Stora vasta opettelee etupäässä Tornatorin leimikoissa. UPM tai ainakin paikallinen ostomies on hiukan opettelija, etupäässä kunnostautunut kuljetuttamaan puita toisten mailla lupaa kysymättä joten hiukan boikotissa toistaiseksi. Katsoo ilmeisesti ettei ison firman tarvitse kysyä lupaa vaikka moto kuljetusuralta hakkaisi hiukan puitakin...
-
Juttu vimosesta Mettälehdest. https://www.metsalehti.fi/artikkelit/huippuhinnat-voi-piilottaa-runkohintaan/
-
"Metsäyhtiöt ovat integroineet omien sahojensa tulokset selluliiketoimintaan." https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.234310
-
"Sahojen mielestä tukin hinnan nousu ei perustu sahatavaran hinnan nousuun, vaan kuiduttavan teollisuuden eli sellutehtaiden raaka-ainepulaan. Niiden mukaan sahatukkia ohjautuu paljon myös sellukattiloihin.
Aitona vaarana pidetään, että sahoja joudutaan laittamaan syksyllä kiinni kannattavuuspulmien takana. Syksyllä vokin olla edessä sahojen pudotuspeli. Peli käy kulisseissa jo nyt kuumana.
Joidenkin isohkojen sahojen huhuillaan panevan pian lapun luukulle. Yhtenä vaihtoehtona pidetään sitä, että aasialaiset sijoittajat ostavat itselleen Suomen sahakapasiteettia pilkkahinnalla." https://yle.fi/uutiset/3-10209240
-
Havutukki alkaa olla 70, kuitua ei olla nostettu, vaikka sitä halutaan. Olkaa tarkkoja katkonnan kanssa näillä sellufirmoilla.
-
Havutukki alkaa olla 70, kuitua ei olla nostettu, vaikka sitä halutaan. Olkaa tarkkoja katkonnan kanssa näillä sellufirmoilla.
keskihinta menee jo yli kun sorvitukki pitkälti yli 70
-
Hyvä tietää kun en ole vielä myymässä.
-
Havutukki alkaa olla 70, kuitua ei olla nostettu, vaikka sitä halutaan. Olkaa tarkkoja katkonnan kanssa näillä sellufirmoilla.
Kyllä kuusikuitu alkoi olla lähellä kolmeakymppiä kelirikkopäätehakkuuleimikossa, en sitä ihan pahana pitänyt. Etenkin kun tukin hinta alkaa seiskalla ja hakkuutähteistäkin vielä maksetaan. Ja joo, sahalle myin suoraan juuri viime kuussa.
-
Havutukki alkaa olla 70, kuitua ei olla nostettu, vaikka sitä halutaan. Olkaa tarkkoja katkonnan kanssa näillä sellufirmoilla.
Kyllä kuusikuitu alkoi olla lähellä kolmeakymppiä kelirikkopäätehakkuuleimikossa, en sitä ihan pahana pitänyt. Etenkin kun tukin hinta alkaa seiskalla ja hakkuutähteistäkin vielä maksetaan. Ja joo, sahalle myin suoraan juuri viime kuussa.
Mikä saha ostaa hakkuutähteitä? :)
-
Ihanan arvokasta tuontipuuta, mäntytukki ja -kuitu likimain yhtä kalliita - tai halpoja. Onko tukin lihotuksella enää väliä, hinnoissa kun on noinkin "suuri ero"?
Mäntykuitupuusta maksettiin rajalla toukokuussa 58 euroa kuutiolta. Kuusikuitupuusta maksettiin 59 euroa kuutiolta.
Mäntytukista teollisuus maksoi toukokuussa 60 ja kuusitukista 64 euroa kuutiolta.
Tuontipuun hinta noussut rajusti https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.287058
-
Onko kellään viimehetken huippuhintoja ? Tiistaina teen kaupat 21 ha palstasta, syyssateita ajatelleen asfalttitien vieressä...
-
...Ja palsta oli Sallassa, Soinissa vaiko Savonlinnassa? Huippuhinnat... niitähän ei joka vuosi kauppaa käyvä saa, vain tyvilahon kanssa pokeria pelaava suhdannesaalistaja.
-
21 ha palstasta, syyssateita ajatelleen asfalttitien vieressä...
Metsägroup vai UPM? Kutsetin leimikot ei ikinä ole tien varressa...
-
21 ha palstasta, syyssateita ajatelleen asfalttitien vieressä...
Metsägroup vai UPM? Kutsetin leimikot ei ikinä ole tien varressa...
Tuollainen palsta on tietysti puunostajan unelma, mutta aika harvassa noita enää on. Kun puun tarve kasvaa, joudutaan ostamaan paljon niitä paskoja leimikoita, eli pitkä metsäkuljetusmatka varastopaikalle, joka sijaitsee huonon pikkutien varressa.
-
...Ja palsta oli Sallassa, Soinissa vaiko Savonlinnassa? Huippuhinnat... niitähän ei joka vuosi kauppaa käyvä saa, vain tyvilahon kanssa pokeria pelaava suhdannesaalistaja.
Ei niin kaukana Euroopan suurimmasta metsäteollisuuskeskittymästä kuin Savonlinna.
-
21 ha palstasta, syyssateita ajatelleen asfalttitien vieressä...
Metsägroup vai UPM? Kutsetin leimikot ei ikinä ole tien varressa...
En ole rasisti. Tänävuonna ollut kauppoja Verson ja MG:n kanssa mutta Storakin käy. Kunhan ei harvennuskuvioille. Ja UPM:kin , mikäli maksuhalua ja kokorunkohinnoittelu.... :D Toki tuo kokorunkohinnoittelu koskee kaikkia edellämainittuja. Harvennuskuvioille voisin kelpuuttaa myös uuden pienen toimijan.
-
Groupille ei muuten kannata myydä jos ei aio makuuttaa rahojaan osuuskorkotileillä maailman tappiin saakka. Ja onhan noita "tähtitilejä" muillakin "hyvillä" puunostajilla.
-
Joo Storan 3 % ei kyllä kiinnosta... MG:n osuussijoituksissa alkaa olla jo kiinni ihan tarpeeksi.
-
Tervehdys taasen!
Millaisia tarjouksia olette saaneet hankintapuulle alkavalla talvikaudelle?
Minä sain juuri kuidun hinnat kailta kolmelta toimijalta (SE, UPM, MG).
Mäk, Kuk, Kok 35€/motti. Parru 38 €/motti ja tukki 63 - 68€.
-
Pohjanmaan hankintakuidun hinta on 33€ ,vaikka olis 500 kiintoa pikitiän varres.
Onko kokemuksia kuutio.fi:stä? Saako parempaa hintaa sen kautta myymällä?
-
En kysele hintoja ennenkuin on jotain tienvarressa. Voi olla, että tältä sesongilta ei paljon omatoimisesti kerrykään, kun on taas treffit Tayssin kanssa tiedossa, mutta sen verran olin mhy:n jutuissa, että niillä on kevääseen asti rajoittamaton kuitupuun ostovalmius. Nyt näyttää siltä, että koivullekin on erittäin hyvä kysyntä, mikä tarkoittaa, että polttopuun raaka-aine on todella kortilla.
-
ai jaa, sen takia nuita puun kyselijöitä harmiks asti. pitääpä kohta alkaa hommiin jotta saabi jo kuun alusta ekat kuoramat kiusaks..
-
Sora enso lupaili 34 euroa kuitupuumotilta, sadan motin määrällä. Hyvät olisi kelit tehdä, mutta karjanhoito taitaa tapojensa mukaisesti haitata harrastehommien aloitusta.
-
Mitäpä tarjouksia olette saaneet talvikorjuu päätehakkuista? 73e ei taida enää paljoa nousta.
-
Mitäpä tarjouksia olette saaneet talvikorjuu päätehakkuista? 73e ei taida enää paljoa nousta.
*** Joo. 75 € havutukit ja 25 € - kuidut. Parintuhannen motin leimikko. Sellufirma tekee tilin vaikka kaiken kattilaan lykkäisi. Toivottavasti nyt laatutyvet edes jalostaa muuhun käyttöön.
-
Sellunkeitton kannattavuus paranee ja puuta tarvitaan kasvavia määriä. SE lupasi lonkalta jo 34 € Mäk, hankinnalla. Lähenee jo vuosien -08/09 36€.
Markkinatilanne on hieman muuttunut. Nyt läpihinta kaikille kuiduille 36€. Positiivista!
-
Pieni yhteensä alle tuhannen motin kauppa, avot:
Mät 70
Mä pylväs 78, takuu 15 %
Mä pikkutukki 26
Mäk 21
Harvennus:
Mät 58,8
Mä pikkutukki 23
Mäk 20,8
-
onko ne nämä puun hinnat ilmoitettu verolla vai verottomana?
t puukaupasta mitään tietämätön
-
Verottomana eli noihin lisätään ALV
-
Pieni yhteensä alle tuhannen motin kauppa, avot:
Mät 70
Mä pylväs 78, takuu 15 %
Mä pikkutukki 26
Mäk 21
Harvennus:
Mät 58,8
Mä pikkutukki 23
Mäk 20,8
Hyvät on hinnat, ei voi muuta sanoa.
-
Puun oikea hinta riippuu mihin vertaa.
Nyrkkisäännöllä voi silti heti tehdä hiilipörssin ajatusleikin. Otetaan hiilitonnin hinta EU:n päästöpörssistä. Se oli tammikuun alkupuolella 83,3 Euroa alkuainehiilen tonnilta (mikä vastaa 22,7 Euroa hiilidioksidin tonnilta). Kasvata kolme kuutiota puuta, eli anna metsän niellä tonni hiiltä. Hiilipörssin meklari voisi (teoriassa) maksaa siitä 83,3 euroa - eli 29,4 euroa runkopuun kuutiolta.
Hinta on mukiinmenevä. Metsäteollisuuden maksama harvennusmetsien keskimääräinen kantohinta oli kuitupuukoon männylle vain 17,2 euroa kuutiolta, vuoden 2018 lopussa.
Jos hiilipörssi toimisi oikein, niin puun lisäkasvusta Pohjosen mukaan saisi nyt tuon n.30€ kuutiolta. Tiedä sitten paljonko joutuisi maksamaan kaadetusta puusta.
-
Puun oikea hinta riippuu mihin vertaa.
Nyrkkisäännöllä voi silti heti tehdä hiilipörssin ajatusleikin. Otetaan hiilitonnin hinta EU:n päästöpörssistä. Se oli tammikuun alkupuolella 83,3 Euroa alkuainehiilen tonnilta (mikä vastaa 22,7 Euroa hiilidioksidin tonnilta). Kasvata kolme kuutiota puuta, eli anna metsän niellä tonni hiiltä. Hiilipörssin meklari voisi (teoriassa) maksaa siitä 83,3 euroa - eli 29,4 euroa runkopuun kuutiolta.
Hinta on mukiinmenevä. Metsäteollisuuden maksama harvennusmetsien keskimääräinen kantohinta oli kuitupuukoon männylle vain 17,2 euroa kuutiolta, vuoden 2018 lopussa.
Jos hiilipörssi toimisi oikein, niin puun lisäkasvusta Pohjosen mukaan saisi nyt tuon n.30€ kuutiolta. Tiedä sitten paljonko joutuisi maksamaan kaadetusta puusta.
tässä on ajattelemisen aihetta, metsän kasvu sitoo hiiltä ja puuston ikääntymisen jälkeen hiilivarasto on suuri, mutta kasvu pysähtyy lopulta ja hiilen sidonta kääntyy luontaisesti päästöjen puolelle.
Energiapuu on hyvä ratkaisu ainoastaan siinä, että sillä ehkä korvataan vielä haitallisempia fossiilisia polttoaineita, muutenhan hiili palaa takaisin ilmakehään. Sellupuu kiertää myös hyvin nopeasti, siinäkään hyöty ei nouse hiilen sidonnan kannalta suureksi. Sahatavarasta noin puolet menee näihin sivuvirtoihin, mutta loppu voi päätyä talon runkoon ja olla varastossa jopa vuosisadan. Joku pyöröhirsi, joka sorvauksen jälkeen päätyy vähintään sadaksi vuodeksi rakennuksen seinään on aika ekologinen ratkaisu, samalla metsän kasvu voi olla jopa kymmenen mottia vuodessa.
Maan-/metsänomistajalla on kaikki eväät ansaita tällä päästökaupalla, mutta epäilen ettei ilmastonmuutoksen torjunnassa ole kuin keppiä maajusseille tarjolla... kansallisesti porkkanat kerätään yhteiskunnan kassaan, ei tarvitse esimerkiksi lentämisen tai liikenteen rajoituksiin sentään mennä :)
-
Pieni yhteensä alle tuhannen motin kauppa, avot:
Mät 70
Mä pylväs 78, takuu 15 %
Mä pikkutukki 26
Mäk 21
Harvennus:
Mät 58,8
Mä pikkutukki 23
Mäk 20,8
sahatavaran laskusuhdanne alkaa ja kohta alkaa hinnat putoamaan, näin luki lehdessä viime viikolla. Tukin hinta on jo tovin ollut yläkanttiin, kun verrataan sahatavaran hintoihin. Mahtavatko sellu- ja biotuotetehtaat pitää pienemmän puun hinnan ylhäällä?
Hyvät hinnat ja hyvä ajoitus
-
Jaa a kuusi päätehakkuu ei tunnu kiinostavan satakunnas ketään. Kuulemma ylitarjontaa puusta ku metsänomistajilla (maajusseilla) menee huonosti.
-
Puun hinta on alhainen, se näkee jo näistä UPM:n luvuistakin:
Kannattavin liiketoimintayksikkö on Biorefining, joka tekee sellua ja biopolttoaineita sekä sahaa puuta.
Tämän yksikön liikevaihto kasvoi yli 14 prosenttia lähes 2,9 miljardiin euroon. Käyttökatetta yksikkö jauhoi sellun kovan kysynnän ja hinnan takia käsittämättömät 33,5 prosenttia liikevaihdosta, kun viime vuonna käyttökateprosentti oli 28,5 prosenttia.
-
on se surkiaa kuin nuin huonosti mänöö virmalla..
-
Moro!
Talven hankintahakkuiden aika taas lähestyy. Millaisia hintalupauksia olette saaneet firmolta kuitupuulle? Viime talvena oli suuruusluokkaa 34-36 €/motti.
-
Puun osto kait on ihan tukossa, että kannattaa kirjallisena ottaa tarjous ja ostositoomus ennen hakkuita.
-
138 €/m3 läpihintana niin kuidut kuin tukit.
https://aijaa.com/K194aP
-
Näyttäisi pystykaupan keskimottihinta olleen
29, 88€/motti. Muut korvaukset jotain "lehmänkauppoja"?
-
Näyttäisi pystykaupan keskimottihinta olleen
29, 88€/motti. Muut korvaukset jotain "lehmänkauppoja"?
Joo. Mutta väliäkö sillä mistä maksetaan? Vierilinjahakkuu kyseessä. Eli levennetään sähkölinjaa. Maa jää omistukseen ja sen saa uudistaa jos haluaa. Jos kyseessä taimikko niin sitä ei hakata vaan "operaattori" hoitaa taimikon.
Ja muuten, 29,91€/motti haluamallasi laskutavalla.
-
Taitaa olla niin että hankintahakkuita ei kovin innokkasti enää tehdä. Tai sitten väki vielä teroittelee ketjuja.
Moro!
Talven hankintahakkuiden aika taas lähestyy. Millaisia hintalupauksia olette saaneet firmolta kuitupuulle? Viime talvena oli suuruusluokkaa 34-36 €/motti.
-
ei sulanmaan aikana niiin hirveesti näillä lämmöillä hankintaa, mut taimikonhoitoa kyllä. kuhan pikkasen viilenee ni sit..
-
Ei soi enää talvisin sahat metsissä. Maaseudun vähäinen väki on jo niin laiskaa tai varakasta tai yksinkertaisesti niin vanhaa, ettei metsätyöt missään muodossa enää kiinnosta, maalämpö on maallakin nyt jo pop. Turhaa kai enää pelätä, vaikka metsienhakkuita alettaisiinkin rajoittamaan, johan metsänomistajat ihan vapaaehtoisesti rajoittavat omia hakkuitaan, kun metsät pusikoituvat kovaa vauhtia. Punavihreiden ilmastososialistien ei tarvitse tehdä mitään.
-
tuosta saat syyttää ihan ittiäs. mut miä en jouva mettään vielä mut kohta ku ilmat pikkasen viilenee, kuten säätietot antaa ymmärtää. alkaa taas tilhi laulaa.. tuo että kielletään hakkuut vain lisää omistavien miesten lisäämään töitä metissä. just kyserlin kaveria ajaan.. sit ku on ajoa, mut sano et ei taija joutaa miulle ku on niiin paljon jo! vastaisku on tulosa!
-
Moro!
Talven hankintahakkuiden aika taas lähestyy. Millaisia hintalupauksia olette saaneet firmolta kuitupuulle? Viime talvena oli suuruusluokkaa 34-36 €/motti.
Syyskuussa tehty hankintakauppa Koivukuitu 34e Havukuitu 31e. Määrä 100-200m3 riippuen miten kiinnosta huskua ulkoiluttaa. Asfalttitien varteen ajan puut, alue k-pohjanmaa. Koivukuituun tyytyväinen, havu olis saannu olla vähä korkeempi. No nuri menee jokainen haarakoivu jonka moto murskais kourassaan tai polkis jalkoihinsa.
-
tuo että kielletään hakkuut vain lisää omistavien miesten lisäämään töitä metissä. just kyserlin kaveria ajaan.. sit ku on ajoa, mut sano et ei taija joutaa miulle ku on niiin paljon jo! vastaisku on tulosa!
Aivan. Jos teollisuudella on puupula tai hinnat liian korkeita, niin levitetään vain huhua, että metsänhakkuu tulee ankarasti luvanvaraiseksi ja kohta ehkä kielletään.
Peljästyneet hakkaavat mahdollisimman pian metsänsä pilkkahintaan, vaikka puolikasvuisena, hampaat kirskuen.
-
mettähallituksen malliin? täälläkin hakkas aika pienenä metikköä.. lie tapa yleinen pohosempana. mut nyt oli puun hinta iha kiva.
-
Moro!
Talven hankintahakkuiden aika taas lähestyy. Millaisia hintalupauksia olette saaneet firmolta kuitupuulle? Viime talvena oli suuruusluokkaa 34-36 €/motti.
Syyskuussa tehty hankintakauppa Koivukuitu 34e Havukuitu 31e. Määrä 100-200m3 riippuen miten kiinnosta huskua ulkoiluttaa. Asfalttitien varteen ajan puut, alue k-pohjanmaa. Koivukuituun tyytyväinen, havu olis saannu olla vähä korkeempi. No nuri menee jokainen haarakoivu jonka moto murskais kourassaan tai polkis jalkoihinsa.
MG lupasi havukuidusta 32 €, eli hieman on laskusuunnassa vuoden takaiseen.
-
lama kolkuttaa...
-
Osuuskunnan ostomiehen hankinta kuitujen hinnat 4-5e laskenut viime vuodesta, vaikka 1000m3 tarjosin tienlaidassa, ja vain jäseniltä ostetaan. Upm ei osta ollenkaan.
Ovat perkeleet tehneet taas puun tuonnin ennätyksiä!
Miksi tähän hintojen polkemiseen ei kukaan puutu?
Tuo vaikuttaa jo työllisyyteen, valtion verotuloihin ym..
-
Osuuskunnan ostomiehen hankinta kuitujen hinnat 4-5e laskenut viime vuodesta, vaikka 1000m3 tarjosin tienlaidassa, ja vain jäseniltä ostetaan. Upm ei osta ollenkaan.
Ovat perkeleet tehneet taas puun tuonnin ennätyksiä!
Miksi tähän hintojen polkemiseen ei kukaan puutu?
Tuo vaikuttaa jo työllisyyteen, valtion verotuloihin ym..
Turha hermostua, markkinataloudessa kun eletään, niin suhdanteet ja sitä kautta hinnat vaihtelevat. Ihan normaalia siis, ei aina voi olla huippuhinnat.
-
Osuuskunnan ostomiehen hankinta kuitujen hinnat 4-5e laskenut viime vuodesta, vaikka 1000m3 tarjosin tienlaidassa, ja vain jäseniltä ostetaan. Upm ei osta ollenkaan.
Ovat perkeleet tehneet taas puun tuonnin ennätyksiä!
Miksi tähän hintojen polkemiseen ei kukaan puutu?
Tuo vaikuttaa jo työllisyyteen, valtion verotuloihin ym..
Varautumista tulevaan. Ilmastokeskustelun kunnianhimoisten
tavoitteiden nimissä voi eu rajoittaa Suomen metsien käyttöä
mitä tahansa. Mepit ja poliitikot laittavat vielä suomilisää päälle.
Metsäteollisuus ja vr ovat jo aloittaneet puun massiiviset kuljetukset
itänaapurista.
-
Onko suunniteltu puun hintojen polkeminen markkinataloutta??
Onko osuuskuntien tarkoitus muuttunut?
Ainakin metsäpuolella tuntuu siltä.!
Eikös Viljatavastian osuuskunta juurikin yritä hankkia lisäarvoa tuotteille?
Eikä polkea hintoja esim. tuonnilla!
-
Samahan laivaan lastataan suomalaista puuta, jolla on tuotu ulkolaista, toiminta
samanlaista kuin rypsirouheen tuonti saksasta, paluurahtina kauraa takaisin, kuljetus
logistiikka kohdillaan? Saadaan hinnat pidettyä hyvin kurissa ja tuottajat nöyrinä.
-
Onko suunniteltu puun hintojen polkeminen markkinataloutta??
Onko osuuskuntien tarkoitus muuttunut?
Ainakin metsäpuolella tuntuu siltä.!
Eikös Viljatavastian osuuskunta juurikin yritä hankkia lisäarvoa tuotteille?
Eikä polkea hintoja esim. tuonnilla!
Ovatko Viljatavastian hinnoittelut olleet paremmat, onko kellään Viljatavastian
kautta asioineista jotakin avointa, oikeista kaupoista kerättyä hintatilastoa,
että mikä olisi se Viljatavastian tuottama tulojen lisä viljelijälle ?
-SS-
-
Samahan laivaan lastataan suomalaista puuta, jolla on tuotu ulkolaista, toiminta
samanlaista kuin rypsirouheen tuonti saksasta, paluurahtina kauraa takaisin, kuljetus
logistiikka kohdillaan? Saadaan hinnat pidettyä hyvin kurissa ja tuottajat nöyrinä.
Sellun maailmanmarkkinahinta laskenut, keski-euroopan hyönteistuhot aiheuttaneet ylitarjontaa sahatavarassa, siinä viralliset syyt puun hinnan laskuun, miksiköhän on foliohatut päässä, eikä uskota virallisia selityksiä puun hinnan laskuun. Ei markkinatalous ole hyväntekeväisyyttä. Ja rypsirouheen tuonti saksasta, on se hirmuista kun suomalaista tuottajaa taas kiusataan, vaikka tosiasiassa suomalainen öljykasvituotanto ei riitä kattamaan tarvetta, vaan tarvitaan tuontia, jotta saadaan kysyntä tyydytettyä. Viljelkää sitä vidun rypsiä tarpeeksi, ettei tarvi itkeä tuonnista.
Voi tätä maajussien uhriutumisen määrää. Koko maailma on yhdistänyt voimansa tuhotakseen suomalaisen maataloustuottajan.
-
juuuu, se näkyy jo konekaupassakii...
-
"Koko maailma on yhdistänyt voimansa tuhotakseen suomalaisen maataloustuottajan."
Ei tuohon koko maailmaa tarvita. Suurimmassa osassa maailman maita ei edes tiedetä
Suomi nimistä maata olevan olemassa. Onnistuu ihan kotikutoisesti. Kunhan lihat
ja loputkin tuoretuotteet saadaan tuontitavaraksi, ei paljoa jää jäljelle. Itämeri ja
koko maailma pelastuu.
-
niinpä. ja sit kun vimonenki jussi lopettannu niin pääsee etelän lokoisailijat matkaamaan etelämmäs hakemaan sitä hyvää ja halpaa puhtasta ruokaa ja maan talous senkun kasvaa viennillä.. sillähän swe tämä maa kuulema elää, ei paikallisen rahan kierrätyksellä. siis toisten paitojen pesulla ei suomi toimi. rahan pitää liikkua ulos rajojen taa..
-
niinpä. ja sit kun vimonenki jussi lopettannu niin pääsee etelän lokoisailijat matkaamaan etelämmäs hakemaan sitä hyvää ja halpaa puhtasta ruokaa ja maan talous senkun kasvaa viennillä.. sillähän swe tämä maa kuulema elää, ei paikallisen rahan kierrätyksellä. siis toisten paitojen pesulla ei suomi toimi. rahan pitää liikkua ulos rajojen taa..
*** Oksan talousmalli poikkeaa hieman yleisesti tunnustetusta. Eli valuuttaa pitäisi saada rajan takaa. Suunnasta ei niin väliä. Kunhan ei ole vaihtokauppaa sinkkiämpäreillä.
-
heh, mut ku aina sanotaan et meitän vienti se maan pitää pystyssä... ja tuo sinkkiämpäri vaan lissää kolesteroolia ni jääköön rajan taa. muoviämpärillä taas saa kansan liikkelle! mut oha se köpsää ku ryssä saa kuitusta parempaa hintaa ku kotomaan tekijä!