Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Hevi - 09.09.18 - klo:18:35
-
Luin tossa äsken mainosta hammastetusta kiilahihnasta (ei hammashihna). Mainoksessa kehuttiin, että pienempi vastus kuin perinteisellä kiilahihnalla, ja parempi tehonsiirtokyky pienikokoisilla hihnapyörillä. Lisäksi kestää selkäpuolen kiristyspyörää paremmin. Tulipa mieleen, että miksi näitä mullistavan hyviä hammastettuja ei käytetä esim puimureissa. Sampossakin tuuletinsysteemin hihna menee aiana tuon selkäpyörän takia. Voisko noita perinteisiä alkaa korvata hammashihnoilla.
-
Käsittääkse ihan hyvin voi, jos hihna on muutoin samanmoinen.
-
Kun on selkäkiristys niin se "tavallinen" hihnakaan ei ole tavallinen vaan silloin siihen kuuluu selkäkiristystä paremmin kestävä erikoisrakenne. Eivät ole ikuisia nekään toki.
Jos sopivan mittainen hihna löytyy hammastettuna niin mikäpä ettei toimisi. Kovin pitkiä tai leveitä ei varmaan löydy.
-
Tuskin pumuriin muuta hammashihnaa löytyy kuin tuulettimen/laturin remmi.Tai en kyllä tiedä, voihan sampoissa olla semmosia ompelukoneen remmejä käytössä.
-
Kiilahihnassa hammastuksen hyöty on vähäinen. Pykiminen alkaa
juuri tuosta kolouksen pohjasta. Puimurin käyttö kerran kuukaudessa
pitää hihnat notkeina, jos ei sitten löysää hihnoja talveksi. Harvoin
puimurin hihnat kulumalla kuluu loppuun.
-
täytyy myöntää että claasin variaattori ja puintikelan hihnat ovat myös hammastettuja, edelliset ei olleet.
-
Kiilahihnassa hammastuksen hyöty on vähäinen. Pykiminen alkaa
juuri tuosta kolouksen pohjasta. Puimurin käyttö kerran kuukaudessa
pitää hihnat notkeina, jos ei sitten löysää hihnoja talveksi. Harvoin
puimurin hihnat kulumalla kuluu loppuun.
Mistähän johtuu latta hihnan "kutistuminen" talven aikana. Joutunut 3 viime syksynä löyhdyttämään puintikoneistoa pyörittävää lattahihnaa ennen puinteja. No toissa talvena se oli käännetty päälle asentoon ,mutta väänsi samalla sen kiristäjän, joten melkoinen kutistumis voimakin siinä on.
-
Jaa,että oikein kutistumisvoimia.
-
Hammastettuhihna ei murru selkäpuolelta niin nopeesti . Semmosta olen kuullut kehuttavan . Ei ole tosiaankaan mikään uusi keksintö .
-
Josko ne hammastetut vetävät pölyä ja roskaa enemmän variaattoreihin.
En kyl tiedä, kuten sorkkis kohta varmaan toteaakin 😂😂
-
Hammastettuhihna ei murru selkäpuolelta niin nopeesti . Semmosta olen kuullut kehuttavan . Ei ole tosiaankaan mikään uusi keksintö .
Mutta ainahan sitä on ihmetelty, miksi ei hihnaa voisi kiristää sisäpuolelta jos tilaa on?.
-
Hammastettuhihna ei murru selkäpuolelta niin nopeesti . Semmosta olen kuullut kehuttavan . Ei ole tosiaankaan mikään uusi keksintö .
Mutta ainahan sitä on ihmetelty, miksi ei hihnaa voisi kiristää sisäpuolelta jos tilaa on?.
Voi toki . Se hammastus toimii toisinkin päin .
-
Hammastettuhihna ei murru selkäpuolelta niin nopeesti . Semmosta olen kuullut kehuttavan . Ei ole tosiaankaan mikään uusi keksintö .
Mutta ainahan sitä on ihmetelty, miksi ei hihnaa voisi kiristää sisäpuolelta jos tilaa on?.
Voi toki . Se hammastus toimii toisinkin päin .
Mutta, hyvä sorkkis, eihän siinä mitään hammastusta tarvittaisi.
Oleksä pöhnässä?
-
Jaa,että oikein kutistumisvoimia.
Joo, vaikka ei kait tuo nyt mikään fysikaalinen suure oikeasti ole. Ihmetellyt vaan hihnan käytöstä. Kait se valmistusaineesta johtuu ja ehkä ilman kosteudesta. Ei entisellä remmillä tuollaista käytöstä ollut. Ekan Kerran kun tuli "vastaan" ihmettelin, että mistä johtuu, kun koneistoa ei saa päälle. Ja todellakaan se päälle jättö ei auttanut seuraavana talvena.
-
Hammastettuhihna ei murru selkäpuolelta niin nopeesti . Semmosta olen kuullut kehuttavan . Ei ole tosiaankaan mikään uusi keksintö .
Mutta ainahan sitä on ihmetelty, miksi ei hihnaa voisi kiristää sisäpuolelta jos tilaa on?.
Voi toki . Se hammastus toimii toisinkin päin .
Hammastetun hihnan voi kiristää ulospäin sekä sisäänpäin . . Niitä on ollut kauan etenkin laturinhihnoina kuin myös variaattorin hihnoina
Mutta,.
hyvä sorkkis, eihän siinä mitään hammastusta tarvittaisi.
Oleksä pöhnässä?
-
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.
-
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.
Jep.
-
Hammastettuhihna ei murru selkäpuolelta niin nopeesti . Semmosta olen kuullut kehuttavan . Ei ole tosiaankaan mikään uusi keksintö .
Mutta ainahan sitä on ihmetelty, miksi ei hihnaa voisi kiristää sisäpuolelta jos tilaa on?.
Voi toki . Se hammastus toimii toisinkin päin .
Selästä kiristämällä saadaan kiertämään pidemmästi momenttia vaativalla/välittävällä pyörällä. Ei tarvi olla niin tiukalla. Muuttasin johonkin omistamaani härrykkään jos oisin nuorempi :D
-
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.
Jep.
sorkkis ei ole ikinä nähnyt hihnaa joka välittää voimaa työntämällä, ei siis vetämällä 8) 8) 8) 8)
-
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.
Jep.
sorkkis ei ole ikinä nähnyt hihnaa
Minä en ole taasen nähnyt ikinä puimista.
😄 ja 👊🏻 ja 💪 ja vielä kerran 💪 !!!
-
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.
Jep.
sorkkis ei ole ikinä nähnyt hihnaa joka välittää voimaa työntämällä, ei siis vetämällä 8) 8) 8) 8)
Itte et ole nähnyt hihnaa ollenkaan . Juoppo mikä juoppo .
-
Kiilahihnassa hammastuksen hyöty on vähäinen. Pykiminen alkaa
juuri tuosta kolouksen pohjasta. Puimurin käyttö kerran kuukaudessa
pitää hihnat notkeina, jos ei sitten löysää hihnoja talveksi. Harvoin
puimurin hihnat kulumalla kuluu loppuun.
Mistähän johtuu latta hihnan "kutistuminen" talven aikana. Joutunut 3 viime syksynä löyhdyttämään puintikoneistoa pyörittävää lattahihnaa ennen puinteja. No toissa talvena se oli käännetty päälle asentoon ,mutta väänsi samalla sen kiristäjän, joten melkoinen kutistumis voimakin siinä on.
Jahas sulla on siis paikallispuimakones, onko Teijon tehtaiden vai ihan Sampo.Niissähän niitä lattahihnoja on.
-
Kiilahihnassa hammastuksen hyöty on vähäinen. Pykiminen alkaa
juuri tuosta kolouksen pohjasta. Puimurin käyttö kerran kuukaudessa
pitää hihnat notkeina, jos ei sitten löysää hihnoja talveksi. Harvoin
puimurin hihnat kulumalla kuluu loppuun.
Mistähän johtuu latta hihnan "kutistuminen" talven aikana. Joutunut 3 viime syksynä löyhdyttämään puintikoneistoa pyörittävää lattahihnaa ennen puinteja. No toissa talvena se oli käännetty päälle asentoon ,mutta väänsi samalla sen kiristäjän, joten melkoinen kutistumis voimakin siinä on.
Jahas sulla on siis paikallispuimakones, onko Teijon tehtaiden vai ihan Sampo.Niissähän niitä lattahihnoja on.
Kyllä se omin voimin liikkuu niin tiellä kuin pellollakin.
-
Luin tossa äsken mainosta hammastetusta kiilahihnasta (ei hammashihna). Mainoksessa kehuttiin, että pienempi vastus kuin perinteisellä kiilahihnalla, ja parempi tehonsiirtokyky pienikokoisilla hihnapyörillä. Lisäksi kestää selkäpuolen kiristyspyörää paremmin. Tulipa mieleen, että miksi näitä mullistavan hyviä hammastettuja ei käytetä esim puimureissa. Sampossakin tuuletinsysteemin hihna menee aiana tuon selkäpyörän takia. Voisko noita perinteisiä alkaa korvata hammashihnoilla.
Sampoon on parannus tehty hydrauliikka putkella kiristi en jousen päälle. Luikkaappa comiasta malli
-
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.
Jep.
sorkkis ei ole ikinä nähnyt hihnaa joka välittää voimaa työntämällä, ei siis vetämällä 8) 8) 8) 8)
Itte et ole nähnyt hihnaa ollenkaan . Juoppo mikä juoppo .
sorkkis kun menee ohi niin pitää oikein miettiä luistaako siellä remmi sutsuissa vaiko kuskilla 8) 8) 8) 8)
-
Kiilahihnassa hammastuksen hyöty on vähäinen. Pykiminen alkaa
juuri tuosta kolouksen pohjasta. Puimurin käyttö kerran kuukaudessa
pitää hihnat notkeina, jos ei sitten löysää hihnoja talveksi. Harvoin
puimurin hihnat kulumalla kuluu loppuun.
Mistähän johtuu latta hihnan "kutistuminen" talven aikana. Joutunut 3 viime syksynä löyhdyttämään puintikoneistoa pyörittävää lattahihnaa ennen puinteja. No toissa talvena se oli käännetty päälle asentoon ,mutta väänsi samalla sen kiristäjän, joten melkoinen kutistumis voimakin siinä on.
Jahas sulla on siis paikallispuimakones, onko Teijon tehtaiden vai ihan Sampo.Niissähän niitä lattahihnoja on.
Kyllä se omin voimin liikkuu niin tiellä kuin pellollakin.
ihmettelen vaan kun lattahihnoja noinkin monta, joissain museokoneissa tais olla moottorilta puimakoneistolle lattaremmi.
Yleensä kaksoiskiilahihnaa tai useempaakin
-
Kiilahihnassa hammastuksen hyöty on vähäinen. Pykiminen alkaa
juuri tuosta kolouksen pohjasta. Puimurin käyttö kerran kuukaudessa
pitää hihnat notkeina, jos ei sitten löysää hihnoja talveksi. Harvoin
puimurin hihnat kulumalla kuluu loppuun.
Mistähän johtuu latta hihnan "kutistuminen" talven aikana. Joutunut 3 viime syksynä löyhdyttämään puintikoneistoa pyörittävää lattahihnaa ennen puinteja. No toissa talvena se oli käännetty päälle asentoon ,mutta väänsi samalla sen kiristäjän, joten melkoinen kutistumis voimakin siinä on.
Jahas sulla on siis paikallispuimakones, onko Teijon tehtaiden vai ihan Sampo.Niissähän niitä lattahihnoja on.
Kyllä se omin voimin liikkuu niin tiellä kuin pellollakin.
ihmettelen vaan kun lattahihnoja noinkin monta, joissain museokoneissa tais olla moottorilta puimakoneistolle lattaremmi.
Yleensä kaksoiskiilahihnaa tai useempaakin
Ahaa se johtui mun huonosta ulosannista. Siis sitä ainutta lattaremmiä olen joutunut löyhdyttämään kolmena viimeisenä syksynä. Joka syksy saman verran. Puintikoneiston päälle laitto perustuu lattahihnan kiristämiseen. Se siis kutistuu talven aikana siten , että veto on päällä vaikka pitäis olla pois. Museo kones vuodelta 1983 :)
-
Vanhoissa jontsuissa oli lattahihna , Köntyksen faarissa ja sitä vanhemmissa lattahihnat . On niitä ollu .
Puintihommissa oltu 1971- 2014 .
-
Se siis kutistuu talven aikana siten , että veto on päällä vaikka pitäis olla pois. Museo kones vuodelta 1983 :)
Sampon ohjeessa käsketään pitämään lattahihna kytkettynä talven ajan.
-SS-
-
Ahaa se johtui mun huonosta ulosannista. Siis sitä ainutta lattaremmiä olen joutunut löyhdyttämään kolmena viimeisenä syksynä. Joka syksy saman verran. Puintikoneiston päälle laitto perustuu lattahihnan kiristämiseen. Se siis kutistuu talven aikana siten , että veto on päällä vaikka pitäis olla pois. Museo kones vuodelta 1983 :)
No tämä selittää paljon!
Kuten palstaa pidempään seuranneet ehkä muistavat, mun aikaisempi puimakone on Sampo 360 vm. 1979. Ja sen moninaisia vaiheita olen kanssanne jakanut useampana syksynä. Nyt olen pari vuotta - sen vähän mitä on puitavaa ollut - puinut massikalla, mutta samppa on puintikuntoinen. En oo tuohon puintikoneistoa käyttävän lattahihnan kireyteen kiinnittänyt huomiota sen enempää ja talvisin olen pitänyt sitä käyttöohjeen mukaisesti "kytkettynä" -asennossa. Jokunen vuosi sitten havaitsin, että koneisto ei mene pois päältä, vaikka kahvan kääntää alas. Mutta ei oo haitannu, moottori on jaksanut käynnistyä vaikka koneisto on päällä.
Viime syksynä piti sampoa siirtää vielä joulukuun alkupäivinä ja täytyi oikein tuohon hihna-asiaan perehtyä, kun ei moottori pyöriny muutenkaan kovin ripeästi (ai puimurissa ei oo moottorin lämmitintä - voishan siinä olla vaikka letkulämmitin! :) ). Pelkkä lattahihnan kiristyksen löysääminen ei riittänyt, sillä akseli, jonka varassa kiristysrullan vipu kääntyy oli jumiutunut. Jotenkin sain taljalla vedettyä sitä vipua niin, että rulla siirtyi, hihna löystyi ja sain moottorin käyntiin.
Se täytyis taas siirtää, mutta on vähän hankalaa, kun toisessa etupyörässä ei pysy ilma. Täytyy vähän katsoa mihin sen puimurin jättää, että saa renkaan täytettyä tarvittaessa. Toistaiseksi härveli on talvehtinut katon alla, saas nähdä kuin nyt käy.
-
Ahaa se johtui mun huonosta ulosannista. Siis sitä ainutta lattaremmiä olen joutunut löyhdyttämään kolmena viimeisenä syksynä. Joka syksy saman verran. Puintikoneiston päälle laitto perustuu lattahihnan kiristämiseen. Se siis kutistuu talven aikana siten , että veto on päällä vaikka pitäis olla pois. Museo kones vuodelta 1983 :)
Kyllä tuos on jotain vikaa vivustoissa, niinkuin Maraani mainitsi. Ei nuo remmet kutistu, eikä liioin veny. Vanhat remmet voi kuivettua ja korppuuntua, sitten alkaa murtuilemaan ja hajoaa lopulta.
Onkohan nuohin hihnoihin mitään hoitoainetta?
Kokeile vaseliinia . Kerrot sitte kokemuksista
-
Ahaa se johtui mun huonosta ulosannista. Siis sitä ainutta lattaremmiä olen joutunut löyhdyttämään kolmena viimeisenä syksynä. Joka syksy saman verran. Puintikoneiston päälle laitto perustuu lattahihnan kiristämiseen. Se siis kutistuu talven aikana siten , että veto on päällä vaikka pitäis olla pois. Museo kones vuodelta 1983 :)
Kyllä tuos on jotain vikaa vivustoissa, niinkuin Maraani mainitsi. Ei nuo remmet kutistu, eikä liioin veny. Vanhat remmet voi kuivettua ja korppuuntua, sitten alkaa murtuilemaan ja hajoaa lopulta.
Onkohan nuohin hihnoihin mitään hoitoainetta?
Lueppas vielä tuo Maraanin kirjoitus ja arvele mitä se siinä tarkoitti. Jos sampon ohjekirja käskee pitämään remmin kytkettynä talven yli - niin miksi se niin käskee? No maraanilla oli vivusto jo jumahtanut , mutta omassani (ei sampo) se liikkuu ihan normisti. Eihän siinä taida olla kuin yksi tai kaksi niveltä joissa on tappi / pultti ja pitkä jousi päässä sekä kiristin rulla. Justiin nyt en rakennetta ihan järjestykseltä muista, mutta kait ne varaosakirjassa on esitetty. Yhden talven se remmi oli kytkettynä, mutta tuon kiristin rullan urasokka oli pompannut pois. Vanhalla remmillä ei tälläisiä ongelmia ollut ja ikinä ei varmaankaan talveksi edes laitettu käyttöasentoon. Mutta tällä nykyisellä kutistuminen on joka talvista. Vaikka muuta väitit niin -ss- ja maraanin kirjoitusten pohjalta voisin väittää, että kutistuminen on normaalia, en vaan sitä tiennyt :) Ei tarvi hoitaa vaseliinilla.
-
muistin sopukoista tuli mieleeni että lypsyukkelilla tai olla ihan Volvo puimavärkkinä.Niissä voi olla ihan mitä viritystä tahansa..Mutta löysäile latatja ehkä sitä kiristyssysteemiä voi jopa säätää, ettei puima mene kieroon remmien kutistuessa.Kuitenkin jos kutistuu remmit niissä on vielä pumpuliset kudokset jotka elää säiden mukaan.
-
Meillä oli täällä joku Sampo 20 tms. ja se hihna oli sit pari vuotta putkeen löysällä. Se meni semmoiseksi kippuraksi ja koneisto ei enää lähtenyt pyörimään. Mut onneksi vaihde meni ihan hyvin päälle ja romutunkioon ajaminen onnistui ihan loistavasti 😊😊😊
-
muistin sopukoista tuli mieleeni että lypsyukkelilla tai olla ihan Volvo puimavärkkinä.Niissä voi olla ihan mitä viritystä tahansa..Mutta löysäile latatja ehkä sitä kiristyssysteemiä voi jopa säätää, ettei puima mene kieroon remmien kutistuessa.Kuitenkin jos kutistuu remmit niissä on vielä pumpuliset kudokset jotka elää säiden mukaan.
Ei kun se taitaa pitää jättää kytkettyyn asentoon talveksi, siis kireälle kuten sampon ohjekirja opastaa. Se urasokan pois pomppaaminen voi olla sitten vaan sattumien summaa. Olishan se voinut pompata puideskin, onneksi ei sitä tehnyt. Toki siellä ruuvissa vielä on varaa löyhdyttää muutama syksy, ja aina sinne voi viritellä pitemmän vaijerin. Sitä vaijeriahan siinä vaan säädetään kun hihnan kireyttä säädetään. Mä vaan ihmettelin miten se lattaremmi noin käyttäytyy, mutta niin se vaan tekee :) Siis remmin ympärysmitta lyhenee talven aikana, ainakin jos se remmi ei ole kytketty työasentoon :)
-
muistin sopukoista tuli mieleeni että lypsyukkelilla tai olla ihan Volvo puimavärkkinä.Niissä voi olla ihan mitä viritystä tahansa..Mutta löysäile latatja ehkä sitä kiristyssysteemiä voi jopa säätää, ettei puima mene kieroon remmien kutistuessa.Kuitenkin jos kutistuu remmit niissä on vielä pumpuliset kudokset jotka elää säiden mukaan.
Ei kun se taitaa pitää jättää kytkettyyn asentoon talveksi, siis kireälle kuten sampon ohjekirja opastaa. Se urasokan pois pomppaaminen voi olla sitten vaan sattumien summaa. Olishan se voinut pompata puideskin, onneksi ei sitä tehnyt. Toki siellä ruuvissa vielä on varaa löyhdyttää muutama syksy, ja aina sinne voi viritellä pitemmän vaijerin. Sitä vaijeriahan siinä vaan säädetään kun hihnan kireyttä säädetään. Mä vaan ihmettelin miten se lattaremmi noin käyttäytyy, mutta niin se vaan tekee :) Siis remmin ympärysmitta lyhenee talven aikana, ainakin jos se remmi ei ole kytketty työasentoon :)
No sitten täytyy olla niin että sun puimuri kasvaa.
Remmet ei veny eikä kutistu, paitsi jos oot kiinalaisen remmen hankkinu.
Ihan kuinka vaan. Turha tästä nyt on yöunia menettää. Remmestä en tiedä mitään sen kummemmin kuin kyseisen remmin valmistusmaatakaan. Hyvin on tehtävänsä hoitanut, eikä tuo vaijerin pituuden säätäminenkään mikään ylitsepääsemätön homma ole, nyt kun olen saanut vahvistuksen , että remmin kutistuminen on ihan normaalia :)
-
eikö muka remmit kutistu/viru? no jo on maailam sit hirmusti kehittynny miusta. ainakin ite olen joutunna olkilietson remmiä kirimään monta kertaa että jaksaa.. vetopäällä muutama viikko ja sit onkii löysä. onneks on vanttiruuvikiristin jolla heleppo kiriä ja löystää.
-
...ueppas vielä tuo Maraanin kirjoitus ja arvele mitä se siinä tarkoitti. Jos sampon ohjekirja käskee pitämään remmin kytkettynä talven yli - niin miksi se niin käskee? ...
Niin. Ja tuo ohjekirjan ohje säilytyksen aikana kytkettynä - asennossa pitämisestä koskee vain puintikoneistoa käyttävää lattahihnaa - ei pöydän (kiila)hihnaa, ei tyhjennyksen (kiila)hihnaa, vaan ne saavat olla ihan lepoasennossaan velttoina.
-
Kyl mulla on ainakin vyö kutistunut, vaikka myyjä sanoi ettei se kutistu. Ja on ollut kireällä kesät talvet.
-
Mf186 on lattahihna puintikoneistossa ja neuvotaan myös kiristämään päälle säilytyksen ajaksi. Jonkin verran kiristyy, mutta voi olla hihnassakin jotain outoa, jos paljon lyhenee. Lattahihnaa on turha väheksyä, vaikka se juuri nykyhetkellä ei olekaan niin muodissa.
Sampon puintikelan variaattorissa olen nähnyt hammashihnan. Puhaltajan hihnan kesto varmaan kiinni siitä, että mitoitukseen ei ole tehty varmuusvaraa. Kun koittaa hihnan kireyttä sormin, puhaltajan akseli taipuu ja myös laakerin tuet antaa periksi. Sampo on kevyt ja tehokas, mutta noita käyttöjä voisi vähän kehittää.
-
no eräillä on omat remminsä ja ongelmansa