Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Huono ihminen - 01.06.18 - klo:18:09
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.244671
Ei näköjään herätä keskustelua, onko helteet pehmittäneet jo niin paljon viljelijöiden päitä, ettei jakseta kiinnostua merkittävästä aiheesta?
Uutisista ei ole käynyt selville, onko kasvipeitevaatimuksessa joku tietty prosentti mikä koko alasta pitää olla kasvipeitteisenä, vai pitääkö koko ala olla sitä. Kun samalla on glyfosaatin jatkokäyttö kyseenalaistettu, niin vaikeaa tulee viljelytouhu tulevaisuudessa olemaan.
Entä miten käy ympäristökorvausjärjestelmän, kun kasvipeitteisyysvaatimus on ollut oleellinen osa sen ehtoja. Voi olla että koko ympäristökorvausjärjestelmä joudutaan lopettamaan tai siihen tulee todella radikaaleja uudistuksia, koska jo perustuen ehtoihin tulee lisää ehtoja, jotka tällä hetkellä kuuluvat vain ymppikorvukseen. Lisäksi turvemaiden kyntökielto lisäriesana monille. Ja metsäpuolellekin tulee vaikeuksia, jos turvemaiden muokkaaminen laikuttamalla tai mätästämällä kielletään. Siinä alkaa jatkuva kasvatus tai luontainen uudistaminen houkutella.
Eli samalla kun tuet vähenevät, niin ehdot kiristyvät, ja valvontakin kiristyy. Joka tapauksessa käy taas toteen se, että kun politiikot lupaavat yksinkertaistusta ja byrokratian vähentämistä, käy todellisuudessa päinvastoin.
-
Kokonaisuutena ei välttämättä huono ratkaisu. EU antoi Suomelle ja eteläisimmille ongelmamaille vastineeksi reilusti lisää rahaa koheesiorahastoista, joilla nimenomaan tuetaan aluepolitiikkaa ja reuna-alueita, ja rakennemuutosta. Ainoat kärsimään joutuvat tilatyypit lienevät isot tavanomaisen viljelyn kasvitilat A-alueella. Myös lottopottiympäristötoimenpiteitä, kuten suojavyöhykkeitä, pihdataan varmasti seuraavalle kaudelle. Enpä usko myöskään jonkun riistan ruokkimisen olevan yhteisen maatalouspolitiikan kärkihankkeita. Syökööt metsässä, ei pellolla.
Pienviljelijä, joka ei ennenkään ole ollut kiinnostunut pseudotieteellisistä kerääjäkasvijärjestelmistä tai ei koskaan edes ole oikeutettu ollut lannanvastaanottoon, saneerauksiin, säätösalaojiin tai muihin hömppäihmetyksiin, ei näe paljon muutosta. Ehkä 50 euroa hehtaarilta vähenee.
Loputkin suuret kasvinviljelytilat siirtyvät luomuun, niin kauan kuin voivat. Se on kunniallinen tapa väistää leikkaukset. 250 ha kasvitilakoko taitaa olla semmoinen raja, jossa alkaa tulla nopeasti tappioita lisää, CAP tukien leikkaannuttua.
-SS-
-
Täällä on olleet bulvaanit käytössä jo tuon vanhan tukileikkauksen takia. Repäistään joku kadunmies ojasta ja hän vuokraa sitten pellon ja noukkii tuet. Ja mikä parasta jos tule sanktioita tarkastuksissa niin se kohdistuu vain kyseisiin peltoihin. Ja kyllähän noita sukulaisiakin riittää.
-
Ruvetaan syys öljykasveja ja viljoja viljelemään Suomessa.
-
Ei näköjään herätä keskustelua,
Hyvä yhdistelmä tuo olisi, pakollinen kasvipeitteisyys ja glyfosaattikielto ;D ;D
-
Muuttuu vielä niin moneen kertaan ettei jaksa nähdä vaivaa.
-
Ei näköjään herätä keskustelua,
Hyvä yhdistelmä tuo olisi, pakollinen kasvipeitteisyys ja glyfosaattikielto ;D ;D
Vaikeempi olisi kasvipeitteisyys yhdistettynä glyfo-pakkoon 😂😂
-
Kokonaisuutena ei välttämättä huono ratkaisu. EU antoi Suomelle ja eteläisimmille ongelmamaille vastineeksi reilusti lisää rahaa koheesiorahastoista, joilla nimenomaan tuetaan aluepolitiikkaa ja reuna-alueita, ja rakennemuutosta. Ainoat kärsimään joutuvat tilatyypit lienevät isot tavanomaisen viljelyn kasvitilat A-alueella. Myös lottopottiympäristötoimenpiteitä, kuten suojavyöhykkeitä, pihdataan varmasti seuraavalle kaudelle. Enpä usko myöskään jonkun riistan ruokkimisen olevan yhteisen maatalouspolitiikan kärkihankkeita. Syökööt metsässä, ei pellolla.
Pienviljelijä, joka ei ennenkään ole ollut kiinnostunut pseudotieteellisistä kerääjäkasvijärjestelmistä tai ei koskaan edes ole oikeutettu ollut lannanvastaanottoon, saneerauksiin, säätösalaojiin tai muihin hömppäihmetyksiin, ei näe paljon muutosta. Ehkä 50 euroa hehtaarilta vähenee.
Loputkin suuret kasvinviljelytilat siirtyvät luomuun, niin kauan kuin voivat. Se on kunniallinen tapa väistää leikkaukset. 250 ha kasvitilakoko taitaa olla semmoinen raja, jossa alkaa tulla nopeasti tappioita lisää, CAP tukien leikkaannuttua.
-SS-
Meinaako -ss- ottaa pienellä sivutoimi viljanviljelyllä elannon?Suomesta löytyy aktiivitlilojakin suuriakin jotka eivät siitä tilan toiminnasta saa elantoa ja saavat vähemmän ha-tukea kuin -ss-.
-
Meinaako -ss- ottaa pienellä sivutoimi viljanviljelyllä elannon?Suomesta löytyy aktiivitlilojakin suuriakin jotka eivät siitä tilan toiminnasta saa elantoa ja saavat vähemmän ha-tukea kuin -ss-.
No kyllä ne "suuret tilat" ovat raiviotalouden puolella toimivia sitten, jos vähemmän tukia pystyvät keräämään. Se lienee valintakysymys, raivaako suot ja metsät pelloiksi ja sitten vaatii vanhojen peltojen tukia niille, kun on niin tarmokkaasti päättänyt olla päätoiminen "aktiivitila" ?
-SS-
-
Jos pitää olla kasvipeitteinen talvella niin tekis sillai että melko pian puinnin jälkeen kyntö ja kyntötraktorin etukuormaajassa tai etunostolaitteessa piensiemenhuiska jolla kylvetään esim. raiheinää tai syysrypsin siementä kynnökselle.. ja kasvipeitteisyysehto täyttyy :-)
-
Jos pitää olla kasvipeitteinen talvella niin tekis sillai että melko pian puinnin jälkeen kyntö ja kyntötraktorin etukuormaajassa tai etunostolaitteessa piensiemenhuiska jolla kylvetään esim. raiheinää tai syysrypsin siementä kynnökselle.. ja kasvipeitteisyysehto täyttyy :-)
Todennäköisesti tulee jokin viimeinen kylvöpäivä, jotta hyväksytään. Jos ehti kylvämään, miksei sitten laittaisi ihan kunnon ruista, syysvehnää tai syysöljykasvia.
-SS-
-
Hyvin tänä keväänä uppoo tuo ajatus "syys kynnön kieltämisestä". Lisäksi tuo on kuivapaska tilalle käsky kävelyyttää elukat korkealaitaiseen. No taitaa elämä helpottua monella lailla, jos tuollaiset suunnitelmat toteutuu. Ja tietysti pitää se sadonkerjuu velvoite pitää poissa tulevaisuudessakin. Ammatikseen saa kirjoittaa sälörehun viljelijä. Kiitoksia ja kumarrus - 20v päästä laillisesti eläkkeelle, jos oon hengissä.
-
Näkisin että Eu:n maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteet olisivat 33 prosenttia luomussa, 33 prosenttia puoliluomussa ( jossa kasvinsuojelussa käytetään vain rikka aineet) ja 33 prosenttia tehoviljelyssä. Sillä saavutetaan sekä ympäristönäkökulmasta että huoltovarmuudellisesti paras toiminta ympäristö.
-
Nää on jo niin päin xxxtua valmiiksi että ei jaksa etukäteen miettiä mitä on tulossa, ja tulee mitä tulee niin ekan sitoomuskauden jälkeenhän niitä jo yksipuolisesti rukataan uusiksi. Nytkin esim. Monet heinät yms. Ei kerrytä talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja kultivoitu sänki taas kerryttää, ei VMP!
-
Jos päättäisin maatalouspolitiikasta. Niin olisin laittanut kylvökiellon viikko sitten. Niin nekin siemenet mitkä olivat kylvämättä, ois jäänyt ens vuoden kylvöille. Tuonne kuiviin peltoihin on ihan turha kylvää kesäkuussa kun vettä ei ole tulossa. Lisäksi mahdollistaisin Efa alojen korjaamisen rehuksi. Nyt tarvitaan Maaseutuviraston nopeita toimia tässä tilanteessa, jossa kuivuus vaivaa koko Suomessa.
-
Efa-alaksihan käy vaikkapa härkäpapu, jonka voi hyvin ajaa vihantarehuksi
-
Kyllähän tuo tukien leikkaus 100 000€ on kyllä jotenkin ymmärrettävääkin, kun saa sen summan pellon omistuksesta niin pitäisihän sillä pärjätä jos vielä siitä pellostakin saa jotain irti.. melkeinpä kannattaisin sitä vaikka se omaankin nilkaan kalahtaa, mut saattaisi hömpänviljely vähentyä suurtilallisillta jos täytyisi laittaa ne hehtaarit tuottamaankin jotain..
-
Suomessa suorat tuet tippuvat noin kolme prosenttia ja maaseudun kehittämistuet 14 prosenttia.
Uusi cap-esitys vahvistaa, että Suomen saama suora tuki alenee kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna 12 miljoonaa euroa vuodessa ja maaseudun kehittämisohjelman rahoitus 48 miljoonaa euroa vuodessa.
Tukijärjestelmän rakenne säilyy Suomen kannalta pitkälti ennallaan. Tuotantoon sidotut tuet leikkaantuvat, mutta Suomelle tästä ei koitune haittaa.
Komission esittämä tukikatto suorille tuille vaihtelee 60 000:n ja 100 000 euron välillä.
Komission edellyttämiä tavoitteita ovat muun muassa nuorten viljelijöiden osuuden lisääminen tiloilla.... no ainakin kaikki voitava tehdään tämän viimeisen tavoitteen saavuttamiseksi
-
Komission edellyttämiä tavoitteita ovat muun muassa nuorten viljelijöiden osuuden lisääminen tiloilla.... no ainakin kaikki voitava tehdään tämän viimeisen tavoitteen saavuttamiseksi
Tehdäänkö varmasti? Eikö sitten olisi paikallaan tuoda yläikäraja tukiin takaisin? Tämä sitten taas sotii yleistä suuntausta vastaan, jossa yritetään työuria pidentään. Joku naurettava nuorenviljelijän tuki... HAH HAH HAH.. Siitä ei montaa euroa kerry tälläkään hetkellä. Kaikenlisäksi se maksaminen lopetetaan 90ha jälkeen. Yritetäänkö tässä saada vain uusia "torppareita" järjestelmää pyörittämään? Tuollainen 90ha tila ei ole tänäkään päivänä elinkelpoinen.
Kyllähän tuo tukien leikkaus 100 000€ on kyllä jotenkin ymmärrettävääkin, kun saa sen summan pellon omistuksesta niin pitäisihän sillä pärjätä jos vielä siitä pellostakin saa jotain irti.. melkeinpä kannattaisin sitä vaikka se omaankin nilkaan kalahtaa, mut saattaisi hömpänviljely vähentyä suurtilallisillta jos täytyisi laittaa ne hehtaarit tuottamaankin jotain..
Mä en tiedä miten täällä tämä homma eroaa, mutta ne vähät isot tilat mitä täällä on niin ei siellä hömppää viljellä keskellä aukeaa vaan ihan täysillä yritetään tuottaa jotain. Kyllä ne hömpät löytyy ihan joiltakin muilta viljelijöiltä. Ne satunnaiset hömpät joita näillä on niin ovat jotain mettänkainaloita. Näille riittäisi mielestäni yksi tuki ja kaikki olisivat samanarvoisia "kesantoja" tuki saisi olla reilusti alempi kuin nykyinen tuki. Tai oikeastaan koko tuki pitäisi olla enemmänkin niittokorvaus.
Tätä tukikattoa jos voi vaan kiertää sillä, että pilkkoo tilan useampaan osaan niin eihän tuosta tule muuta kuin lisää byrokratiaa mitä piti vähentää. Siinä olen samaa mieltä, että tuet pitäisi maksaa juuri tuotantosidonnaisina eikä niinkuin nyt, että tuet maksetaan pellon hallinnan mukaan. Nyt tuet siirtyvät suoraan vuokra ja ostohintoihin pohjalle ja viljelyllä ei ole merkitystä tässä yhtälössä.
Jos päättäisin maatalouspolitiikasta. Niin olisin laittanut kylvökiellon viikko sitten. Niin nekin siemenet mitkä olivat kylvämättä, ois jäänyt ens vuoden kylvöille. Tuonne kuiviin peltoihin on ihan turha kylvää kesäkuussa kun vettä ei ole tulossa. Lisäksi mahdollistaisin Efa alojen korjaamisen rehuksi. Nyt tarvitaan Maaseutuviraston nopeita toimia tässä tilanteessa, jossa kuivuus vaivaa koko Suomessa.
Jos pelto on edelleen sängellä niin kyllä siellä kosteutta vieläkin on. Eli ei sen puolesta ongelmaa.
Nää on jo niin päin xxxtua valmiiksi että ei jaksa etukäteen miettiä mitä on tulossa, ja tulee mitä tulee niin ekan sitoomuskauden jälkeenhän niitä jo yksipuolisesti rukataan uusiksi. Nytkin esim. Monet heinät yms. Ei kerrytä talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja kultivoitu sänki taas kerryttää, ei VMP!
Kaksi heinää riittäisi. Tuotantonurmi jossa sadonkorjuu velvoite ja kesantonurmi joka on kuvattu tuossa ylempänä. Kaikki muut on turhia. Tuo kesantonurmi voitaisiin liittää suojakaistoihin vesistöjen varsilla ja se vanha muutaman metrin kaista eikä mikään koko lohkon kokoinen.
Hyvin tänä keväänä uppoo tuo ajatus "syys kynnön kieltämisestä". Lisäksi tuo on kuivapaska tilalle käsky kävelyyttää elukat korkealaitaiseen. No taitaa elämä helpottua monella lailla, jos tuollaiset suunnitelmat toteutuu. Ja tietysti pitää se sadonkerjuu velvoite pitää poissa tulevaisuudessakin. Ammatikseen saa kirjoittaa sälörehun viljelijä. Kiitoksia ja kumarrus - 20v päästä laillisesti eläkkeelle, jos oon hengissä.
Eikö sitä paskaa voi ajaa keväällä? Mitä iloa siitä on syksyllä ajettaessa. Ravinteista häipyy osa talvenaikana ja laskennassa ne on silti käytettävä. Itse ainakin pyrin syyslevityksistä eroon, jos sinne ei kylvetä mitään. Tarkoittaisi vain meillä lisäsäiliön rakentamista.
Mitä kyntämiseen tulee niin viimesyksynä kynnettiin hieman lakonaista viljaa kun ei kevääksi uskallettu jättää. Sitä aiemmin ei ole kynnetty moneen vuoteen. Kyntö oli jäljeltään ihan hurjaa niinkuin näillä savilla on aina ollut. Nyt keväällä kyllä kirosin monta kertaa, että pitikin kyntää. Kaikkein surkeimmat oraat. Itsellä ei ainakaan tule ikävä tuota kyntämistä. Katsotaan kuinka luomussa pärjätään ilman kyntö tai ainakin se jätetään minimiin. Ja muutenkin katsotaan nyt 5 vuotta (tai tämä kasvukausi) tuota luomua ja tehdään sitten uusia johtopäätöksiä. Toivottavasti siihen mennessä on uudet tukikuviotkin jo selvillä samoin kuin ehkä tuo eläinpuolikin selviää sinä aikana.
Jos pitää olla kasvipeitteinen talvella niin tekis sillai että melko pian puinnin jälkeen kyntö ja kyntötraktorin etukuormaajassa tai etunostolaitteessa piensiemenhuiska jolla kylvetään esim. raiheinää tai syysrypsin siementä kynnökselle.. ja kasvipeitteisyysehto täyttyy :-)
Joo tai niinkuin SS mainitsi niin ihan syysvehnää tai muuta. Eikä se sängelle jättäminenkään ongelma ole. Glyfoa joutuu käyttämään tai jos glyfo kielletään niin eikähön siellä ole uusi aine odottamassa. Tämä sänkiongelmahan ei ole kuin näiden savien ongelma. Kaikki salpausselän yläpuoliset alueet tulevat varmaan näiden kanssa toimeen eniten harmaita hiuksia tulee joillekkin täällä etelärannikolla ja varsinais-suomessa. Ja jos tämä kielto on sellainen, että kultivointia ei katsota kynnöksi niin eihän tuossa ole ongelmaa silloin. Vaikka pellon kyntäsikin niin käy kultivaattorilla sen jälkeen niin taas kelpaa. Jos siis väkisin haluaa kyntää ja pilata savensa.
Meinaako -ss- ottaa pienellä sivutoimi viljanviljelyllä elannon?Suomesta löytyy aktiivitlilojakin suuriakin jotka eivät siitä tilan toiminnasta saa elantoa ja saavat vähemmän ha-tukea kuin -ss-.
Koko ongelmahan on se, että tuotantoa on liikaa monessa tuotantosuunnassa. Tämä aiheuttaa alhaiset hinnat ja niitä alhaisia hintoja on sitten jakamassa liian moni viljelijä. Tästä taas tulee se, että pakko olla sivutoiminen kun muuten ei elä. Ja tätä sivutoimisuutta ilmeisesti päättäjien puolelta toivotaankin. Saadaan sellaista porukka joka talkoo hengellä tuottavat vuosittain tavaraa markkinoille jotta kaupanhyllyssä on ruokaa ostettavana. Väitän, että päätoimiset tilat ovat enemmän kusessa kuin sivutoimiset tällä hetkellä. Monella päätoimisella tilalla varmaan mietitään, että pitääkö lähteä ulkopuolelle töihin vai mistä lisää euroja elämiseen. Vai mennäänkö niin pitkälle, että katsotaan, että parempi luopua koko maataloudesta.
Taannoinhan oli maaseudussa juttua. Oliko se niin, että 10000 tilaa riittäisi pitämään yllä tarvittavan tuotannon. En muista oliko tähän laskettu mukaan vain viljatilat vai kaikki tuotantosuunnat. Nyt jos on 5 kertainen määrä tiloja niin on tuosta varaa vielä vähentää. Tuossa 10000 tilassa alkaa jo kokoluokka olemaan sellainen, että sillä pärjää päätoimisena nykyisellä tuki ja hintatasolla. Eri asia sitten kun siihen mahdollisesti joskus päästään mikä on silloin se taso jolla pärjää.
Tähän nyt joku nykäsee sen kortin esiin, että mitä viljatilalla on talvella tekemistä. Totta että varmaan jotain sivutoimisuutta tähän kohtaa tarvitaan. Eläintiloille ei tarvita mitään, siellä on töitä muutenkin ihan tarpeeksi. Ja jalkoihin meinaavat silti jäädä. Sen siitä saa kun eläintilojen tuet on ajettu alas ainakin täällä etelässä eikä siitä tavarastakaan saa tarpeeksi.
Kokonaisuudessaan vaikea yhtälö kun yritetään sotkea markkinataloutta ja sitten kuitenkin säännellään. Itse olen ajatuksella, että mennään mihin rahkeet riittää ja jos sillä ei elä niin sitten keksitään jotain muuta. Ei ole tarvinut viime aikoina ostaa peltoa tai vuokrata. Eläinpuolen laajennus ei kiinnosta, kun en omista sellaista laskinta joka näyttäisi investoinnin kannattavaksi. Pakko raossa ollaan töitä saisi painaa kellon ympäri ja silti ei ehtisi kaikkea tehdä.
-
Suomessa suorat tuet tippuvat noin kolme prosenttia ja maaseudun kehittämistuet 14 prosenttia.
Uusi cap-esitys vahvistaa, että Suomen saama suora tuki alenee kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna 12 miljoonaa euroa vuodessa ja maaseudun kehittämisohjelman rahoitus 48 miljoonaa euroa vuodessa.
Tukijärjestelmän rakenne säilyy Suomen kannalta pitkälti ennallaan. Tuotantoon sidotut tuet leikkaantuvat, mutta Suomelle tästä ei koitune haittaa.
Ei kai se voi mennä niin että pohjoisen maitolitran lisähinta putoaisi...
-
Komission edellyttämiä tavoitteita ovat muun muassa nuorten viljelijöiden osuuden lisääminen tiloilla.... no ainakin kaikki voitava tehdään tämän viimeisen tavoitteen saavuttamiseksi
Tehdäänkö varmasti? Eikö sitten olisi paikallaan tuoda yläikäraja tukiin takaisin? Tämä sitten taas sotii yleistä suuntausta vastaan, jossa yritetään työuria pidentään. Joku naurettava nuorenviljelijän tuki... HAH HAH HAH.. Siitä ei montaa euroa kerry tälläkään hetkellä. Kaikenlisäksi se maksaminen lopetetaan 90ha jälkeen. Yritetäänkö tässä saada vain uusia "torppareita" järjestelmää pyörittämään? Tuollainen 90ha tila ei ole tänäkään päivänä elinkelpoinen.
Kyllähän tuo tukien leikkaus 100 000€ on kyllä jotenkin ymmärrettävääkin, kun saa sen summan pellon omistuksesta niin pitäisihän sillä pärjätä jos vielä siitä pellostakin saa jotain irti.. melkeinpä kannattaisin sitä vaikka se omaankin nilkaan kalahtaa, mut saattaisi hömpänviljely vähentyä suurtilallisillta jos täytyisi laittaa ne hehtaarit tuottamaankin jotain..
Mä en tiedä miten täällä tämä homma eroaa, mutta ne vähät isot tilat mitä täällä on niin ei siellä hömppää viljellä keskellä aukeaa vaan ihan täysillä yritetään tuottaa jotain. Kyllä ne hömpät löytyy ihan joiltakin muilta viljelijöiltä. Ne satunnaiset hömpät joita näillä on niin ovat jotain mettänkainaloita. Näille riittäisi mielestäni yksi tuki ja kaikki olisivat samanarvoisia "kesantoja" tuki saisi olla reilusti alempi kuin nykyinen tuki. Tai oikeastaan koko tuki pitäisi olla enemmänkin niittokorvaus.
Tätä tukikattoa jos voi vaan kiertää sillä, että pilkkoo tilan useampaan osaan niin eihän tuosta tule muuta kuin lisää byrokratiaa mitä piti vähentää. Siinä olen samaa mieltä, että tuet pitäisi maksaa juuri tuotantosidonnaisina eikä niinkuin nyt, että tuet maksetaan pellon hallinnan mukaan. Nyt tuet siirtyvät suoraan vuokra ja ostohintoihin pohjalle ja viljelyllä ei ole merkitystä tässä yhtälössä.
Voisi olla aika vaikea loppujenlopuksi järkevästi perustella miksi yksittäisen tilan tukipotin pitäisi kasvaa loputtomasti tilakoon/tuotantomäärän kasvaessa. Jos mahdollista tukikattoa pystyisi kiertämään pilkkomalla tilaa pienempiin palasiin niin on oikein että pilkkojalle siitä aiheutuu ylimääräistä päänvaivaa lisääntyneen byrokratian ja paperityön muodossa, se on se hinta minkä joutuu siitä sitten maksamaan kun maksimoi tukipottia. Samoiten voisi vähän rauhoittaa peltomarkkinoita tuo tukikatto ja sen seurauksena todennäköisesti myös tilojen keskikoot lähtisivät kasvuun.
Jos päättäisin maatalouspolitiikasta. Niin olisin laittanut kylvökiellon viikko sitten. Niin nekin siemenet mitkä olivat kylvämättä, ois jäänyt ens vuoden kylvöille. Tuonne kuiviin peltoihin on ihan turha kylvää kesäkuussa kun vettä ei ole tulossa. Lisäksi mahdollistaisin Efa alojen korjaamisen rehuksi. Nyt tarvitaan Maaseutuviraston nopeita toimia tässä tilanteessa, jossa kuivuus vaivaa koko Suomessa.
Jos pelto on edelleen sängellä niin kyllä siellä kosteutta vieläkin on. Eli ei sen puolesta ongelmaa.
Nää on jo niin päin xxxtua valmiiksi että ei jaksa etukäteen miettiä mitä on tulossa, ja tulee mitä tulee niin ekan sitoomuskauden jälkeenhän niitä jo yksipuolisesti rukataan uusiksi. Nytkin esim. Monet heinät yms. Ei kerrytä talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja kultivoitu sänki taas kerryttää, ei VMP!
Kaksi heinää riittäisi. Tuotantonurmi jossa sadonkorjuu velvoite ja kesantonurmi joka on kuvattu tuossa ylempänä. Kaikki muut on turhia. Tuo kesantonurmi voitaisiin liittää suojakaistoihin vesistöjen varsilla ja se vanha muutaman metrin kaista eikä mikään koko lohkon kokoinen.
Tuo kahden heinän systeemi johtaisi käytännössä siihen että maiden kasvukunto laskisi entisestään viljatiloilla kun ei olisi käytännössä rahallista mahdollisuutta pitää niitä nurmivuosia. Se vln nurmi on ihan hyvä olla olemassa, rajoittaisi vähän ylituotantoa ja olisi kuitenkin käytännössä hyötykäyttöä koska sen jälkeen tulee satokasvi.
Hyvin tänä keväänä uppoo tuo ajatus "syys kynnön kieltämisestä". Lisäksi tuo on kuivapaska tilalle käsky kävelyyttää elukat korkealaitaiseen. No taitaa elämä helpottua monella lailla, jos tuollaiset suunnitelmat toteutuu. Ja tietysti pitää se sadonkerjuu velvoite pitää poissa tulevaisuudessakin. Ammatikseen saa kirjoittaa sälörehun viljelijä. Kiitoksia ja kumarrus - 20v päästä laillisesti eläkkeelle, jos oon hengissä.
Eikö sitä paskaa voi ajaa keväällä? Mitä iloa siitä on syksyllä ajettaessa. Ravinteista häipyy osa talvenaikana ja laskennassa ne on silti käytettävä. Itse ainakin pyrin syyslevityksistä eroon, jos sinne ei kylvetä mitään. Tarkoittaisi vain meillä lisäsäiliön rakentamista.
Mitä kyntämiseen tulee niin viimesyksynä kynnettiin hieman lakonaista viljaa kun ei kevääksi uskallettu jättää. Sitä aiemmin ei ole kynnetty moneen vuoteen. Kyntö oli jäljeltään ihan hurjaa niinkuin näillä savilla on aina ollut. Nyt keväällä kyllä kirosin monta kertaa, että pitikin kyntää. Kaikkein surkeimmat oraat. Itsellä ei ainakaan tule ikävä tuota kyntämistä. Katsotaan kuinka luomussa pärjätään ilman kyntö tai ainakin se jätetään minimiin. Ja muutenkin katsotaan nyt 5 vuotta (tai tämä kasvukausi) tuota luomua ja tehdään sitten uusia johtopäätöksiä. Toivottavasti siihen mennessä on uudet tukikuviotkin jo selvillä samoin kuin ehkä tuo eläinpuolikin selviää sinä aikana.
Jos pitää olla kasvipeitteinen talvella niin tekis sillai että melko pian puinnin jälkeen kyntö ja kyntötraktorin etukuormaajassa tai etunostolaitteessa piensiemenhuiska jolla kylvetään esim. raiheinää tai syysrypsin siementä kynnökselle.. ja kasvipeitteisyysehto täyttyy :-)
Joo tai niinkuin SS mainitsi niin ihan syysvehnää tai muuta. Eikä se sängelle jättäminenkään ongelma ole. Glyfoa joutuu käyttämään tai jos glyfo kielletään niin eikähön siellä ole uusi aine odottamassa. Tämä sänkiongelmahan ei ole kuin näiden savien ongelma. Kaikki salpausselän yläpuoliset alueet tulevat varmaan näiden kanssa toimeen eniten harmaita hiuksia tulee joillekkin täällä etelärannikolla ja varsinais-suomessa. Ja jos tämä kielto on sellainen, että kultivointia ei katsota kynnöksi niin eihän tuossa ole ongelmaa silloin. Vaikka pellon kyntäsikin niin käy kultivaattorilla sen jälkeen niin taas kelpaa. Jos siis väkisin haluaa kyntää ja pilata savensa.
Omakohtaisella kokemuksella en jättäisi syyskyntöä pois, usein kaikkein parhaat oraat löytyy niistä. Nyt tänävuonna taasen parhaat oraat löytyy keväällä muokatuista kun kyntöpellot kuivahtivat liian nopeaan.
Meinaako -ss- ottaa pienellä sivutoimi viljanviljelyllä elannon?Suomesta löytyy aktiivitlilojakin suuriakin jotka eivät siitä tilan toiminnasta saa elantoa ja saavat vähemmän ha-tukea kuin -ss-.
Koko ongelmahan on se, että tuotantoa on liikaa monessa tuotantosuunnassa. Tämä aiheuttaa alhaiset hinnat ja niitä alhaisia hintoja on sitten jakamassa liian moni viljelijä. Tästä taas tulee se, että pakko olla sivutoiminen kun muuten ei elä. Ja tätä sivutoimisuutta ilmeisesti päättäjien puolelta toivotaankin. Saadaan sellaista porukka joka talkoo hengellä tuottavat vuosittain tavaraa markkinoille jotta kaupanhyllyssä on ruokaa ostettavana. Väitän, että päätoimiset tilat ovat enemmän kusessa kuin sivutoimiset tällä hetkellä. Monella päätoimisella tilalla varmaan mietitään, että pitääkö lähteä ulkopuolelle töihin vai mistä lisää euroja elämiseen. Vai mennäänkö niin pitkälle, että katsotaan, että parempi luopua koko maataloudesta.
Taannoinhan oli maaseudussa juttua. Oliko se niin, että 10000 tilaa riittäisi pitämään yllä tarvittavan tuotannon. En muista oliko tähän laskettu mukaan vain viljatilat vai kaikki tuotantosuunnat. Nyt jos on 5 kertainen määrä tiloja niin on tuosta varaa vielä vähentää. Tuossa 10000 tilassa alkaa jo kokoluokka olemaan sellainen, että sillä pärjää päätoimisena nykyisellä tuki ja hintatasolla. Eri asia sitten kun siihen mahdollisesti joskus päästään mikä on silloin se taso jolla pärjää.
Tähän nyt joku nykäsee sen kortin esiin, että mitä viljatilalla on talvella tekemistä. Totta että varmaan jotain sivutoimisuutta tähän kohtaa tarvitaan. Eläintiloille ei tarvita mitään, siellä on töitä muutenkin ihan tarpeeksi. Ja jalkoihin meinaavat silti jäädä. Sen siitä saa kun eläintilojen tuet on ajettu alas ainakin täällä etelässä eikä siitä tavarastakaan saa tarpeeksi.
Kokonaisuudessaan vaikea yhtälö kun yritetään sotkea markkinataloutta ja sitten kuitenkin säännellään. Itse olen ajatuksella, että mennään mihin rahkeet riittää ja jos sillä ei elä niin sitten keksitään jotain muuta. Ei ole tarvinut viime aikoina ostaa peltoa tai vuokrata. Eläinpuolen laajennus ei kiinnosta, kun en omista sellaista laskinta joka näyttäisi investoinnin kannattavaksi. Pakko raossa ollaan töitä saisi painaa kellon ympäri ja silti ei ehtisi kaikkea tehdä.
En oikein edelleenkään usko että saataisiin (edes alan sisällä) minkäänlaista hyväksyntää sille jos perheviljelmäkokoisella viljatilalla saisi vuoden tulot ilman metsiä tai muuta ulkopuolista hommaa.
Mitä täällä eläintiloja katselee niin muutamalla on melkoinen vauhti investointien kanssa, tulee uutta konetta ja laajennetaan minkä ehditään ja ympistäkin sanouduttiin irti - eli nopeasti ajatellen ne peltotuet näyttelee aika pientä osaa elukkatiloilla. Eläintuista sitten tuleekin ilmeisesti rahaa tai sitten on lihan hinta kohtiillaan.
-
Kyllä täällä emopuolella peltotuilla eletään, ei tuo vasikkatili paljon ole.
-
Kyllä täällä emopuolella peltotuilla eletään, ei tuo vasikkatili paljon ole.
On se n. 1000€/nokka
-
Koko ongelmahan on se, että tuotantoa on liikaa monessa tuotantosuunnassa. Tämä aiheuttaa alhaiset hinnat ja niitä alhaisia hintoja on sitten jakamassa liian moni viljelijä. Tästä taas tulee se, että pakko olla sivutoiminen kun muuten ei elä. Ja tätä sivutoimisuutta ilmeisesti päättäjien puolelta toivotaankin. Saadaan sellaista porukka joka talkoo hengellä tuottavat vuosittain tavaraa markkinoille jotta kaupanhyllyssä on ruokaa ostettavana. Väitän, että päätoimiset tilat ovat enemmän kusessa kuin sivutoimiset tällä hetkellä. Monella päätoimisella tilalla varmaan mietitään, että pitääkö lähteä ulkopuolelle töihin vai mistä lisää euroja elämiseen. Vai mennäänkö niin pitkälle, että katsotaan, että parempi luopua koko maataloudesta.
Taannoinhan oli maaseudussa juttua. Oliko se niin, että 10000 tilaa riittäisi pitämään yllä tarvittavan tuotannon. En muista oliko tähän laskettu mukaan vain viljatilat vai kaikki tuotantosuunnat. Nyt jos on 5 kertainen määrä tiloja
Laskutaidottoman tai muuten harhaisen mieli tekee noita temppujaan. Miten suomalaisen viljantuotannon lopettaminen vaikuttaisi maailmanmarkkinahintoihin ? Ongelma ovat nyt olleet tietyt kansallisesti korkeahintaisena pidetyt tuotteet, muissa ei ole mitään ongelmaa. Tiedetään tarkkaan, mitä viljasta saa miinus itämerirahti. Kylvät tai et.
Jos päätoimisella tilalla mietitään, pitääkö lähteä ulkopuolelle töihin, niin tervetuloa erinomaisen hyvin tänne työmarkkinoille. Ei se niin kamalaa ole. Ja palkkaa tai yrittäjätuloa voi sitten kuitata kukkaron täytteeksi.
Tuo 10000 tilaa muodostaa tukipotista ylikin 90 %. Sinun on turha haikailla pien- ja sivutoimihömppävijelijöiden eliminoimisen jotenkin parantavan omaa tilannettasi. Ehkä kuitenkin juuri sinun tilasi olisi syytä liittää 3 x isompaan ?
-SS-
-
>mitä viljatilalla on talvella tekemistä.
Miksi aina pitäisi olla jotain tekemistä,kun niistäkään mitä tekee silloin tekemis-aikaan kukaan ei maksa juuri mitään.
-
>mitä viljatilalla on talvella tekemistä.
Miksi aina pitäisi olla jotain tekemistä,kun niistäkään mitä tekee silloin tekemis-aikaan kukaan ei maksa juuri mitään.
Näin se on. Jos sillä 2 kuukauden tekemisellä saa 4 kuukauden palkan, niin 8 kuukautta täytyy sit tehdä jotain ihan muuta. Tämä se ei vaan palstalla mene jakeluun, ei sitten ikinä ;D
-
>mitä viljatilalla on talvella tekemistä.
Miksi aina pitäisi olla jotain tekemistä,kun niistäkään mitä tekee silloin tekemis-aikaan kukaan ei maksa juuri mitään.
Näin se on. Jos sillä 2 kuukauden tekemisellä saa 4 kuukauden palkan, niin 8 kuukautta täytyy sit tehdä jotain ihan muuta. Tämä se ei vaan palstalla mene jakeluun, ei sitten ikinä ;D
Mitä väärää on siinä että saa 2 kuukauden tekemisillä koko vuoden tienestin? Tietysti niitä harmittaa, jotka joutuu 11-12 kuukautta painamaan hommia, mutta siis, mitään väärää ei kukaan pysty osoittamaan siinä olevan, jos 2 kuukaudessa pystyy tienaamaan vuoden elannon.
-
>8 kuukautta täytyy sit tehdä jotain ihan muuta.
Toistan kysymyksen miksi täytyisi tehdä jotain muuta.?
-
>mitä viljatilalla on talvella tekemistä.
Miksi aina pitäisi olla jotain tekemistä,kun niistäkään mitä tekee silloin tekemis-aikaan kukaan ei maksa juuri mitään.
Näin se on. Jos sillä 2 kuukauden tekemisellä saa 4 kuukauden palkan, niin 8 kuukautta täytyy sit tehdä jotain ihan muuta. Tämä se ei vaan palstalla mene jakeluun, ei sitten ikinä ;D
Kait se 8 kuukautta menee sijoitetun pääoman korolla :-\
-
>8 kuukautta täytyy sit tehdä jotain ihan muuta.
Toistan kysymyksen miksi täytyisi tehdä jotain muuta.?
Vai ei me viljelijät muka tehdä mitään.
https://www.youtube.com/watch?v=P0C8bEZyJuA
-
Voisi olla aika vaikea loppujenlopuksi järkevästi perustella miksi yksittäisen tilan tukipotin pitäisi kasvaa loputtomasti tilakoon/tuotantomäärän kasvaessa. Jos mahdollista tukikattoa pystyisi kiertämään pilkkomalla tilaa pienempiin palasiin niin on oikein että pilkkojalle siitä aiheutuu ylimääräistä päänvaivaa lisääntyneen byrokratian ja paperityön muodossa, se on se hinta minkä joutuu siitä sitten maksamaan kun maksimoi tukipottia. Samoiten voisi vähän rauhoittaa peltomarkkinoita tuo tukikatto ja sen seurauksena todennäköisesti myös tilojen keskikoot lähtisivät kasvuun.
No tätähän siellä nyt yritetään värkätä. Olen asiasta kyllä tavallaan ihan samalla linjalla ettei maatiloista tarvitse mielestäni kasvattaa mitään teollisialaitoksia. Mielenkiintoista nähdä minkälaisen lopputuloksen saavat aikaan.
Tuo kahden heinän systeemi johtaisi käytännössä siihen että maiden kasvukunto laskisi entisestään viljatiloilla kun ei olisi käytännössä rahallista mahdollisuutta pitää niitä nurmivuosia. Se vln nurmi on ihan hyvä olla olemassa, rajoittaisi vähän ylituotantoa ja olisi kuitenkin käytännössä hyötykäyttöä koska sen jälkeen tulee satokasvi.
No juu tämä unohtu. VLN pitäisi vain olla sellainen, että sen jälkeen oikeasti tulisi satokasvi eli tukitaso täytyisi olla linjassa muiden kanssa.
Omakohtaisella kokemuksella en jättäisi syyskyntöä pois, usein kaikkein parhaat oraat löytyy niistä. Nyt tänävuonna taasen parhaat oraat löytyy keväällä muokatuista kun kyntöpellot kuivahtivat liian nopeaan.
Missäs sä olitkaan? Tällä suunnalla aika moni on myynyt aurat pois. Ei ole mitään järkeä kääntää sitä hapanta magnessium pitoista maata sieltä syvältä. Jos syvälle tarvitsee mennä niin kultivaattori kapeilla terillä tai jankkuri. Jos kuitenkin kielto tulee ja se ahistaa niin ei muuta kuin kynnöksen käy jollakin liippaamassa syksyllä niin on taas kevytmuokattu. Sitten jos taas kaikki muokkaus menee kieltoon niin kylvää jotain kevätviljaa syksyllä huiskan kanssa niin talvi hoitaa ongelman kevääksi ja on puhdas pelto odottamassa. Merkkaa tietysti papereihin, että on kylvänyt vaikka syysvehnää ja ei vain talvehtinut.
En oikein edelleenkään usko että saataisiin (edes alan sisällä) minkäänlaista hyväksyntää sille jos perheviljelmäkokoisella viljatilalla saisi vuoden tulot ilman metsiä tai muuta ulkopuolista hommaa.
Mitä täällä eläintiloja katselee niin muutamalla on melkoinen vauhti investointien kanssa, tulee uutta konetta ja laajennetaan minkä ehditään ja ympistäkin sanouduttiin irti - eli nopeasti ajatellen ne peltotuet näyttelee aika pientä osaa elukkatiloilla. Eläintuista sitten tuleekin ilmeisesti rahaa tai sitten on lihan hinta kohtiillaan.
Niin ymppikorvaus voi olla eläintiloille eräänlainen ongelma ja on katsottu, että helpompi on toimia ilman sitä satasta. Näillä tiloilla on ilmeisesti oltu yhtä tyhmiä kuin itsekkin kun yrittää rämpiä eteenpäin. Ei ole osattu hyödyntää ympin anteliasta tukipolitiikkaa alkujaan. No laskihan ne tietysti ekan vuoden jälkeen ja rajoituksia tuli, että jos sit laskivat, että kokonaisuus jää silti liian vaatimattomaksi. Muuten sanoisin, että peltotukien osuus riippuu paljon siitä pelto eläin suhteesta. Ja voi olla, että isolla eläinmäärällä ja pienellä peltomäärällä ei kyseessä ole merkittävä osuus. Investoinneista en sitten tiedä. En osaa sanoa kuin jotain omaa tuotantosuuntaa koskevaa. Itse en omista ainakaan sellaista laskinta joka näyttäisi investoinnin kannattavaksi sikapuolella.
Meidän tilallahan tämä menee niin, että peltotuet ovat edelleen tärkeitä. Pelloilla tehdään töitä se pari kuukautta vuodesta sama mitä viljatilalla tehdään. Samalla hoidetaan elukat ja loput 10kk hoitdetaan niitä elukoita ja jotain korjausta yms. Tuosta 2kk peltohommasta saa helposti yli puolet tuloista. Eli niin kannattavaa se sikahomma on. Jos tätä nyt peilataan siihen, että mitä kannattaisi tehdä niin kannattaisi siirtyä sivutoimiseksi viljelijäksi ja siirtyä sinne palkkatöihin. Eli tilan kasvattaminen pellon lisääminen on hyvinkin kannattavaa kun luopuisi vain noista elukoista.
Koko ongelmahan on se, että tuotantoa on liikaa monessa tuotantosuunnassa. Tämä aiheuttaa alhaiset hinnat ja niitä alhaisia hintoja on sitten jakamassa liian moni viljelijä. Tästä taas tulee se, että pakko olla sivutoiminen kun muuten ei elä. Ja tätä sivutoimisuutta ilmeisesti päättäjien puolelta toivotaankin. Saadaan sellaista porukka joka talkoo hengellä tuottavat vuosittain tavaraa markkinoille jotta kaupanhyllyssä on ruokaa ostettavana. Väitän, että päätoimiset tilat ovat enemmän kusessa kuin sivutoimiset tällä hetkellä. Monella päätoimisella tilalla varmaan mietitään, että pitääkö lähteä ulkopuolelle töihin vai mistä lisää euroja elämiseen. Vai mennäänkö niin pitkälle, että katsotaan, että parempi luopua koko maataloudesta.
Taannoinhan oli maaseudussa juttua. Oliko se niin, että 10000 tilaa riittäisi pitämään yllä tarvittavan tuotannon. En muista oliko tähän laskettu mukaan vain viljatilat vai kaikki tuotantosuunnat. Nyt jos on 5 kertainen määrä tiloja
Laskutaidottoman tai muuten harhaisen mieli tekee noita temppujaan. Miten suomalaisen viljantuotannon lopettaminen vaikuttaisi maailmanmarkkinahintoihin ? Ongelma ovat nyt olleet tietyt kansallisesti korkeahintaisena pidetyt tuotteet, muissa ei ole mitään ongelmaa. Tiedetään tarkkaan, mitä viljasta saa miinus itämerirahti. Kylvät tai et.
Jos päätoimisella tilalla mietitään, pitääkö lähteä ulkopuolelle töihin, niin tervetuloa erinomaisen hyvin tänne työmarkkinoille. Ei se niin kamalaa ole. Ja palkkaa tai yrittäjätuloa voi sitten kuitata kukkaron täytteeksi.
Tuo 10000 tilaa muodostaa tukipotista ylikin 90 %. Sinun on turha haikailla pien- ja sivutoimihömppävijelijöiden eliminoimisen jotenkin parantavan omaa tilannettasi. Ehkä kuitenkin juuri sinun tilasi olisi syytä liittää 3 x isompaan ?
-SS-
Varmaan ennemminkin niin, että tila pilkottaisiin 3 kertaa pienemmille tiloille lisämaaksi. Sivutoimisena isompanakin tilana on helppoa kun vain pari kk hikoilee peltotöissä ja muuten tekee palkkatöitä. Ei siinä paljon päätoimisella eläintilalla ole nokan koputtamista...
-
Varmaan ennemminkin niin, että tila pilkottaisiin 3 kertaa pienemmille tiloille lisämaaksi. Sivutoimisena isompanakin tilana on helppoa kun vain pari kk hikoilee peltotöissä ja muuten tekee palkkatöitä. Ei siinä paljon päätoimisella eläintilalla ole nokan koputtamista...
Lienee taas kyse yksikkökoosta, kyl täs nurkissa eläintilat näyttää voivan hyvin - yksikkökoot on toki sitten alkaen 2000 sikaa, alkaen 100000 broiskuu, alkaen 30000 munivaa kanaa.
-
Voisi olla aika vaikea loppujenlopuksi järkevästi perustella miksi yksittäisen tilan tukipotin pitäisi kasvaa loputtomasti tilakoon/tuotantomäärän kasvaessa. Jos mahdollista tukikattoa pystyisi kiertämään pilkkomalla tilaa pienempiin palasiin niin on oikein että pilkkojalle siitä aiheutuu ylimääräistä päänvaivaa lisääntyneen byrokratian ja paperityön muodossa, se on se hinta minkä joutuu siitä sitten maksamaan kun maksimoi tukipottia. Samoiten voisi vähän rauhoittaa peltomarkkinoita tuo tukikatto ja sen seurauksena todennäköisesti myös tilojen keskikoot lähtisivät kasvuun.
No tätähän siellä nyt yritetään värkätä. Olen asiasta kyllä tavallaan ihan samalla linjalla ettei maatiloista tarvitse mielestäni kasvattaa mitään teollisialaitoksia. Mielenkiintoista nähdä minkälaisen lopputuloksen saavat aikaan.
Tuo kahden heinän systeemi johtaisi käytännössä siihen että maiden kasvukunto laskisi entisestään viljatiloilla kun ei olisi käytännössä rahallista mahdollisuutta pitää niitä nurmivuosia. Se vln nurmi on ihan hyvä olla olemassa, rajoittaisi vähän ylituotantoa ja olisi kuitenkin käytännössä hyötykäyttöä koska sen jälkeen tulee satokasvi.
No juu tämä unohtu. VLN pitäisi vain olla sellainen, että sen jälkeen oikeasti tulisi satokasvi eli tukitaso täytyisi olla linjassa muiden kanssa.
Omakohtaisella kokemuksella en jättäisi syyskyntöä pois, usein kaikkein parhaat oraat löytyy niistä. Nyt tänävuonna taasen parhaat oraat löytyy keväällä muokatuista kun kyntöpellot kuivahtivat liian nopeaan.
Missäs sä olitkaan? Tällä suunnalla aika moni on myynyt aurat pois. Ei ole mitään järkeä kääntää sitä hapanta magnessium pitoista maata sieltä syvältä. Jos syvälle tarvitsee mennä niin kultivaattori kapeilla terillä tai jankkuri. Jos kuitenkin kielto tulee ja se ahistaa niin ei muuta kuin kynnöksen käy jollakin liippaamassa syksyllä niin on taas kevytmuokattu. Sitten jos taas kaikki muokkaus menee kieltoon niin kylvää jotain kevätviljaa syksyllä huiskan kanssa niin talvi hoitaa ongelman kevääksi ja on puhdas pelto odottamassa. Merkkaa tietysti papereihin, että on kylvänyt vaikka syysvehnää ja ei vain talvehtinut.
En oikein edelleenkään usko että saataisiin (edes alan sisällä) minkäänlaista hyväksyntää sille jos perheviljelmäkokoisella viljatilalla saisi vuoden tulot ilman metsiä tai muuta ulkopuolista hommaa.
Mitä täällä eläintiloja katselee niin muutamalla on melkoinen vauhti investointien kanssa, tulee uutta konetta ja laajennetaan minkä ehditään ja ympistäkin sanouduttiin irti - eli nopeasti ajatellen ne peltotuet näyttelee aika pientä osaa elukkatiloilla. Eläintuista sitten tuleekin ilmeisesti rahaa tai sitten on lihan hinta kohtiillaan.
Niin ymppikorvaus voi olla eläintiloille eräänlainen ongelma ja on katsottu, että helpompi on toimia ilman sitä satasta. Näillä tiloilla on ilmeisesti oltu yhtä tyhmiä kuin itsekkin kun yrittää rämpiä eteenpäin. Ei ole osattu hyödyntää ympin anteliasta tukipolitiikkaa alkujaan. No laskihan ne tietysti ekan vuoden jälkeen ja rajoituksia tuli, että jos sit laskivat, että kokonaisuus jää silti liian vaatimattomaksi. Muuten sanoisin, että peltotukien osuus riippuu paljon siitä pelto eläin suhteesta. Ja voi olla, että isolla eläinmäärällä ja pienellä peltomäärällä ei kyseessä ole merkittävä osuus. Investoinneista en sitten tiedä. En osaa sanoa kuin jotain omaa tuotantosuuntaa koskevaa. Itse en omista ainakaan sellaista laskinta joka näyttäisi investoinnin kannattavaksi sikapuolella.
Meidän tilallahan tämä menee niin, että peltotuet ovat edelleen tärkeitä. Pelloilla tehdään töitä se pari kuukautta vuodesta sama mitä viljatilalla tehdään. Samalla hoidetaan elukat ja loput 10kk hoitdetaan niitä elukoita ja jotain korjausta yms. Tuosta 2kk peltohommasta saa helposti yli puolet tuloista. Eli niin kannattavaa se sikahomma on. Jos tätä nyt peilataan siihen, että mitä kannattaisi tehdä niin kannattaisi siirtyä sivutoimiseksi viljelijäksi ja siirtyä sinne palkkatöihin. Eli tilan kasvattaminen pellon lisääminen on hyvinkin kannattavaa kun luopuisi vain noista elukoista.
Koko ongelmahan on se, että tuotantoa on liikaa monessa tuotantosuunnassa. Tämä aiheuttaa alhaiset hinnat ja niitä alhaisia hintoja on sitten jakamassa liian moni viljelijä. Tästä taas tulee se, että pakko olla sivutoiminen kun muuten ei elä. Ja tätä sivutoimisuutta ilmeisesti päättäjien puolelta toivotaankin. Saadaan sellaista porukka joka talkoo hengellä tuottavat vuosittain tavaraa markkinoille jotta kaupanhyllyssä on ruokaa ostettavana. Väitän, että päätoimiset tilat ovat enemmän kusessa kuin sivutoimiset tällä hetkellä. Monella päätoimisella tilalla varmaan mietitään, että pitääkö lähteä ulkopuolelle töihin vai mistä lisää euroja elämiseen. Vai mennäänkö niin pitkälle, että katsotaan, että parempi luopua koko maataloudesta.
Taannoinhan oli maaseudussa juttua. Oliko se niin, että 10000 tilaa riittäisi pitämään yllä tarvittavan tuotannon. En muista oliko tähän laskettu mukaan vain viljatilat vai kaikki tuotantosuunnat. Nyt jos on 5 kertainen määrä tiloja
Laskutaidottoman tai muuten harhaisen mieli tekee noita temppujaan. Miten suomalaisen viljantuotannon lopettaminen vaikuttaisi maailmanmarkkinahintoihin ? Ongelma ovat nyt olleet tietyt kansallisesti korkeahintaisena pidetyt tuotteet, muissa ei ole mitään ongelmaa. Tiedetään tarkkaan, mitä viljasta saa miinus itämerirahti. Kylvät tai et.
Jos päätoimisella tilalla mietitään, pitääkö lähteä ulkopuolelle töihin, niin tervetuloa erinomaisen hyvin tänne työmarkkinoille. Ei se niin kamalaa ole. Ja palkkaa tai yrittäjätuloa voi sitten kuitata kukkaron täytteeksi.
Tuo 10000 tilaa muodostaa tukipotista ylikin 90 %. Sinun on turha haikailla pien- ja sivutoimihömppävijelijöiden eliminoimisen jotenkin parantavan omaa tilannettasi. Ehkä kuitenkin juuri sinun tilasi olisi syytä liittää 3 x isompaan ?
-SS-
Varmaan ennemminkin niin, että tila pilkottaisiin 3 kertaa pienemmille tiloille lisämaaksi. Sivutoimisena isompanakin tilana on helppoa kun vain pari kk hikoilee peltotöissä ja muuten tekee palkkatöitä. Ei siinä paljon päätoimisella eläintilalla ole nokan koputtamista...
Ja luomuun ilman muuta, jos sivutoimiseksi alkaa, jakaantuu työt tasaisemmin touko-lokakuuulle, kun on keväällä vähemmän kylvötunteja ja syksyllä vähemmän puintitunteja, ja taasen keskikesällä enemmän kesantojen muokkauksia.
-
Voisi olla aika vaikea loppujenlopuksi järkevästi perustella miksi yksittäisen tilan tukipotin pitäisi kasvaa loputtomasti tilakoon/tuotantomäärän kasvaessa. Jos mahdollista tukikattoa pystyisi kiertämään pilkkomalla tilaa pienempiin palasiin niin on oikein että pilkkojalle siitä aiheutuu ylimääräistä päänvaivaa lisääntyneen byrokratian ja paperityön muodossa, se on se hinta minkä joutuu siitä sitten maksamaan kun maksimoi tukipottia. Samoiten voisi vähän rauhoittaa peltomarkkinoita tuo tukikatto ja sen seurauksena todennäköisesti myös tilojen keskikoot lähtisivät kasvuun.
No tätähän siellä nyt yritetään värkätä. Olen asiasta kyllä tavallaan ihan samalla linjalla ettei maatiloista tarvitse mielestäni kasvattaa mitään teollisialaitoksia. Mielenkiintoista nähdä minkälaisen lopputuloksen saavat aikaan.
Tuo kahden heinän systeemi johtaisi käytännössä siihen että maiden kasvukunto laskisi entisestään viljatiloilla kun ei olisi käytännössä rahallista mahdollisuutta pitää niitä nurmivuosia. Se vln nurmi on ihan hyvä olla olemassa, rajoittaisi vähän ylituotantoa ja olisi kuitenkin käytännössä hyötykäyttöä koska sen jälkeen tulee satokasvi.
No juu tämä unohtu. VLN pitäisi vain olla sellainen, että sen jälkeen oikeasti tulisi satokasvi eli tukitaso täytyisi olla linjassa muiden kanssa.
Omakohtaisella kokemuksella en jättäisi syyskyntöä pois, usein kaikkein parhaat oraat löytyy niistä. Nyt tänävuonna taasen parhaat oraat löytyy keväällä muokatuista kun kyntöpellot kuivahtivat liian nopeaan.
Missäs sä olitkaan? Tällä suunnalla aika moni on myynyt aurat pois. Ei ole mitään järkeä kääntää sitä hapanta magnessium pitoista maata sieltä syvältä. Jos syvälle tarvitsee mennä niin kultivaattori kapeilla terillä tai jankkuri. Jos kuitenkin kielto tulee ja se ahistaa niin ei muuta kuin kynnöksen käy jollakin liippaamassa syksyllä niin on taas kevytmuokattu. Sitten jos taas kaikki muokkaus menee kieltoon niin kylvää jotain kevätviljaa syksyllä huiskan kanssa niin talvi hoitaa ongelman kevääksi ja on puhdas pelto odottamassa. Merkkaa tietysti papereihin, että on kylvänyt vaikka syysvehnää ja ei vain talvehtinut.
Loimaan savilla koitan maataistella. Tällä kulmakunnalla on lähes joka torpassa kyntöaurat vielä olemassa ja rahtikyntäjänkin löytää halutessaan, jotkut antoivat vaihdossa maanmuokkausvehkeensä kun suorakylvökoneita hankkivat mutta melkeimpä ovat hankkineet niitä uudestaan. Tälläisinä vuosina joku Tumen NovaCombi tai muu suorakylvin olisi ollut paikallaan, mutta ovat senverran kovissa hinnoissa käytettyinäkin ettei voi juuri edes ajatuksen tasolla olla hankkimassa moista.
Itsellä on n 60%kasvipeitteistä talvella, osa on syysviljalla, osa sängellä ja huonoimpia metsäreunoja riistapeltoina ja efa kesantoina. Loput pääsääntöisesti kynnetään syksyisin, kultivointia tai lautasmuokkausta ei ole syksyisin paljoa enää harrastettu. Jotenkin tuntuu että jos tulee täysi syysmuokkauskielto niin pitää syysvilja alaa kasvattaa ja lopuilla siirtyä lautasmuokkaukseen keväällä, tuollaisiin kikkailuihin en kauhean mielelläni lähtisi kun niitä kuitenkin aletaan valvomaan ja sanktioimaan jos yleistyvät.
En oikein edelleenkään usko että saataisiin (edes alan sisällä) minkäänlaista hyväksyntää sille jos perheviljelmäkokoisella viljatilalla saisi vuoden tulot ilman metsiä tai muuta ulkopuolista hommaa.
Mitä täällä eläintiloja katselee niin muutamalla on melkoinen vauhti investointien kanssa, tulee uutta konetta ja laajennetaan minkä ehditään ja ympistäkin sanouduttiin irti - eli nopeasti ajatellen ne peltotuet näyttelee aika pientä osaa elukkatiloilla. Eläintuista sitten tuleekin ilmeisesti rahaa tai sitten on lihan hinta kohtiillaan.
Niin ymppikorvaus voi olla eläintiloille eräänlainen ongelma ja on katsottu, että helpompi on toimia ilman sitä satasta. Näillä tiloilla on ilmeisesti oltu yhtä tyhmiä kuin itsekkin kun yrittää rämpiä eteenpäin. Ei ole osattu hyödyntää ympin anteliasta tukipolitiikkaa alkujaan. No laskihan ne tietysti ekan vuoden jälkeen ja rajoituksia tuli, että jos sit laskivat, että kokonaisuus jää silti liian vaatimattomaksi. Muuten sanoisin, että peltotukien osuus riippuu paljon siitä pelto eläin suhteesta. Ja voi olla, että isolla eläinmäärällä ja pienellä peltomäärällä ei kyseessä ole merkittävä osuus. Investoinneista en sitten tiedä. En osaa sanoa kuin jotain omaa tuotantosuuntaa koskevaa. Itse en omista ainakaan sellaista laskinta joka näyttäisi investoinnin kannattavaksi sikapuolella.
Meidän tilallahan tämä menee niin, että peltotuet ovat edelleen tärkeitä. Pelloilla tehdään töitä se pari kuukautta vuodesta sama mitä viljatilalla tehdään. Samalla hoidetaan elukat ja loput 10kk hoitdetaan niitä elukoita ja jotain korjausta yms. Tuosta 2kk peltohommasta saa helposti yli puolet tuloista. Eli niin kannattavaa se sikahomma on. Jos tätä nyt peilataan siihen, että mitä kannattaisi tehdä niin kannattaisi siirtyä sivutoimiseksi viljelijäksi ja siirtyä sinne palkkatöihin. Eli tilan kasvattaminen pellon lisääminen on hyvinkin kannattavaa kun luopuisi vain noista elukoista.
Ilmeisesti osalla on tullut paskamäärä ongelmalliseksi ympissä, saa vapaammin levitellä kun ei ole ympin rajoitteita. Tämä kylläkin on arvailua enemmän kuin tietoa kun ei ainakaan allekirjoittaneelle ole kantautunut korviin että sitä olisi yritetty levityssopimuksilla saada oman tilan ulkopuolelle - olisin kyllä kiinnostunut sellaisesta mahdollisuudesta, tekisi maalle hyvää ja eikä haittaisi vaikka lannoituksessa vähän säästäisikin.
Koko ongelmahan on se, että tuotantoa on liikaa monessa tuotantosuunnassa. Tämä aiheuttaa alhaiset hinnat ja niitä alhaisia hintoja on sitten jakamassa liian moni viljelijä. Tästä taas tulee se, että pakko olla sivutoiminen kun muuten ei elä. Ja tätä sivutoimisuutta ilmeisesti päättäjien puolelta toivotaankin. Saadaan sellaista porukka joka talkoo hengellä tuottavat vuosittain tavaraa markkinoille jotta kaupanhyllyssä on ruokaa ostettavana. Väitän, että päätoimiset tilat ovat enemmän kusessa kuin sivutoimiset tällä hetkellä. Monella päätoimisella tilalla varmaan mietitään, että pitääkö lähteä ulkopuolelle töihin vai mistä lisää euroja elämiseen. Vai mennäänkö niin pitkälle, että katsotaan, että parempi luopua koko maataloudesta.
Taannoinhan oli maaseudussa juttua. Oliko se niin, että 10000 tilaa riittäisi pitämään yllä tarvittavan tuotannon. En muista oliko tähän laskettu mukaan vain viljatilat vai kaikki tuotantosuunnat. Nyt jos on 5 kertainen määrä tiloja
Laskutaidottoman tai muuten harhaisen mieli tekee noita temppujaan. Miten suomalaisen viljantuotannon lopettaminen vaikuttaisi maailmanmarkkinahintoihin ? Ongelma ovat nyt olleet tietyt kansallisesti korkeahintaisena pidetyt tuotteet, muissa ei ole mitään ongelmaa. Tiedetään tarkkaan, mitä viljasta saa miinus itämerirahti. Kylvät tai et.
Jos päätoimisella tilalla mietitään, pitääkö lähteä ulkopuolelle töihin, niin tervetuloa erinomaisen hyvin tänne työmarkkinoille. Ei se niin kamalaa ole. Ja palkkaa tai yrittäjätuloa voi sitten kuitata kukkaron täytteeksi.
Tuo 10000 tilaa muodostaa tukipotista ylikin 90 %. Sinun on turha haikailla pien- ja sivutoimihömppävijelijöiden eliminoimisen jotenkin parantavan omaa tilannettasi. Ehkä kuitenkin juuri sinun tilasi olisi syytä liittää 3 x isompaan ?
-SS-
Varmaan ennemminkin niin, että tila pilkottaisiin 3 kertaa pienemmille tiloille lisämaaksi. Sivutoimisena isompanakin tilana on helppoa kun vain pari kk hikoilee peltotöissä ja muuten tekee palkkatöitä. Ei siinä paljon päätoimisella eläintilalla ole nokan koputtamista...
Ja luomuun ilman muuta, jos sivutoimiseksi alkaa, jakaantuu työt tasaisemmin touko-lokakuuulle, kun on keväällä vähemmän kylvötunteja ja syksyllä vähemmän puintitunteja, ja taasen keskikesällä enemmän kesantojen muokkauksia.
Tokkopa tuosta luomusta on osa-aikaiselle kovinkaan isoa hyötyä, se on enemmänkin volyymilaji. Jos tuissa nettoaa jokusen tonnin niin vastaavasti sadossa sen menettää ja lisänä tulee jokavuotinen tarkastusrumba.
-
Varmaan ennemminkin niin, että tila pilkottaisiin 3 kertaa pienemmille tiloille lisämaaksi. Sivutoimisena isompanakin tilana on helppoa kun vain pari kk hikoilee peltotöissä ja muuten tekee palkkatöitä. Ei siinä paljon päätoimisella eläintilalla ole nokan koputtamista...
Lienee taas kyse yksikkökoosta, kyl täs nurkissa eläintilat näyttää voivan hyvin - yksikkökoot on toki sitten alkaen 2000 sikaa, alkaen 100000 broiskuu, alkaen 30000 munivaa kanaa.
Päällepäin voi näyttää hyvältä, mutta pinnan alla kytee. No broilerit ovat tietysti oma lukunsa kun ovat niin tarkasti säänneltyjä. En sitten tiedä olenko itse tyhmä vai mitä, mutta en näe mitään järkeä maksaa 500 euron vuokraa tai 5 numeroista lukua pelloista. Näin kuitenkin täällä tapahtuu ihan (sivutoimisten) viljan viljelijöiden toimesta. Eläintilat on täältä jo tapettu aiemmin pois, joitain harvoja meitä on jäljellä. En nyt tuohon mainitsemaasi kokoluokkaan ihan pääse, mutta lähelle. ;)
No ei voi muuta kuin ihmetellä...
Loimaan savilla koitan maataistella. Tällä kulmakunnalla on lähes joka torpassa kyntöaurat vielä olemassa ja rahtikyntäjänkin löytää halutessaan, jotkut antoivat vaihdossa maanmuokkausvehkeensä kun suorakylvökoneita hankkivat mutta melkeimpä ovat hankkineet niitä uudestaan. Tälläisinä vuosina joku Tumen NovaCombi tai muu suorakylvin olisi ollut paikallaan, mutta ovat senverran kovissa hinnoissa käytettyinäkin ettei voi juuri edes ajatuksen tasolla olla hankkimassa moista.
Itsellä on n 60%kasvipeitteistä talvella, osa on syysviljalla, osa sängellä ja huonoimpia metsäreunoja riistapeltoina ja efa kesantoina. Loput pääsääntöisesti kynnetään syksyisin, kultivointia tai lautasmuokkausta ei ole syksyisin paljoa enää harrastettu. Jotenkin tuntuu että jos tulee täysi syysmuokkauskielto niin pitää syysvilja alaa kasvattaa ja lopuilla siirtyä lautasmuokkaukseen keväällä, tuollaisiin kikkailuihin en kauhean mielelläni lähtisi kun niitä kuitenkin aletaan valvomaan ja sanktioimaan jos yleistyvät.
Joo no täytyy myöntää, että silloin aikoinaan kun suorakylvin tuli, niin äes lähti kauppaan samalla. No myöhemmin sitten on hommattu äes takaisin. Kyllä sitä valikoimaa on hyvä olla. Tiedän toki muutami tiloja tälläkin suunnalla jotka ovat vuodesta toiseen tehneet sitä suorakylvöä aidoimmillaan, mutta kyllähän sielläkin välillä voitaisiin jotain muuta muokkausta kaivata.
En sitten tiedä mistä tuo johtuu, mutta täällä tosiaan aika paljon on tuo kyntö vähentynyt. Nämä kymijoen rantasavet ovat kuulemma kyllä ihan omaa luokkaansa.
Ilmeisesti osalla on tullut paskamäärä ongelmalliseksi ympissä, saa vapaammin levitellä kun ei ole ympin rajoitteita. Tämä kylläkin on arvailua enemmän kuin tietoa kun ei ainakaan allekirjoittaneelle ole kantautunut korviin että sitä olisi yritetty levityssopimuksilla saada oman tilan ulkopuolelle - olisin kyllä kiinnostunut sellaisesta mahdollisuudesta, tekisi maalle hyvää ja eikä haittaisi vaikka lannoituksessa vähän säästäisikin.
Ei muuta kuin kyselemään. Luulisi, että ainakin syksyllä olisi tavaraa tarjolla. Ympin ulkopuolelle jäämisessä on sitten sekin, että jos noita syysmuokkauksia on tullut tehtyä niin saa sitten vaikka kaikki vetästä mustaksi syksyllä eikä tarvitse välitää. Myönnän kyllä itsekkin harkinneeni asiaa, mutta laskin sitten kuitenkin pärjääväni ympin kanssa ja saavani sen satasen kohtuu helpolla.