Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: KallePP - 25.03.18 - klo:22:08
-
"Ruiskun kanssa ajellessa on tullut eniten keskisormea", hän nauraa. Niko Ahlqvist MT:ssä
Heh heh, en yhtään ihmettele, jollakin isolla ruiskulla kun ajelee tien tukkeena, niin imagotappio tehoviljelylle on taattu.
Eiköhän muutenkin tämä tehopanostusviljely ala vetelemään viimosia hengenvetoja, panos-tuotos suhteen heikkous sai Ahlqvistinkin siirtymään luomuun.
Kertokaas nyt te, jotka sen50-100 € per ha. laitatte kasvinsuojeluaineisiin, niin miksi sen teette? Ai siksikö kun tehopanosten myyjät teille hienoa tarinaa kertoilee ja viljelijäseminaareissa myyntitykki satuilee että saa hirveän koron rahalle kun oikein panostaa.
Naurettavuuden huippuja ovat nämä "kasvuohjelmakokeet" missä toisessa koeruudussa on lannoitettu 60 kilolla pelkkää typpeä ja toisessa ruudussa NPK-lantaa 170 typpikiloa, ja sit näytetään että näin paljon paremmin kasvo sillä isommalla typpimäärällä. Pitääkö ne oikeasti viljelijöitä niin tyhminä.
-
No siirryitkö jo itse luomuun ?
-SS-
-
Ilman tehoviljelyä kaupan hyllyt ovat tyhjät. Ja jos siellä jotain on, ne ovat aika kalliita.
Imagolla on luomussa enemmän tekemistä. Jos kaikilla ihmisillä olisi hirveästi massia, voisivat he kaikki ostaa luomua.
Pommittamalla ihmiskunta vaikka neljäsosaan nykyisestä, voisi luomu ruokkia ainakin osan ihmisistä.
-
Selitys sille, että luomutuki puheena olleella merkittävällä tilalla nousi enemmän kuin oletetun neljännesmiljoonan, johtunee siitä, että tila on Suomen suurimpien avomaanvihannesviljelijöiden joukossa. (Tarhaherne)
Kyseistä tilaa ei muutenkaan oikein voi pitää yksinomaisena viljatilana, koska mansikkaakin on enempi kuin jotain 90%:lla muun Suomen ammattimansikkatiloista...
-SS-
-
Ei kauppiasta kiinnosta, tehoaako hänen myymänsä aineet. Riittää,
kun kaupat on tehty. Vastuu on aina käyttäjällä. Ylen kanavilla näytetään
hytitöntä savuttavaa massikkaa ruisku perässä pellolla, aina kun kerrotaan
tukiaismiljardeista. Noottaa stadiihin kaikki
-
Mielestäni tuota ahlqvistin viljelyä ei kannata pahemmin vertailla mihinkään. Ei edes SS:n, vaikka taitaa vaikutuspiirissä viljelläkkin.
-
Mielestäni tuota ahlqvistin viljelyä ei kannata pahemmin vertailla mihinkään. Ei edes SS:n, vaikka taitaa vaikutuspiirissä viljelläkkin.
Juu monet ottavat kannustimena tuon esimerkin, mutta kyse on siitä, miten sadan hehtaarin perustila tai 1400 ha:n erikoisviljelytila sen luomuun siirtymisen kokevat.
Näkyykö tuottojen lisänä 15000 vai 400000 euroa. Tosiasia on, että päin vastoin kuin tavanomaisessa viljelyssä, luomussa suuruuden ekonomia toimii.
-SS-
-
Tehoviljelyn aiheuttama ongelma on myös ajoittainen joidenkin maataloustuotteiden vientitarve, joka ei onnistu muulla kuin voimallisella vientituella ja se sekoittaa tyystin maailmanmarkkinat. Se aiheuttaa myös sen, että kehitysmaiden ei kannata mitään syötäväksi kelpaavaa viljellä, vaan esim. tupakka ja huumeet antavat paremman tuoton.
Myös tämä aika älytön tukisysteemi osittain johtuu tästä, viennin dumping-kauppa johtaa alhaisiin tuottajahintoihin. Eipä tuotantomääriä täällä lännen hyvinvointivaltioissa tarvitse paljon himmata, jotta markkinat tervehtyisivät ja tuottaja saisi palkkansa tuottamisesta eikä tuista. Kyllä se luomu-puolella nähdään, että kun tuotteesta on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, niin hinta on järjellinen. Kehitysmaissa kyllä on paljon tuotantopotentiaalia, kunhan siellä vaan tuotetaan oikeita tuotteita eikä huumeita. Kuten olemme huomanneet, niin pienikin pelko jonkun maataloustuotteen pulasta nostaa sen hintaa aika dramaattisesti.
-
Tehoviljelyn aiheuttama ongelma on myös ajoittainen joidenkin maataloustuotteiden vientitarve, joka ei onnistu muulla kuin voimallisella vientituella ja se sekoittaa tyystin maailmanmarkkinat. Se aiheuttaa myös sen, että kehitysmaiden ei kannata mitään syötäväksi kelpaavaa viljellä, vaan esim. tupakka ja huumeet antavat paremman tuoton.
Myös tämä aika älytön tukisysteemi osittain johtuu tästä, viennin dumping-kauppa johtaa alhaisiin tuottajahintoihin. Eipä tuotantomääriä täällä lännen hyvinvointivaltioissa tarvitse paljon himmata, jotta markkinat tervehtyisivät ja tuottaja saisi palkkansa tuottamisesta eikä tuista. Kyllä se luomu-puolella nähdään, että kun tuotteesta on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, niin hinta on järjellinen. Kehitysmaissa kyllä on paljon tuotantopotentiaalia, kunhan siellä vaan tuotetaan oikeita tuotteita eikä huumeita. Kuten olemme huomanneet, niin pienikin pelko jonkun maataloustuotteen pulasta nostaa sen hintaa aika dramaattisesti.
EU ei enää maksa vientitukia, G20 maiden painostuksesta. Tämä tuotannosta irrotetun tuen CAP on siihen yhteydessä.
http://capreform.eu/the-eu-has-finally-agreed-to-eliminate-export-subsidies-three-cheers/ ( 2015)
-SS-
-
Luonnonmukainen viljely olisi paras vaihtoehto kaikkien kannalta. Raha kuitenkin ratkaisee.
Rikkojen torjunta mekaanisesti vaikka ropottien avulla, toimisi hyvin. Tuholaisten torjunta olisikin vaikeampaa. Rivikasveilla jonkinlainen kollektiivinen infernoliekitys ehkä vähentäisi jotain ötököitä.
Lannoitus ilman väkivaltalannoitteita olisi hankalaa. Nyt pisnesmiehet yrittävät myydä kaikenlaisia "luomuun kelpaavia" "kierrätyslannoitteita". Joo ok, mutta se ei ratkaise koko ravinnekiertoa. Ihmisen paska ja ihminen pitää myös saada kiertoon, jos kokonaisvaltainen kierrätys onnistuisi.
Typpi tulee ilmasta(no onhan sitä maassakin), muut pääosin maasta. Ja jos pellolta X fosfori A kulkeutuu kauaksi vuorten taa, niin samalta pellolta X puuttuu se fosfori A ja jossain vaiheessa se pitää korvata fosfori B:llä.
Niinkauan, kun kaivannaisista saadaan tarvittavat ravinteet, ei oo hätää.
Ehkä pitäisi tehdä valtava kipsisakka-allas(parempi kuin ne yhet), johon lasketaan kaikki paskat. Kompostoidaan koko paska ja kasvatetaan jotain sopivaa kasvia joka sitoo ravinteita. Typpi haihtuu osin, mutta se ei haittaa. Sitten puristetaan hydraulic pressillä ravinteet kiertoon.
Jokatapauksessa koko homma on kallista ja ruokalasku suurenee ja ihmisiä kuolee nälkään yhä enemmän. Ja jos ei kaupassa ole ruokaa, sitä lähdetään hakemaan muualta. Vaikka pyssy kädessä.
Ei muuten kannata tuudittautua siihen, että joskus ruo'asta on pulaa ja sen hinta nousee. Silloin siitä ei makseta vaan se haetaan pois.
-
Mielestäni tuota ahlqvistin viljelyä ei kannata pahemmin vertailla mihinkään. Ei edes SS:n, vaikka taitaa vaikutuspiirissä viljelläkkin.
Juu monet ottavat kannustimena tuon esimerkin, mutta kyse on siitä, miten sadan hehtaarin perustila tai 1400 ha:n erikoisviljelytila sen luomuun siirtymisen kokevat.
Näkyykö tuottojen lisänä 15000 vai 400000 euroa. Tosiasia on, että päin vastoin kuin tavanomaisessa viljelyssä, luomussa suuruuden ekonomia toimii.
-SS-
seuraavalla ohjelmakaudelle ollaan myös perustukeen suunnittelemassa tukileikkuria, onko euromääräinen vai pinta-alaan perustuva.... tai sitten ei tule, aika näyttää?
Sinänsä hyvin perusteltu ajatus, koska jossain sen suuruuden ekonomian pitäisi näkyä ja tulisi vastinetta myös jo maksetuille investointituille, niitähän maksetaan juuri kasvaville tiloille. Nykyisellään isommilla tiloilla osa tuista menee palkkoihin eli on myös "palkkatukea", jota ilmeisesti maksetaan jotain muutakin kautta ja eri ehdoilla.
-
CAP tuen leikkaaminen jostakin tukisummasta ei tule menemään läpi niissä olosuhteiltaan vaativammissa maissa, joissa kannattavuus ei toimi isommillakaan aloilla. Tämä on arka asia myös suuruuden ekonomian maissa, varsinkin entisissä itäblokin maissa, joissa rakennemuutos pystyttiin tekemään sosialistisen kehityksen kautta. Alkuperäiset omistajat rengeiksi, puoluepamput ja heidän jälkeläisensä sitten reformin jälkeen löysivät itsensä entisen Työnsankariuden Kolhoosin, nykyisen Big Agri Ag:n omistajina
-SS-
-
Ilman tehoviljelyä kaupan hyllyt ovat tyhjät. Ja jos siellä jotain on, ne ovat aika kalliita.
Imagolla on luomussa enemmän tekemistä. Jos kaikilla ihmisillä olisi hirveästi massia, voisivat he kaikki ostaa luomua.
Pommittamalla ihmiskunta vaikka neljäsosaan nykyisestä, voisi luomu ruokkia ainakin osan ihmisistä.
UGH! Palstan humanisti on puhunut!
Onko se viljeliöiden tehtävä miettiä riittääkö asiakkaalla fyffeä ostaa ruokaa vai ei. Ei paperimieskään mieti riittääkö asiakkaalla varaá ostaa vessapaperia.
-
Luonnonmukainen viljely olisi paras vaihtoehto kaikkien kannalta. Raha kuitenkin ratkaisee.
Rikkojen torjunta mekaanisesti vaikka ropottien avulla, toimisi hyvin. Tuholaisten torjunta olisikin vaikeampaa. Rivikasveilla jonkinlainen kollektiivinen infernoliekitys ehkä vähentäisi jotain ötököitä.
Lannoitus ilman väkivaltalannoitteita olisi hankalaa. Nyt pisnesmiehet yrittävät myydä kaikenlaisia "luomuun kelpaavia" "kierrätyslannoitteita". Joo ok, mutta se ei ratkaise koko ravinnekiertoa. Ihmisen paska ja ihminen pitää myös saada kiertoon, jos kokonaisvaltainen kierrätys onnistuisi.
Typpi tulee ilmasta(no onhan sitä maassakin), muut pääosin maasta. Ja jos pellolta X fosfori A kulkeutuu kauaksi vuorten taa, niin samalta pellolta X puuttuu se fosfori A ja jossain vaiheessa se pitää korvata fosfori B:llä.
Niinkauan, kun kaivannaisista saadaan tarvittavat ravinteet, ei oo hätää.
Ehkä pitäisi tehdä valtava kipsisakka-allas(parempi kuin ne yhet), johon lasketaan kaikki paskat. Kompostoidaan koko paska ja kasvatetaan jotain sopivaa kasvia joka sitoo ravinteita. Typpi haihtuu osin, mutta se ei haittaa. Sitten puristetaan hydraulic pressillä ravinteet kiertoon.
Jokatapauksessa koko homma on kallista ja ruokalasku suurenee ja ihmisiä kuolee nälkään yhä enemmän. Ja jos ei kaupassa ole ruokaa, sitä lähdetään hakemaan muualta. Vaikka pyssy kädessä.
Ei muuten kannata tuudittautua siihen, että joskus ruo'asta on pulaa ja sen hinta nousee. Silloin siitä ei makseta vaan se haetaan pois.
Mä vähän epäilen että niillä ihmisillä joilla ei ole varaa ruokaan, niin tuskin on varaa pysyihinkään. Plantaasin ympärille sähköpiikilanka aita ja tornit kk:n kanssa sopivin välein. Miinakentää unohtamatta.
-
Mielestäni tuota ahlqvistin viljelyä ei kannata pahemmin vertailla mihinkään. Ei edes SS:n, vaikka taitaa vaikutuspiirissä viljelläkkin.
Juu monet ottavat kannustimena tuon esimerkin, mutta kyse on siitä, miten sadan hehtaarin perustila tai 1400 ha:n erikoisviljelytila sen luomuun siirtymisen kokevat.
Näkyykö tuottojen lisänä 15000 vai 400000 euroa. Tosiasia on, että päin vastoin kuin tavanomaisessa viljelyssä, luomussa suuruuden ekonomia toimii.
-SS-
seuraavalla ohjelmakaudelle ollaan myös perustukeen suunnittelemassa tukileikkuria, onko euromääräinen vai pinta-alaan perustuva.... tai sitten ei tule, aika näyttää?
Sinänsä hyvin perusteltu ajatus, koska jossain sen suuruuden ekonomian pitäisi näkyä ja tulisi vastinetta myös jo maksetuille investointituille, niitähän maksetaan juuri kasvaville tiloille. Nykyisellään isommilla tiloilla osa tuista menee palkkoihin eli on myös "palkkatukea", jota ilmeisesti maksetaan jotain muutakin kautta ja eri ehdoilla.
Maataloutta pitäisi tehostaa ja samalla tehostamisesta rangaistaan tukileikkurilla. Muistetaan vielä että samalla on voimassa tehostamisen tehokas estämiskeino. TUKIOIKEUDELLISET ISUPAPAN RAIVAAMAT PELLOT!
-
Kyllä se luomu-puolella nähdään, että kun tuotteesta on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, niin hinta on järjellinen. Kehitysmaissa kyllä on paljon tuotantopotentiaalia, kunhan siellä vaan tuotetaan oikeita tuotteita eikä huumeita. Kuten olemme huomanneet, niin pienikin pelko jonkun maataloustuotteen pulasta nostaa sen hintaa aika dramaattisesti.
[/quote]
Luomupuolen koviin kuluttajahintoihin vaikuttaa se että myös jalostus ja kauppa maksimoi kaitteitaan sillä luomuimagolla, ei sen luulisi olevan kovin kalliimpaa nostaa luomujauhopussi hyllyyn kuin tavanomaisenkaan.
-
Jos tukisysteemi muutettaisiin niin että tukea saa per tuotettu tonni, niin alkaisi luomuilijoitakin aineet kiinnostamaan. Jokainen voi itse laskea mitä viljatonni jää yhteiskunnalle maksamaan. Perinteinen vs. Luomu
-
Jos tukisysteemi muutettaisiin niin että tukea saa per tuotettu tonni, niin alkaisi luomuilijoitakin aineet kiinnostamaan. Jokainen voi itse laskea mitä viljatonni jää yhteiskunnalle maksamaan. Perinteinen vs. Luomu
Siis järellä jos ajatellaan, niin puolet peltoalasta Suomessa riitäisi ruuantuotantoon! Lannoiteet vain maksimi sadon mukaan pellolle tälle alalle ja kasvinsuojeluaineet. Samalla hoituisi ympäristö ongelmat ihan yhtä tehokaasti jos ei tehokaaminkin kuin nyt.
-
Jos tukisysteemi muutettaisiin niin että tukea saa per tuotettu tonni, niin alkaisi luomuilijoitakin aineet kiinnostamaan. Jokainen voi itse laskea mitä viljatonni jää yhteiskunnalle maksamaan. Perinteinen vs. Luomu
Siis järellä jos ajatellaan, niin puolet peltoalasta Suomessa riitäisi ruuantuotantoon! Lannoiteet vain maksimi sadon mukaan pellolle tälle alalle ja kasvinsuojeluaineet. Samalla hoituisi ympäristö ongelmat ihan yhtä tehokaasti jos ei tehokaaminkin kuin nyt.
Annetaan vähän siimaa.
Jos ei ihan puoliteta peltoalaa, niin otetaan vaikka se kolmasosa alasta pois.
Eli kun on A, B ja C-alueet, niin metsitetään vain tuo C-alue. Kyllä sen pitäisi riittää.
-
Jos tukisysteemi muutettaisiin niin että tukea saa per tuotettu tonni, niin alkaisi luomuilijoitakin aineet kiinnostamaan. Jokainen voi itse laskea mitä viljatonni jää yhteiskunnalle maksamaan. Perinteinen vs. Luomu
Siis järellä jos ajatellaan, niin puolet peltoalasta Suomessa riitäisi ruuantuotantoon! Lannoiteet vain maksimi sadon mukaan pellolle tälle alalle ja kasvinsuojeluaineet. Samalla hoituisi ympäristö ongelmat ihan yhtä tehokaasti jos ei tehokaaminkin kuin nyt.
Annetaan vähän siimaa.
Jos ei ihan puoliteta peltoalaa, niin otetaan vaikka se kolmasosa alasta pois.
Eli kun on A, B ja C-alueet, niin metsitetään vain tuo C-alue. Kyllä sen pitäisi riittää.
Ei jatkoon! Ab alueelta ojat tukkoon. Pellot kuuselle ja luonnonsuojelu alueeksi nykyisen omistajan laskuun.
-
Jos tukisysteemi muutettaisiin niin että tukea saa per tuotettu tonni, niin alkaisi luomuilijoitakin aineet kiinnostamaan. Jokainen voi itse laskea mitä viljatonni jää yhteiskunnalle maksamaan. Perinteinen vs. Luomu
Siis järellä jos ajatellaan, niin puolet peltoalasta Suomessa riitäisi ruuantuotantoon! Lannoiteet vain maksimi sadon mukaan pellolle tälle alalle ja kasvinsuojeluaineet. Samalla hoituisi ympäristö ongelmat ihan yhtä tehokaasti jos ei tehokaaminkin kuin nyt.
Eihän missään ammattikunnassa ajatella järjellä, vaan siten kuin ammattikunnan edun mukaisesti kuuluu ajatella.
Tosiaan, olikos se 25% vai 50 % se osuus, mikä meidän vuosittaisesta viljamäärästä joudutaan viemääm ulos, kun kaikelle ei löydy käyttöä kotimaan rehu- ja elintaeviketeollisuudelle. Jos joka viljanviljelijä noudattais tehokiimapanostuksia, ja hehtaarisadot nousisi sen 2:kin tonnis, niin enemmän vain pitäisi viedä. Sitten vasta kun viljaa ei saisi myytyä, kun ei ostajaa löydy, alettaisiin enempi hömppää viljellä.
Älyllinen epärehellisyys, eli itselle ja muille valehtelun taito ja uhriutumisen taito ovat viljelijöille tärkeitä ammatillisia ominaisuuksia.
-
2015/16 satovuosi viennin osuus tuotannosta 17 %
2016/17 viennin osuus tuotannosta 21 %
Ollaan kovin kaukana 50 % ja varsin kaukana 25 %.
-
Jos tukisysteemi muutettaisiin niin että tukea saa per tuotettu tonni, niin alkaisi luomuilijoitakin aineet kiinnostamaan. Jokainen voi itse laskea mitä viljatonni jää yhteiskunnalle maksamaan. Perinteinen vs. Luomu
Siis järellä jos ajatellaan, niin puolet peltoalasta Suomessa riitäisi ruuantuotantoon! Lannoiteet vain maksimi sadon mukaan pellolle tälle alalle ja kasvinsuojeluaineet. Samalla hoituisi ympäristö ongelmat ihan yhtä tehokaasti jos ei tehokaaminkin kuin nyt.
eli ei kannata ainakaan raivata lisää peltoa? Jäljelle jäisi nykyisestä alasta puolet, joka luonnollisesti sijoittuisi kasvuolosuhteiltaan parhaimmille alueille. Olisiko kasvukauden pituus tai lämpösummakertymät sinustakin hyvä peruste kun jäljelle jäävää peltoa valitaan?
Ollaan aika tarkkaan samoilla linjoilla.... :)
-
Jos tukisysteemi muutettaisiin niin että tukea saa per tuotettu tonni, niin alkaisi luomuilijoitakin aineet kiinnostamaan. Jokainen voi itse laskea mitä viljatonni jää yhteiskunnalle maksamaan. Perinteinen vs. Luomu
Siis järellä jos ajatellaan, niin puolet peltoalasta Suomessa riitäisi ruuantuotantoon! Lannoiteet vain maksimi sadon mukaan pellolle tälle alalle ja kasvinsuojeluaineet. Samalla hoituisi ympäristö ongelmat ihan yhtä tehokaasti jos ei tehokaaminkin kuin nyt.
Eihän missään ammattikunnassa ajatella järjellä, vaan siten kuin ammattikunnan edun mukaisesti kuuluu ajatella.
Tosiaan, olikos se 25% vai 50 % se osuus, mikä meidän vuosittaisesta viljamäärästä joudutaan viemääm ulos, kun kaikelle ei löydy käyttöä kotimaan rehu- ja elintaeviketeollisuudelle. Jos joka viljanviljelijä noudattais tehokiimapanostuksia, ja hehtaarisadot nousisi sen 2:kin tonnis, niin enemmän vain pitäisi viedä. Sitten vasta kun viljaa ei saisi myytyä, kun ei ostajaa löydy, alettaisiin enempi hömppää viljellä.
Älyllinen epärehellisyys, eli itselle ja muille valehtelun taito ja uhriutumisen taito ovat viljelijöille tärkeitä ammatillisia ominaisuuksia.
Tuo uhriutumisen taito viljelijöillä kyllä on.
Mutta tuo että joudutaan viemään viljaa ulos ei pidä paikkaansa. Joskus vaan sattuu olemaan niin, että ulkomailta saa paremman hinnan.
Tämä kasvinviljely ei ole mitään hyvän tahdon viljelyä, vaan raakaa markkinataloutta. Sinne myydään, mistä saa eniten massia. Kotimaisuusideologia on kaukana siitä.
Tuotantopanokset ostetaan sieltä, mistä halvemmalla saadaan.
Se joka sanoo, että kotimaisuus ja siniristi ovat tärkeintä tässä viljelyssä, on joko tyhmä tai massimies. Ja yleensä sellainen osaa vielä uhriutua. Varsinkin jos uusi auto jää nyt ostamatta. Joutuu vanhalla saasteautolla ajamaan.
-
Eikös "ulkomailla"ole ollut yleensä viljanhinta korkeampi kuin suomesa, sitten on noissa laskelmissa unohtunut se minkäverran viljaa ja viljatuotteita tuodaan suomeen.
Ei kai ne pakastetut taikinat joita etelästä tänne saadaan ole leivottu suomalaisesta viljasta..
-
Jos tukisysteemi muutettaisiin niin että tukea saa per tuotettu tonni, niin alkaisi luomuilijoitakin aineet kiinnostamaan. Jokainen voi itse laskea mitä viljatonni jää yhteiskunnalle maksamaan. Perinteinen vs. Luomu
Siis järellä jos ajatellaan, niin puolet peltoalasta Suomessa riitäisi ruuantuotantoon! Lannoiteet vain maksimi sadon mukaan pellolle tälle alalle ja kasvinsuojeluaineet. Samalla hoituisi ympäristö ongelmat ihan yhtä tehokaasti jos ei tehokaaminkin kuin nyt.
eli ei kannata ainakaan raivata lisää peltoa? Jäljelle jäisi nykyisestä alasta puolet, joka luonnollisesti sijoittuisi kasvuolosuhteiltaan parhaimmille alueille. Olisiko kasvukauden pituus tai lämpösummakertymät sinustakin hyvä peruste kun jäljelle jäävää peltoa valitaan?
Ollaan aika tarkkaan samoilla linjoilla.... :)
Suomessa on alueitten sisällä pisteitä missä pohjoisessa viljely olot vastaa Tampereen seutua normi vuosina.
-
Niin kellä sitä tuotantoa on liikaa ja kellä liian vähän. Jollekkin kotieläintilalle se pelto ja sen tuotanto voisi olla kovinkin tarpeellista ja jollekkin viljanviljelijälle se voi olla huonoa bisnestä kun viljan hinnat on alhaalla ja kustannukset ylhäällä. Jos pelto olisikin tasaisesti jakautunut niille ketkä sitä tarvitsevat ja ne ketkä ei tarvitsi niin eihän silloin kai olisi mitään ongelmaa..
-
Niin kellä sitä tuotantoa on liikaa ja kellä liian vähän. Jollekkin kotieläintilalle se pelto ja sen tuotanto voisi olla kovinkin tarpeellista ja jollekkin viljanviljelijälle se voi olla huonoa bisnestä kun viljan hinnat on alhaalla ja kustannukset ylhäällä. Jos pelto olisikin tasaisesti jakautunut niille ketkä sitä tarvitsevat ja ne ketkä ei tarvitsi niin eihän silloin kai olisi mitään ongelmaa..
Aikoinaan sidottiinkin eläintuotanto saatavissa oleviin hehtaareihin eikä niinkuin nyt, laajennetaan ensiksi eläinpuolta niinpaljon kun sielu sietää ja senjälkeen aletaan rutisemaan pellon vähyyttä..
-
Maidon pohjoinen tuotantotuki
-
Niin kellä sitä tuotantoa on liikaa ja kellä liian vähän. Jollekkin kotieläintilalle se pelto ja sen tuotanto voisi olla kovinkin tarpeellista ja jollekkin viljanviljelijälle se voi olla huonoa bisnestä kun viljan hinnat on alhaalla ja kustannukset ylhäällä. Jos pelto olisikin tasaisesti jakautunut niille ketkä sitä tarvitsevat ja ne ketkä ei tarvitsi niin eihän silloin kai olisi mitään ongelmaa..
Aikoinaan sidottiinkin eläintuotanto saatavissa oleviin hehtaareihin eikä niinkuin nyt, laajennetaan ensiksi eläinpuolta niinpaljon kun sielu sietää ja senjälkeen aletaan rutisemaan pellon vähyyttä..
Ei se vähyys, vaan se että koneet on asfaltilla eikä pellolla.
-
Niin kellä sitä tuotantoa on liikaa ja kellä liian vähän. Jollekkin kotieläintilalle se pelto ja sen tuotanto voisi olla kovinkin tarpeellista ja jollekkin viljanviljelijälle se voi olla huonoa bisnestä kun viljan hinnat on alhaalla ja kustannukset ylhäällä. Jos pelto olisikin tasaisesti jakautunut niille ketkä sitä tarvitsevat ja ne ketkä ei tarvitsi niin eihän silloin kai olisi mitään ongelmaa..
Aikoinaan sidottiinkin eläintuotanto saatavissa oleviin hehtaareihin eikä niinkuin nyt, laajennetaan ensiksi eläinpuolta niinpaljon kun sielu sietää ja senjälkeen aletaan rutisemaan pellon vähyyttä..
Ei se vähyys, vaan se että koneet on asfaltilla eikä pellolla.
Tuokin on kait sentään jokaisen tilan ihan itse aiheuttamaa, harvemmin ne tilan pellot on alkujaan ollut ympäri pitäjiä.
-
Niin kellä sitä tuotantoa on liikaa ja kellä liian vähän. Jollekkin kotieläintilalle se pelto ja sen tuotanto voisi olla kovinkin tarpeellista ja jollekkin viljanviljelijälle se voi olla huonoa bisnestä kun viljan hinnat on alhaalla ja kustannukset ylhäällä. Jos pelto olisikin tasaisesti jakautunut niille ketkä sitä tarvitsevat ja ne ketkä ei tarvitsi niin eihän silloin kai olisi mitään ongelmaa..
Aikoinaan sidottiinkin eläintuotanto saatavissa oleviin hehtaareihin eikä niinkuin nyt, laajennetaan ensiksi eläinpuolta niinpaljon kun sielu sietää ja senjälkeen aletaan rutisemaan pellon vähyyttä..
Ei se vähyys, vaan se että koneet on asfaltilla eikä pellolla.
Tuokin on kait sentään jokaisen tilan ihan itse aiheuttamaa, harvemmin ne tilan pellot on alkujaan ollut ympäri pitäjiä.
Joo mutta harvemmin sitä pystyy laajentamaan niin, että saa ne kaikki pellot siihen ympärille. Jos ei muuta niin naapurikateus viimeistään tulee estämään tämän. On totta, että tiellä vietettyä aika on turhaa. Itselläkin peltoja kolmessa paikkaa päätilan lisäksi. Ei sitä tieajoa niin paljon tule jos ei lantarallia oteta mukaan kun katsoo vähän mitä viljelysuunnitelmaa sen mukaan, että saa samalla tehtyä.
Mitä eläintilojen laajentamiseen ja pellon saatavuuteen tulee niin eipä näitä voi oikein etukäteen suunnitella. Voi olla, että peltoa ei tule tarjolle ja eläintenpidon laajennuksetkin pitää satuttaa aina vallitsevan tilanteen mukaan. Suuri riskihän tuollaisessa on ja lannanlevityssopimusten kanssa joutuu pelaamaan samoin kuin rehujen saatavuuden kanssa. Jos jää odottelemaan, että eka peltoa lisää ja sitten vasta eläimiä niin voi olla, että saa odotella maailman tappiin asti, jos siis halua on lisätä eläimien määrää. Olin ajatuksen vain tarkoittanut yleisesti, että aina ei käy tasan.
-
Niin kellä sitä tuotantoa on liikaa ja kellä liian vähän. Jollekkin kotieläintilalle se pelto ja sen tuotanto voisi olla kovinkin tarpeellista ja jollekkin viljanviljelijälle se voi olla huonoa bisnestä kun viljan hinnat on alhaalla ja kustannukset ylhäällä. Jos pelto olisikin tasaisesti jakautunut niille ketkä sitä tarvitsevat ja ne ketkä ei tarvitsi niin eihän silloin kai olisi mitään ongelmaa..
Aikoinaan sidottiinkin eläintuotanto saatavissa oleviin hehtaareihin eikä niinkuin nyt, laajennetaan ensiksi eläinpuolta niinpaljon kun sielu sietää ja senjälkeen aletaan rutisemaan pellon vähyyttä..
Ei se vähyys, vaan se että koneet on asfaltilla eikä pellolla.
Tuokin on kait sentään jokaisen tilan ihan itse aiheuttamaa, harvemmin ne tilan pellot on alkujaan ollut ympäri pitäjiä.
Joo mutta harvemmin sitä pystyy laajentamaan niin, että saa ne kaikki pellot siihen ympärille. Jos ei muuta niin naapurikateus viimeistään tulee estämään tämän. On totta, että tiellä vietettyä aika on turhaa. Itselläkin peltoja kolmessa paikkaa päätilan lisäksi. Ei sitä tieajoa niin paljon tule jos ei lantarallia oteta mukaan kun katsoo vähän mitä viljelysuunnitelmaa sen mukaan, että saa samalla tehtyä.
Mitä eläintilojen laajentamiseen ja pellon saatavuuteen tulee niin eipä näitä voi oikein etukäteen suunnitella. Voi olla, että peltoa ei tule tarjolle ja eläintenpidon laajennuksetkin pitää satuttaa aina vallitsevan tilanteen mukaan. Suuri riskihän tuollaisessa on ja lannanlevityssopimusten kanssa joutuu pelaamaan samoin kuin rehujen saatavuuden kanssa. Jos jää odottelemaan, että eka peltoa lisää ja sitten vasta eläimiä niin voi olla, että saa odotella maailman tappiin asti, jos siis halua on lisätä eläimien määrää. Olin ajatuksen vain tarkoittanut yleisesti, että aina ei käy tasan.
Tuskin ihan viereen saa, mutta järkevän ajomatkan päähän. Eniten ihmetyttää nämä kun ostetaan niitä yksittäisiä pieniäkin lohkoja kaukaa tilalta eikä samalla suuntaa mitään muuta, matkaa saattaa olla helposti se parikymmentä kilometriä tai enemmänkin. Sitten aletaan mutista siitä ajamisesta vaikka ostaessa on tiennyt kuinka kaukana ne pellot on.
Ymmärtäisin paljon paremmin jos olisi kyse isommasta edes parinkymmenen hehtaarin alasta ja saatavilla on samaan kauppaan jonkunlaista katonalustaa ja vaikkapa kuivuri, kalustolla riittäisi monesti kertasiirrot paikasta toiseen sesonkiaikaan.
-
Olen pitäny sellaistai 5kilometriä sopivana rajana peltojen etäisyydeksi
-
Olen pitäny sellaistai 5kilometriä sopivana rajana peltojen etäisyydeksi
EFA pakkokesantoa voi hankkia vaikka 100 km päästä, kunhan on joku niittokone paikan päällä olemassa.
-SS-
-
"Ruiskun kanssa ajellessa on tullut eniten keskisormea", hän nauraa. Niko Ahlqvist MT:ssä
Heh heh, en yhtään ihmettele, jollakin isolla ruiskulla kun ajelee tien tukkeena, niin imagotappio tehoviljelylle on taattu.
Eiköhän muutenkin tämä tehopanostusviljely ala vetelemään viimosia hengenvetoja, panos-tuotos suhteen heikkous sai Ahlqvistinkin siirtymään luomuun.
Kertokaas nyt te, jotka sen50-100 € per ha. laitatte kasvinsuojeluaineisiin, niin miksi sen teette?
Kyllähän tuo Luomu on aika ajoin kiinnostanut, mutta a) se ei sovi suorakylvöön, b) se ei sovi kuminan viljelyyn ja d) rikkaruohojen käsin kitkentä ei sovi aikatauluun. Glyfosaatin jos kieltävät, niin sitten täytyy kyllä harkita luonnonmukaiseen näennäisviljelyyn siirtymistä ja toivoa, että kovin moni muu ei sitä tee.
Sinänsä ihmettelen, miksi luomuviljelijöiden joukossa on monia, jotka saarnaavat toisille viljelijöille tämän viljelymuodon autuudesta ja ainoasta oikeutuksesta. Kuitenkin olevien luomuviljelijöiden edun mukaista ei ole, että suurin osa tiloista siirtyisi luomuun, koska se romahduttaisi sekä tuet että hinnat. Jos itse tähän ratkaisuun päädyn, teen sen puhtaasti itsekkäistä syistä ja olen hiljaa kuin urea sukassa. Maailmaa en edes kuvittele sillä parantavani.
-
"Ruiskun kanssa ajellessa on tullut eniten keskisormea", hän nauraa. Niko Ahlqvist MT:ssä
Heh heh, en yhtään ihmettele, jollakin isolla ruiskulla kun ajelee tien tukkeena, niin imagotappio tehoviljelylle on taattu.
Eiköhän muutenkin tämä tehopanostusviljely ala vetelemään viimosia hengenvetoja, panos-tuotos suhteen heikkous sai Ahlqvistinkin siirtymään luomuun.
Kertokaas nyt te, jotka sen50-100 € per ha. laitatte kasvinsuojeluaineisiin, niin miksi sen teette?
Kyllähän tuo Luomu on aika ajoin kiinnostanut, mutta a) se ei sovi suorakylvöön, b) se ei sovi kuminan viljelyyn ja d) rikkaruohojen käsin kitkentä ei sovi aikatauluun. Glyfosaatin jos kieltävät, niin sitten täytyy kyllä harkita luonnonmukaiseen näennäisviljelyyn siirtymistä ja toivoa, että kovin moni muu ei sitä tee.
Sinänsä ihmettelen, miksi luomuviljelijöiden joukossa on monia, jotka saarnaavat toisille viljelijöille tämän viljelymuodon autuudesta ja ainoasta oikeutuksesta. Kuitenkin olevien luomuviljelijöiden edun mukaista ei ole, että suurin osa tiloista siirtyisi luomuun, koska se romahduttaisi sekä tuet että hinnat. Jos itse tähän ratkaisuun päädyn, teen sen puhtaasti itsekkäistä syistä ja olen hiljaa kuin urea sukassa. Maailmaa en edes kuvittele sillä parantavani.
Luomu sopii varmaan ihan hyvin noihin kaikkiin, mutta toistaiseksi tärkeintä silti on hehtaariralli, ei se, miten taitavasti sitä monimuotoisuutta osaa paimentaa siellä. Puutarhapalstalla voi tulla muutama euro enemmän, on muutettava niiden muutaman satasen takia koko viljelyjärjestelmä. Viljan siementä voi tulla niin vähän, että juuri siivotun puimurin terästä sisään mentyään ei kerkiä säiliöön asti mitään, ennen kuin palsta loppuu. Suurilla tiloilla vastineeksi juolan nyhtökoneista, laserharoista, liekinheittimistä, viljanlajittelijan kokonaisvaltaisesta käyttöosaamisesta, ja laajojen nurmipeltojen katselemisesta, sentään tulee neljännesmiljoonan euron pahanmielen korvaus.
-SS-
-
Sellaistakin huhua liikkuu, että seuraavalla tukikaudella ei luomutukea olisi...
-
Sellaistakin huhua liikkuu, että seuraavalla tukikaudella ei luomutukea olisi...
Nyyh.
-
Sellaistakin huhua liikkuu, että seuraavalla tukikaudella ei luomutukea olisi...
Nyyh.
Oikeastihan tuo olisi ihan järkevää. Poistuisi tuoltakin ne pelkät tuen nostajat. Luomun ongelma kai on ollut hieman se, että vaikka hehtaareja siirtyy ja luomutukeen menee rahaa niin tavaraa ei silti tule markkinoille...
Todellisuudessa varmaan käy niin, että luomuntukea nostetaan ja tavanomaiselta puolelta leikataan.
-
> on ollut hieman se, että vaikka hehtaareja siirtyy ja luomutukeen menee rahaa niin tavaraa ei silti tule markkinoille...
Tulee mieleen valon kantaminen säkillä pirttiin
-
Sellaistakin huhua liikkuu, että seuraavalla tukikaudella ei luomutukea olisi...
tuo puhe on pelkkää salpietaria... tottakai luomun suhteellinen osuus kasvaa. Jo maabrändiä pohtinut työryhmä 2010 velvoitti "että vähintään puolet Suomen maataloustuotannosta tulisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä, että Suomen järvien vesi tulisi puhdistaa juomakelpoiseksi"http://um.fi/public/default.aspx?contentId=206459&contentlan=1&culture=fi-FI
Ellei tässä onnistuta, niin aina löytyy kivijalkoja "Maatalous voi pärjätä vain huippuosaamisella - korkealaatuisten neuvontapalvelujen tarve kasvaa" Neuvontapalveluista voitaisiin tehdä vientituote
https://proagria.fi/ajankohtaista/maatalous-voi-parjata-vain-huippuosaamisella-korkealaatuisten-neuvontapalvelujen-tarve
-
Eräs edesmennyt kunnallisneuvos sanoi silloisen Maatalouskeskuksen neuvojista että jos niiden neuvoihin joutuu turvautumaan niin on parempi myydä maat pois.
Laadukasta neuvontaa pystyy antamaan vain joku selvänäkijä joka tietää tulevat säät ja markkinatilanteet, käytännön toteutukset meistä varmaan usea osaakin..