Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: supersammakko - 02.11.18 - klo:07:48
-
Kylvökonekeskustelu lähti lapasesta ja sivusi tätä aihetta, niin tehdään oma topicci. Minkälaisilla vehkeillä me tulevaisuudessa tehdään töitä?
Itse uskon että työkoneiden autonomia lisääntyy voimakkaasti, esimerkiksi juuri että se tulevaisuuden sähkömööttöri voi olla siinä kylvökoneessa. Työkone on itsenäinen ja sitä vain kiskotaan jollain. Traktorit muuttuvat ns. tyhmemmiksi, mnutta mukavuus varmasti paranee. IoT lyö läpi jollain aikavälillä, samoin kuin muu digitalisaatio. Tällä hetkellä kehitys ei etene koska tieto on liian pirstaloitunutta.
-
... Tällä hetkellä kehitys ei etene koska tieto on liian pirstaloitunutta.
Ei kehitys tiedosta tai sen pirstaloitumisesta kiinni ole vaan siitä, että tekniikka maksaa (vielä) liikaa ja/tai tilat ihan liian pieniä varsinkin täällä. Preerialla kuski tai ennemminkin työkoneen valvoja on voinut muutaman vuoden ajan traktorin hytissä ottaa piristäviä päivähöpösiä, surffailla netissä tai harrastaa muuta oheistoimintaa aika vapaasti siinä samalla kun kone menee eteenpäin.
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
No eiköhän niitä roboja ole enemmän kuin muutama.. 10-20 roboa niin alkaa maa mustumaan :-)
-
Kylvöikkuna on huuhaata, kai sitä voidaan tehdä myös valintoja?
-
Tulevaisuudesta en tiedä, mutta tällästä on jo nyt.
https://www.youtube.com/watch?v=NO8PmqEI0cc (https://www.youtube.com/watch?v=NO8PmqEI0cc)
https://www.youtube.com/watch?v=icjWV8xrkt0 (https://www.youtube.com/watch?v=icjWV8xrkt0)
-
Kylvöikkuna on huuhaata, kai sitä voidaan tehdä myös valintoja?
Niin onhan se latausnurmilla melko laaja. Mutta erikoiskasveilla ja viljoilla näyttää kylvöajan osumisella mahdollisimman aikaiseen ajankohtaan olevan merkittävä vaikutus sadonmuodostukseen, paitsi Pohjanmaalla. Voidaan havaita suurimmilla tiloilla alan kasvaessa alenevat keskisadot.
-SS-
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
-
Kylvöikkuna on huuhaata, kai sitä voidaan tehdä myös valintoja?
Niin onhan se latausnurmilla melko laaja. Mutta erikoiskasveilla ja viljoilla näyttää kylvöajan osumisella mahdollisimman aikaiseen ajankohtaan olevan merkittävä vaikutus sadonmuodostukseen, paitsi Pohjanmaalla. Voidaan havaita suurimmilla tiloilla alan kasvaessa alenevat keskisadot.
-SS-
Noilla isoilla näkyy se täpinävauhdin ja suorakylvökoneen yhdistelmä.
-
Tällä hetkellä yksinkertaisimmat tavat automaatioon ovat paikkatieto-ohjaus tai riviohjaus. Ropoteissa kasvintunnistus on viety viimeisilleen, mutta silti systeemit toimivat parhaiten suljetussa systeemissä. Kaikki muutokset olosuhteissa vaikuttavat toimintaan niin, että nykytekniikalla itsenäinen ropotiikka on täysin mahdotonta toteuttaa.
Eli ainakin jonkun transistorin tai transistorin tapaisen pitää itse osata ajatella. Se vaan nyt ei ole mahdollista. Ei kuitenkaan voi sanoa, etteikö tulevaisuudessa se olisi. 50 vuotta, 100 vuotta, 1000 vuotta, ei koskaan... kuka tietää
Jos sellaisen rikkaruohoropotin saisi halvalla ja se touhuaisi siellä pellolla kavereiden kanssa, niin sehän olisi hienoa. Kysymys kuuluukin, onko siinä taloudellisesti järkeä.
-
Minä taas en usko että vehkeiden pienentäminen menee ihan noin pitkälle. Siinäkin tulee omat ongelmansa jos mennään Lego-kokoluokkaan ja monistetaan sitä, eikä sillä saavuteta oikein kummoisia lisähyötyjä. Ehkä totuus on jossain siellä tuollaisten ja preeriakokoluokan välillä :-)
Sähköpuoli mahdollistaisi myös sen että vetäjän ei tarvitsisi tuottaa koko vetovoimaa. Työkoneen pyörillekin olisi kohtuullisen helppoa järjestää vähän 'apuvetoja', koneesta riippuen.
Monessa työssä saattaisi toimia hieman pienemmällä moottoriteholla ja sähköisellä 'boostilla' oleva traktori. Tyyliin Sisu/Logset/jotkut kaivurit. Ei kuitenkaan perusmuokkauksissa joissa tehon tarve on jatkuva ja tasainen. Hintaluokan pitää tietysti tulla alaspäin näissä hybridisovelluksissa. Monessa koneessa myös esim hydrauliikan käyttötarve on jaksottaista ja vain lyhyitä jaksoja kerrallaan. Energiansäästön näkökulmasta silloin hydraulipumppuakin kannattaisi pyöräyttää sähkömoottorilla ja vain silloin kun tarvitaan ja sen verran kuin tarvitaan, sen sijaan että vatkataan öljyä koko ajan ympäri. No, tähän on olemassa kyllä parannuksia hydrauliikaratkaisuillakin.
Kokoluokan valinta varmaan riippuu siitäkin onko kyseessä 2,4 ha:n kaalipellon haraaminen taimen tarkkuudella vaiko 200 ha rehuntekoa 3 kertaa kesässä keskimäärin 5 km:n ajomatkalla ja vastaavan lanta- ja lietemäärän roudaus sopivaan aikaan takaisin pelloille. Hieno haaste on vaikkapa luomuviljelyn mekaaninen, automatisoitu rikkatorjunta jossa pienemmille härveleille olisi työsarkaa ihan sanan konkreettisessa merkityksessä.
Monenlaisen tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen lisääntyy ja halpenee varmasti. Ehkä maatalouden energiaomavaraisuus lisääntyy erilaisten bioenergioiden ja uusiutuvien energianlähteiden mukana. Koneiden monikäyttöisyys luultavasti kasvaa, sama laite pienillä muutoksilla ja eri säädöillä pystyy useampaan toisiaan lähellä olevaan työhön. Koneet 'keskustelevat' enemmän traktorin ja tiedonkeruun kanssa kuin tällä hetkellä.
Ehkä tulee vielä uusia viljelymenetelmiä ja -tapoja ja niihin uusia teknologioita. Olemme siirtyneet kaskiviljelystä suorakylvöön ja IP-viljelyyn ja kohta kai toukkien kasvatukseen, välttämättä emme ole vielä kehityksen lopullisessa päätepisteessä.
-
Enpä usko, että tekniikalla voidaan korvata tiettyjä lainalaisuuksia kuten kylvöikkunaa. Optimikylvöaika on muutama päivä siinä vaiheessa, kun homma pikkuisenkin käy. Myöhästyminen näkyy ongelmina orastuvuudessa ja satotasossa. Tämä yksistään puoltaa tehokasta koneketjua.
Meidän olosuhteissa tekniikalta vaaditaan paljon sellaisia ominaisuuksia, mitä preerialla ei tule vastaan. Vaihtelevilla peltolohkoilla pitää osata kiertää niitä märempiä kohtia. On siinä kuvanlukutekniikalla hommia päätellä voiko tuosta ajaa, kun ei nytkään pysty varmaksi päättelemään onko joku paikka toukokunnossa ennenkuin kokeilee.
Uuden tekniikan hinta tulee tietysti olemaan sellainen, että Pohjanmaan ylijäämätuotteelta haettu vanha romu hakkaa sen kannattavuudessa mennen tullen. Uusi tekniikka ei tuota siihen sijoitettua rahaa takaisin kovin helposti.
-
Enpä usko, että tekniikalla voidaan korvata tiettyjä lainalaisuuksia kuten kylvöikkunaa. Optimikylvöaika on muutama päivä siinä vaiheessa, kun homma pikkuisenkin käy. Myöhästyminen näkyy ongelmina orastuvuudessa ja satotasossa. Tämä yksistään puoltaa tehokasta koneketjua.
Meidän olosuhteissa tekniikalta vaaditaan paljon sellaisia ominaisuuksia, mitä preerialla ei tule vastaan. Vaihtelevilla peltolohkoilla pitää osata kiertää niitä märempiä kohtia. On siinä kuvanlukutekniikalla hommia päätellä voiko tuosta ajaa, kun ei nytkään pysty varmaksi päättelemään onko joku paikka toukokunnossa ennenkuin kokeilee.
Uuden tekniikan hinta tulee tietysti olemaan sellainen, että Pohjanmaan ylijäämätuotteelta haettu vanha romu hakkaa sen kannattavuudessa mennen tullen. Uusi tekniikka ei tuota siihen sijoitettua rahaa takaisin kovin helposti.
Ei kylvöajasta voi hirveästi joustaa juu. Jonkinverran voi jos kylvötekniikkaa pystytään muuttamaan. Tällä hetkellähän kylvöajan määrittää usein muokkaus- ja kylvökoneen toimintakyky sekä kosteuden säilyttäminen. Siemen kyllä pärjäisi vaikka vähän aikaisemminkin kylvettynä jos sen sinne märkään maahan pinseteillä hellästi laittaisi ja varovasti hiukan peittäisi, eikä jyrää vielä 5 tonnin akselipanolla yli. Kylmään ei välttämättä kannata laittaa. Suorakylvöllä tai kasvipeitteen/-jätteen säilyttämisellä voi taas venyttää toiseen suuntaan jos kasvuaikavaatimus antaa periksi.
Perinteinen kyntö-äestys-kylvö on kaikkein vaativin tuolle ajoitukselle kevättöissä, varsinkin savimailla.
Kovin epäedulliset, huonosti kuivuvat ja ongelmalliset lohkot pitää varmaan joko laittaa kuntoon tai sitten jättää vaikeat kohdat suosiolla metsälle tai hömpälle.
Uutuudella on aina uutuuden hinta - kunnes siitä tuleekin sitä tavanomaista ja yleistä.
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinka niin isäntä? Pitääks kaikki aina tedä itse? ::)
-
aatelkaa kuin oli se sanpon keksijä etellä aikaa... jos nyt niin kuin oliskaan nuo kuskittomat koneet maisemissa.. ite kyl haluisin moisen..
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Kaikki siemenet on pinnassa jos 2,5 metriselle tuon alan kylvää . On nimittäin kokemusta .
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinka niin isäntä? Pitääks kaikki aina tedä itse? ::)
Älykkään robotiikan myötä globaalit suuryritykset voivat kaapata ruuantuotannon alusta lähtien itselle. Kun omistaa maat. siementen geenit ja koneet jotka toimivat itsenäisesti viljelyketjussa, niin kukaan ei kapinoi viljelyketjussa ja ruuan raaka-aineen hinnan pääsee yritys itse valitsemaan. Osta tai näet nälkää
-
eiköös me juuri olla so***** että se on kustannustehokkain tapa kun pihalla on 1 300ke maksava ventti jossa sitte on hieno värinäyttö jolta isäntä valkuuset hanskat kädessä valitsee mikä kone on nyt perässä ja miten sitä ohjataan?
mutta kovinkin yksinkertasia tehtäviä tekee vielä ihmiset, kuten esimerkiksi vetävät autolla irtoperän paikasta a paikkaan b ja kaiken huipuksi tuo kuljetus vielä seisoo varmaan enempi kuin liikkuu sen takia että ihminen on puikoissa.... kuitenkinkuvittelisin että tuota työtä tehdään enempi kuin maataistelua?
-
Robottiautoja ei saada avoimilla teillä toimimaan luotettavasti vielä vuosiin.
Pelloilla peltorobotit toimivat ehkä paljon aikaisemmin, koska pelto on tavallaan suljettu alue ja yllätystekijöitä vähemmän.
Silti saattaa bugeja ohjelmoinnissa ja algoritmeissä olla, kylvää robotti yön pimeydessä vielä naapurinkin pellot niin että hups vaan.
-
saattaaolla oll AAAA ET isäntä jkyydissä kattomas kenen pelito robotti kyntä eiku muokkaus piti sokuriplantaasi ku kaik omistaa eiku sanos poro jeesust
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Kaikki siemenet on pinnassa jos 2,5 metriselle tuon alan kylvää . On nimittäin kokemusta .
Olisit äestänyt kunnolla.
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Kaikki siemenet on pinnassa jos 2,5 metriselle tuon alan kylvää . On nimittäin kokemusta .
Olisit äestänyt kunnolla.
Hitto , liian kova vauhti nostaa siemenet pintaan , vantaat vanhoissa koneissa maassa pysy jos on liian kova vauhti .
Kotopaikan naapuri kylvi kolmekymmentä hehtaaria päiväs kolmemetrisellä nostolaite jukolla , tulos huono .
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Kaikki siemenet on pinnassa jos 2,5 metriselle tuon alan kylvää . On nimittäin kokemusta .
Olisit äestänyt kunnolla.
Hitto , liian kova vauhti nostaa siemenet pintaan , vantaat vanhoissa koneissa maassa pysy jos on liian kova vauhti .
Kotopaikan naapuri kylvi kolmekymmentä hehtaaria päiväs kolmemetrisellä nostolaite jukolla , tulos huono .
No jos kaikki eivät ole yhtä tyhmiä kuin siellä sun kotopaikan suunnalla
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Kaikki siemenet on pinnassa jos 2,5 metriselle tuon alan kylvää . On nimittäin kokemusta .
Olisit äestänyt kunnolla.
Hitto , liian kova vauhti nostaa siemenet pintaan , vantaat vanhoissa koneissa maassa pysy jos on liian kova vauhti .
Kotopaikan naapuri kylvi kolmekymmentä hehtaaria päiväs kolmemetrisellä nostolaite jukolla , tulos huono .
No jos kaikki eivät ole yhtä tyhmiä kuin siellä sun kotopaikan suunnalla
Kyllä sekin viisastu , vaihtoi kylvykoneen ja pudotti ajonopeutta , auttoi . Kyllä noilla uusilla koneilla voi lujaa ajaa , parempi vannastekniikka .
-
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Lasketaas taasiinsa:
- 20 ha ja 14 h työpäivä josta kus/kahvi/ruokailuun käytetään 1 tunti --> 13 h tehollista kylvötyötä
- 2,5 m nostolaitekoneella kylvää n. hehtaarin kertatäytöllä --> 20 ha 20 täyttöä 'a 15 min --> 5 h täyttöihin
=JOS kylvökones jatkuvasti liikkeellä on ajonopeus 10 km/h SIIS ympyräkylvönä....päistesohlaamiseen kuluu aikaa n. 20 %
=ajonopeus nousee --> tarvii ajaa n. 12,5 km/h
Kyl sorkkiksen muistelossa taitaa olla perää.
Offtopic...aikoinaan neuvottiin etteivät varsinkaan perävaunut sovi yhteiskäyttöön öljyjen sekoittumisen takia (isot kippisylinterit vetävät paljon öljyä....)
-
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Lasketaas taasiinsa:
- 20 ha ja 14 h työpäivä josta kus/kahvi/ruokailuun käytetään 1 tunti --> 13 h tehollista kylvötyötä
- 2,5 m nostolaitekoneella kylvää n. hehtaarin kertatäytöllä --> 20 ha 20 täyttöä 'a 15 min --> 5 h täyttöihin
=JOS kylvökones jatkuvasti liikkeellä on ajonopeus 10 km/h SIIS ympyräkylvönä....päistesohlaamiseen kuluu aikaa n. 20 %
=ajonopeus nousee --> tarvii ajaa n. 12,5 km/h
Kyl sorkkiksen muistelossa taitaa olla perää.
Offtopic...aikoinaan neuvottiin etteivät varsinkaan perävaunut sovi yhteiskäyttöön öljyjen sekoittumisen takia (isot kippisylinterit vetävät paljon öljyä....)
...vajaa hehtaari …
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Kaikki siemenet on pinnassa jos 2,5 metriselle tuon alan kylvää . On nimittäin kokemusta .
Olisit äestänyt kunnolla.
Noin 20% jyvistä jää pinnalle?
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Kaikki siemenet on pinnassa jos 2,5 metriselle tuon alan kylvää . On nimittäin kokemusta .
Olisit äestänyt kunnolla.
Noin 20% jyvistä jää pinnalle?
..ja paskat...
Tumessa oli tuo vika joskus mutta ne sai korjattua .
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Kaikki siemenet on pinnassa jos 2,5 metriselle tuon alan kylvää . On nimittäin kokemusta .
Olisit äestänyt kunnolla.
Noin 20% jyvistä jää pinnalle?
..ja paskat...
Tumessa oli tuo vika joskus mutta ne sai korjattua .
Tää 20% oli vaan pikku piikki päkkärille.
Olen kanssasi asiasta samaa mieltä, liiallisesta vauhdista kylväessä, varsinkin vanhemmalla koneella, ei ole kuin haittaa.
-
Kerrankin jotain mielenkiintoista täällä...
Mää näen mielessäni melko kapeita työleveyksiä ja akkukäyttöisiä työkoneita. Jossain vaiheessa energiankulutus/peltohehtaari tulee olemaan optimointiperuste. Työpainojen nostaminen ja hehtaarisaavutuksen nostaminen/päivä eivät enää pitkään onnistu..
Ehkä tulevaisuuden kyntökone on 1-siipinen ja se aloittaa työnsä elokuun alussa ja työ loppuu kun maa jäätyy? Äes on metrinen ja se jauhaa huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun.. Kylvökone seuraa perässä ja kylvää joka päivä vähän eri lajiketta jotta sato valmistuu sitten täsmälleen sopivasti tähän ketjuun optimoidulle puimurille? Pieni kasvinsuojelurobotti tekee työtään kun on tarvetta.
Teoriassa isäntä painaa nappia ja järjestelmä toimii automaattisesti koko kesän?? Muutamalla 500 kiloisella robotilla.. ja jollakin kiinteällä latausjärjestelmällä.
Kuinkas esim skänä,kun sen kylvöikkuna on vain kakspäivää?
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Kaikki siemenet on pinnassa jos 2,5 metriselle tuon alan kylvää . On nimittäin kokemusta .
Olisit äestänyt kunnolla.
Noin 20% jyvistä jää pinnalle?
..ja paskat...
Tumessa oli tuo vika joskus mutta ne sai korjattua .
Tää 20% oli vaan pikku piikki päkkärille.
Olen kanssasi asiasta samaa mieltä, liiallisesta vauhdista kylväessä, varsinkin vanhemmalla koneella, ei ole kuin haittaa.
Samaa mieltä .
-
Samaa mieltä vauhdista. Äkeen kaa myös. Ja monen muun vehkeen.
Ja ihmettelen suuresti eikö oo vara jalkautua siltä grammerilta tonkimaan jälkiään.
Onhan nämä kantapään kautta osin opittu,en puutu keskusteluun montako ha valmista tunnissa. Tasaisista oraista orkkuni saan, ja ku tuommosen valtatien varteen niitä poutakeväänä taikoo niin niistä ite tarvihe puhuakkaan,aiheuttavat sitä puhetta ihan itestään.
Niinku esimerkiksi että on sillä hyvät maat... :P
-
Niitä savia pystyy kylvämään 20 ha työpäivässä (14 tuntia) 2,5 metrisellä nostolaitekoneella jos ei makaa välillä. Voisi kuvitella että tuollainen robotti kylväisi 22-23 tuntia.. Tietysti täytöille ja latauksille olisi oma siirtyvä täyttöasema. Ehkä 100-125 senttinen kylvökone tekisi saman työn kuin normaali savimaahinen 3 metrisellä hinattavalla? Tuo toimisi ympäri vuorokauden, skänällä on vaikeaa toimia edes 7 tuntia vuorokaudessa ;D
Se on vaan oikeasti käsittämättömän huono idea raahata 15 tonnin yhdistelmiä pelloilla, jos sen laitekokonaisuuden idea on vain sijoittaa siemenet 5 senttiä pehmeän maan alle? itsevetävän ruohonleikkurin teho ja vetokyky riittävät tuohon 60-100 sentin leveydellä ;D Niin miksi siihen tarvitaan nykyään se 50 hevosvoimaa ;D
Lasketaas taasiinsa:
- 20 ha ja 14 h työpäivä josta kus/kahvi/ruokailuun käytetään 1 tunti --> 13 h tehollista kylvötyötä
- 2,5 m nostolaitekoneella kylvää n. hehtaarin kertatäytöllä --> 20 ha 20 täyttöä 'a 15 min --> 5 h täyttöihin
=JOS kylvökones jatkuvasti liikkeellä on ajonopeus 10 km/h SIIS ympyräkylvönä....päistesohlaamiseen kuluu aikaa n. 20 %
=ajonopeus nousee --> tarvii ajaa n. 12,5 km/h
Kyl sorkkiksen muistelossa taitaa olla perää.
Offtopic...aikoinaan neuvottiin etteivät varsinkaan perävaunut sovi yhteiskäyttöön öljyjen sekoittumisen takia (isot kippisylinterit vetävät paljon öljyä....)
Ei se yksitoiminen (isokaan) kippisylinteri sisällä paljoakaan öljyä alhaalla ollessaan, hiukan lisäksi letkussa. Hydrauliset takalaidat ja koukkuvaihtolavat on asia erikseen kaksitoimisine sylintereineen.
Mutta aiheeseen. Torjuntaineiden levitykseen voisi ajatella pieniä koneita tai droneja kameranäöllä ja (rikka)kasvintunnistuksella. Säästö rahallisesti suuri ja vielä suurempi hyöty ympäristölle ja itse viljelykasville. Viime syksyn Agritechnikassa oli jo muistaakseni Amazonen ruiskussa suutinkohtainen kameraan perustuva ruiskutus. En kysellyt sen tarkempaan, mutta esittelyvideon perusteella se ilmeisesti kykeni sänkipellolta erottamaan vihreät tupsut ja ruiskuttamaan glyfot siihen kohtaan.
Muutenkin voisi ajatella, että olisi drone-armeija, joka hoitaisi jyväkohtaisen (suora)kylvön, raekohtaisen täsmälannoituksen, kasvikohtaisen ruiskutuksen ja tähkäkohtaisen sadonkorjuun. Vähän kuin mehiläisyhdyskunta.
-
Mutta aiheeseen. Torjuntaineiden levitykseen voisi ajatella pieniä koneita tai droneja kameranäöllä ja (rikka)kasvintunnistuksella. Säästö rahallisesti suuri ja vielä suurempi hyöty ympäristölle ja itse viljelykasville. Viime syksyn Agritechnikassa oli jo muistaakseni Amazonen ruiskussa suutinkohtainen kameraan perustuva ruiskutus. En kysellyt sen tarkempaan, mutta esittelyvideon perusteella se ilmeisesti kykeni sänkipellolta erottamaan vihreät tupsut ja ruiskuttamaan glyfot siihen kohtaan.
Tänä vuonna kävelin pellot läpi suihkepullon kanssa, vihreät tupsut erottui sängestä hyvin ilman mitään konenäkösysteemiäkin. Laitteistokustannus 2.50 eur ja glysosaattia kului noin desilitra niin melko ympäristöystävällistäkin.
-
Mutta aiheeseen. Torjuntaineiden levitykseen voisi ajatella pieniä koneita tai droneja kameranäöllä ja (rikka)kasvintunnistuksella. Säästö rahallisesti suuri ja vielä suurempi hyöty ympäristölle ja itse viljelykasville. Viime syksyn Agritechnikassa oli jo muistaakseni Amazonen ruiskussa suutinkohtainen kameraan perustuva ruiskutus. En kysellyt sen tarkempaan, mutta esittelyvideon perusteella se ilmeisesti kykeni sänkipellolta erottamaan vihreät tupsut ja ruiskuttamaan glyfot siihen kohtaan.
Tänä vuonna kävelin pellot läpi suihkepullon kanssa, vihreät tupsut erottui sängestä hyvin ilman mitään konenäkösysteemiäkin. Laitteistokustannus 2.50 eur ja glysosaattia kului noin desilitra niin melko ympäristöystävällistäkin.
Riippuu tupsujen määrästä per ha kui motivoi kävellä spraypullon kaa.
-
Mutta aiheeseen. Torjuntaineiden levitykseen voisi ajatella pieniä koneita tai droneja kameranäöllä ja (rikka)kasvintunnistuksella. Säästö rahallisesti suuri ja vielä suurempi hyöty ympäristölle ja itse viljelykasville. Viime syksyn Agritechnikassa oli jo muistaakseni Amazonen ruiskussa suutinkohtainen kameraan perustuva ruiskutus. En kysellyt sen tarkempaan, mutta esittelyvideon perusteella se ilmeisesti kykeni sänkipellolta erottamaan vihreät tupsut ja ruiskuttamaan glyfot siihen kohtaan.
Tänä vuonna kävelin pellot läpi suihkepullon kanssa, vihreät tupsut erottui sängestä hyvin ilman mitään konenäkösysteemiäkin. Laitteistokustannus 2.50 eur ja glysosaattia kului noin desilitra niin melko ympäristöystävällistäkin.
Ennen lehmät lypsettiin käsin.
-
Ennen lehmät lypsettiin käsin.
Euroopanlaajuisesti toteutettuna paras tapa saada maidon hinta kunnon nousuun.
-
Ennen lehmät lypsettiin käsin.
Euroopanlaajuisesti toteutettuna paras tapa saada maidon hinta kunnon nousuun.
Kuinka paljon maidosta pitäis silloin maksaa että olis käsinlypsäjän elintaso sama kuin ropottilypsäjällä nykyhinnoin?