Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Jouko Jaakkola - 09.07.18 - klo:18:58
-
Morjesta, tarkoitus olisi aloittaa luomuviljely 50 ha tilalla.
Kysyisin millasta kokemusta luomuviljelijöillä on eri siemen lajikkeista?
Kierto olisi tämä 1. apila 2. apila 3. ruis 4. rypsi 5.kaura
Millaisia ruis, rypsi ja kaura lajikkeita teitä on ollut? Ovatko olleet luomu hyväksyttyjä vai oletteko käyttäneet luvalla tavanomaista?
Miten siirtymä vuodet kannattaisi hoitaa? Suuri osa toki apilalle mutta kaikkia ei voi laittaa ja viljasta ei saa myytynä luomu hintaa nii mitä jos tuottaisi siementä varastoon?
-
Morjesta, tarkoitus olisi aloittaa luomuviljely 50 ha tilalla.
Kysyisin millasta kokemusta luomuviljelijöillä on eri siemen lajikkeista?
Kierto olisi tämä 1. apila 2. apila 3. ruis 4. rypsi 5.kaura
Millaisia ruis, rypsi ja kaura lajikkeita teitä on ollut? Ovatko olleet luomu hyväksyttyjä vai oletteko käyttäneet luvalla tavanomaista?
Miten siirtymä vuodet kannattaisi hoitaa? Suuri osa toki apilalle mutta kaikkia ei voi laittaa ja viljasta ei saa myytynä luomu hintaa nii mitä jos tuottaisi siementä varastoon?
Alussa enemmän palkokasveja , kannattaa tutkia muitakin palkokasveja kuin apila .
Tämä on vääräpaikka oikeanlaiselle keskustelulle .
-
Siemenlajikkeista Ruis: Reetta-ruis on perusvarma ja varsin toimiva. Kuitenkin se on hieman turhan lyhytvartinen, jolloin juuristokin on hieman pienempi. Reetta kasvaa hyvin luomussa. Itse kuitenkin pohdin vaihtoehtoja. Etsisikö vanhaa vaikka Voima-ruista viljelyyn tai kokeilisiko eteläistä Sangastea. Sangste on kuulemma satoisa ja isojuurisempi (kerää ravinteita laajemmalti).
Kaura: Meillä Meeri- kaura on toiminut tosi hyvin. Niklastakin on luomupiireissä kehuttu. Elintarvikekauraa on saatu hyvälaatuisena. Belindakin on aika pidetty lajike, mutta ehkä enemmänkin jo rehukäyttöön. Myllyt tykkäävät näistä.
Rypsi: Kevätrypsi on hieman haastava koska ötököitä ei pääse ruiskulla torjumaan, joten ajoitus on olennainen asia. Siis yleensä myöhäisempi kylvö, joten tarvittaneen aikasehko lajike. Hybrideitäkin jonkin verran käytetään. Itse käytän lähinnä syysrypsiä (Largo) nurmen jälkeen.
Oma näkemykseni viljelykierrosta on, että kahden viljan välillä voisi olla typensitojakasvikin. Herne tai härkäpapu. Molemmilla on hyvä kysyntä ja kohtuullisen hyvä hinta. Lisäksi varsinkin Sv2 palkokasvista voi saada vähän kemiallisesti tuotettua parempaa hintaa, koska sitä voi käyttää osittain luomurehuissa. Oma valintani on härkäpapu. Siis oma kiertoni on Vl-nurmi - Vlnurmi - Ruis/syysvehnä/syysrypsi/kevätvilja - härkäpapu - kevätvilja+ns. Mikä vilja milloinkin, riippuu kysynnästä ja hinnasta. Kun itse kylvin sv1 vuonna härkäpapua lisäykseen minulla ei ollut aavistustakaan, minkänäköistä kasvia oikeun viljelen. Lisäksi 2012 syksy oli pavun puinnin ja kuivauksen kannalta katastrofi, joten oli mielenkiintoinen sv1 vuosi. Nykyisin papua on viljelyksessä 20 - 30 ha vuosittain ja sen kanssa pärjää ihan hyvin.
Nurmessa pelkkä apila voi olla teholtaan vajavainen. Oma peruscoctailini on: Puna-apila typensidontaan ja valkoapilaa hieman täydennykseksi - Ruokonata keräämään typpeä ja hakemaan ravinteita syvältä maan pintakerroksiin - Timotei pihistämään typpeä apiloilta, jotta ne tuottaisivat enemmän typpeä. Samalla timotei tuuhentaa kasvustoa ja kilpailee tehokkaasti rikkoja vastaan. Mailaset apilan sijaan tai mukaan seokseen, jos maan rakenne ja ravinnetilanne on erittäin hyvässä kunnossa. Itse en vielä ole mailasia nurmiin lisännyt. Nurmia kannattaa sitten niittää riittävästi. Se parantaa rikkojen torjuntaa ja lisää typensidontaa. Kun apila kukkii, se vähentää typensidontaa merkittävästi, koska se ei enää sitä typpeä juuri tarvitse.
Siemeninä käytän ensisijaisesti omaa siementä. Itse tuotettu ja kunnostettu. Tarvittaessa ostan sertiä lähinnä lisäysviljelyyn. Ensisijaisesti luomusertiä, mutta jos sitä ei ole saatavissa, ostan yleisellä luvalla tavanomaista. Kun esimerkiksi aloitin mallasohran viljelyn, ei luomuna ollut saatavilla mallastamon haluamia lajikkeita. Viime vuosina maltaasta on saattanut saada luomuna jopa korkeampaa hintaa, kun kemiallisesti viljelty sertisiemen. Silti kyllä käytän pääosin omaa siementä luomuna.
Sv1 vuonna kannattaa tuottaa omaa siementä mahdollisuuksien mukaan. Sitä voi sitten käyttää tulevina vuosina. Varsinkin palkokasvia, kuten Sorkkiskin mainitsee. Toki pitää olla laitteet tai sopimukset jonkun kanssa siemenen kunnostukseen. Nurmia ei kannata sv1 vuonna puida, niitä ei saa kylvää luomusiemenenä vielä silloin. Vasta sv2 nurmisiementä saa käyttää luomussa. Toki yleiset luvat siementen käyttöön vaikuttavat. Sv2 vuonna lisää siemenkasveja ja paljon palkokasveja, koska niistä saa parhaan taloudellisen tuoton sv2 laatuna.
Maalajiit minulla ovat lähinnä hiuesavia. Maalajin vaikutus viljelykiertoon ja lajikevalintoihin on merkittävä. Esimerkiksi härkäpapua ei juuri kannata multamaille laittaa. Se ei kuulemma oikein halua valmistua siellä. Toisaalta multamailta typpeä irtoaa helposti muutenkin, joten siellä palkokasvien vaikutus on melko pieni.
Voisi kuvitella, että ensimmäisinä luomuvuosina pellot olisivat melko puhtaita rikkakasveista. Niin minä ainakin uskoin. Olinhan ollut aina huolellinen ruiskuttaja ja onnistuin rikkojen torjunnassa aina hyvin. Kuitenkin juuri ensimmäisinä luomuviljelyvuosina rikat olivat pahimmillaan. Minusta kemiallisessa viljelyssä tavoiteltu rikkapankin pienentäminen on täysi myytti. Sitäpaitsi rikkaseimenet pellossa ovat suuri multavuuden lähde. Jossai luin, että kemiallisesti viljellyllä pellolla on yleisesti tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia rikkasiemeniä neliöllä. Kun viljelykierto on kohdallaan ja toimet hallinnassa, rikatkin ovat paremmin hallinnassa. Kyllä niitä pellossa on, mutta nehän toimivat multavuuden lisääjinä ja kerääjäkasveinakin kohtalaisesti. Kunhan ne eivät pääse hallitsevaan asemaan. Sitäkin saattaa joskus käydä. Siinä lyhykäisesti joitain mieleen tulleita juttuja omalta siirtymakaudelta.
Hmm... Minulla ei ole karjaa ja lantaakin on käytössä vain vähän. Siispä edellä mainittu koskee lähinnä viljanviljelytilaa. Karjan- sian- tai kananlanta muuttaa edellä mainittuja asioita aika paljon.
-
Kaikki kestorikat kannattaa myrkyttää kunnolla ennen luomun aloitusta. Ohdake, valvatti, juola, ym. Helpottaa hommaa kun eivät ole heti riesana ja ovat muutenkin vaikeita päästä eroon.
-
Kaikki kestorikat kannattaa myrkyttää kunnolla ennen luomun aloitusta. Ohdake, valvatti, juola, ym. Helpottaa hommaa kun eivät ole heti riesana ja ovat muutenkin vaikeita päästä eroon.
Toki kannattaa. Kumma juttu sinänsä, että juuri ne olisivat heti riesana luomua aloitettaessa? Niiden torjuntaanhan ei pitäisi olla tarvetta kiinnittää mitään erityistä huomiota, jos kemiallisesti viljeltäessä on toimittu normaalisti ja huolellisesti. Juolavehnä kyllä innostuu helposti aluksi, kun maassa on ylenmäärin liukoista typpeä kemiallisten lannoitteiden jäljiltä. Myös eloperäisissä maissa juola tuottaa helposti lisätyötä. Kunnolliset kasvustot ja sopivat muokkausmenetelmät pitävät kuitenkin juolan kurissa. Minulla juolaa on jonkin verran siellä täällä, mutta se pysyy riittävän heikkona omilla viljelytoimilla. Hävitettyä sitä ei saa. Ei se kyllä hävinnyt kemiallisen viljelyn aikoinakaan, vaikka kuinka yritti. Aina se hetken päästä tuli takaisin...
Valvatti ja ohdake lisääntyvät väistämättä. Ahkerat niitot nurmivuosina ja tarvittaessa keskikesän kesanto kuitenkin poistavat ne. Sitten 1 . vuosi nurmen jälkeen kasvusto on niistä puhdas. 2. vuonna niitä taas esiintyy hieman. 3. vuonna niitä on jo aika paljon, ja tekee mieli jo laittaa heinälle. 4. Satovuosi putkeen olisikin jo tosi vaikea. Siihenkin näköjään lääke löytyy (kevätkyntö tehoaa jonkin verran), mutta riskit ongelmista kasvavat. Siemenestä nuo ilmeisesti leviävät ympäristöstä vähitellen. Peruskierto ja huolellinen hoito toimivat. Rikoista puhdasta kasvustoa ei mielestäni kannata edes tavoitella.
-
Nurmia ei kannata sv1 vuonna puida, niitä ei saa kylvää luomusiemenenä vielä silloin. Vasta sv2 nurmisiementä saa käyttää luomussa.
Ja tästä on sitten eriäviä mielipiteitä liikkeellä, että saako käyttää. Ilmeisesti jos tarkasti tulkitaan pykäli niin tos siemenen käyttö oikeus koskee vain yleisimpiä viljoja jne. Piensiemenet ovat poissa tossin piiristä. Eli ennenkuin alat suunnitella apilan tuotantoa omaan käyttöön niin suosittelen selvittämään asian. Tarkastajille asia ei ilmeisesti sinänsä kuulu, mutta siemenkauppalakiako siinä nyt rikottiin.
-
Nurmia ei kannata sv1 vuonna puida, niitä ei saa kylvää luomusiemenenä vielä silloin. Vasta sv2 nurmisiementä saa käyttää luomussa.
Ja tästä on sitten eriäviä mielipiteitä liikkeellä, että saako käyttää. Ilmeisesti jos tarkasti tulkitaan pykäli niin tos siemenen käyttö oikeus koskee vain yleisimpiä viljoja jne. Piensiemenet ovat poissa tossin piiristä. Eli ennenkuin alat suunnitella apilan tuotantoa omaan käyttöön niin suosittelen selvittämään asian. Tarkastajille asia ei ilmeisesti sinänsä kuulu, mutta siemenkauppalakiako siinä nyt rikottiin.
Niissä jossain on maininta että ei saa käyttää lisäykseen.
-
Juu siis tottakai apila nurmet ovat seoksia kirjoitin ne vaan tohon enempää selittämättä apilana. Voiko sen siis ilmoittaa säilörehuksi saisi isomman tuen?
Apilat murskataan/niitetään aina peltoon.
Härkäpavusta en oikein tiedä kun ajattelin sitä kyllä mutta ei ole koskemusta siitä ja viime vuonna naapurin pavut jäi lumisateeseen että ei oikein kutsu se papu touhu mutta jos pienen alan sitä laittaisi harjoittelun vuoksi...
En löytänyt mistään että paljonko luomukauran siemen maksaa? vaikka se meeri. Entä rypsin?
-
Siemenlajikkeista Ruis: Reetta-ruis on perusvarma ja varsin toimiva. Kuitenkin se on hieman turhan lyhytvartinen, jolloin juuristokin on hieman pienempi.
Sen verran tuohon, että rukiilla ei tuo kuivuudenkesto aina mene suoraan korrenpituuden mukaan. Hybridirukiilla on populaatiorukiiseen verrattuna huomattavasti laajempi juuristo, ja hybridi kestää kuivuutta paremmin kuin tavanomainen ruis. Heteroosi-ilmiö on tämän takana.
Lisäksi mm. Västankvarn on järjestänyt muiden viljojen lajikekokeita, joissa luomuviljeltyjen lajikkeiden satotasoluokat yleensä ovat olleet samassa järjestyksessä kuin tavanomaisessa viljelyssä. Korkeasatoinen vilja näyttää olevan tehokkaampi myös ravinteiden imuroimisessa. Lajikekokeet muutenkin ovat samalla lannoituksella, lisäksi luomuun kannattaa valita niitä lajikkeita, joilla tautiainekäsittelyn vaste on ollut pienin. Valitettavasti ihan viime vuosina tätä tietoa on tullut vähemmän nähtäville, johtunee siitä, että tuotantopanoskauppiaat rahoittavat koeruutuviljelyä entistä enemmän, ja kiitos siitä, mutta joudumme luopumaan jostakin vastineeksi sitten. Eli siitä tiedosta, onko lajikke oikeasti lääke- ja kalkkinarkomaani, tautiainekauppiaan lemmikki.
-SS-
-
Juu siis tottakai apila nurmet ovat seoksia kirjoitin ne vaan tohon enempää selittämättä apilana. Voiko sen siis ilmoittaa säilörehuksi saisi isomman tuen?
Apilat murskataan/niitetään aina peltoon.
Härkäpavusta en oikein tiedä kun ajattelin sitä kyllä mutta ei ole koskemusta siitä ja viime vuonna naapurin pavut jäi lumisateeseen että ei oikein kutsu se papu touhu mutta jos pienen alan sitä laittaisi harjoittelun vuoksi...
En löytänyt mistään että paljonko luomukauran siemen maksaa? vaikka se meeri. Entä rypsin?
Ettei vaan naapuri olisi helpolla typellä pidentänyt pavun kasvuaikaa tarpeettomasti?
-
Kaikki kestorikat kannattaa myrkyttää kunnolla ennen luomun aloitusta. Ohdake, valvatti, juola, ym. Helpottaa hommaa kun eivät ole heti riesana ja ovat muutenkin vaikeita päästä eroon.
Höpöhöpö. Niiden kanssa joutuu kuitenkin tulevaisuudessa elämään, eikä yhden syksyn tehoglyfotus auta siihen mitenkään. Siirtymävaiheaika on aikaa käyttää rikkatorjunnan opettelemiseen.
-
10 vuotta luomuviljaa ja hukkakaurakin on kadonnut...
-
10 vuotta luomuviljaa ja hukkakaurakin on kadonnut...
Tämä viestiketju on ollut asiallinen joten voitko olla kommentoimatta .
-
10 vuotta luomuviljaa ja hukkakaurakin on kadonnut...
Tämä viestiketju on ollut asiallinen joten voitko olla kommentoimatta .
Pidän hukkakauran torjuntaa pelkästään asiallisena. Mitäpä mieltä Sorkkis olisi luomusta ilman tukea? Tosiviljelijät jatkaisi ja pelleilijät lopettaisi...
-
10 vuotta luomuviljaa ja hukkakaurakin on kadonnut...
Tämä viestiketju on ollut asiallinen joten voitko olla kommentoimatta .
Pidän hukkakauran torjuntaa pelkästään asiallisena. Mitäpä mieltä Sorkkis olisi luomusta ilman tukea? Tosiviljelijät jatkaisi ja pelleilijät lopettaisi...
Entäpä maidontuotantotuen lopettaminen ? Yli 3,5miljoonaa litraa tuottavat ilman tukea maitoa .
Luomutuottajat saavat tukea koska muutkin saavat .
-
10 vuotta luomuviljaa ja hukkakaurakin on kadonnut...
Tämä viestiketju on ollut asiallinen joten voitko olla kommentoimatta .
Pidän hukkakauran torjuntaa pelkästään asiallisena. Mitäpä mieltä Sorkkis olisi luomusta ilman tukea? Tosiviljelijät jatkaisi ja pelleilijät lopettaisi...
Kannatan. Muutenkin velvoitetta tuottaa voisi nostaa, eikä vain ladata sitä peltoa kokoajan ja imuroida tukia. Hukkakauran häviäminen luomussa johtuu varmaan kahdesta syystä. Kynnöstä ja niitosta. Niitolla voi onnistuakkin hävittää, mutta kynnöllä häviää vain silmistä. Ja luomupellossa, jossa paljon "oheiskasveja" niin sen hukkakauran löytäminen onkin sitten haasteellista.
Aloittajalla voisi yksi vaihtoehto olla laitta pellot kahdessa osassa luomuun, jos kerta rysäys tuntuu hankalalta. Jos itse lähtisin suoriltaan nyt niin varmaan ekana vuonna kaikkea mahdollista lisäysaineistoa kasvuun ja alle apilanurmi tjs. Tokana vuonna kaikki sitten nurmella. 3 vuonna eli ekana luomuvuonna kaikki satokasville. Samoin 4 ja 5 vuonna. Sitten voikin sitten miettiä jatkaako. Jos päättää jatkaa niin sitten siitä eteenpäin peltoja tarpeen mukaan uudestaan nurmelle. Syy tälläiseen siinä, että 3 vuonna ja siitä eteenpäin saisi rahaakin tulemaan reilummin ja rikat jos ei ole vielä niin suurena kiusana. Sitten kun luomuvuosia on takana riittävästi alkaa kuulemma sitä glyfosaattia ja mcpa olla ikävä. Näin olen kuullut luomukonkareilta joille ei aate ole niin syvälle juurtunut.
-
10 vuotta luomuviljaa ja hukkakaurakin on kadonnut...
Tämä viestiketju on ollut asiallinen joten voitko olla kommentoimatta .
Pidän hukkakauran torjuntaa pelkästään asiallisena. Mitäpä mieltä Sorkkis olisi luomusta ilman tukea? Tosiviljelijät jatkaisi ja pelleilijät lopettaisi...
Kannatan. Muutenkin velvoitetta tuottaa voisi nostaa, eikä vain ladata sitä peltoa kokoajan ja imuroida tukia. Hukkakauran häviäminen luomussa johtuu varmaan kahdesta syystä. Kynnöstä ja niitosta. Niitolla voi onnistuakkin hävittää, mutta kynnöllä häviää vain silmistä. Ja luomupellossa, jossa paljon "oheiskasveja" niin sen hukkakauran löytäminen onkin sitten haasteellista.
Aloittajalla voisi yksi vaihtoehto olla laitta pellot kahdessa osassa luomuun, jos kerta rysäys tuntuu hankalalta. Jos itse lähtisin suoriltaan nyt niin varmaan ekana vuonna kaikkea mahdollista lisäysaineistoa kasvuun ja alle apilanurmi tjs. Tokana vuonna kaikki sitten nurmella. 3 vuonna eli ekana luomuvuonna kaikki satokasville. Samoin 4 ja 5 vuonna. Sitten voikin sitten miettiä jatkaako. Jos päättää jatkaa niin sitten siitä eteenpäin peltoja tarpeen mukaan uudestaan nurmelle. Syy tälläiseen siinä, että 3 vuonna ja siitä eteenpäin saisi rahaakin tulemaan reilummin ja rikat jos ei ole vielä niin suurena kiusana. Sitten kun luomuvuosia on takana riittävästi alkaa kuulemma sitä glyfosaattia ja mcpa olla ikävä. Näin olen kuullut luomukonkareilta joille ei aate ole niin syvälle juurtunut.
Niitä harrastelijoita löytyy lähinnä 142 alueella pikkusen sivunmalla . Monelle maidontuottajalle ne olisivat hyviä lisämaita mutta niitä ei myydä tai vuokrata periaatteessakaan .
-
Nurmia ei kannata sv1 vuonna puida, niitä ei saa kylvää luomusiemenenä vielä silloin. Vasta sv2 nurmisiementä saa käyttää luomussa.
Ja tästä on sitten eriäviä mielipiteitä liikkeellä, että saako käyttää. Ilmeisesti jos tarkasti tulkitaan pykäli niin tos siemenen käyttö oikeus koskee vain yleisimpiä viljoja jne. Piensiemenet ovat poissa tossin piiristä. Eli ennenkuin alat suunnitella apilan tuotantoa omaan käyttöön niin suosittelen selvittämään asian. Tarkastajille asia ei ilmeisesti sinänsä kuulu, mutta siemenkauppalakiako siinä nyt rikottiin.
Tuosta olen itsekin kuullut. On väitetty, ettei TOS ulkopuolista siementä saisi käyttää. Ja että se koskisi erityisesti piensiemeniä. Kun asia alkoi kiinnostamaan, luin siemenkauppalain ja lain jalostajanoikeudesta. Siemenkauppalaissa asiasta ei puhuta lainkaan. Vain markkinoinnista ja muusta luovuttamisesta. Silloin pitää olla sertiä.
Laki jalostajanoikeudesta on siis se, mitä pitää lukea. Siinä sanotaan, (§6), että "Viljelijällä on oikeus korvausta maksamalla käyttää ja tuottaa lisäystarkoituksiin hallinnassaan olevalla tilalla suojattujen lajikkeiden lisäysaineistoa. Tämä oikeus koskee hybridejä lukuun ottamatta seuraaviin kasvilajeihin kuuluvien lajikkeiden viljelyä: kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.". Tässä ei siis mainita mitään heinistä ja apiloista. Siis joku on tulkinnut, että kun piensiemeniä ei mainita, niiden käyttö olisi kiellettyä. Minusta tämä pitää selkeästi tulkita siten, että TOS maksua ei saa periä tässä mainitsemattomilta siemeniltä. Siis siementä saa käyttää, mutta maksua ei saa periä.
Kuulin myös tilaisuudesta, jossa paikallisen elyn lakimies oli tulkinnut lakia yksiselitteisesti. Laki koskee vain siinä mainittuja kasveja. Muita saa käyttää vapaasti. Tuossa tilaisuudessa en itse ollut, joten se on toisen käden tietoa. Piensiemenet ovat siis tosiaankin poissa TOSsin piiristä. Siis ei tarvitse maksaa käytöstä.
Ja pitää myös erityisesti syysviljojen osalta muistaa, että kylvövuosi ratkaisee statuksen. Jos viimeisenä kemiallisena vuonna kylvää vaikka ruista, ei sitä saa käyttää sv1 vuonna siemenenä ainakaan ilman lupaa. Se on puidessa vielä tavanomaista. Nurmisiemenillä ajankohta on hieman monimutkaisempi.