Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Eläkelläisviljelijä - 21.04.22 - klo:14:35
-
https://yle.fi/uutiset/3-12409911
Rounduppia ja Suomen salpietaria. Typen ostaminen nauta tilalla on järjen köyhyyttä.
-
Jos maataloudessa on helppo ja halpa menetelmä, niin vain typerys jättää sen käyttämättä.
-
https://yle.fi/uutiset/3-12409911
Rounduppia ja Suomen salpietaria. Typen ostaminen nauta tilalla on järjen köyhyyttä.
sepeki joutas aivan hyvin ajaa häkäpönttöautolla. liian helpoa on bensalla ajo :-\ :-\ :-\ :-\
-
https://yle.fi/uutiset/3-12409911
Rounduppia ja Suomen salpietaria. Typen ostaminen nauta tilalla on järjen köyhyyttä.
Ei oo ihan noin yksinkertaista. Pelkällä lannalla lisätty typpi saattaa alkaa näyttämään fosforilukemissa hurjia. Oikeassahan tuo viljelijä on monipuolisen viljelykierron suhteen, mutta kuinkas käytännössä. Esim. kuinka paljon pelloista on vuokraviljelyssä. Monesti pellon omistaja ei huolehdi pellon kasvukunnosta ja muutaman vuoden vuokra-ajalla, ei vuokraajallakaan ole tähän kiinnostusta.
Sitten peltojen maalajit ja multavuudet ovat erilaisia. Joitain peltoja pitäisi lannoittaa monta kertaa kasvukaudessa ja taas toisia ei välttämättä ollenkaan. Ongelma on, että toimenpiteitä ei voi kohdentaa edes välttämättä lohkokohtaisesti, vaan myös lohkon sisäisesti. Tällaisia toimenpiteitä ei vaan nykyisessä järjestelmässä huomioida.
-
Jos maataloudessa on helppo ja halpa menetelmä, niin vain typerys jättää sen käyttämättä.
Saati että metsittää peltonsa😁😁
-
itellä ainakii noiten rehunurmien lannoitus paskalla on aika haastellista. kuivikelanta on suht kuivaa ja sen levitys kunnolla pellolle keväällä esim. on hankalaa kun ei koko seutulla ole ns. tarkkuuslevitintä ja kun ei hirveesti kökkäreitä tahtois tuonne paalirehuun paalata. viime kesänä ei olis toinen lannoituskerta oikein onnistunut kun ei sate olis huuhtonu sitä juuristoon. kait se eläkeläiseltä olis jotenkin onnistunu, miulta ei nykykalustolla.
-
itellä ainakii noiten rehunurmien lannoitus paskalla on aika haastellista. kuivikelanta on suht kuivaa ja sen levitys kunnolla pellolle keväällä esim. on hankalaa kun ei koko seutulla ole ns. tarkkuuslevitintä ja kun ei hirveesti kökkäreitä tahtois tuonne paalirehuun paalata. viime kesänä ei olis toinen lannoituskerta oikein onnistunut kun ei sate olis huuhtonu sitä juuristoon. kait se eläkeläiseltä olis jotenkin onnistunu, miulta ei nykykalustolla.
Näinhän se kuivapaskan kanssa on, ihmettelen minkä laatuista se rehu on tuo kuivalannoituksen jäljilä kun vielä kunnolla karhotetaan kuuden metrin leveydeltä noukkinvaunulle. Mun käsittääkseni niitä kikkareita sinne taatusti tulee mukaan. Mut eihän nää vissiin käy edes kattomassa sitä jälkee kunhan ajetaan lippa takaviistossa noukkarilla karhoa kyytiin. Noo kait se kierrätyson tuossakin sitte se päivän sana. Ite aikoinaan yritin välttää epäkurantin aineksen joutumista rehun joukkoon.
-
Jos maataloudessa on helppo ja halpa menetelmä, niin vain typerys jättää sen käyttämättä.
Saati että metsittää peltonsa😁😁
Vähän näyttääs että naapurissa on tämmönen suunnitelma. Kohta koko kylä metsitetty.
-
"Tuomiston mukaan Suomi voisi olla täysin omavarainen lannoitteiden suhteen, jos kaikki keinot otettaisiin käyttöön. " Kyllä, esimerkiksi sillä, että täkäläisissä pelloissa ei viljellä mitään eikä korjata mitään. Ei tarvita kiloakaan lannoitteita. Tuo hommahan riippuu tietenkin siitä, mitä tuotoksena halutaan systeemistä saada ulos. Jos tuotetaan kasvukuntoa, tai luomueläinten omaa aineenvaihduntaa, riittävät lannoitteet varmasti hyvin, mutta kumpikaan ei vielä täydennä kuluttajan ruokakaappia. Jos tuotetaan jotakin ihmisen syötävää tuotetta, pitää ottaa käyttöön ns. vihreän liikkeen vaihtoehtoisen kemian peruskurssi muuttamaan alkuaineiden käyttäytymistä.
Artikkelissa sotketaan luomu ja kierrätyslannoitteet ja lannoitteiden hyötysuhde silpuiksi, jossa ei ole punaista lankaa. Viherlannoituksen hyötysuhde on erittäin heikko, jos on totta, että hyvä viherlannoitus tuottaa maahan jopa 200 kg/ha typpeä. Sellaisella typpimäärällä pitäisi lähteä jo 7-9 tonnin viljasato. Se taas ei ole tyhjästä syntynyttä lannoitetta, jos luomutila hankkii tavanomaiseen karjaansa ulkomaanelävän tai kotimaisen tehotilan myymät viljat, jotka on lannoitettu lannoitteilla, ja jalostaa karjassa sen ostorehuna lannaksi, jolla sitten turvotetaan luomupelto viljantuottajaksi.
-SS-
-
Jos maataloudessa on helppo ja halpa menetelmä, niin vain typerys jättää sen käyttämättä.
ihan sama asia kuin kokoomuslaisten helsingin lämmitys kivihiilellä ;) :D ;D 8)
-
itellä ainakii noiten rehunurmien lannoitus paskalla on aika haastellista. kuivikelanta on suht kuivaa ja sen levitys kunnolla pellolle keväällä esim. on hankalaa kun ei koko seutulla ole ns. tarkkuuslevitintä ja kun ei hirveesti kökkäreitä tahtois tuonne paalirehuun paalata. viime kesänä ei olis toinen lannoituskerta oikein onnistunut kun ei sate olis huuhtonu sitä juuristoon. kait se eläkeläiseltä olis jotenkin onnistunu, miulta ei nykykalustolla.
Ite aikoinaan yritin välttää epäkurantin aineksen joutumista rehun joukkoon.
Mites se polvenkorkuinen juolaheinä, onkos se epäkuranttia tavaraa? 😁😁
-
ite ihmetelly kanssa tuota sänketöntä niittoa. pelto ajetaan millin sänkeen ja sit vielä kerätään tosiaan kymmenen metrin heinät karhoon. ehkä se että sit ajetaan tavara pieneks ja tiukkaan pakettiin saa sen kaikkineen säilymään. ite jätän sen 7-8 sentin sänken vähintään just kaiken roskan pois jäämisen takia ja kun vielä niputan rehua tuolla claasilla ni aika hyin on säilyny kun rusakot on jättänny pallerot rauhaan..
-
"Tuomiston mukaan Suomi voisi olla täysin omavarainen lannoitteiden suhteen, jos kaikki keinot otettaisiin käyttöön. " Kyllä, esimerkiksi sillä, että täkäläisissä pelloissa ei viljellä mitään eikä korjata mitään. Ei tarvita kiloakaan lannoitteita. Tuo hommahan riippuu tietenkin siitä, mitä tuotoksena halutaan systeemistä saada ulos. Jos tuotetaan kasvukuntoa, tai luomueläinten omaa aineenvaihduntaa, riittävät lannoitteet varmasti hyvin, mutta kumpikaan ei vielä täydennä kuluttajan ruokakaappia. Jos tuotetaan jotakin ihmisen syötävää tuotetta, pitää ottaa käyttöön ns. vihreän liikkeen vaihtoehtoisen kemian peruskurssi muuttamaan alkuaineiden käyttäytymistä.
Artikkelissa sotketaan luomu ja kierrätyslannoitteet ja lannoitteiden hyötysuhde silpuiksi, jossa ei ole punaista lankaa. Viherlannoituksen hyötysuhde on erittäin heikko, jos on totta, että hyvä viherlannoitus tuottaa maahan jopa 200 kg/ha typpeä. Sellaisella typpimäärällä pitäisi lähteä jo 7-9 tonnin viljasato. Se taas ei ole tyhjästä syntynyttä lannoitetta, jos luomutila hankkii tavanomaiseen karjaansa ulkomaanelävän tai kotimaisen tehotilan myymät viljat, jotka on lannoitettu lannoitteilla, ja jalostaa karjassa sen ostorehuna lannaksi, jolla sitten turvotetaan luomupelto viljantuottajaksi.
-SS-
Taitaa noissa Suomen metukoissa olla tuotto niin huono ettei paljon kannata niitten ruokia lannootella,ei ainakaan nykyisillä apupaskanhinnoilla.
-
"Tuomiston mukaan Suomi voisi olla täysin omavarainen lannoitteiden suhteen, jos kaikki keinot otettaisiin käyttöön. " Kyllä, esimerkiksi sillä, että täkäläisissä pelloissa ei viljellä mitään eikä korjata mitään. Ei tarvita kiloakaan lannoitteita. Tuo hommahan riippuu tietenkin siitä, mitä tuotoksena halutaan systeemistä saada ulos. Jos tuotetaan kasvukuntoa, tai luomueläinten omaa aineenvaihduntaa, riittävät lannoitteet varmasti hyvin, mutta kumpikaan ei vielä täydennä kuluttajan ruokakaappia. Jos tuotetaan jotakin ihmisen syötävää tuotetta, pitää ottaa käyttöön ns. vihreän liikkeen vaihtoehtoisen kemian peruskurssi muuttamaan alkuaineiden käyttäytymistä.
Artikkelissa sotketaan luomu ja kierrätyslannoitteet ja lannoitteiden hyötysuhde silpuiksi, jossa ei ole punaista lankaa. Viherlannoituksen hyötysuhde on erittäin heikko, jos on totta, että hyvä viherlannoitus tuottaa maahan jopa 200 kg/ha typpeä. Sellaisella typpimäärällä pitäisi lähteä jo 7-9 tonnin viljasato. Se taas ei ole tyhjästä syntynyttä lannoitetta, jos luomutila hankkii tavanomaiseen karjaansa ulkomaanelävän tai kotimaisen tehotilan myymät viljat, jotka on lannoitettu lannoitteilla, ja jalostaa karjassa sen ostorehuna lannaksi, jolla sitten turvotetaan luomupelto viljantuottajaksi.
-SS-
Viherlannoitus voi tuottaa helposti tuon kakssataa kiloa typpeä, mutta se mitä siitä vapautuu seuraavina vuosina, on täysin arvoitus. Tai sitä ei voida sanoa jokaiselle pellolle täysin varmasti. Ja haarukka on hyvin harva haarukka.
Luomulannoituksesta nyt ei kannata edes puhua, kun kaiken maailman tavaran saa melkein luomuksi, kun sen ensin kierrättää jonkun mahan kautta. Pl. ihmisen mahan kautta.
Tässä nyt varmaan on sitäkin, että ylimääräisellä typen lisäyksellä saavutettu sato ei vastaa tuotantopanosten kustannuksia. Kun viherlannoituksen jälkeen on laitettu nitraattidirektiivillä typpeä ja tämä "hömpän" tuoma on vain lisänä, saadaan listasijoitussatoja. Halvan apulannan aikana, tämähän on ihan normaalia. Mutta jos typpivaroja tutkittaisiin kasvukauden aikana ja lisättäisiin tarvittaessa typpeä lisälannoituksella, silloin myös säästettäisiin apulannoissa.
Pitäisi kuitenkin luoda käytäntöikkuna, jossa typen lisäys tapahtuisi sellaisen hystereesin tavoin, että yksi apulantarae väärällä neliömetrillä ei merkitse mitään. Viljelijä oikeasti voisi säästää typpilannoituksessa, mutta se tarkoittaisi todellisia täsmätoimia ja sitä kautta uusia kustannuksia.
Tiedostavan urakoitsijan käyttö apulannan lisälevityksessä saattaisi olla yksi ratkaisu. Siksi tiedostava, jotta täsmätoimista olisi jotain taloudellista ja käytännöllistä hyötyä. Siksi se käytäntöikkuna pitäisi luoda, jotta nähtäisiin, onko toimenpiteistä mitään käytännön hyötyä. Koska ei siinäkään ole järkeä, jos jollekin lohkolle panostaa ruuti punaisena ja toiselta lohkolta tulee esim. laadullisesti heikompaa viljaa sotkemaan parempia eriä. Tai sitten satoerät pidetään erillään toisistaan, jos sekoittaminen vaarantaa laatuja. Nykyisinä aikoina tästä laatunirsoilusta ei taida olla niinkään väliä.
-
Jos maataloudessa on helppo ja halpa menetelmä, niin vain typerys jättää sen käyttämättä.
Saati että metsittää peltonsa😁😁
Meinasin taas metsittää peltoa. Mutta ensin pitää saaja tuo tukkikoivikko tehtaalle.
Muuten aika nopeaan kasuaa koivu pellossa.