Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: arzyboy - 22.09.19 - klo:19:27
-
Kysäistään nyt vielä täältäkin että laittaako mitään näin myöhään tehtäviin paaleihin. Biologisia on tullut laitettua aikaisemmin, mutta eipä niistä iloa ole kun rehu ei fermentoidu eli rehu on vihreää koko talven. Happoa ei pysty käyttää kun säilöntäaineannostelijan tiivisteet ei niitä kestä. Eli muita vaihtoehtoja... Kofasil, safesil vai jotain muuta. Vai vedänkö rehut paaliin ilman mitään aineita...
-
Kysäistään nyt vielä täältäkin että laittaako mitään näin myöhään tehtäviin paaleihin. Biologisia on tullut laitettua aikaisemmin, mutta eipä niistä iloa ole kun rehu ei fermentoidu eli rehu on vihreää koko talven. Happoa ei pysty käyttää kun säilöntäaineannostelijan tiivisteet ei niitä kestä. Eli muita vaihtoehtoja... Kofasil, safesil vai jotain muuta. Vai vedänkö rehut paaliin ilman mitään aineita...
Vuodesta 2001 lähtien sato kuin sato, kuiva tai märkä. Aina joskus talvella tulee mieleen , että voishan sitä jotain kokeella mutta on kokeet jääneet. Kokeile nyt sinäkin ajaa ilman :)
Niin tuolle käyttämättömyydelle ei löydy mitään faktaa, mutta jos pistää vaan laiskuuden piikkiin.
-
On tullu kans 10 vuotta tehtyä ilman aineita. Jos ei tuu reikiä niin hyvin säilyy ilmanki.
-
90 luvun alusta on paaleja tehty ja isännyyden vaihduttua aloin käyttää säilöntäainetta. Säilyyhän ne paalit jos ei reikiä tule. Ei se säilöntäaine siihen auta jos muovia on liian vähän tai reikiä. Pilaantuuhan se rehu silloin... Säilöntäaineen kanssa rehusta tulee käymislaadultaan parempaa millä on aperuokinnassa iso merkitys. Lämpimillä keleillä ape ei lämpiä lähellekään niin nopeasti. Yksi suuri ongelma on se jos/kun rehu pääsee liian kuivaksi joka aiheuttaa sitten ongelmia myöhemmässä vaiheessa...
-
90 luvun alusta on paaleja tehty ja isännyyden vaihduttua aloin käyttää säilöntäainetta. Säilyyhän ne paalit jos ei reikiä tule. Ei se säilöntäaine siihen auta jos muovia on liian vähän tai reikiä. Pilaantuuhan se rehu silloin... Säilöntäaineen kanssa rehusta tulee käymislaadultaan parempaa millä on aperuokinnassa iso merkitys. Lämpimillä keleillä ape ei lämpiä lähellekään niin nopeasti. Yksi suuri ongelma on se jos/kun rehu pääsee liian kuivaksi joka aiheuttaa sitten ongelmia myöhemmässä vaiheessa...
Mitä ongelmaa tuo kuivuus teettää? Joillakin tutuilla tuntuu olevan ensiarvoisen tärkeää, että rehu saadaan kuivana, siis todella kuivana talteen. Tosin niilläkin ihan normi erillisruokinta. Mä nyt oon niin hätäänen , että harvoin se oikein kuivaa on. Nyt ainakin huomannut , että 3,20 karhokin kuivaa melko heikosti entiseen 2,80 tai 2,40 verrattuna. 2,40 jäljeltä tulee tehtyä "kuivaa heinää" ilman pöyhimistä. Aina ajatellut, että niittotuore on parempaa kuin vesimärkä, mutta niittotuore on hieman liian märkää ollakseen sopivaa. Tai ei kait tuossakaan mitään muuta, mutta niittotuoreesta niitä pallukoita tulee vaan reilusti enemmän, kuin vähänkin kuivahtaneesta. Ennen kun tarkkuussilppurilla tehtiin rehut pienelle karjalle, niin varmin konsti pilata kaikki oli antaa kuivaa rehun liikaa. Mutta siinä rehu lämpeni jo aumassa saati sitten tornissa. Ja tuossakin se rintaman liian hidas eteneminen oli syy. Joten tuohon ketjuun verrattuna paaliin siirtyminen minimoi pilaantumis tappiot. Tosin siitä ruokinnallisesta erovaisuudesta en osaa sanoa. Noista tarkkuussilppuri rehu ajoista tuotokset on tainnut lähes kaksinkertaistua, mutta johtunee ihan muusta kuin tuorerehusta.
-
Bonsilage forte on ollut paras kokeilluista,märällä rehulla biologisista.Säilyyhän se rehu paalissa ilöman aineitakin,mutta säilyykös samainen rehu paalin ulkopuolella.
-
Bonsilage forte on ollut paras kokeilluista,märällä rehulla biologisista.Säilyyhän se rehu paalissa ilöman aineitakin,mutta säilyykös samainen rehu paalin ulkopuolella.
Vuorokauden kuluttua sen on jo paskaa. Tosin lehmän läpi menneenä. Joskus vähän Artturi analyysin alhaisia arvosanoja mietiskellyt. Korkea Ph ja matala kuiva-aine pitoisuus. Maittavaa ja lypsättävää rehuakin, mutta kuulemma helppoa lämpenemään. No appeessa tuosta tietysti on haittaa jos ape kestää useita vuorokausia. Sen puolivuorokautta se Artturin 6tai 7 paali kyllä pysyy viileänä ja varmaan pitempäänkin. Tuosta lämpeämisestä on aika turha edes puhua paaleilla , auma jne aiheuttaa jo unettomia öitä. Kokemusta on ja kyllä näistä kuulee vieläkin … koko tilan rehut muutamas tunnis kunnon ketjulla kasalle ja sitten ongelmat syötössä.
-
6-7 rehua lehmä ei koskaan syö niinkuin paremman arvosanan rehuja,syönti tahtoo jäädä liian alhaiseksi.
-
Rehun ollessa liian kuivaa ei tapahdu käytännössä minkäänlaista fermentoitumista. Silloin rehuun jää yleensä liian paljon sokeria, mikä aiheuttaa omat ongelmansa ruokinnassa. Sokeri vielä kiihdyttää entisestään lämpenemistä jos/kun sellaista ehtii tapahtua. Appeen kanssa noiden rehujen kanssa tulee ongelmia eniten. Kesällä piti laittaa happoa appeeseen että sai säilymään syömiskelpoisena vuorokauden verran.
Lisäksi kuivat rehut työllistää siinäkin että appeeseen pitää laittaa vettä. Siinäkin menee oma aikansa kun paloletkulla päästää muutamasataa litraa vettä... Paras olisi kun rehun kuiva-aine olisi 30-40 välissä. Silloin säilönnällinen laatu on hyvä eikä ole liian märkää jolloin jäätyisi. Mutta niin kuin jokainen rehua tekevä tietää että se esikuivatuksen hallinta ei aina onnistu ihan tavoitteiden mukaisesti...
-
Nykyään on paljon yli 2oosokeri rehueriä.Itse pidän tuohon syynä huonoa kasvua.Kasvu kun pysähtyy kylmyyden kuivuuden takia,sokeri nousee,valk.usein laskee.Ulkomaillahan pyritään korkeaan sokeriin,en tiedä miten he pärjäävät ruokinnassa tuon kanssa.