Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: KT - 09.03.09 - klo:19:32
-
Uutisissa mainitsi jotain MTT:n tutkimuksesta jonka mukaa ab-alueen maidontuotannon kannatavuus samaa luokkaa kuin esim c2 alueella. Ei löydy netistä kyseistä tutkimusta.
-
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito
-
Jooo ja mikäli A/B alueen viljelijät saa päättää, niin se ei koskaan tulekkaan julkisesti nettiin tai minnekään muuallekkaan ...
-
2007 Lypsykarjatalous kannattavuuskerroin
A-alue 0.58
B-alue 0.52
C2-alue 0.55
Jos tuosta jotain voi tulkita....mutta luvut on noin ;)
-
2007 Lypsykarjatalous kannattavuuskerroin
A-alue 0.58
B-alue 0.52
C2-alue 0.55
Jos tuosta jotain voi tulkita....mutta luvut on noin ;)
On on ja niitä lukuja ei voi kiistää. Jopihopi vois vielä ettiä kuinka paljon enemmän vierastyövoimaa ja koneita ab-alueen tilat käyttää...
-
2007 Lypsykarjatalous kannattavuuskerroin
A-alue 0.58
B-alue 0.52
C2-alue 0.55
Jos tuosta jotain voi tulkita....mutta luvut on noin ;)
On on ja niitä lukuja ei voi kiistää. Jopihopi vois vielä ettiä kuinka paljon enemmän vierastyövoimaa ja koneita ab-alueen tilat käyttää...
Mää käytän orjatyövoimaa ;D ;D
Eli siis tyypillistä sukutilatäpinöintiä....
-
2007 Lypsykarjatalous kannattavuuskerroin
A-alue 0.58
B-alue 0.52
C2-alue 0.55
Jos tuosta jotain voi tulkita....mutta luvut on noin ;)
On on ja niitä lukuja ei voi kiistää. Jopihopi vois vielä ettiä kuinka paljon enemmän vierastyövoimaa ja koneita ab-alueen tilat käyttää...
Vai päinvatsoin kun eiksö nyt ole niin että ab-sikatilat saavat jäjrettömän suuret invetsointitukensa ja mathvat peltopuoletla tulevat koksonaistukihyötsnä hukattua ylkisuuriin peltokoneinvetsointeihin niin eikös tämän sitten luulis olvan päinvastion kun kerran c-alueella on ne kokreammet tuet nautapuolella jopihopinkin mukana siis pajlo kokreammat kuin ab-alueella niin nyt c-tilojen kuuluisis hukata rahat ylsisuuriin koneisin ja muuhun selaiseen.
-
2007 Lypsykarjatalous kannattavuuskerroin
A-alue 0.58
B-alue 0.52
C2-alue 0.55
Jos tuosta jotain voi tulkita....mutta luvut on noin ;)
No, eipä noissa eroa ole ....
-
Luvut ja niiden tulkinta... Tämä aina vähän miten asioita ajattelee mutta minusta hyvä tunnusluku on tuo että paljonko tuet on liikevaihdosta ja Taloustohtorista otettuna lypsykarjatiloille vuodelta 2007 saadaan seuraava taulukko:
C2 C1 B A
Tuet 52 100 48 000 41 800 48 200
Liikevaihto 139 600 132 800 127 000 161 000
37% 36% 33% 30%
Mutta millaisia johtopäätöksiä tästä voi vetää? Yhdistettynä edellisiin eli siihen kannattavuuskertoimen eroihin niin esimerkiksi sen että C-alue tarvitsee enemmän tukea että kannattavuus olisi edes samalla tasolla. Mutta yksi kiistaton johtopäätös joka tästä mielestäni voidaan vetää on että C-alue saa enemmän tukia suhteessa tuotantoon. Sitä ei mielestäni kukaan voi kiistää. Että jos joku väittää että ab-alueen tuet saman verran eikä tukieroa ole niin se on mielestäni kyllä täyttä potaskaa.
Näyttää siltä että ab-alueella on tehty niinkuin on kehotettu. Otetaan tuottoa markkinoilta, siitähän tämä juuri kertoo että tukien osuus liikevaihdosta on pienempi. Ja se on tervettä ja niin pitäisi olla sillä mitä pienempi on tukiriippuvuus niin sitä varmemmalla pohjalla ollaan poliittisten päätöksien tekijöiltä. Montaa muutakin asiaa tietysti voisi päätellä kuten että ab-tuottajat ovat ahkerampia ja osaavampia koska saavat saman taloudellisen tuloksen eli katetta pienemmälläkin tukimäärällä mutta se on ehkä liioittelua.
Mutta yhtä kaikki jos arvaan mitä aloittaja on ajanut takaa että ab-alue ei mitään tukia tarvitse tai että tukieroa ei ole olemassakaan vaan turhaa urputusta ja näin voisi mielestäni avauksen sävystä ja muutamasta muusta kirjoittajan tekstistä päätellä niin siinä kyllä kirves kopsahtaa puun sijasta kiveen sillä luvut vaikka kertovatkin että alueiden kannattavuus saman tasoinen niin samalla tavalla luvuista voinee päätellä että c-alueella kannattavuus tulee tuista ja ab-alueella ahkeruudesta ja ammattitaidosta?
Niin, vai voisko sittenkin olla että siellä ab -alueella on vaan yksinkertaisesti keskimäärin paremmat olosuhteet? Pellot lähempänä, isommat lohkokoot, lyhyemmät etäisyydet, paremmat sadot, ilmasto suotuisampi, suotuisammat olosuhteet yksikkökoon kasvattamiseen(yksinkertaisesti enemmän peltoa maapinta-alasta) + muut synergiaedut ju nou. Voisko nuo kaikki tekijät yhteenlaskettuna selittää noita eroja? Jos vois niin silloinhan pohjoisen suuremmille tuille on perusteet.
Sori vaan, minä en usko siihen että etelän viljelijä olis yhtään sen parempi ammatissaan kuin pohojoisen viljelijä, noin siis KESKIMÄÄRIN. Erot tuppaavat tasoittua kun tarkastelujoukko kasvaa.
Jos tuosta tekstistäsi poistaa kaikki omat mielipiteesi niin jää jäljelle:"Mutta yksi kiistaton johtopäätös joka tästä mielestäni voidaan vetää on että C-alue saa enemmän tukia suhteessa tuotantoon".
-
Jos tuosta tekstistäsi poistaa kaikki omat mielipiteesi niin jää jäljelle:"Mutta yksi kiistaton johtopäätös joka tästä mielestäni voidaan vetää on että C-alue saa enemmän tukia suhteessa tuotantoon".
Erittäin hyvä huomio ja juuri se oli jutun pointti! Loppu oli tahallista kärjistystä johtuen pitkälti KTn avauksen sävystä + parista muusta jutusta samassa sävyssä toisissa ketjuissa sekä emo-heikin jatkokommentista. Tyylipuhdas provo siis. Mutta löysit sen olennaisimman asian, hyvä näin. Suhtaudun muutenkin osin varauksella näihin MTTn lukuihin tai en lukuihin sinänsä vaan niistä yksioikoisesti vedettyihin johtopäätöksiin ja se oli tämän provon toinen pointti.
Minähän se tämän agronetin pahin provosoija olen, kiitos kunniasta. ;D Eiköhän ne oon ihan muualla.
-
AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.
-
AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.
Minunkin mielestä se tuntuu korkealta. Itselläni 2007 29% ja 2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....
-
AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.
Minunkin mielestä se tuntuu korkealta. Itselläni 2007 29% ja 2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....
Johtuu kummalakin alueela siitä että osalla porukasta on peltoa suhteessa eläimiin paljon.
Näin silloin kun tilatukisysteemisekamelskaluotiin taulukon.
20 lehmää ja 30 hehtaaria peltoa ja 150000 litraa maitoa menetti muistaakseni jonkun 5000€ saato olla vähän enemmänkin.
Jos peltoa olikin muistaakseni 60 hehtaaria niin tienasi 10000€ enemän.
Nykyinen järjestelmä ei suosi tehokkuuta niin hyvin kuin entinen, kun tuet tulee pääsäntöisesti pellon kautta.
-
AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.
Minunkin mielestä se tuntuu korkealta. Itselläni 2007 29% ja 2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....
Johtuu kummalakin alueela siitä että osalla porukasta on peltoa suhteessa eläimiin paljon.
Näin silloin kun tilatukisysteemisekamelskaluotiin taulukon.
20 lehmää ja 30 hehtaaria peltoa ja 150000 litraa maitoa menetti muistaakseni jonkun 5000€ saato olla vähän enemmänkin.
Jos peltoa olikin muistaakseni 60 hehtaaria niin tienasi 10000€ enemän.
Nykyinen järjestelmä ei suosi tehokkuuta niin hyvin kuin entinen, kun tuet tulee pääsäntöisesti pellon kautta.
Niin. Mutta ymmärrätte nyt mitä tarkoitan että voidaanko kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä näiden keskiarvolukujen tai muidenkaan lukujen perusteella kun aineistossa olevat tilat voivat olla jotakin muuta kun vaikka oma tila. Niin kuin tässäkin Makella tuki-% < 25 ja derBauer 29%. Ero säilyi silti että c2:lla suurempi kuin ab mutta luku jotakin muuta kuin tuo keskiarvoluku. Täytyisi tietää tiloista paljon enemmän ja millaiset tilat aineistossa jne. Tässäkin aineistossa on mukana 20-30 a-alueen tilaa, b-alueelta 30-40, c1:ltä 80-90 ja c2:lta 150-160. Pelkästään jo se että millaiset tilat tässä sattuvat a-aluetta edustamaan voi aiheuttaa virhettä vaikka miten korjattaisiin kun pieneen joukkoon sattuu mukaan sopivat tilat sekä hyvässä että pahassa. Mutta uskoisin silti että aineistosta ja laskutavasta riippumatta tukiero alueiden välille jää silti.
Tässä pitäisi enneminkin olla hyvillään tukien pienestä osuudesta suhteessa liikevaihtoon.
Se kertoo tilan tehokkuudesta.
Itkeminen siitä että joku saa enemmän tukia kuin toinen on minusta vähän outoa, olisiko parempi että tilan tulot olisi eu:sta ja valtiosta enemmän riipuvaisia?
Mitä pienempi osuus liikevaihdosta on tukien osuus, sitä todennäköisemmin tila selviäisi siinäkin tilanteessa että tuet loppuu. Kun valtion ja eu:n aivoituksia ei voi ennustaa etukäteen.
-
Itkemisestä sano mitään mutta asian voi myös ajatella niin että tuetaanko tuilla tehotonta tuotantoa ja tulisivatko tuet paremmin hyödynnetyiksi jos ne kohdennettaisiin samanlaisina kaikille jolloin tehokkaat tilat saisivat niistä parhaan hyödyn? Mutta miettiähän aina voi kunhan siitä ei saa päänsärkyä? Ja juuri tuo on erittäin totta että mitä pienempi osuus liikevaihdosta on tukien osuus niin sitä varmemmalla pohjalla tila on. Tukien pysyvyyteen tai tasoon kun ei todellakaan voi luottaa. Lama voi vaikuttaa kansallisten tukien tasoon paljonkin, edellisenkin aikana muistaakseni laman takia niitä leikattiin että saapa nähdä.
Ajatusmallisi on vähän outo. Haluaisit yhtenäistää tuet ympäri suomea että tehokkaat tilat saisi niistä parhaan hyödyn irti? Tuossahan on valtava ristiriita. Haluat että tukipolitiikka tukee tehokkuutta mutta samalla että kaikki, myös tehottomat tilat saavat tukea. Eikös tukipolitiikan pitäisi mennä siihen suuntaan että tuetaan tehokkuutta, paikasta riippumatta? Eli kaikennäköinen näennäisviljely pitäisi kitkeä pois.
-
Itkemisestä sano mitään mutta asian voi myös ajatella niin että tuetaanko tuilla tehotonta tuotantoa ja tulisivatko tuet paremmin hyödynnetyiksi jos ne kohdennettaisiin samanlaisina kaikille jolloin tehokkaat tilat saisivat niistä parhaan hyödyn? Mutta miettiähän aina voi kunhan siitä ei saa päänsärkyä? Ja juuri tuo on erittäin totta että mitä pienempi osuus liikevaihdosta on tukien osuus niin sitä varmemmalla pohjalla tila on. Tukien pysyvyyteen tai tasoon kun ei todellakaan voi luottaa. Lama voi vaikuttaa kansallisten tukien tasoon paljonkin, edellisenkin aikana muistaakseni laman takia niitä leikattiin että saapa nähdä.
Ajatusmallisi on vähän outo. Haluaisit yhtenäistää tuet ympäri suomea että tehokkaat tilat saisi niistä parhaan hyödyn irti? Tuossahan on valtava ristiriita. Haluat että tukipolitiikka tukee tehokkuutta mutta samalla että kaikki, myös tehottomat tilat saavat tukea. Eikös tukipolitiikan pitäisi mennä siihen suuntaan että tuetaan tehokkuutta, paikasta riippumatta? Eli kaikennäköinen näennäisviljely pitäisi kitkeä pois.
Tehokkuuden tukeminen ilman tolkutonta byrogratiaa on mahdotonta.
Suurinpiirtein ainoa keino olisi tuotantoon sidottu tuki mikä palkitsisi tehokkuden ja se on tällä hetkellä kielettyjen listalla.
Kaikki peltotuet lisäävät kustannuksi pääomitumalla peltoon ja kannustamalla tehottomuuteen.
-
eikö tukia voisi maksaa tuotettua kiloa kohti-vai onko liian simppeli malli??
-
eikö tukia voisi maksaa tuotettua kiloa kohti-vai onko liian simppeli malli??
EU ei tuu hyväksymään tuotantoon sidottuja tuki vaan haluaa niistä eroon
-
Ajatusmallisi on vähän outo. Haluaisit yhtenäistää tuet ympäri suomea että tehokkaat tilat saisi niistä parhaan hyödyn irti? Tuossahan on valtava ristiriita. Haluat että tukipolitiikka tukee tehokkuutta mutta samalla että kaikki, myös tehottomat tilat saavat tukea. Eikös tukipolitiikan pitäisi mennä siihen suuntaan että tuetaan tehokkuutta, paikasta riippumatta? Eli kaikennäköinen näennäisviljely pitäisi kitkeä pois.
Miten sen nyt ottaa. Jos kaikki tilat saavat saman tuen niin kilpailu hoitaa automaattisesti sen että vain tehokkaimmat tilat jäävät jäljelle ja jatkavat tuotantoa. Jos sen sijaan tuki määräytyy vaikka aluekohtaisesti niinkuin nyt niin paremman tuen alueella tehottomampi tila saattaa jatkaa tuotantoa kun taas samaan aikaan tehokkaampi tila alemman tuen alueella ei pärjää. Mutta jos tuki olisi kaikille samalla perusteella ja saman tasoinen niin tehokkaimmat tilat jäävät jäljelle. Helpompi tapa se olisi kuin se että kehitettäisiin hallinnon puolesta jonkinlainen tilakohtainen tehokkuusmittari ja sitten näennäisviljelijät saisivat mittarissa sellaiset lukemat että eivät saisi tukea ja tehokkaat saisivat mutta olisi huomattavasti byrokraattisempi ja vaikeampi asia jo pelkkä tehokkuusmittarin määrittely. Euro sen sijaan on selkeä ja lahjomaton mittari ja konsultti.
Jooo, mutta EU ei salli tuotakaan, eli koko Suomea ei saa samojen tukien piiriin nykyisten EU säännösten mukaan.
EU hyväksyy nimenomaan alueellisin perustein jaettavan tuen, jolloin siitä seuraa, että eri alueet saa erillaisia tukia.
Kuten on esim. vuoristoalueet nykyisessä EU:ssa.
-
Jooo, mutta EU ei salli tuotakaan, eli koko Suomea ei saa samojen tukien piiriin nykyisten EU säännösten mukaan.
EU hyväksyy nimenomaan alueellisin perustein jaettavan tuen, jolloin siitä seuraa, että eri alueet saa erillaisia tukia.
Kuten on esim. vuoristoalueet nykyisessä EU:ssa.
Ei sallii 142-tuiken alenta,misen ihan kasnallisella päätööksellä koska se määritä vain maksimin eikä minmiä eli ihan kasnallisilla päätöksillä voidaan 142-tukiea alentamalla savuttaa tilane jossa tukitaso on samma koko maasa.
-
Jooo, mutta EU ei salli tuotakaan, eli koko Suomea ei saa samojen tukien piiriin nykyisten EU säännösten mukaan.
EU hyväksyy nimenomaan alueellisin perustein jaettavan tuen, jolloin siitä seuraa, että eri alueet saa erillaisia tukia.
Kuten on esim. vuoristoalueet nykyisessä EU:ssa.
Ei sallii 142-tuiken alenta,misen ihan kasnallisella päätööksellä koska se määritä vain maksimin eikä minmiä eli ihan kasnallisilla päätöksillä voidaan 142-tukiea alentamalla savuttaa tilane jossa tukitaso on samma koko maasa.
eu vaati 142 paketin täysimääristä maksamista ja on usein antanut suomelle moitteita paketin vajaakäytöstä. Lisäksi on ehto 141 tuessa että 141 tukea saa maksaa vasta kun 142 tuki on maksettu täysimäärisenä. Esimerkisi nyt suomen aloittesta tehty sikatilojen tuotannon irroittaminen alentaa sikatilojen tukea, ja kun eu pitää kiinni sovitusta täysimääräisyys ehdosta niin kohdentamatonta tukea on tarjolla 142 paketissa ja sitä markkinoidaan kovalla työllä neuvoteltuna lisämaksuvaltuutena maitotilojen vaalikarjalle.
-
AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.
Minunkin mielestä se tuntuu korkealta. Itselläni 2007 29% ja 2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....
Johtuu kummalakin alueela siitä että osalla porukasta on peltoa suhteessa eläimiin paljon.
Näin silloin kun tilatukisysteemisekamelskaluotiin taulukon.
20 lehmää ja 30 hehtaaria peltoa ja 150000 litraa maitoa menetti muistaakseni jonkun 5000€ saato olla vähän enemmänkin.
Jos peltoa olikin muistaakseni 60 hehtaaria niin tienasi 10000€ enemän.
Nykyinen järjestelmä ei suosi tehokkuuta niin hyvin kuin entinen, kun tuet tulee pääsäntöisesti pellon kautta.
Niin. Mutta ymmärrätte nyt mitä tarkoitan että voidaanko kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä näiden keskiarvolukujen tai muidenkaan lukujen perusteella kun aineistossa olevat tilat voivat olla jotakin muuta kun vaikka oma tila. Niin kuin tässäkin Makella tuki-% < 25 ja derBauer 29%. Ero säilyi silti että c2:lla suurempi kuin ab mutta luku jotakin muuta kuin tuo keskiarvoluku. Täytyisi tietää tiloista paljon enemmän ja millaiset tilat aineistossa jne. Tässäkin aineistossa on mukana 20-30 a-alueen tilaa, b-alueelta 30-40, c1:ltä 80-90 ja c2:lta 150-160. Pelkästään jo se että millaiset tilat tässä sattuvat a-aluetta edustamaan voi aiheuttaa virhettä vaikka miten korjattaisiin kun pieneen joukkoon sattuu mukaan sopivat tilat sekä hyvässä että pahassa. Mutta uskoisin silti että aineistosta ja laskutavasta riippumatta tukiero alueiden välille jää silti.
Tästä oli puhetta sikasektorilla kun ab alueen sikatilojen koneksutannus oli 350 e/ha suurempi vuodessa ja henkilöstöpalkkaankin käytetään ab alueen sikatiloilla 15000 euroa enemmän ja kuitenkin tehdään itse 800 tuntia vähemmän töitä kuin c alueella. Eli siis varsin suuret erot. Nimimerkki JakkeJäyhä pirautti MTTeen ja kysyi asiasta, on vissiin painotettu keskiarvo, eli alueen tilojen keskiarvosta paljon poikkeavaa tilaa ei huomioida lopullisten keskiarvojen laskennassa. Eli nuo tilat joista lopullinen keskiarvo lasketaan, niin edustavat kaikkia tiloja parhaiten ja niillä poikkemaa kesiarvoista vähiten.
-
Niin, vai voisko sittenkin olla että siellä ab -alueella on vaan yksinkertaisesti keskimäärin paremmat olosuhteet? Pellot lähempänä, isommat lohkokoot, lyhyemmät etäisyydet, paremmat sadot, ilmasto suotuisampi, suotuisammat olosuhteet yksikkökoon kasvattamiseen(yksinkertaisesti enemmän peltoa maapinta-alasta) + muut synergiaedut ju nou. Voisko nuo kaikki tekijät yhteenlaskettuna selittää noita eroja? Jos vois niin silloinhan pohjoisen suuremmille tuille on perusteet.
Synergiaa etelässä löytyy paljonkin. Kuten halvat pellon ostohinnat alkaen 12.000 ja ylöspäin. Halvat vuokrat alkaen 500 ja ylöspäin. Paljon mukavia naapureita kannustamassa pellon reunalla lannanlevitysaikaan. Poutivat savet joilla toisenkin nurmisadon saanti tuottaa joskus vaikeuksia. Tuossahan noita kustannustasoa alentavia ja kilpailukykyä parantavia tekijöitä jo muutama olikin?
-
AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.
Minunkin mielestä se tuntuu korkealta. Itselläni 2007 29% ja 2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....
Johtuu kummalakin alueela siitä että osalla porukasta on peltoa suhteessa eläimiin paljon.
Näin silloin kun tilatukisysteemisekamelskaluotiin taulukon.
20 lehmää ja 30 hehtaaria peltoa ja 150000 litraa maitoa menetti muistaakseni jonkun 5000€ saato olla vähän enemmänkin.
Jos peltoa olikin muistaakseni 60 hehtaaria niin tienasi 10000€ enemän.
Nykyinen järjestelmä ei suosi tehokkuuta niin hyvin kuin entinen, kun tuet tulee pääsäntöisesti pellon kautta.
Niin. Mutta ymmärrätte nyt mitä tarkoitan että voidaanko kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä näiden keskiarvolukujen tai muidenkaan lukujen perusteella kun aineistossa olevat tilat voivat olla jotakin muuta kun vaikka oma tila. Niin kuin tässäkin Makella tuki-% < 25 ja derBauer 29%. Ero säilyi silti että c2:lla suurempi kuin ab mutta luku jotakin muuta kuin tuo keskiarvoluku. Täytyisi tietää tiloista paljon enemmän ja millaiset tilat aineistossa jne. Tässäkin aineistossa on mukana 20-30 a-alueen tilaa, b-alueelta 30-40, c1:ltä 80-90 ja c2:lta 150-160. Pelkästään jo se että millaiset tilat tässä sattuvat a-aluetta edustamaan voi aiheuttaa virhettä vaikka miten korjattaisiin kun pieneen joukkoon sattuu mukaan sopivat tilat sekä hyvässä että pahassa. Mutta uskoisin silti että aineistosta ja laskutavasta riippumatta tukiero alueiden välille jää silti.
Tästä oli puhetta sikasektorilla kun ab alueen sikatilojen koneksutannus oli 350 e/ha suurempi vuodessa ja henkilöstöpalkkaankin käytetään ab alueen sikatiloilla 15000 euroa enemmän ja kuitenkin tehdään itse 800 tuntia vähemmän töitä kuin c alueella. Eli siis varsin suuret erot. Nimimerkki JakkeJäyhä pirautti MTTeen ja kysyi asiasta, on vissiin painotettu keskiarvo, eli alueen tilojen keskiarvosta paljon poikkeavaa tilaa ei huomioida lopullisten keskiarvojen laskennassa. Eli nuo tilat joista lopullinen keskiarvo lasketaan, niin edustavat kaikkia tiloja parhaiten ja niillä poikkemaa kesiarvoista vähiten.
Etelän miehet ja naiset käy tilan ulkopuolella paikkaamassa tukivajetta, jolloin rengit tekee tilalla ja koneissa täytyy olla potkua, että ehtii kaikki peltohommat kesäloman aikana ;)
-
AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.
Minunkin mielestä se tuntuu korkealta. Itselläni 2007 29% ja 2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....
Johtuu kummalakin alueela siitä että osalla porukasta on peltoa suhteessa eläimiin paljon.
Näin silloin kun tilatukisysteemisekamelskaluotiin taulukon.
20 lehmää ja 30 hehtaaria peltoa ja 150000 litraa maitoa menetti muistaakseni jonkun 5000€ saato olla vähän enemmänkin.
Jos peltoa olikin muistaakseni 60 hehtaaria niin tienasi 10000€ enemän.
Nykyinen järjestelmä ei suosi tehokkuuta niin hyvin kuin entinen, kun tuet tulee pääsäntöisesti pellon kautta.
Niin. Mutta ymmärrätte nyt mitä tarkoitan että voidaanko kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä näiden keskiarvolukujen tai muidenkaan lukujen perusteella kun aineistossa olevat tilat voivat olla jotakin muuta kun vaikka oma tila. Niin kuin tässäkin Makella tuki-% < 25 ja derBauer 29%. Ero säilyi silti että c2:lla suurempi kuin ab mutta luku jotakin muuta kuin tuo keskiarvoluku. Täytyisi tietää tiloista paljon enemmän ja millaiset tilat aineistossa jne. Tässäkin aineistossa on mukana 20-30 a-alueen tilaa, b-alueelta 30-40, c1:ltä 80-90 ja c2:lta 150-160. Pelkästään jo se että millaiset tilat tässä sattuvat a-aluetta edustamaan voi aiheuttaa virhettä vaikka miten korjattaisiin kun pieneen joukkoon sattuu mukaan sopivat tilat sekä hyvässä että pahassa. Mutta uskoisin silti että aineistosta ja laskutavasta riippumatta tukiero alueiden välille jää silti.
Tästä oli puhetta sikasektorilla kun ab alueen sikatilojen koneksutannus oli 350 e/ha suurempi vuodessa ja henkilöstöpalkkaankin käytetään ab alueen sikatiloilla 15000 euroa enemmän ja kuitenkin tehdään itse 800 tuntia vähemmän töitä kuin c alueella. Eli siis varsin suuret erot. Nimimerkki JakkeJäyhä pirautti MTTeen ja kysyi asiasta, on vissiin painotettu keskiarvo, eli alueen tilojen keskiarvosta paljon poikkeavaa tilaa ei huomioida lopullisten keskiarvojen laskennassa. Eli nuo tilat joista lopullinen keskiarvo lasketaan, niin edustavat kaikkia tiloja parhaiten ja niillä poikkemaa kesiarvoista vähiten.
Etelän miehet ja naiset käy tilan ulkopuolella paikkaamassa tukivajetta, jolloin rengit tekee tilalla ja koneissa täytyy olla potkua, että ehtii kaikki peltohommat kesäloman aikana ;)
Tukivaje kyseisellä sektorilla on ollut c-alueella. C alueen kokonaistuet saattavat nousta korkeammaksi 2014.
Mutta tietenkin jos koneissa tarvitaan jollakin alueella enemmän potkua kuin toisaalla, niin se näkyy noissa tutkimustuloksissa.
-
Koitin löytää Kannattavuuskirjanpitotilojen taustatietoa. mm Kannattavuuskirjanpitotilojen koko ja lukumäärä tukialueittain ja suhde tukialueen keskimääräisiin arvoihin.
Taloustohtorin perusteella on vaikea jollei mahdotonta arvioida "tutkimuksen" tunnuslukuja
-
Koitin löytää Kannattavuuskirjanpitotilojen taustatietoa. mm Kannattavuuskirjanpitotilojen koko ja lukumäärä tukialueittain ja suhde tukialueen keskimääräisiin arvoihin.
Taloustohtorin perusteella on vaikea jollei mahdotonta arvioida "tutkimuksen" tunnuslukuja
jopohopo ne sinulle arvioi, vaikka pilvenreunasta katsomalla ;D
Edelleen ainut oikea menetelmä verrata tukialueiden tilojen taloutta on ottaa käsittelyyn samankokoiset tilat eri alueilta. Lopputulokseen otettava mukaan seuraavana oikea satotasojen vaihtelu sekä vallitseva tilakoko, joka on nyt täysin eri kuin tukijärjestelmää laadittaessa 94 -95. Ajanhukkaa on enää lukea MTT:tä, koska sen tulkitseminen vaatisi pääsemistä kiinni tilatason tietoihin.
-
Koitin löytää Kannattavuuskirjanpitotilojen taustatietoa. mm Kannattavuuskirjanpitotilojen koko ja lukumäärä tukialueittain ja suhde tukialueen keskimääräisiin arvoihin.
Taloustohtorin perusteella on vaikea jollei mahdotonta arvioida "tutkimuksen" tunnuslukuja
jopohopo ne sinulle arvioi, vaikka pilvenreunasta katsomalla ;D
Edelleen ainut oikea menetelmä verrata tukialueiden tilojen taloutta on ottaa käsittelyyn samankokoiset tilat eri alueilta. Lopputulokseen otettava mukaan seuraavana oikea satotasojen vaihtelu sekä vallitseva tilakoko, joka on nyt täysin eri kuin tukijärjestelmää laadittaessa 94 -95. Ajanhukkaa on enää lukea MTT:tä, koska sen tulkitseminen vaatisi pääsemistä kiinni tilatason tietoihin.
Mitä hyötyä on noiden tutkimisesta, kun tukialue jako on luotu eri perusteilla.
-
Mitä hyötyä on noiden tutkimisesta, kun tukialue jako on luotu eri perusteilla.
Keksustan kannatusken %-osudella? ;) :D ;D >:( :o :'(
-
Mitä hyötyä on noiden tutkimisesta, kun tukialue jako on luotu eri perusteilla.
Keksustan kannatusken %-osudella? ;) :D ;D >:( :o :'(
Juuri näin :'( eikä todellakaan minkään olosuhde-erojen perusteella >:(
-
Mitä hyötyä on noiden tutkimisesta, kun tukialue jako on luotu eri perusteilla.
Keksustan kannatusken %-osudella? ;) :D ;D >:( :o :'(
Juuri näin :'( eikä todellakaan minkään olosuhde-erojen perusteella >:(
C-alueille on selkeät määritelmät, kasvukausi<180vrk, lämpösumma, kunnan peltopinta-alan% osuus koko pinta-alasta, alueen asukastiheys, tiluskoko, satotaso, yms Nämä kaikki on kuitenkin on sivuutettu sikatilojen osalta ja sikatila ab alueella on kuitannut suuremmat kokonaistuet eu jäsenyyden aikana.
-
Mitä hyötyä on noiden tutkimisesta, kun tukialue jako on luotu eri perusteilla.
Keksustan kannatusken %-osudella? ;) :D ;D >:( :o :'(
Juuri näin :'( eikä todellakaan minkään olosuhde-erojen perusteella >:(
Kevät lähenee.Koitetaan seurata olosuhde eroa koska kylvöille lähdetään.Epäilen kovasti etten ole ensimmäisten joukossa,vaikka kylän eka aina olenkin.
-
Koitin löytää Kannattavuuskirjanpitotilojen taustatietoa. mm Kannattavuuskirjanpitotilojen koko ja lukumäärä tukialueittain ja suhde tukialueen keskimääräisiin arvoihin.
Taloustohtorin perusteella on vaikea jollei mahdotonta arvioida "tutkimuksen" tunnuslukuja
jopohopo ne sinulle arvioi, vaikka pilvenreunasta katsomalla ;D
Edelleen ainut oikea menetelmä verrata tukialueiden tilojen taloutta on ottaa käsittelyyn samankokoiset tilat eri alueilta. Lopputulokseen otettava mukaan seuraavana oikea satotasojen vaihtelu sekä vallitseva tilakoko, joka on nyt täysin eri kuin tukijärjestelmää laadittaessa 94 -95. Ajanhukkaa on enää lukea MTT:tä, koska sen tulkitseminen vaatisi pääsemistä kiinni tilatason tietoihin.
Tällä menetelmällä ei valitettavasti päästä yhtään mihinkään, paitsi nähdään näiden kahden tilan väliset erot ja yhteneväisyydet. Mitä hyötyä tästä sitten kenellekkään on, jää minulle epäselväksi. Kannattavuuskirjanpitotiloja on kuitenkin sen verran, että niistä voidaan tehdä koko maata koskevia johtopäätöksiä.
Optimi tilanne olisi, jos kaikki tilat kuuluisivat kannattavuuskirjanpitoon. Tällöin ei tulis epäselvyyttä yleistettävyydestä...
-
180 vrk kasvukautta ei täyty keskiarvovuonna Suomessa missään.
-
Mitä hyötyä on noiden tutkimisesta, kun tukialue jako on luotu eri perusteilla.
Keksustan kannatusken %-osudella? ;) :D ;D >:( :o :'(
Juuri näin :'( eikä todellakaan minkään olosuhde-erojen perusteella >:(
Kevät lähenee.Koitetaan seurata olosuhde eroa koska kylvöille lähdetään.Epäilen kovasti etten ole ensimmäisten joukossa,vaikka kylän eka aina olenkin.
No eipä tässä mitään kiirettä vielä ole, luntahan on vielä metrin verran ????