Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kylmis - 23.11.17 - klo:21:21
-
Kävin Tumen tehtaalla, kun siellä oli avoimet ovet. En ole aikaisemmin käynyt kyseisessä laitoksessa ja siltä pohjalta ei ollut mitään ennakko-odotuksia. Porukkaa olikin paikalla alusta pitäen melko mukavasti. Olivat odottaneet 40 vierasta ja ennakkoilmoittautuneita olikin heti 140 henkilöä. Lisäksi kaikki ne (kuten allekirjoittanut), jotka eivät viitsineet mitään ilmoitusta laittaa liikkeelle. Suoraan asiaan ja tehdaskierrokselle, jonka aikana selvisi mm. jo nyt 50% Suomen varaosatoimituksista menee tehdasmyyntinä. Mielestäni hieman yllättävä tieto, kuvittelin, että Keskon jälkimarkkinointiosuus olisi suurempi. Tehtaaseen on investoitu useampi miljoona viime vuosien aikana. Kaiken tavaran laatu huononee koko ajan. Esim. vanhat automaattilevyntyöstökoneet päätettiin pitää tuotannossa automaation päivityksen avulla. Koneet ovat paljon painavampia kuin uudet. Rautaa on käytetty enemmän, mikä näkyy siinä, että koneet eivät väsähdä niin nopeasti. Tuollaiseen levykoneeseen alkaa tulla toleranssiheittoja raudan väsyessä, mikää näkyy työstettyjen osien laadun huonontumisena. Aina kun mahdollista, koitetaan käyttää kotimaisia alihankkijoita. Toimitusvarmuus osille merkittävin yksittäinen syy. Selkeästi ulkomailta tulevia osia ovat vantaiden kiekot, made in Brasilia ja hydrauliikkasylinterit made in Bulgaria. Ensinmainittuja ei tahdo löytyä Euroopasta lainkaan. Jälkimmäisten osalta suomalaiset komponentit ovat niin kalliita, ettei niitä voi käyttää. Merkittävin investointi on uusi maalaamo. Jonkun verran on teknisiä ongelmia tälläkin hetkellä ollut, johtuen laitteiston uutuudesta. Laadunvalvonta tuolta osin pidetään kuitenkin kohotetussa valmiudessa, eikä pitäisi näkyä asiakkaalle päin. Koneita ohjelmoidaan koko ajan uudelleen parempaan suoritukseen. Pulverimaalaus itsessään on aika haastava prosessi, koska se edellyttää täysin puhtaita osia ennen maalauksen ajamista kiinni. Lopputulos on kuitenkin erittäin kestävä maalipinta. Suuri haaste on saada tuotanto toimimaan siten ettei ole tyhjäkäyntiä, päivässä pitäisi valmistua noin 3½ jyräcombia tuosta mallisarjasta. Juuri nyt oli työn alla 52 koneen sarja, mikä on aika kunnioitusta herättävä määrä. Se menee vielä sujuvasti läpi, kun uusin Draco meni toisella kierroksella puolet nopeammin läpi nollasarjaan verrattuna. Konetta ei yksinkertaisesti osattu koota heti oikealla tavalla. Pohdinnan ja muutosten jälkeen päästiin heti sujuvampaan lopputulokseen. Norja on tärkein vientimaa, jostain syystä Tumen tuotteista tykätään siellä ja maine on hyvä. Eksoottinen vientimaa on Japani. Sen maatalous muistuttaa pinta-alojen puolesta hyvin paljon Suomea. Tilat noin 100-150ha peltoalaltaan. Suosituin tuote on perusjyräkombi. Uusi maa, uudet olosuhteet tuottavat yllätyksiä aivan kaikilta osin. Maalajit, siemenet, apulannat jne. Kaikki on aina erilaista ja kone käyttäytyy eritavalla. On haaste paneutua kohdemaan ongelmiin ja löytää niihin sopivia ratkaisuja. Myös Venäjä on tärkeä vientimaa. Siellä vastassa voi olla 1500-2000ha kokoisia peltokuvioita. Töitä tehdään sesonkina kolmessa vuorossa. Yllättäen venäläiset osaavat pitää koneista huolta. Erityisesti on mainittava rasvaushalukkuus, sitä löytyy. Balttian maissa on kulttuuri sellainen, että koneilla etupäässä vain ajetaan. Esim. Kesko koitti/koittaa aina myydä puimurin mukana huollon koneelle. Jos ei tässä onnistuta, niin vaihtokoneeksi tarjotaan loppuun ajettua konetta. Näiden jälleenmyynti on vaikeaa ja vaatii vähintään jonkinlaisen koneen peruskunnostuksen. Helpompi tie olisi huoltaa konetta käytön aikana. Tehtaan pihalla oli mukava määrä valmiita tuotteita. Sen verran niitä silmäilin, että kylvinkoneiden varustelutaso vaihteli laidasta laitaan. Tuon pajan jäljiltä asiakas saa ainakin haluamansa varustelun. Muista tuotteista näytillä oli mm. SKN:ää kiihottava Hankmo ja sitten pari kappaletta peräkärryjä. Niille oli mätkäisty teknisiä tietoja ja hinnat kylkeen. Tästä päättelisin, että niitäkin aletaan myydä Suomessa. Äkeistä ei ollut juttua. Takavuosina niitä meni vielä vientimarkkinoille vaikka myyntiä Suomeen ei enää ollut. Sellainen käsitys on, että äkeiden valmistus olisi jo lopetettu.
Tämmösiä pikku juttuja ja mielenkiintoisia täppitietoja tuli eteen. Kyllä tämmöisissä tehdaskierroksissa kannattaa käydä ihan yleissivistyksen vuoksi pitkän linjan Rapidi-miehenkin. Aina oppii jotain uutta.
-
Kuulostaa aika normaalilta konepajalta.
-
Kuulostaa aika normaalilta konepajalta.
Kyllä, samanlaista tarinaa saisi vaikka pesukoneiden valmistuksesta, mutta tämä nyt liittyy meidän aihepiiriin ja saadaan hiukan sisältöä tälle palstalle.
-
Kuulostaa aika normaalilta konepajalta.
Kyllä, samanlaista tarinaa saisi vaikka pesukoneiden valmistuksesta, mutta tämä nyt liittyy meidän aihepiiriin ja saadaan hiukan sisältöä tälle palstalle.
Juu, ihan mielenkiintoinen tarina, ei siinä mitään, sellainen pieni matka omassa päässä visioiden Tumelle. Itse en ole käynyt tehtaan varaosatiskiä syvemmällä.
Jos haluaa sivuston tämänhetkistä teemaa jatkaa niin oliko työväkenä pelkkiä supisuomalaisia vai bongasitko värillisiä tai kyrillisiä?
Lämpesitkö muuten yhtään kyseiselle merkille vai jatkatko ruotsalaista linjaa?
-
Kuulostaa aika normaalilta konepajalta.
Kyllä, samanlaista tarinaa saisi vaikka pesukoneiden valmistuksesta, mutta tämä nyt liittyy meidän aihepiiriin ja saadaan hiukan sisältöä tälle palstalle.
Juu, ihan mielenkiintoinen tarina, ei siinä mitään, sellainen pieni matka omassa päässä visioiden Tumelle. Itse en ole käynyt tehtaan varaosatiskiä syvemmällä.
Jos haluaa sivuston tämänhetkistä teemaa jatkaa niin oliko työväkenä pelkkiä supisuomalaisia vai bongasitko värillisiä tai kyrillisiä?
Lämpesitkö muuten yhtään kyseiselle merkille vai jatkatko ruotsalaista linjaa?
Yksi Viron poika on. Sitäkin kutsuvat Möttöseksi. Tai ei se mikään poika ole, kuusissa kymmenissä. Loput ovat fenno-ugreja, pääasiasta Hämeestä. Jokunen talonpoikaistakin sukua.
-
Kuulostaa aika normaalilta konepajalta.
Kyllä, samanlaista tarinaa saisi vaikka pesukoneiden valmistuksesta, mutta tämä nyt liittyy meidän aihepiiriin ja saadaan hiukan sisältöä tälle palstalle.
Hyvä tarina! Tuo kyllä ihmetyttää, että venäjällä koneita huolletaan ja virossa ei. Virossa jäänyt vanha vaihde päälle, ettei mitään väliä? Työntekijät kuitenkin usein säntillisiä ja ahkeria, mitä Suomessa. Itsekin tunnen useita.
-
Hyvä ja asiallinen kirjoitus. Tuosta Tume- Hankmosta tuli mieleen, että varmaan kerran vuoteen olen sen hintaa K-maataloudesta kysynyt , mutta vielä uusi lapiorulla on jäänyt vaan haaveeksi. Uusi käyttämätön majaili viime kesän tuossa paikallisen pihassakin, mutta sen hintaa en uskaltanut enää kysyä. Jotkut asiat on parempi pitää vain haaveina :) Lapiorulla nyt on meikeläiselle ihan must juttu, mutta pakko kait köyhän on pärjätä noilla vanhoilla :(
-
Mä olen joskus käynyt tehtaalla käyttäjäkoulutuksessa. Samalla kierreltiin tuotantoakin katsomassa. Silloin käyttivät vielä Pematicin sylintereitä.
Silloinkin minusta jäi ihan positiivinen kuva toiminnasta. Yritys on vielä sen kokoinen (pieni) että siitä puuttui sellainen kansainvälinen kankeus joka tulee vastaan jossain suuressa konsernissa. Sieltä löytää vielä henkilön joka heti tietää missä mennään. Rakennus oli silloin vähän iäkkään oloinen ja sokkeloinen noin ensivaikutelmana.
Olen myös ollut muutamia kertoja tehtaaseen yhteydessä, niin ongelmien, varaosien kuin ehdotustenkin johdosta, ja olen tyytyväinen.
En ole nähnyt suurempaa syytä vaihtaa merkkiä. Taitaa olla viides Tumen kylvökone talossa sitten 70-luvun. Yksi Hankmokin taisi välissä olla mutta se ei oikein sopinut meikäläisen maalajeille.
-
Kuulostaa aika normaalilta konepajalta.
Kyllä, samanlaista tarinaa saisi vaikka pesukoneiden valmistuksesta, mutta tämä nyt liittyy meidän aihepiiriin ja saadaan hiukan sisältöä tälle palstalle.
Hyvä tarina! Tuo kyllä ihmetyttää, että venäjällä koneita huolletaan ja virossa ei. Virossa jäänyt vanha vaihde päälle, ettei mitään väliä? Työntekijät kuitenkin usein säntillisiä ja ahkeria, mitä Suomessa. Itsekin tunnen useita.
Voi olla Virossa kovan luokan tekijöillä ollut halua lähteä Suomeen töihin ja täällä hyviä virolaisia sitten hommissa, tuskin meiltäkään ne vähimmin työhaluin varustetut tyypit ulkomaille työnhakuun lähtee..
-
Voi olla Virossa kovan luokan tekijöillä ollut halua lähteä Suomeen töihin ja täällä hyviä virolaisia sitten hommissa, tuskin meiltäkään ne vähimmin työhaluin varustetut tyypit ulkomaille työnhakuun lähtee..
Hyvin sanottu.
-
Tänäpänä olis ollu ja olikin varmaan Arska tehtaalla ja kuivuripäivä. Kaupassa käytiin emännän kanssa ja oli tienvarsimainos ohikulkutiellä. Eipä siten osunu vierailu aikatauluun tänäkään vuonna, en oo siellä koskaan käynyt.
-
Kuulostaa aika normaalilta konepajalta.
Kyllä, samanlaista tarinaa saisi vaikka pesukoneiden valmistuksesta, mutta tämä nyt liittyy meidän aihepiiriin ja saadaan hiukan sisältöä tälle palstalle.
Hyvä tarina! Tuo kyllä ihmetyttää, että venäjällä koneita huolletaan ja virossa ei. Virossa jäänyt vanha vaihde päälle, ettei mitään väliä? Työntekijät kuitenkin usein säntillisiä ja ahkeria, mitä Suomessa. Itsekin tunnen useita.
Voi olla Virossa kovan luokan tekijöillä ollut halua lähteä Suomeen töihin ja täällä hyviä virolaisia sitten hommissa, tuskin meiltäkään ne vähimmin työhaluin varustetut tyypit ulkomaille työnhakuun lähtee..
Näin sen mulle kertoi Virossa asuva suomalainen, joka totesi kaikkien hyvien työmisten kadonneen maasta mm. Suomeen. Tästä on jo tosin lähes 10v aikaa.
-
Kuulostaa aika normaalilta konepajalta.
Kyllä, samanlaista tarinaa saisi vaikka pesukoneiden valmistuksesta, mutta tämä nyt liittyy meidän aihepiiriin ja saadaan hiukan sisältöä tälle palstalle.
Hyvä tarina! Tuo kyllä ihmetyttää, että venäjällä koneita huolletaan ja virossa ei. Virossa jäänyt vanha vaihde päälle, ettei mitään väliä? Työntekijät kuitenkin usein säntillisiä ja ahkeria, mitä Suomessa. Itsekin tunnen useita.
Jos Virossa ollaan jo samalla tasolla kun Tampereen yläpuolella?
Ajetaan koneella muutama vuosi jonka se seisoo puun alla. Sitten ostetaan uusi ja tämä jatkuu.
Traastuittilassa ei ole varaa moiseen? Tampereen yläpuolellakaan ei olisi mutta Suomessa on vielä yhteiskunta joka avustaa sähköttömiä tiloja.....
Tänään juuri oli paskabravdan netti-itkuvirsiaviisissa että tykkylumi vei ohrat.
-
Voi olla Virossa kovan luokan tekijöillä ollut halua lähteä Suomeen töihin ja täällä hyviä virolaisia sitten hommissa, tuskin meiltäkään ne vähimmin työhaluin varustetut tyypit ulkomaille työnhakuun lähtee..
Hyvin sanottu.
Juu näin on.
-
Virossa on huoltointoon varmaan vaikuttanut myös massiiviset eu-tuet uusien koneiden hankintaan.
-
Nii aihetta tosin edes periaatteessa sivuamatta. Mutta näihin etelä/itäsuomalaisiin työtekijöihin liittyvää.
Eli tuossa kun käyn ajelees koneita ja vähäremontti miehenä.
Niin olen kyllä pistänyt merkille että nämä kaverit tekee töitä.
Mutta pari pikku onhelmaa on! Työturvallisuudesta ei mitään tietoa. Ja sitte josny jää muutaman koneen telat putsaamatta ja tulee pakkaset. Ja josny jää muutama iso kompura laittamati talvikuntoon esim vedenpoisto. Niin ei inahda sitte seuraavalla työmaalla.
Mutta tekevät kyllä ei siinä. Mut mustia tahi karva vauvoi ei ol näkyny kyl työmail😕 Metkaa eikö😏 Noo nuokin mitä meinasin olivat erifirman palveluksessa. Mutta olemma avustamassa koneitten kans. Siinä o hyvä seurailla hytistä millai kukin häärää.
-
Kuulostaa aika normaalilta konepajalta.
Kyllä, samanlaista tarinaa saisi vaikka pesukoneiden valmistuksesta, mutta tämä nyt liittyy meidän aihepiiriin ja saadaan hiukan sisältöä tälle palstalle.
Juu, ihan mielenkiintoinen tarina, ei siinä mitään, sellainen pieni matka omassa päässä visioiden Tumelle. Itse en ole käynyt tehtaan varaosatiskiä syvemmällä.
Jos haluaa sivuston tämänhetkistä teemaa jatkaa niin oliko työväkenä pelkkiä supisuomalaisia vai bongasitko värillisiä tai kyrillisiä?
Lämpesitkö muuten yhtään kyseiselle merkille vai jatkatko ruotsalaista linjaa?
Pettymys oli suuri, kun ei tullut yhtään mamuja vastaan. No, yksi vesilahtelainen on kai mamuihin rinnastettavissa :P
Onhan noita Tumppuja jo kaksi ennestään tällä saitilla, mutta joo, kolmaskin ehkä vielä mahtuisi. Jos mieleisimmän vaihtoehdon valkkaisi, niin se olisi perinteinen laahavannas ilman mitään kiekkovirityksiä. Se vaatisi kuitenkin äestystä niin paljon, että siihen ei resurssit repee. Täytyy olla joku sellainen ratkaisu, jolla voi mennä puolivillaisesti muokattuun peltoon. Tältä pohjalta Novacombi lienee ainut vaihtoehto. On harkinnassa, että pyydän tarjouksen, näkisi vähän kuinka kovia kauppamiehiä ovat. Eihän toi Tume koskaan saavuta Rapidin käyttövarmuutta ja luotettavuutta, mutta olisi mielenkiintoista kokeilla Novaa. Täällä on viime vuosina ollut vaihtorulettia kumpaankin suuntaan, Novasta Rapidiin ja kait toistepäin. Ei toi paremmuus(?) taida selvitä muuten kuin kokeilemalla.
-
Virossa on huoltointoon varmaan vaikuttanut myös massiiviset eu-tuet uusien koneiden hankintaan.
Tätä mäkin mietin.
-
Kuulostaa aika normaalilta konepajalta.
Kyllä, samanlaista tarinaa saisi vaikka pesukoneiden valmistuksesta, mutta tämä nyt liittyy meidän aihepiiriin ja saadaan hiukan sisältöä tälle palstalle.
Juu, ihan mielenkiintoinen tarina, ei siinä mitään, sellainen pieni matka omassa päässä visioiden Tumelle. Itse en ole käynyt tehtaan varaosatiskiä syvemmällä.
Jos haluaa sivuston tämänhetkistä teemaa jatkaa niin oliko työväkenä pelkkiä supisuomalaisia vai bongasitko värillisiä tai kyrillisiä?
Lämpesitkö muuten yhtään kyseiselle merkille vai jatkatko ruotsalaista linjaa?
Pettymys oli suuri, kun ei tullut yhtään mamuja vastaan. No, yksi vesilahtelainen on kai mamuihin rinnastettavissa :P
Onhan noita Tumppuja jo kaksi ennestään tällä saitilla, mutta joo, kolmaskin ehkä vielä mahtuisi. Jos mieleisimmän vaihtoehdon valkkaisi, niin se olisi perinteinen laahavannas ilman mitään kiekkovirityksiä. Se vaatisi kuitenkin äestystä niin paljon, että siihen ei resurssit repee. Täytyy olla joku sellainen ratkaisu, jolla voi mennä puolivillaisesti muokattuun peltoon. Tältä pohjalta Novacombi lienee ainut vaihtoehto. On harkinnassa, että pyydän tarjouksen, näkisi vähän kuinka kovia kauppamiehiä ovat. Eihän toi Tume koskaan saavuta Rapidin käyttövarmuutta ja luotettavuutta, mutta olisi mielenkiintoista kokeilla Novaa. Täällä on viime vuosina ollut vaihtorulettia kumpaankin suuntaan, Novasta Rapidiin ja kait toistepäin. Ei toi paremmuus(?) taida selvitä muuten kuin kokeilemalla.
Ihan noin mielenkiinnosta, miten rapiti on käyttövarmempi?
-
Rapidilla voi ajaa kuinka linkussa tahansa, käytännössä läpi vaikka minkälaisen louhoksen. Tumella on reunaehtoja käyttöohjekirjassa, myyjän puheissa, tehtaan edustajan lausunnoissa. Koitetaan varoittaa tai kääntää käyttäjän vastuulle sitä ettei konetta kuormiteta liikaa. Rapidin henki on antaa palaa vaan.
-
Pystyykö nyky-Rapidilla kylvämään ilman sähköjä? Novalla se jotenkuten onnistuu ilman hienouksia. Ei ole kyllä sitä oikeasti tarvinnut tehdä.
-
Kuulostaa aika normaalilta konepajalta.
Kyllä, samanlaista tarinaa saisi vaikka pesukoneiden valmistuksesta, mutta tämä nyt liittyy meidän aihepiiriin ja saadaan hiukan sisältöä tälle palstalle.
Hyvä tarina! Tuo kyllä ihmetyttää, että venäjällä koneita huolletaan ja virossa ei. Virossa jäänyt vanha vaihde päälle, ettei mitään väliä? Työntekijät kuitenkin usein säntillisiä ja ahkeria, mitä Suomessa. Itsekin tunnen useita.
Voi olla Virossa kovan luokan tekijöillä ollut halua lähteä Suomeen töihin ja täällä hyviä virolaisia sitten hommissa, tuskin meiltäkään ne vähimmin työhaluin varustetut tyypit ulkomaille työnhakuun lähtee..
Näin sen mulle kertoi Virossa asuva suomalainen, joka totesi kaikkien hyvien työmisten kadonneen maasta mm. Suomeen. Tästä on jo tosin lähes 10v aikaa.
Suomalaista ruokaa suomalaisilla tekijöillä 8)
Antaa ukrainalaisen ja virolaisten olla rakennushommis,maatalouteen ne ei kuulu 8)
-
Taitaa näitä ukrainalaisia ym olla kuitenkin jonkin verran tuolla puutarha- ja kasvihuonepuolella, yksitoikkoisissa hommissa joita suomalaiset ei sillä palkalla viitsi tehdä.
Ja isojen karjojen hoitajina myös.
-
Antaa ukrainalaisen ja virolaisten olla rakennushommis,maatalouteen ne ei kuulu 8)
[/quote]
Ei vai?.
-
Antaa ukrainalaisen ja virolaisten olla rakennushommis,maatalouteen ne ei kuulu 8)
Ei vai?.
[/quote]Ei.Suomestakin löytyy tekijöitä.
-
Rapidilla voi ajaa kuinka linkussa tahansa, käytännössä läpi vaikka minkälaisen louhoksen. Tumella on reunaehtoja käyttöohjekirjassa, myyjän puheissa, tehtaan edustajan lausunnoissa. Koitetaan varoittaa tai kääntää käyttäjän vastuulle sitä ettei konetta kuormiteta liikaa. Rapidin henki on antaa palaa vaan.
Voisiko tuo linkussa ajamisen kielto johtua siitä, kun tumessa 2 kiekkoa yhdessä vantaassa, niin siitä tulee pidempi eli siihen kohdistuvat voimat isommat? En kyllä tiedä onko pidempi rakennelma kuin rapitissa mutta tuollainen tuli mieleen.
-
Rapidilla voi ajaa kuinka linkussa tahansa, käytännössä läpi vaikka minkälaisen louhoksen. Tumella on reunaehtoja käyttöohjekirjassa, myyjän puheissa, tehtaan edustajan lausunnoissa. Koitetaan varoittaa tai kääntää käyttäjän vastuulle sitä ettei konetta kuormiteta liikaa. Rapidin henki on antaa palaa vaan.
Ainakin Novacombilla saa käännellä niin jyrkästi, kun a) tarvitsee ja b) kone taipuu. Mitään kieltoja ei ole ohjekirjassa ja asiasta kysyessäni tehtaan edustaja sanoi, että käännä niin paljon kuin traktorissa pyörät antaa myöten. Toki. jos hirveästi painottaa niitä syvyydensäätö pyöriä, niin kärsiväthän ne aikaa myöten.
Itse en kyllä keksi, mistä kohtaa Nova ratkeaisi ennen Rapidia ja miksi kummallakaan tarvitsisi missään louhoksessa ajaa? Sitä varten on ihan eri koneet https://mining.sandvik.com/en, jotka tosin käyttävät Tumen kanssa saman firman ohjainelektoniikkaa http://www.epec.fi/fi/.
-
Rapidilla voi ajaa kuinka linkussa tahansa, käytännössä läpi vaikka minkälaisen louhoksen. Tumella on reunaehtoja käyttöohjekirjassa, myyjän puheissa, tehtaan edustajan lausunnoissa. Koitetaan varoittaa tai kääntää käyttäjän vastuulle sitä ettei konetta kuormiteta liikaa. Rapidin henki on antaa palaa vaan.
Ainakin Novacombilla saa käännellä niin jyrkästi, kun a) tarvitsee ja b) kone taipuu. Mitään kieltoja ei ole ohjekirjassa ja asiasta kysyessäni tehtaan edustaja sanoi, että käännä niin paljon kuin traktorissa pyörät antaa myöten. Toki. jos hirveästi painottaa niitä syvyydensäätö pyöriä, niin kärsiväthän ne aikaa myöten.
Itse en kyllä keksi, mistä kohtaa Nova ratkeaisi ennen Rapidia ja miksi kummallakaan tarvitsisi missään louhoksessa ajaa? Sitä varten on ihan eri koneet https://mining.sandvik.com/en, jotka tosin käyttävät Tumen kanssa saman firman ohjainelektoniikkaa http://www.epec.fi/fi/.
Ok. Myyjä oli erimieltä, mutta siitä on kymmenen vuotta aikaa kun asiaa käsiteltiin.
-
Pystyykö nyky-Rapidilla kylvämään ilman sähköjä? Novalla se jotenkuten onnistuu ilman hienouksia. Ei ole kyllä sitä oikeasti tarvinnut tehdä.
Pystyy, mutta ensimmäinen haittaava reunaehto on, että kylvösyvyyttä ei pysty laskemaan. Jos ei sille ole tarvetta, niin pitäisi pärjätä aika pitkään. Eihän tuota sähköttömyyttä koko toukoaikaa jaksaisi sietää. Vähintään säiliönpintavahteja kaipaa kovasti.
Mielestäni Novan sai kokonaan ilman sähköjä joskus aikojen alussa. Vuosien saatossa lisävarusteita on siirretty enemmän vakiovarusteiden puolelle.
-
Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.
Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.
-
Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.
Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.
Itse käytän suorakylvössäkin pienintä mahdollista vannaspainoa ja se riittää kevyillä hiekka- ja hietamailla, jopa hiesuilla. Tosin kylveskelen aika matalaan, ohrat tuollaiseen 3-4 senttiin, rukiit kahteen ja rypsit / kuminaamat yhteen. Muokatussa maassa voi kyllä kevyillä mailla käydä niin, että vannas sukeltaa jonkin verran muokkaamattoman puolelle, mutta siitä nyt ei kai suurempaa haittaa ole. Kun en ole mikään kylvöhifistelijä, niin juurikaan jaksa käydä tonkimassa siementen sijaintia. Hikevillä mailla yleensä riittää, että ovat peitossa.
Sen verran olen joskus katsonut, että nuo erikokoiset vannaskiekot tosiaan jättävät siemenen pienelle hyllylle ja lannoitteen alemmas, mutta tuskin tietenkään sataprosenttisesti. Enkä tiedä, onko tuosta suurempaa hyötyäkään. Suomessa uskotaan tähän oikeaoppiseen sijoituslannoitukseen, mutta suurempien satojen maissa ei juurikaan. Jos oikein kovaksi nostaa ajonopeuden, niin kai kaksoiskiekkovannas aina jonkin verran roiskii jyviä, mutta sitä varten Novan vantaassa on sellainen kuraläppä, että siemenet putoaisivat kuopan pohjalle eivätkä väliveteen.
En minä kyllä todellakaan osaa sanoa, kuinka hyvin nämä teoriat käytännössä toimivat, mutta kone toimii luotettavasti, syöttölaite on todella tarkka ja oraat ilmestyvät tasaisiin riveihin, niin en oikein osaa muuta kaivata kuin vähemmän rasvanippoja. Nykyisin niitäkin saa niputettuina - setelitukkoa vastaan tosin.
-
Suurten satojen maissa viljellään syysviljoja, jotka eivät Suomessakaan hyödy sijoituslannoituksesta.
-
Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.
Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.
Itse käytän suorakylvössäkin pienintä mahdollista vannaspainoa ja se riittää kevyillä hiekka- ja hietamailla, jopa hiesuilla. Tosin kylveskelen aika matalaan, ohrat tuollaiseen 3-4 senttiin, rukiit kahteen ja rypsit / kuminaamat yhteen. Muokatussa maassa voi kyllä kevyillä mailla käydä niin, että vannas sukeltaa jonkin verran muokkaamattoman puolelle, mutta siitä nyt ei kai suurempaa haittaa ole. Kun en ole mikään kylvöhifistelijä, niin juurikaan jaksa käydä tonkimassa siementen sijaintia. Hikevillä mailla yleensä riittää, että ovat peitossa.
Sen verran olen joskus katsonut, että nuo erikokoiset vannaskiekot tosiaan jättävät siemenen pienelle hyllylle ja lannoitteen alemmas, mutta tuskin tietenkään sataprosenttisesti. Enkä tiedä, onko tuosta suurempaa hyötyäkään. Suomessa uskotaan tähän oikeaoppiseen sijoituslannoitukseen, mutta suurempien satojen maissa ei juurikaan. Jos oikein kovaksi nostaa ajonopeuden, niin kai kaksoiskiekkovannas aina jonkin verran roiskii jyviä, mutta sitä varten Novan vantaassa on sellainen kuraläppä, että siemenet putoaisivat kuopan pohjalle eivätkä väliveteen.
En minä kyllä todellakaan osaa sanoa, kuinka hyvin nämä teoriat käytännössä toimivat, mutta kone toimii luotettavasti, syöttölaite on todella tarkka ja oraat ilmestyvät tasaisiin riveihin, niin en oikein osaa muuta kaivata kuin vähemmän rasvanippoja. Nykyisin niitäkin saa niputettuina - setelitukkoa vastaan tosin.
Kiitos. Rasvanippojen niputus maksaa neljä tonnia, mutta se tulisi nyt kaupan päälle uuteen koneeseen.
-
Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.
Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.
Kyllä se kannatuspyörän kulkeman pinnan ja asetetun kylvösyvyyden väli on (ja pysyy) jämpti. Tietysti jos on 4 cm löyhää muokattua maata ja painottaa kannatuspyörää rajusti niin se löyhä maa tiivistyy pyörän alla 1,5 cm ja kone kylvää siitä painuneesta pinnasta asetuksen verran alaspäin.
Mulla on tavoitteena aina painottaa niin vähän että pyörät juuri pysyvät tukevassa maakontaktissa, ei enempää. Jos satunnaisessa, oikein tiukassa paikassa vaikka hiukan kevenee niin ei haittaa. Muokatussa maassa ei oikeastaan tarvita lisäpainotusta lainkaan, vannasyksikön oma paino riittää hyvin seuraamaan pintaa. Pituussuuntaisia painanteita kone seuraa hyvin, poikittaisia huonommin kun kannatuspyörä on reilusti vantaita ennen.
-
Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.
Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.
Kyllä se kannatuspyörän kulkeman pinnan ja asetetun kylvösyvyyden väli on (ja pysyy) jämpti. Tietysti jos on 4 cm löyhää muokattua maata ja painottaa kannatuspyörää rajusti niin se löyhä maa tiivistyy pyörän alla 1,5 cm ja kone kylvää siitä painuneesta pinnasta asetuksen verran alaspäin.
Mulla on tavoitteena aina painottaa niin vähän että pyörät juuri pysyvät tukevassa maakontaktissa, ei enempää. Jos satunnaisessa, oikein tiukassa paikassa vaikka hiukan kevenee niin ei haittaa. Muokatussa maassa ei oikeastaan tarvita lisäpainotusta lainkaan, vannasyksikön oma paino riittää hyvin seuraamaan pintaa. Pituussuuntaisia painanteita kone seuraa hyvin, poikittaisia huonommin kun kannatuspyörä on reilusti vantaita ennen.
Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.
Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.
-
Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.
Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.
Suurinpiirtein noin. Tämän tyyppistä vannasta ei vaan voi painattaa samalla tavalla muokkauspohjaa vastaan kuin laahavannasta joka itse säätää oman syvyytensä kovemman maan rajaan kuin reen jalas.
Painava, suorakylvöönkin kykenevä vannasyksikkö menee ilman kannatuspyörällä kannattelua ainakin pehmeämmillä maalajeilla jo omalla painollaan turhan syvälle.
Mulla multamaiden suorakylvökin menee oikeastaan nollapainatuksella, pelkkä vantaan oma paino riittää hyvin tavoiteltuun kylvösyvyyteen.
Sitä vannasyksikköä voisi verrata köykäiseen äkeeseen, se menee siihen syvyyteen mihin pyörät on säädetty. Jos pyörät alkavat kulkea ilmassa ja syvyys jää vajaaksi niin sitten lisätään päälle sopivasti painoa, ei kuitenkaan turhaan heti tonnia jos tarve on vaan sadalle kilolle.
Mikään ei tietenkään kiellä muokkaamasta 4 senttiin ja säätämästä kannatuspyörää niin että kylvö menee 4,5 tai 5 senttiin. Tulos pitää tarkistaa sieltä kylvöjäljestä eikä luottaa johonkin asteikkoon. Vantaan työsyvyys seuraa kuitenkin maanpinnan muotoja eikä mahdollista muokkauspohjaa. Syvyys määräytyy siitä maanpinnasta. Jos haluaa kylvää hiukan muokkausta syvemmälle niin sitten muokkaussyvyyden tulisi olla melko tarkka, Nova ei seuraa sitä muokatun rajaa vaan se noudattaa senttimäärää maan pinnalta mitattuna. Hikevillä mailla asialla ei liene väliä, mutta ainakin savilla kannattaa varmuuden vuoksi muokata hiukan matalampaan kuin tavoiteltu kylvösyvyys. Jos tulee paikoitellen äestettyä vahingossa hiukan ylisyvään niin silloin kylvö saattaa jäädä irtomaahan eikä sinne koskemattoman maan rajalle. Tätä virhettä ei voi korjata lisäämällä painatusta kuten laahavantaalla, vaan kannatuspyörän asetusta pitää muuttaa sitten kokonaan syvemmälle.
Toki painatuksen muuttaminen kevyestä hyvin raskaaksi vaikuttaa syvyyteen jonkin verran; löyhä maa tiivistyy enemmän pyörän alla, rengaskin joustanee jonkun millin, vantaan ripustuksessakin voi joku hieman joustaa jne. Mutta teoriassa painatuksen määrä ei vaikuta suuresti kylvösyvyyteen, kunhan sitä on sen verran että pyörä (ja vannas) ei nouse maasta ylös.
-
Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.
Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.
Kyllä se kannatuspyörän kulkeman pinnan ja asetetun kylvösyvyyden väli on (ja pysyy) jämpti. Tietysti jos on 4 cm löyhää muokattua maata ja painottaa kannatuspyörää rajusti niin se löyhä maa tiivistyy pyörän alla 1,5 cm ja kone kylvää siitä painuneesta pinnasta asetuksen verran alaspäin.
Mulla on tavoitteena aina painottaa niin vähän että pyörät juuri pysyvät tukevassa maakontaktissa, ei enempää. Jos satunnaisessa, oikein tiukassa paikassa vaikka hiukan kevenee niin ei haittaa. Muokatussa maassa ei oikeastaan tarvita lisäpainotusta lainkaan, vannasyksikön oma paino riittää hyvin seuraamaan pintaa. Pituussuuntaisia painanteita kone seuraa hyvin, poikittaisia huonommin kun kannatuspyörä on reilusti vantaita ennen.
Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.
Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.
Millaisen ajonopeuden tai siis kylvönopeuden Rapiddi sallii että siemenet jää tasaisesti eikä leviä muokkauskerrokseen osa?
-
Mitä minä olen katsellut niin riittävän :-)
-
Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.
Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.
Kyllä se kannatuspyörän kulkeman pinnan ja asetetun kylvösyvyyden väli on (ja pysyy) jämpti. Tietysti jos on 4 cm löyhää muokattua maata ja painottaa kannatuspyörää rajusti niin se löyhä maa tiivistyy pyörän alla 1,5 cm ja kone kylvää siitä painuneesta pinnasta asetuksen verran alaspäin.
Mulla on tavoitteena aina painottaa niin vähän että pyörät juuri pysyvät tukevassa maakontaktissa, ei enempää. Jos satunnaisessa, oikein tiukassa paikassa vaikka hiukan kevenee niin ei haittaa. Muokatussa maassa ei oikeastaan tarvita lisäpainotusta lainkaan, vannasyksikön oma paino riittää hyvin seuraamaan pintaa. Pituussuuntaisia painanteita kone seuraa hyvin, poikittaisia huonommin kun kannatuspyörä on reilusti vantaita ennen.
Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.
Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.
Millaisen ajonopeuden tai siis kylvönopeuden Rapiddi sallii että siemenet jää tasaisesti eikä leviä muokkauskerrokseen osa?
Olennaisin asia Rapid-kylvössä on säätää vantaan korkeus kiekkoon nähden sellaiseksi, että vannas on mahdollisimman lähellä kiekon alareunaa. Ei yhtään yli, ettei tule kivivaurioita. Uudella kiekolla vantaan ylimmissä rei'issä ja kun kiekko kuluu, niin vannasta nostettava ylöspäin. Jos ei tuota tarkastelua tehdä, niin jyvällä on liian pitkä matka pudota vaon pohjalle ja tulee tuota välikerroskylvöä.
Sitten kun tuo asia on kunnossa, niin voi ruveta pohtimaan ajonopeuden merkitystä. Mitä tasaisempi pellon pinta ja muokkauspohja, sitä suurempaa ajonopeutta voi käyttää ja sitten tuo kääntäen, niin ripotteluvaikutus lisääntyy. Ajonopeus itsessään ei minun mielestäni tee ripottelua, ainakaan itse en sitä pysty todentamaan. Kyllä siinä on myös olosuhteet mukana. Rapidin ohjekirja ohjeistaa oikeaksi kylvönopeudeksi 12km/h. Perustuu vantaan muokkausvaikutukseen ja ilmeisesti siihen, että kiekko jaksaa aurata vakoa auki. Syvä kylvö, hiljainen ajonopeus aiheuttaa sitä, että maata käännetään auki, mutta kiekko ei saakkaan käännetyä maata penkan puolelle, vako sulkeutuu uudelleen ja jyviä jää kilsojen alle, ei hyvä. Ite ajelin pitkään 11km/h, kun siihen nopeuteen traktori vielä jaksoi mennä hyvin. Nyttemmin olen pudottanut ajonopeutta 7-8km/h kohdalle. Mitään ylärajaa ei ole olemassa. Ennen Horsseja moni tykkäsi Rapidista nimenomaan sen takia, että sieti kovia ajonopeuksia. Minulle on kerrottu 15-20km/h nopeuksista. Käytännössä traktorin voimat sanelevat maksiminopeuden.
-
Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.
Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.
Suurinpiirtein noin. Tämän tyyppistä vannasta ei vaan voi painattaa samalla tavalla muokkauspohjaa vastaan kuin laahavannasta joka itse säätää oman syvyytensä kovemman maan rajaan kuin reen jalas.
Painava, suorakylvöönkin kykenevä vannasyksikkö menee ilman kannatuspyörällä kannattelua ainakin pehmeämmillä maalajeilla jo omalla painollaan turhan syvälle.
Mulla multamaiden suorakylvökin menee oikeastaan nollapainatuksella, pelkkä vantaan oma paino riittää hyvin tavoiteltuun kylvösyvyyteen.
Sitä vannasyksikköä voisi verrata köykäiseen äkeeseen, se menee siihen syvyyteen mihin pyörät on säädetty. Jos pyörät alkavat kulkea ilmassa ja syvyys jää vajaaksi niin sitten lisätään päälle sopivasti painoa, ei kuitenkaan turhaan heti tonnia jos tarve on vaan sadalle kilolle.
Mikään ei tietenkään kiellä muokkaamasta 4 senttiin ja säätämästä kannatuspyörää niin että kylvö menee 4,5 tai 5 senttiin. Tulos pitää tarkistaa sieltä kylvöjäljestä eikä luottaa johonkin asteikkoon. Vantaan työsyvyys seuraa kuitenkin maanpinnan muotoja eikä mahdollista muokkauspohjaa. Syvyys määräytyy siitä maanpinnasta. Jos haluaa kylvää hiukan muokkausta syvemmälle niin sitten muokkaussyvyyden tulisi olla melko tarkka, Nova ei seuraa sitä muokatun rajaa vaan se noudattaa senttimäärää maan pinnalta mitattuna. Hikevillä mailla asialla ei liene väliä, mutta ainakin savilla kannattaa varmuuden vuoksi muokata hiukan matalampaan kuin tavoiteltu kylvösyvyys. Jos tulee paikoitellen äestettyä vahingossa hiukan ylisyvään niin silloin kylvö saattaa jäädä irtomaahan eikä sinne koskemattoman maan rajalle. Tätä virhettä ei voi korjata lisäämällä painatusta kuten laahavantaalla, vaan kannatuspyörän asetusta pitää muuttaa sitten kokonaan syvemmälle.
Toki painatuksen muuttaminen kevyestä hyvin raskaaksi vaikuttaa syvyyteen jonkin verran; löyhä maa tiivistyy enemmän pyörän alla, rengaskin joustanee jonkun millin, vantaan ripustuksessakin voi joku hieman joustaa jne. Mutta teoriassa painatuksen määrä ei vaikuta suuresti kylvösyvyyteen, kunhan sitä on sen verran että pyörä (ja vannas) ei nouse maasta ylös.
Kyllä minä pahaa pelkään, että tässä tulee eteen se, että painatusta täytyisi muuttaa pellon eri osissa. Omat lohkot on sellaisia, että saven jäykkyys vaihtelee paljonkin sen mukaan ollaanko notkossa vai töyryssä. Pellolla on käytävä potkimassa moneen kertaan, että pysyy tuntuma missä mennään. Vaikea sanoa saako tällä etuja Rapidiin verrattuna. Tätä pitäisi vain kokeilla.
Mutta hyvin selvitit asian, kiitos siitä.
-
Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.
Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.
Kyllä se kannatuspyörän kulkeman pinnan ja asetetun kylvösyvyyden väli on (ja pysyy) jämpti. Tietysti jos on 4 cm löyhää muokattua maata ja painottaa kannatuspyörää rajusti niin se löyhä maa tiivistyy pyörän alla 1,5 cm ja kone kylvää siitä painuneesta pinnasta asetuksen verran alaspäin.
Mulla on tavoitteena aina painottaa niin vähän että pyörät juuri pysyvät tukevassa maakontaktissa, ei enempää. Jos satunnaisessa, oikein tiukassa paikassa vaikka hiukan kevenee niin ei haittaa. Muokatussa maassa ei oikeastaan tarvita lisäpainotusta lainkaan, vannasyksikön oma paino riittää hyvin seuraamaan pintaa. Pituussuuntaisia painanteita kone seuraa hyvin, poikittaisia huonommin kun kannatuspyörä on reilusti vantaita ennen.
Ok. Jostain syystä tykkään ajatuksesta, että vantaat saakin painaa jonkun verran muokkaamatonta vasten. Liika on liikaa, mutta siellä se jyvä olisi parhaiten kosteassa kiinni.
Niin tämä kone pelaa niin, että painatus kun kasvaa, niin tunnustelupyörä ja sitä kautta koko vannasyksikkö painuu kovemmin maata vasten. Eli jos painatus on nollassa, niin tunnustelupyörä voi olla melkein ilmassa.
Millaisen ajonopeuden tai siis kylvönopeuden Rapiddi sallii että siemenet jää tasaisesti eikä leviä muokkauskerrokseen osa?
Olennaisin asia Rapid-kylvössä on säätää vantaan korkeus kiekkoon nähden sellaiseksi, että vannas on mahdollisimman lähellä kiekon alareunaa. Ei yhtään yli, ettei tule kivivaurioita. Uudella kiekolla vantaan ylimmissä rei'issä ja kun kiekko kuluu, niin vannasta nostettava ylöspäin. Jos ei tuota tarkastelua tehdä, niin jyvällä on liian pitkä matka pudota vaon pohjalle ja tulee tuota välikerroskylvöä.
Sitten kun tuo asia on kunnossa, niin voi ruveta pohtimaan ajonopeuden merkitystä. Mitä tasaisempi pellon pinta ja muokkauspohja, sitä suurempaa ajonopeutta voi käyttää ja sitten tuo kääntäen, niin ripotteluvaikutus lisääntyy. Ajonopeus itsessään ei minun mielestäni tee ripottelua, ainakaan itse en sitä pysty todentamaan. Kyllä siinä on myös olosuhteet mukana. Rapidin ohjekirja ohjeistaa oikeaksi kylvönopeudeksi 12km/h. Perustuu vantaan muokkausvaikutukseen ja ilmeisesti siihen, että kiekko jaksaa aurata vakoa auki. Syvä kylvö, hiljainen ajonopeus aiheuttaa sitä, että maata käännetään auki, mutta kiekko ei saakkaan käännetyä maata penkan puolelle, vako sulkeutuu uudelleen ja jyviä jää kilsojen alle, ei hyvä. Ite ajelin pitkään 11km/h, kun siihen nopeuteen traktori vielä jaksoi mennä hyvin. Nyttemmin olen pudottanut ajonopeutta 7-8km/h kohdalle. Mitään ylärajaa ei ole olemassa. Ennen Horsseja moni tykkäsi Rapidista nimenomaan sen takia, että sieti kovia ajonopeuksia. Minulle on kerrottu 15-20km/h nopeuksista. Käytännössä traktorin voimat sanelevat maksiminopeuden.
Amazonella kylvän, Rotec kiekkovantaat. Tuon 12 km/h oon havainnu maksimiksi. Pitää tutkia tuota säätöä onko tässä sellaista.
-
Kyllä minä pahaa pelkään, että tässä tulee eteen se, että painatusta täytyisi muuttaa pellon eri osissa. Omat lohkot on sellaisia, että saven jäykkyys vaihtelee paljonkin sen mukaan ollaanko notkossa vai töyryssä. Pellolla on käytävä potkimassa moneen kertaan, että pysyy tuntuma missä mennään. Vaikea sanoa saako tällä etuja Rapidiin verrattuna. Tätä pitäisi vain kokeilla.
Mutta hyvin selvitit asian, kiitos siitä.
Painatus on koko ajan hallittavissa siinä traktorin joystickissä ja Novassa on iso 'viisari' siellä kaarella näkyvissä. Helppoa sitä on ajon aikanakin muutella jos välttämättä haluaa. Maksimipainatus rajoitetaan sähköisesti sieltä samalta kaarelta. Minä en juurikaan ole sitä kyllä lennossa säädellyt, sen verran hyvin ne kannatuspyörät homman hoitavat. Jos mullalla menee hiukan syvempään kuin kovalla niin eipä siitä juuri oraille haittaa ole.
Teknisestihän tuo painatus hoidetaan sillä miten alas koneen rungon annetaan peräpyörien varassa laskeutua ja miten tiukalle vannaskelkkojen jouset siis kiristyvät.
Jos jotakin haluaa systeemistä kritisoida niin varsinainen syvyyden säätö on hieman työläs muuttaa kun jokaisesta vannaskelkasta pitää säätää, eikä siellä aisan alla välttämättä ole niin ergonomista... nelosen koneessa varsinkin tuntuu olevan monta pyörää :-) Eli sentti lisää syvyyttä ei hoidu yhtä ainoaa vipua kääntämällä tms.
-
Kyllä minä pahaa pelkään, että tässä tulee eteen se, että painatusta täytyisi muuttaa pellon eri osissa. Omat lohkot on sellaisia, että saven jäykkyys vaihtelee paljonkin sen mukaan ollaanko notkossa vai töyryssä. Pellolla on käytävä potkimassa moneen kertaan, että pysyy tuntuma missä mennään. Vaikea sanoa saako tällä etuja Rapidiin verrattuna. Tätä pitäisi vain kokeilla.
Mutta hyvin selvitit asian, kiitos siitä.
Painatus on koko ajan hallittavissa siinä traktorin joystickissä ja Novassa on iso 'viisari' siellä kaarella näkyvissä. Helppoa sitä on ajon aikanakin muutella jos välttämättä haluaa. Maksimipainatus rajoitetaan sähköisesti sieltä samalta kaarelta. Minä en juurikaan ole sitä kyllä lennossa säädellyt, sen verran hyvin ne kannatuspyörät homman hoitavat. Jos mullalla menee hiukan syvempään kuin kovalla niin eipä siitä juuri oraille haittaa ole.
Teknisestihän tuo painatus hoidetaan sillä miten alas koneen rungon annetaan peräpyörien varassa laskeutua ja miten tiukalle vannaskelkkojen jouset siis kiristyvät.
Jos jotakin haluaa systeemistä kritisoida niin varsinainen syvyyden säätö on hieman työläs muuttaa kun jokaisesta vannaskelkasta pitää säätää, eikä siellä aisan alla välttämättä ole niin ergonomista... nelosen koneessa varsinkin tuntuu olevan monta pyörää :-) Eli sentti lisää syvyyttä ei hoidu yhtä ainoaa vipua kääntämällä tms.
Oliko se nyt niin, että painatuksen tarvetta pystyy jollain lailla päättelemään etupyörien kulusta?
-
Ovatko Kylmiksen satotasot parantuneet Väderstadilla. Sellaista mainostavat Ruotsissa. Ja paljonko se suunnilleen on, 500 kg/ha ? Eli 1000 ha:n kylvöllä Väderstad investointi antaisi takaisin 500 tonnia, eli noin 50000 -100000 euroa. Sadan hehtaarin kylvöillä rahallinen tuotto olisi vielä 5000 - 10000 euroa ?
Löysin tutkimuksen, jossa lannoitteen sijoittamienen juuri siemenrivin alapuolelle alensi satoa joissakin tapauksissa, verrattuna Rapid-kylvöön.
http://www.scielo.cl/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0718-95162013000400011
-SS-
-
Oliko se nyt niin, että painatuksen tarvetta pystyy jollain lailla päättelemään etupyörien kulusta?
Juu. Jos pyörät eivät jämptisti seuraa maanpintaa pitkin, jälkeä jättäen ja monttujen pohjia myöten, niin painotusta on liian vähän.
Reilusti liiallisen näkee ainakin muokatulla jos pyörä kulkee 'raskaasti ja syvällä'. Oikein höttöpehmeässä ne pikkupyörät alkavat luultavasti kasata jos painatusta on kohtuuttomasti. En ole kokeillut...
Itse aloitan säädön kohtuullisella painotuksella ja siitä keventelen kunnes on liian vähän. Sitten vähän takaisin ja optimi on siinä.
Ei kai siitä turhan suuresta painatuksesta muuta haittaa ole kuin koneen turha rasittuminen ja vetovastuksen kasvu (kone luultavasti kulkee kevyemmin kun paino on niillä isommilla peräpyörillä eikä niillä pienillä etupyörillä). Täydellä painotuksella saa koneen tyhjäpainon lähes kokonaan niiden pikkupyörien varaan. Eli noin tonnin per metri.
Mulla ei ole tainnut koskaan ollut painatusta käytössä kuin max 30% säätöalueesta. En ole kyllä yrittänyt suorakylvää härkäpapua kivikovaan savipäisteeseen. Viljaa on kyllä suorakylvetty glyfonurmen päälle ja sellaista.
-
Ovatko Kylmiksen satotasot parantuneet Väderstadilla. Sellaista mainostavat Ruotsissa. Ja paljonko se suunnilleen on, 500 kg/ha ? Eli 1000 ha:n kylvöllä Väderstad investointi antaisi takaisin 500 tonnia, eli noin 50000 -100000 euroa. Sadan hehtaarin kylvöillä rahallinen tuotto olisi vielä 5000 - 10000 euroa ?
Löysin tutkimuksen, jossa lannoitteen sijoittamienen juuri siemenrivin alapuolelle alensi satoa joissakin tapauksissa, verrattuna Rapid-kylvöön.
http://www.scielo.cl/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0718-95162013000400011
-SS-
Se on hyvä kysymys. Satotilastoja ei ole järjestelmällisesti talletettu ennen vuotta 2009. Isun aikana homma toimi jokseenkin niin, että kauraa tuli hyvin, huonosti tai keskimääräisesti. Yhtenä vuonna Karhu kauraa tuli vallan mahdottomasti. Itse olen ollut aiheesta enemmän kiinnostunut, mutta se, että mikä on kylvinkoneen, työmenetelmän tms. osuus satotasoon, se jää minulta selvittämättä. On ollut vuosia, että tärkeintä on ollut saada jyvät ylipäätänsä jollain konstilla mahdollisimman äkkiä maahan, tuloksista viis. Aikataulupaineet muitten asioiden johdosta yms. murheet ovat painaneet enemmän. Kuten jo jossain viittasin, joudun tekemään kompromisseja. Olisi tietysti mukavaa jos olisi äestysmies, joka keskittyisi pelkästään siihen hommaan ja viitsisi säädellä äestä monta kertaa pienelläkin lohkolla. Kylvömies, sitten vaan kylvää. Näin menetellään useissa naapureissani, mutta ei aina hyvällä menestyksellä sielläkään.
Toi polttovioitus kiinnostaa toki, mutta siihen on ollut vaikea saada vastauksia. Asian todentaminen on ilmeisen hankalaa.
-
Oliko se nyt niin, että painatuksen tarvetta pystyy jollain lailla päättelemään etupyörien kulusta?
Juu. Jos pyörät eivät jämptisti seuraa maanpintaa pitkin, jälkeä jättäen ja monttujen pohjia myöten, niin painotusta on liian vähän.
Reilusti liiallisen näkee ainakin muokatulla jos pyörä kulkee 'raskaasti ja syvällä'. Oikein höttöpehmeässä ne pikkupyörät alkavat luultavasti kasata jos painatusta on kohtuuttomasti. En ole kokeillut...
Itse aloitan säädön kohtuullisella painotuksella ja siitä keventelen kunnes on liian vähän. Sitten vähän takaisin ja optimi on siinä.
Ei kai siitä turhan suuresta painatuksesta muuta haittaa ole kuin koneen turha rasittuminen ja vetovastuksen kasvu (kone luultavasti kulkee kevyemmin kun paino on niillä isommilla peräpyörillä eikä niillä pienillä etupyörillä). Täydellä painotuksella saa koneen tyhjäpainon lähes kokonaan niiden pikkupyörien varaan. Eli noin tonnin per metri.
Mulla ei ole tainnut koskaan ollut painatusta käytössä kuin max 30% säätöalueesta. En ole kyllä yrittänyt suorakylvää härkäpapua kivikovaan savipäisteeseen. Viljaa on kyllä suorakylvetty glyfonurmen päälle ja sellaista.
Ok.
-
Suurten satojen maissa viljellään syysviljoja, jotka eivät Suomessakaan hyödy sijoituslannoituksesta.
Kevätviljojen nopea kasvurytmi yhdistettynä viileisiin olosuhteisiin orastumisen aikaan tuo omat haasteensa hajalevitetyn fosforin hyödyntämiseen.
-
Laitoin Novaan sileät 375mm kiekot isompien kiekkojen tilalle. Savimaan suorakylvöominaisuudet parani huomattavasti. Kiekot on olleet noin 7v. Seuraava kone on Varmasti Nova sileillä kiekoilla. Kiekkojen kulma ei ole optimaallinen toisiinsa nähden, mutta toistaiseksi ei ole ollut haittaa. Kone murtaa savimaan tasaisesti koko kylvöleveydeltä. Aikaisemmin vantaat mursivat kylvöalustan epätasaisesti joilloin siemenetkään ei olleet tasasyvyydessä.
Apulannan kylvämisestä siemenen yhteyteen ei ole ollut haittaa viimevuosina. Kuivana keväänä ongelmaa saattaa esiintyä.
Kylvö onnistuu ilman sähköäkin, mutta on hieman vaivalloista. 90hv takapotku riittää vetokoneeksi. Hydrauliikan tuottoa tarvitaan vähintään 60l. Rasvaus on tunnin operaatio 2-4 kertaa kaudessa 50ha:n välein.
-
Laitoin Novaan sileät 375mm kiekot isompien kiekkojen tilalle. Savimaan suorakylvöominaisuudet parani huomattavasti. Kiekot on olleet noin 7v. Seuraava kone on Varmasti Nova sileillä kiekoilla. Kiekkojen kulma ei ole optimaallinen toisiinsa nähden, mutta toistaiseksi ei ole ollut haittaa. Kone murtaa savimaan tasaisesti koko kylvöleveydeltä. Aikaisemmin vantaat mursivat kylvöalustan epätasaisesti joilloin siemenetkään ei olleet tasasyvyydessä.
Apulannan kylvämisestä siemenen yhteyteen ei ole ollut haittaa viimevuosina. Kuivana keväänä ongelmaa saattaa esiintyä.
Kylvö onnistuu ilman sähköäkin, mutta on hieman vaivalloista. 90hv takapotku riittää vetokoneeksi. Hydrauliikan tuottoa tarvitaan vähintään 60l. Rasvaus on tunnin operaatio 2-4 kertaa kaudessa 50ha:n välein.
Vakiokiekot ovat 400 ja 360. Sittenkun isompi vaihdetaan samankokoiseksi kuin pienempi, kylvöpohjan pitäisi muodostua W-kirjaimen malliseksi. Sinulla on 375 kiekot, jotka aiheuttaa sen, että kylvöpohja on enemmänkin V-kirjaimen mallinen ja siemenet ja apulannat ovat enemmän yhdessä. Jos olen oikein päätellyt.
Eli vaikka olisi samankokoiset kiekot, niin hammastus tekee kylvöpohjan epätasaiseksi. Vaikea ottaa kantaa, mutta kuulostaa mielenkiintoiselta. Onko enemmän suorakylvön ongelma vai haittaako muokatun kylvämistäkin.
-
Nyt kun Novatietäjiä tuli paikalle, niin kuvailkaa minulle, kuinka pätevästi tuo kone simuloi laahavannastekniikkaa muokatun maan kylvössä. Jos äestelen neljään senttiin, sen jälkeen säädän tunnustelupyörän johonkin viiteen, senttiin (?), painatus melko kevyelle(?). Nuohoaako tuo kuinka tarkasti muokkaamattoman maan rajaa? Jos näin maallikkopohjalta lähden hakemaan oikeaa kylvötekniikkaa, niin meniskö noin.
Kiekkojen osalta 70% menee kuulemma edelleen niillä erikokoisilla kiekoilla ja loput sitten näillä samankokoisilla. Se oli uusi tieto, että nuo samankokoiset kiekot, jotka ovat siis pienempiä kiekkoja, tekevät W-muotoista uraa, jolloin siemen ja apulanta pitäisi olla edelleen hieman erossa toisistaan. Täällä ainakin yksi kollega oli ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla tämä ratkaisu, muuten jää jyvät liian helposti irtomultaan.
Äestä vain yhden kerran ja niin matalaan kuin mahdollista niin hyvä tulee.
Saa jäädä tosi kokkareiseksi niin pyörästöt sitten murskaa kokkareet yksi äestyskerta korvautuu.
-
Kyllä minä pahaa pelkään, että tässä tulee eteen se, että painatusta täytyisi muuttaa pellon eri osissa. Omat lohkot on sellaisia, että saven jäykkyys vaihtelee paljonkin sen mukaan ollaanko notkossa vai töyryssä. Pellolla on käytävä potkimassa moneen kertaan, että pysyy tuntuma missä mennään. Vaikea sanoa saako tällä etuja Rapidiin verrattuna. Tätä pitäisi vain kokeilla.
Mutta hyvin selvitit asian, kiitos siitä.
Painatus on koko ajan hallittavissa siinä traktorin joystickissä ja Novassa on iso 'viisari' siellä kaarella näkyvissä. Helppoa sitä on ajon aikanakin muutella jos välttämättä haluaa. Maksimipainatus rajoitetaan sähköisesti sieltä samalta kaarelta. Minä en juurikaan ole sitä kyllä lennossa säädellyt, sen verran hyvin ne kannatuspyörät homman hoitavat. Jos mullalla menee hiukan syvempään kuin kovalla niin eipä siitä juuri oraille haittaa ole.
Teknisestihän tuo painatus hoidetaan sillä miten alas koneen rungon annetaan peräpyörien varassa laskeutua ja miten tiukalle vannaskelkkojen jouset siis kiristyvät.
Jos jotakin haluaa systeemistä kritisoida niin varsinainen syvyyden säätö on hieman työläs muuttaa kun jokaisesta vannaskelkasta pitää säätää, eikä siellä aisan alla välttämättä ole niin ergonomista... nelosen koneessa varsinkin tuntuu olevan monta pyörää :-) Eli sentti lisää syvyyttä ei hoidu yhtä ainoaa vipua kääntämällä tms.
Totta joka sana.
Se etu tuosta työläästä, yksilöllisestä vantaiden säädöstä kuitenkin on, että joka vannas seuraa itsenäisesti maan pinnan muotoja.