Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Temge - 30.01.22 - klo:21:35
-
Apulantoja ei tullut ostettua syksyllä, kun oli vielä epäselvää ha määrä. Nyt sitten pitäisi jotain laittaa, mutten noilla hinnoilla kyllä haluaisi ostaa ja ihan muokatuks en viittis jätää. 25% on viherkesantoo ja monimuotoisuuspeltoo.
Aiemmin on ollut ihan vehnää ja ohraa ja joinain vuosina rapsi/rypsi.
Mitähän kannataisi tehdä / laittaa?
-
Joku uusi kevätvehnälajike lisäykseen (Jaarli tai Leijona). Puna-apilaa viime syksyn puinnista on suursäkillinen, niin sitä osalle alaa ja jos syysviljat menee pommiin niin sitten nekin on "säilistä" ja viherlannoitusta.
-
Kaurahan kasvaa kohtalaisesti vähälläkin Apulannalla ja happamallakin maalla jos on kalkitus unohtunut.
Kuivaakin kivemmin kuin vehnä tai ohra.
-
Vieläkö joku keksii hyviä syitä yrittää suurimokauraa? Elintarvike- ja rehulaatu ostajilla melkein saman hintaista ja sopimuspalkkiot aika naurettavia. Ehkä sellainen lajike joka hyvänä vuonna kelpaa suurimoksi ja sitä minimipanostuksilla, tulee sitten elintarvikelaatua jos tulee.
-
Tuolla taktiikalla menty jo monta vuotta. Viime vuosi ainoa kun ei kelvannut myllylle. Kaikki kaurat tosin myymättä vielä.
-
Vieläkö joku keksii hyviä syitä yrittää suurimokauraa? Elintarvike- ja rehulaatu ostajilla melkein saman hintaista ja sopimuspalkkiot aika naurettavia. Ehkä sellainen lajike joka hyvänä vuonna kelpaa suurimoksi ja sitä minimipanostuksilla, tulee sitten elintarvikelaatua jos tulee.
Silloin, kun maanviljely oli vielä helpompaa, ettei ollut tällaisia huippukuivia kesiä, niin suurimokauran viljely oli yksi helpoimpia juttuja. Riitti, kun keväällä kylvi Belindaa, niin meillä oli aina syksyllä suurimokauraa laarissa, eikä tarvinnut miettiä asiaa sen enempää. Lajitteet ja hehtopainot olivat aina riittäviä. Nykyään, kun nämä olosuhteet on tällaisia kuin on, niin hehtopainot ja lajitteet ovat kortilla. Nämä on kuitenkin vuodesta riippuvaisia asioita ja jos vielä joskus tulee pikkuisen fiksumpia kelejä, niin suurimokauraa pukkaa taas sen enempää yrittämättä. Jos nyt jollain tapaa haluaa varta vasten asiaan vihkiytyä, niin lajike saisi olla kohtuu isojyväinen. Aikaisuuskaan ei ole niin pahasta, mutta luontainen jyväkoko on se pointti. Markkinaolosuhteista on sitten kiinni kannattaako se suurimona myydä. Jos laatu riittää, niin ilman muuta. Onhan ne laatuhyvitykset kuitenkin sen kympin tonni lisähintaa, eikä asialle tarvitse tehdä sen enempää. Joku Avenan viljanvastaanotto satamissa hoitaa laadunmääritykset jo luontaisesti, ettei siihenkään tarvitse ilmoittaessa sen enempää paneutua. Voisi melkein kärjistää, että sana yrittäminen ei kuulu kauranviljelyyn.
-
Kylmis kirjoittaa ihan asiaa. Eipä suurimokauran yrittämiseen oikein muuta tarvitse tehdä kuin valita suurijyväinen lajike jolle kokemusperäisten taulukoiden mukaan ei tule kovin helposti homemyrkkyjä. Ja jos ei suurimoksi kelpaakaan niin fiksut ostajat maksavat ihan mukavat lisät jyväkoosta ja hehtolitrapainosta myös rehukauralle.
-
Kyllähän nuo syyskasvit olisi hyviä, jos kesät ovat kuivia. Ja jos tietäisi tulevan koko kesän sään, niin muokkaisi keväällä sen mukaisesti.
Mutta se mitä kannattaisi kylvää, niin se riippuu monesta tekijästä. Näennäisviljely ja luomu voisivat olla vaihtoehtoja, jos pellot eivät kasva kunnolla.
-
Kyllähän nuo syyskasvit olisi hyviä, jos kesät ovat kuivia. Ja jos tietäisi tulevan koko kesän sään, niin muokkaisi keväällä sen mukaisesti.
Mutta se mitä kannattaisi kylvää, niin se riippuu monesta tekijästä. Näennäisviljely ja luomu voisivat olla vaihtoehtoja, jos pellot eivät kasva kunnolla.
Ja kevätvehnä. Mielestäni kevätviljoista sopeutuvin kaikenlaisiin oloihin.
Itse pohdin tavanomaisina aikoina myös tota muokkausta ja totesin et 8 vuotena 10 on kuiva alkukesä jolloin kosteutta ei muokkauksilla kannata hukata. Mut sit ne kaks märkää vuotta kun tuli niin tuho saattoi olla melkoinen. Näin niin savimailla..
-
Ei mitään satokasvia, jos ei kasvamassa olevaa syysvehnää lasketa.
Viimeistään syksyllä kuivatessa tulee katumapäälle kun mietti mitä apulanta, polttoöljy ja kasvinsuojelu maksoi...
Nyt mennään talousviljelystä täydelliseen näennäisyyteen kunnes tuotantopanosten hintoihin tulee joku tolkku.
Joo, viljan hinnat korkeella, mut kyl ne hinnat on jo syöty joka kilosta kaupan kassaan. Vaikka joku laskutikkulasse muuta saakin ruutuvihkoonsa tulokseksi..
Tunnetusti toukohousut ovat hyviä matikassa. 😂😂😂
-
Tunnetusti toukohousut ovat hyviä matikassa. 😂😂😂
Höpö, höpö. Uskonto 10, matikka 4 ja näillä mennään. ;D
-
Rypsirapsit ilman lannoitusta voi antaa ihan yhtä "hyvän" sadon kuin maksimi panostettukin. Kännät määrää sadon.
Lisäksi rypsi on kuivuudelle arka, joten viime kesäkin jäi rypsin osalta noin luomusatoon hehtaarilta. Rapsi tuhoutui kirppojen syömänä noin 70% alalta, vaikka kaikkea torjuntaa tehtiin, tunteja ja aineita säästämättä. On totta, että myöhään kylvetty rypsi jotenkin taikaiskusta säästyi kirpoilta, vaikka siis paikattiin syöty rapsipelto rypsillä. Mutta semmoista 300 kilon kaunista ja täystiheää haitukkaa oli rypsi sen kuivuuden jälkeen. Muutamat jääntirapsit, ehkä noin yksi kappale neliöltä, antoivat sen toisen 300 kiloa ! Noin neljä kertaa isompi siemenkoko rapsissa.
-SS-
-
Rypsirapsit ilman lannoitusta voi antaa ihan yhtä "hyvän" sadon kuin maksimi panostettukin. Kännät määrää sadon.
Lisäksi rypsi on kuivuudelle arka, joten viime kesäkin jäi rypsin osalta noin luomusatoon hehtaarilta. Rapsi tuhoutui kirppojen syömänä noin 70% alalta, vaikka kaikkea torjuntaa tehtiin, tunteja ja aineita säästämättä. On totta, että myöhään kylvetty rypsi jotenkin taikaiskusta säästyi kirpoilta, vaikka siis paikattiin syöty rapsipelto rypsillä. Mutta semmoista 300 kilon kaunista ja täystiheää haitukkaa oli rypsi sen kuivuuden jälkeen. Muutamat jääntirapsit, ehkä noin yksi kappale neliöltä, antoivat sen toisen 300 kiloa ! Noin neljä kertaa isompi siemenkoko rapsissa.
-SS-
Onko nuo kirvat voimistunut vai torjunta heikentynyt ?
Luomussa jotkut käyttivät "isäntäkasvia " , en tiedä toimiiko semmonen .
Jotkut onnistu saamaan hyviä satoja luomurypsistä , valkuainen lehmille ja öljy sikalaan .
-
Rypsirapsit ilman lannoitusta voi antaa ihan yhtä "hyvän" sadon kuin maksimi panostettukin. Kännät määrää sadon.
Lisäksi rypsi on kuivuudelle arka, joten viime kesäkin jäi rypsin osalta noin luomusatoon hehtaarilta. Rapsi tuhoutui kirppojen syömänä noin 70% alalta, vaikka kaikkea torjuntaa tehtiin, tunteja ja aineita säästämättä. On totta, että myöhään kylvetty rypsi jotenkin taikaiskusta säästyi kirpoilta, vaikka siis paikattiin syöty rapsipelto rypsillä. Mutta semmoista 300 kilon kaunista ja täystiheää haitukkaa oli rypsi sen kuivuuden jälkeen. Muutamat jääntirapsit, ehkä noin yksi kappale neliöltä, antoivat sen toisen 300 kiloa ! Noin neljä kertaa isompi siemenkoko rapsissa.
-SS-
Ei se mikään taikaisku ole vaan ihan perus rypsin viljelytekniikka.
-
Vuokria on kuulemma neuvoteltu uusiksi . Oli joku jättänyt vuokrat ottamatta ja pyytänyt jatkamaan viljelyä .
-
Vuokria on kuulemma neuvoteltu uusiksi . Oli joku jättänyt vuokrat ottamatta ja pyytänyt jatkamaan viljelyä .
No noinhan se toimii ! Eikös sorkan fiilaajatkin ole lopettaneet työstään laskutuksen ?
-
Vuokria on kuulemma neuvoteltu uusiksi . Oli joku jättänyt vuokrat ottamatta ja pyytänyt jatkamaan viljelyä .
No noinhan se toimii ! Eikös sorkan fiilaajatkin ole lopettaneet työstään laskutuksen ?
Ei olla .
Viime vuosi oli tosi poikkeuksellinen ja muutamat tais ymmärtää ettei pelloilta mitään tullut etenkin jos ojitukset huonossa .
On tiloja jotka saivat huippusatoja , mutta vähän .
-
^
Huono ojitus ei tainnut olla viime kesän kuivuudessa satoa alentava tekijä.
-
^
Huono ojitus ei tainnut olla viime kesän kuivuudessa satoa alentava tekijä.
Keväällä tuli vettä liikaa monille pelloille .
-
Kylmis kirjoittaa ihan asiaa. Eipä suurimokauran yrittämiseen oikein muuta tarvitse tehdä kuin valita suurijyväinen lajike jolle kokemusperäisten taulukoiden mukaan ei tule kovin helposti homemyrkkyjä. Ja jos ei suurimoksi kelpaakaan niin fiksut ostajat maksavat ihan mukavat lisät jyväkoosta ja hehtolitrapainosta myös rehukauralle.
... sekä se investoiko peittausaineeseen ja tautiaineeseen. Aikaisen pään lajikkeissa tautiruiskutus on tuntunut aika turhalta.
-
Nimimerkki 101 antaa vastauksen : Ei voi huonosti mennä :P
-
Nimimerkki 101 antaa vastauksen : Ei voi huonosti mennä :P
Jaa mihin pitää antaa vastaus?
-
Nimimerkki 101 antaa vastauksen : Ei voi huonosti mennä :P
Jaa mihin pitää antaa vastaus?
Sulla ei voi huonosti mennä .
Jos menee huonosti et alaasi hallitse .
-
Kolmas osa höpöö, apulannat huomenna. Tilasin vaan puolet normi vuodesta 8)
-
Syysvehnät on jo maassa ollu tovin, kohtahan sitä pelloille pääsee sitten pistämään härkäpapua, kauraa ja rypsiä sitten viimeisenä. Vehnälle ja kauralle apulannat rypsi selvitköön ilman ja härkäpapu sitä ei kaipaakaan. Sitten toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
-
Syysvehnät on jo maassa ollu tovin, kohtahan sitä pelloille pääsee sitten pistämään härkäpapua, kauraa ja rypsiä sitten viimeisenä. Vehnälle ja kauralle apulannat rypsi selvitköön ilman ja härkäpapu sitä ei kaipaakaan. Sitten toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
Rypsi kylvetään TOSina ja ruiskuttamatta naapureiden kiusaksi ;D
-
Noh, melko samat alat viljaa, laitan laskimen piiloon, ettei hirvitä viljelykulut niin paljoa.. Herneala tuplaantuu.. Kyllä se myytävääkin on kiva saada. Pääsee rekkaa lastaamaan :D
-
Vehnälle ja kauralle apulannat rypsi selvitköön ilman
Olen huomannut että rypsille on turha antaa kovin paljon apulantaa ( Yaran propagandistit on tietysti eri mieltä)
100 kg/ha typpeä on maksimi, varsi ja lehdet kyllä kasvaa isoiksi ylenmääräisellä typellä, mutta siemenmäärä ja -koko ei enää kasva, vaikka miten paljon lannoittaisi.
-
Vehnälle ja kauralle apulannat rypsi selvitköön ilman
Olen huomannut että rypsille on turha antaa kovin paljon apulantaa ( Yaran propagandistit on tietysti eri mieltä)
100 kg/ha typpeä on maksimi, varsi ja lehdet kyllä kasvaa isoiksi ylenmääräisellä typellä, mutta siemenmäärä ja -koko ei enää kasva, vaikka miten paljon lannoittaisi.
Tuosta oon kyllä erimieltä. Toki tuo 100kg on omilla mailla riittävä määrä, jossain jo paljon liikaakin. Jos jättää lannoituksen tarpeeseen nähden laihaksi, ei tuu satoakaan.
-
Miten lannoiteiden hintojen nousu vaikuttaa, jos viljojenkin hinta nousee?
Olettakaamme että satotaso on kummassakin tapauksessa se perus 4 tonnia /ha
Lasketaan:
Esimerkiksi vehnän hinta 150€/tonni
Lannoite 400 €/tonni
Lannoitetaan 400 kg/ha
Viljatuotto 600€ /ha
Vähennetään lannoitekustannus 160€/ha.
Nettotulos vilja miinus lannoite = 440 €
Vehnä 210 €/tonni
Lannoite 800€/tonni.
4x210€ = 840€
Lannoite 800€ x0,4 = 320€/ha
Nettotulos vilja-lannoite 520€
Eli viljan hinnan nousu jopa ylikompensoi lannoitteen hinnan tuplaantumisen.
Nyt pitää sitten vaan saada vehnän hinta kiinnitettyä vähintään tuohon 210 euroon tai jos ei saa, niin toivoa ja rukoilla että se syksyllä olisi tuon verran.
-
Miten lannoiteiden hintojen nousu vaikuttaa, jos viljojenkin hinta nousee?
....
Nyt pitää sitten vaan saada vehnän hinta kiinnitettyä vähintään tuohon 210 euroon tai jos ei saa, niin toivoa ja rukoilla että se syksyllä olisi tuon verran.
Kalliilla panoksilla ainakin riski kasvaa. Siis kun tulee se vuosi että sääolosuhteista johtuen sato on juhlava 1 tonni - tai se on 6 tonnia mutta jää peltoon.
Tai sitten riski on se että viljan hinta onkin taas jostain 'normaalista' syystä 150 e/t.
-
Miten lannoiteiden hintojen nousu vaikuttaa, jos viljojenkin hinta nousee?
....
Nyt pitää sitten vaan saada vehnän hinta kiinnitettyä vähintään tuohon 210 euroon tai jos ei saa, niin toivoa ja rukoilla että se syksyllä olisi tuon verran.
Kalliilla panoksilla ainakin riski kasvaa. Siis kun tulee se vuosi että sääolosuhteista johtuen sato on juhlava 1 tonni - tai se on 6 tonnia mutta jää peltoon.
Tai sitten riski on se että viljan hinta onkin taas jostain 'normaalista' syystä 150 e/t.
Ennen eeuuta yks tuttu vuokrasi kallista peltoa , laittoi rypsiä jolle kova lannoitus . Sai huonon sadon eli takkiin tuli rajusti .
-
Luonnon armoilla tapahtuva viljely sisältää aika monta muuttuvaa tekijää. Sitten kun tuotteet ovat myyty, voidaan ynnäillä kuinka kävi. Onhan siinä eroa, jos saat tonnin satoa tai kuus tonnia satoa. Oikeastaan aika riskialtista peliä, verrattuna tuottoon.
-
Niin riski kasvaa sitä myöden mitä enemmän siihen viljelyyn palaa rahaa. Toiset laskevat myös ajan rahakdi toisille viljely on harrastus...
Mutta tilakohtaisella tasolla varmaan auttaa alkuun jos on pitänyt huolellista kirjanpitoa sadoista lohkotasolla. Lisäksi on paljon vielä muuttujia jotka vaikuttaa, mikä kasvi on ollut kyseessä minäkin vuonna, ja millaisia viljelytoimia on tehty, esikasvit jne jne. Aika loputon suo, mutta jonkinlsisen johtopäätöksen varmaan saa aikaiseksi. Jos kaikilla tavoilla näyttää et esim. Se 4t on joka vuosi tullut niin silloin varmaan kannattaa panostaa.
Omalla kohdallani pidin tuota tilastointia lähes mahdottomana koska muuttujia on liikaa. Vaatidi monien vuosien tarkkaa seurantaa. Muokkaustavat ja kalustokin olisi jo ehtinyt vaihtua. Sen vuoksi valitsin tavan et mahdollisimman vähän kuluja, tulee sit mitä tulee. Tylsäähän tää tälläinnen on mut tili tykkää..
-
Miten lannoiteiden hintojen nousu vaikuttaa, jos viljojenkin hinta nousee?
Olettakaamme että satotaso on kummassakin tapauksessa se perus 4 tonnia /ha
Tuo oletus ei toiminut 2018 eikä 2021. Ei ole kirkossa kuulutettu, että ensi kesä on sateinen ja kostea ja lihottaa viljat kasitonnareihin asti aivan lannoittamatta.
Katselin lannoituksen hintaherkkyyttä, ensinnäkin 400:lla kilolla moniravinnelannoitetta ei oikein yli 4 t satoja oteta pitkäaikaisen viljelykultturin savimailla, joilla ei voida polttaa maatuvaa sammalta typeksi. 4 t:n vehnäsato, jossa 12% valkuaista, vaatii 100 kg typpeä, jyviin ja pahnoihin.
Öljyn hinta ei enää ole alle 70 c, vaan 1 euron päälle. Viljankuivauksen hinta sekin on noussut noin 12 €/t ehkä jo 18 €:/t hintaan. (140 g öljyä/ kuivatettu vesikilo) Rahti ja kaupanpalkkio on 5 €/t , voi olla kohta jo enemmänkin, kun polttoainekorotukset valuvat kuljetuksiin.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Lannoitus_vs_viljanhinta.jpg)
Kuvasta näkyy, että sadon epäonnistumiset ovat kalliilla apulannalla isompi riski, se on arkijärjelläkin selvää, siis jopa alle 2 t satoja tiedän saadun yleensä hyvästi kasvaviltakin mutta kovin kuivuvilta pelloilta, viime kesä oli hyvä esimerkki. Ja siinä vaiheessa kallis viljan hinta ei auta, vaan lannoituskustannus tulee viljelijän tappioksi. Jos kaikki menee optimaalisesti, ja se 4 tn keskisato saavutetaan, ero lienee silti lähempänä 50€ kuin 100 €
Tukitasossa voidaan löytää tuollaisia 50 € eroja, ainakin kasvilajivalinnalla. Syysvehnät , jos nyt sitten onnistuvat talvehtimaan, olisivat kyllä 210 € tonnihinnalla voittajia. Jääkenttien ja vesijärvien suuruudesta päätellen, eivät onnistu ainakaan kovin hyvin.
-SS-
-
Jääkenttien ja vesijärvien suuruudesta päätellen, eivät onnistu ainakaan kovin hyvin.
-SS-
Niinpä, kun taannoin tiheesti salaojitettu on järvi tonttiksi muutunut, saas nähdä
Rakkineen laskelma, ainoa vaan se joko taas katovuosi, ei vaan tuu sato, tai just sopivasit kaikki saavat plus 5, hinta painui sataseen ja syysateet ja kuivauskustannukset kun pön hinta on sota tai muu on puolitoistra euroa.
Tai lanta hinta se mikä on, Suomi suotuinen kesä ja syksy, muualla sota ja tulva/kuivuus, vehnä euroopassa liki 300...... tuskin...
-
Näytti vyrriltä tulleen mohran hinta syksylle 230 euroa tonni. Näillä 1,50 löpö ja 950 monivitamiinilannoite hinnoilla, ei kyllä kannata kylvää ohraa kilookaan. Kävin jo hakeen pari laatikkoa kaljaa Joulukaljoksi, koska silloin niitä ei saa ja en kyllä ala Joulupöydässä mitään kotikaljaa juomaan. Käsittämätöntä viljelijöiden aliarvostamista, mutta siihen on totuttu ja täytyy myös tottua lisää. Ei vaiskaan kyllä kylvän kaikki kulmat mitä vaan löytyy..Vuoden päästä tietää kuinka kovan tappion saa aikaiseksi..Ja sitten johtopäätöksiä..Muistakaa kolleegat että hallittuun alasajoon menee 5 vuotta ja kyläläisten silmissä 10 vuotta. Mutta maanviljelijöiden maine vesien pilaajana ja hajuhaittojen tekijöinä on jo niin kova että, haittaako se. Sitten ois tarkoitus ottaa rypsi viljeyyn..Alkaa hinta oleen sitä luokkaa että näyttävät euroilla arvostavan meitä. Ja lannoite ja löpölaskujen laittajat ja pankki kun eivät ymmärrä muutakuin Eurojen kieltä. Olihan sitä vielä pari muutakin artikkelia mitä aikoo kylvää, mutta jääköön ne liikesalaisuuksi, kun joku väittä että maatalous on liiketoimintaa. Itse olen eri mieltä, haluan että se pysyy perheviljelynä. Silloin se ei ole niin herkkä konkursseille, ja jos maatalouden konkurssiaallot alkaa kunnolla käymään. Niin sitä kylvinkonetta ei kannata laittaa tulille ollenkaan.
-
Rypsirapsin hinta on sillä tasolla että hehtaarin sadosta voi saada jopa 500e ::)
Kyllä rypsistäkin voi saada hyviä satoja, ja välikasviarvo on myös yksi sadon arvo ja kuivauksen helppous..Säästyy polttoöljyä..
-
Mites avokesanto saako sille jotain a-alueella? Pellot on kultivoitu. Ikin ei oo ollu, mutta alkaa kiinnostaa kaikki muut vaihtoehdot näillä hinnoilla..
-
Mites avokesanto saako sille jotain a-alueella? Pellot on kultivoitu. Ikin ei oo ollu, mutta alkaa kiinnostaa kaikki muut vaihtoehdot näillä hinnoilla..
Avokesanto taitaa vaatia jonkin perusteen, että voi sellaiseksi jättää. Ja oliko se jokin prosenttirajakin jonka jälkeen leikkuria..
-
Mites avokesanto saako sille jotain a-alueella? Pellot on kultivoitu. Ikin ei oo ollu, mutta alkaa kiinnostaa kaikki muut vaihtoehdot näillä hinnoilla..
Avokesanto taitaa vaatia jonkin perusteen, että voi sellaiseksi jättää. Ja oliko se jokin prosenttirajakin jonka jälkeen leikkuria..
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta taitaa riittää perusteluksi. Ja jotain jää tuista puuttumaan, olikohan se niin että ei saa ymppiä ja yli 25% ylittävältä osin putoa luonnonhaittakorvauksin pois.
-
Mites avokesanto saako sille jotain a-alueella? Pellot on kultivoitu. Ikin ei oo ollu, mutta alkaa kiinnostaa kaikki muut vaihtoehdot näillä hinnoilla..
Avokesanto taitaa vaatia jonkin perusteen, että voi sellaiseksi jättää. Ja oliko se jokin prosenttirajakin jonka jälkeen leikkuria..
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta taitaa riittää perusteluksi. Ja jotain jää tuista puuttumaan, olikohan se niin että ei saa ymppiä ja yli 25% ylittävältä osin putoa luonnonhaittakorvauksin pois.
Kyllähän noita rikkoja on ja samalla vois osasta ottaa risukkoa pois ojien päältä.
-
Kyä nyt kannattaa satsata rypsiin näillä hinnoilla, yli 700 egee tonnihinta ja se tonni per ha tulee jo pelkällä kylvä ja unohda taktiikalla.
Näillä löpön hinnoilla ei muutenkaan kantsi paljoa panostaa, märkä syksy, vehnä pyörii kuivurissa 20 tuntia ja löpön litrahinta ens syksynä varmaan jo 1,5-2 €/litra, siinä voi tulla äiteetä ikävä kuivaillessa.
-
Minkähänlainen osuus Suomessa tehdystä maltaasta on viety venäjälle?
-
Kyä nyt kannattaa satsata rypsiin näillä hinnoilla, yli 700 egee tonnihinta ja se tonni per ha tulee jo pelkällä kylvä ja unohda taktiikalla.
Näillä löpön hinnoilla ei muutenkaan kantsi paljoa panostaa, märkä syksy, vehnä pyörii kuivurissa 20 tuntia ja löpön litrahinta ens syksynä varmaan jo 1,5-2 €/litra, siinä voi tulla äiteetä ikävä kuivaillessa.
Ei tule tonnia, kun ötökät ja kuivuus oikein kiusaavat. Rapsista ehkä lähelle, mutta sitä ei vaan voi tuskitta katsoa, kun suuret alueet menevät oraalta takaisin mullokselle.
Ei koske Pohjanmaata.
-SS-
-
Mitenkä tällänen kunnon talvi vaikuttaa ötökoöhin, onko vaikutusta.
-
Mitenkä tällänen kunnon talvi vaikuttaa ötökoöhin, onko vaikutusta.
Kunnon ? Maan pinnassa on vesiloskaa ollut kovimpinakin pakkasöinä.
Ne kirpat elävät siellä heinikoissa, metsässä ym. Maa on siellä jo kohta paljas.
-SS-
-
Pakkasta oli joulukuussa paljon ja maa paljas. On tämä mun nähdäksi melko kova talvi jopa etelässä. Routaa ainaski on.
-
Maat on metrin jäässä. Lunta on yli 50cm pelloilla.
Että ihan kunnon talvi.
-
Peltoa en ole tutkinut mutta metsässä runsas lumikerros suojaa yllättävän hyvin roudalta. Monessa paikkaa huomaa että alla on melkein sulaa, tukitassu voi yllättäen painua. Rautakangella jos kokeilee niin pehmeää löytää. Toki kestää ajaa kyllä.
Piiriojien pohjat tuntuvat myös sulilta, ihmekös tuo kun päällä voi olla 1,5 m lunta. Sulavat alta päin.
Alkutalvesta oli paremmin jäässä kun oli pitkään kovaa pakkasta ilman lunta.
-
Maat on metrin jäässä. Lunta on yli 50cm pelloilla.
Että ihan kunnon talvi.
Sitä luokkaa on routa.
-
Viime viikolla linkosin paska tunkion, patterin vai oliko se auman pohjaa ja tietä sinne. Linko sukelsi sulaan maahan niin että sitä piti kohottaa. muutaman kuorman kun sain vietyä ja sitten jouduin ajamaan raiteet sinne lumeen että kärry ei painu peltoon. Tunkion pohjalla ei enää painunut koska siihen oli levitetty kuivaa imevää ainesta vähintään 20cm vahvuudelta ;D Tosin tuota kelirikkoa oli vaan yhtenä päivänä. Seuraavana yönä oli -15 astetta, joten se lingottu aluekin alkoi kestämään. Eli siis pellossa ei ole routaa jos sitä ei ole poljettu.
-
Jaaha
-
Mulla taitaa olla niin että savet on tukevasti jäässä mutta turvemaa ei sitten paljoakaan. Kuten tavallista.
-
Viimeviikolla kaivinkonekuski kiros ettei kolmeen kuukauteen ole kaivamaan päässyt koska maa on roudassa . Täälläpäin pakkaset alko marraskuulla ei joulukuulla ollut kuin yksiviikko suojaa .
-
Ilmatieteen Laitoksen mukaan tammi-helmikuu ovat olleet lämpötiloiltaan 30 v keskimääräisiin verrattuna normaalit tai jopa lauhan puolella . Sademäärät sen sijaan ovat olleet normaalia suuremmat.
https://yle.fi/uutiset/3-12350838
-SS-
-
Sanoo pikkassen vihreittenlasien läpi kotakorpi.
-
Sanoo pikkassen vihreittenlasien läpi kotakorpi.
Avoin data on itsesikin käytettävissä, ilman laseja voi katsoa.
-SS-
-
No joopa joo
-
Joku uusi kevätvehnälajike lisäykseen (Jaarli tai Leijona). Puna-apilaa viime syksyn puinnista on suursäkillinen, niin sitä osalle alaa ja jos syysviljat menee pommiin niin sitten nekin on "säilistä" ja viherlannoitusta.
No voi vihtu.. Jaarlia ostin keväällä suursäkillisen peitattuna (hja).. Muuten ihan ok, mutta mistähän siihen torajyvää on tullut..
Olisiko kun esikasvina ruis (D. agat), mutta en ole Agatissa torajyvää aiikaisempina vuosina löytänyt. .Rukiin jälkeen syksyllä kyntö ja tautitorjuntaakin tuli Jaarlille kesällä tehtyä.
Kenties lajikeominaisuus?
Eipä olis pitänyt Quarnasta luopua.. :-[