Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: maanussi - 07.06.17 - klo:09:13
-
Kumminko foorumilaiset suosittelis suutinputken asennusta; sullojan suulle vai vetoaisaan karheen päälle?
-
Sullojan suulla on mulla jontikassa.
-
Mulla menee biologinen säilöntäaine karhon päälle noukkimelle yhden suuttimen kautta. Hyvin on toiminut tuolla systeemillä. Mutta jos jostain kumman syystä haluaa käyttää happoa niin sitten vaikka paalikammioon telojen välistä niin ei ruostuta niin pahasti. Tällä systeemillä oon nähny parissa paalaimessa.
-
No ei kai kukaan käytä aiv happoa enää nyky aikana paalaimessa😳
-
Minä värkkäsin reikäputken sullojan päälle. Olikohan 12 1mm reikää. Sieltä ainakin on biologinen hävinnyt :D
-
Minkämoinen suutin pitäisi olla jos karhon päälle? Urakoitsijalla luruttaa kaksi letkua ja vähän jäi selaanen tunne, notta ei se kovin tasaisesti levitä.
-
Kasvinsuojeluruiskun suuttimet on hyvät. Eri kokoja niin saa haluamansa määrän menemään.
Itellä on Josilac annostelupumppu ja kaksi ruiskun suutinta> toimii erittäin hyvin.
30L pöntöllä ajaa noin 17 paalia.
-
itellä kanssa tuossa claasissa on suutin tanko karhon päällä juuri noukkimen etupuolella ja siinä nämä hardin pyörekammiosuuttimet... josilakki ja ponsilate mänee ihan nätisti.. ja ei ihmeitä häikkiä olluna.. joskus tekojen välillä limottuu jos ei muista huuhella mutta helppo putsata..
-
Kasvinsuojeluruiskun suuttimet on hyvät. Eri kokoja niin saa haluamansa määrän menemään.
Itellä on Josilac annostelupumppu ja kaksi ruiskun suutinta> toimii erittäin hyvin.
30L pöntöllä ajaa noin 17 paalia.
Pönttöjumppaa saisi McHalella tehdä kolme kertaa tunnissa (toki ei ihan kun siihen vaihtoon menee paljon aikaa).
Reikäputki on meidän koneessa karhon tasoitusrullan etupuolella, hyvin menee aineet heinän sekaan. Aiv Prima ja Bonsilagea tilanteesta riippuen.
-
Minkämoinen suutin pitäisi olla jos karhon päälle? Urakoitsijalla luruttaa kaksi letkua ja vähän jäi selaanen tunne, notta ei se kovin tasaisesti levitä.
Tippumattomat suuttimet ehdottomasti,jos sattuu sillä hapolla joskus läträämään ja muutenkin,niin ei tule aineet omaan niskaan.Tuo reikäputki on meillä siellä misä se on parhaimmillaan eli pitämässä kuusta pystyssä jossain kuusen juurella.Teki palovamman.
-
Kasvinsuojeluruiskun suuttimet on hyvät. Eri kokoja niin saa haluamansa määrän menemään.
Itellä on Josilac annostelupumppu ja kaksi ruiskun suutinta> toimii erittäin hyvin.
30L pöntöllä ajaa noin 17 paalia.
Pönttöjumppaa saisi McHalella tehdä kolme kertaa tunnissa (toki ei ihan kun siihen vaihtoon menee paljon aikaa).
Reikäputki on meidän koneessa karhon tasoitusrullan etupuolella, hyvin menee aineet heinän sekaan. Aiv Prima ja Bonsilagea tilanteesta riippuen.
[/quote
Ite teen biologisen tuplaväkevyydellä. Yhdellä 30L pöntöllä tekee noin 30 paalia.
-
Nyt kun on joutunut ostamaan paaleja muualta ja niissä ei ole käytetty säilöntäainetta niin ape on alkanut lämmetä vaikka ei olla edes helle lukemissa. Eli kyllä siitä säilöntäaineesta näyttää olevan todella paljon apua ainakin tässä asiassa.
-
ite en kehtaa tehä paskaa kun kerran nuo lehmät osaa sen paremmin.. joten käytän ainetta joka paaliin ja sillä ei sit niin hirmu merkitystä millä tekee kun tuolla miun loppuun ajetulla claasilla sai sellasia hyvin säilyviä tupposia ja urakoijan joka paalissa hometta kun oli huono syöttö säilöntäaineelle..
-
Kyllä se home johtuu ennemminkin siitä ettei ole muovia laitettu tarpeeksi. Ite en ole huomannut että ainakaan biologisilla olisi merkitystä homehtumiseen. Mullakin on yhdeltä isännältä ostetuissa paaleissa joka ikisessä hometta ja sen näkee ihan silmälläkin että muovissa on säästetty.
-
Kattoin just käärijän laskurista tehneeni 9340 paalia, jotka kaikki on tehty ilman säilöntäainetta. Vuodesta 2001 lähtien. Täysin syömäkelvottomia on korkeintaan 25 -35 tuosta määrästä, nekin myyrän reikimiä tai jonkun öhkömöhkiäisen repimiä. Sellaisia oli viime talvena 2, jotka varmaan olis ollut paskaa vaikka olis ollut ainettakin käytössä. Tuotosvaikutus saattaa olla parempi säilöntäaineellisilla ja siksi joskus tulee mieleen josko kokeilis, mutta oma työnsä tuostakin on. Toki sanotaan että tällä menetelmällä ei voi saada säilyvää rehua, mutta ei ole ollut itiöongelmia tai muutakaan sellaista paskansyötöstä johtuvaa. Tosin itiöitä ei ole tutkittu vuosikausiin. Joku on joskus paaleja ostanutkin, jotkut jopa monena vuonna peräkkäin. Yks pikkutilakin osti monena keväänä, kun auma alkoi lämmetä. Nyt on lehmät jo lypsetty sillä tilalla. Mutta lämmin navetta vettä räppäävä lehmä ja syömätöntä jauhoa sekä säilöntä aineeton rehu on kyllä sellainen koktaili, että huomaa joskus lämpeämisen merkkejä, jos kauan turvan edessä.
-
Viime kesän märkien paalien kanssa kyllä joutuu happoa käyttään appeen seassa, vaikka biologisella onkin säilötty. Saattais mennä ilmankin mutta ehtiny tottumaan siihen että rehua ei haaskuulle mene
-
Mutta jotta ei olisi tyytyväinen nykyiseen niin kysytään nyt ... saako vanhan mallisella "Ylön" pumppuhapottajalla käsiteltyä tuollaisia bioloogisia aineita. Varsinkin tuo Arzyn väkevä seos vois kiinnostaa, sillä tuollainen pikkupullo hapotin löytyy, tosin kunto arvoitus. Ja mihin niitä pikkupulloja saa sopimaan Welgeris ?
-
Ihan joutavaa hommaa jotain litkuja paalin sekaan sotkea. Jossain maitomäärässä voi ehkä jonkun mielestä näkyä, mutta itselle ainakin viivan alle jäävä ratkaisee, enkä tykkää yhtään minkään litkukauppiaan mainospuheita kuunnella. :P :-X
-
ja kukin paalaa tyylillään... ei niitä pakko kuunnella kun ottaa noita vanhoja jo vuosia markkinoilla olleita... ja lukee lehestä tuon säilöntäaine-esittelyn... ihan valaisevaa kun nyt tietää mitä hakea..
-
ja kukin paalaa tyylillään... ei niitä pakko kuunnella kun ottaa noita vanhoja jo vuosia markkinoilla olleita... ja lukee lehestä tuon säilöntäaine-esittelyn... ihan valaisevaa kun nyt tietää mitä hakea..
Tällä suunnalla en tiedä kenenkään käyttävän mitään paaleihin. Siis ihan live keskusteluissa ei kukaan tunnusta :) Yksi käytti ennen, koeluontoisesti osaan paaleista, kun oli lehmiä. Nyt lihakarjalle ei käytä. vaihtoi kyllä tuubikäärijän yhdistelmään. Tosin pari muuta tuubiin säilöjää tiedän ja nekään ei käytä. Uraa uurtaneet urakoijat eivät käytäneet, mutta ne veti kaikki paalit niitto / sade märkinä paaliin. Kostea rehu kyllä tuntuu estävän homeen muodostusta esim. suojaviljan sänkeä sisältävään paaliin. Kuivempiin saattaa tuollaisesta tulla hometta ja muutenkin se niitto tuore on kait houkuttelevampaa, mutta ei jäätyneenä. niitto tuoreuskin on häilyvä käsite.
-
Ihan joutavaa hommaa jotain litkuja paalin sekaan sotkea. Jossain maitomäärässä voi ehkä jonkun mielestä näkyä, mutta itselle ainakin viivan alle jäävä ratkaisee, enkä tykkää yhtään minkään litkukauppiaan mainospuheita kuunnella. :P :-X
Eli sulla on varmaan vankka kokemus asiasta kun noin voit sanoa? Vuodesta 2009 lähtien vedetty paaleihin säilöntäaine ja sitä ennen tehtiin ilman säilöntäaineita vuodesta -91 joten jonkinlainen tuntuma itsellä on asiasta. Varsinkin appeen kanssa tosi tärkeää että rehu on hyvin käynyttä jolloin lämpeneminen ei ole ongelmana. Lisäksi rehun käydessä kunnolla siihen muodostuu maito- ja muurahaishappoa joka naudalle käyttökelpoista energiaa. Kuiviin paaleihin (k-aine yli 50%) en laita säilöntäainetta koska niissä ei tapahdu käymistä siinä määrin mitä kosteassa rehussa. Kuivillekin rehuille on olemassa säilöntäainetta ja niiden pitäisi estää homeiden syntyä.
-
Mutta jotta ei olisi tyytyväinen nykyiseen niin kysytään nyt ... saako vanhan mallisella "Ylön" pumppuhapottajalla käsiteltyä tuollaisia bioloogisia aineita. Varsinkin tuo Arzyn väkevä seos vois kiinnostaa, sillä tuollainen pikkupullo hapotin löytyy, tosin kunto arvoitus. Ja mihin niitä pikkupulloja saa sopimaan Welgeris ?
Mulla on sellainen näkemys tuosta säilöntäaineen annostelusta paaliin että sama vaikka sen tarvittavan määrän bakteereja kaatais 1dl veden mukana paaliin niin käymisreaktio toimisi ihan hyvin. Paali on niin pieni ja tiivis paketti rehua että käyminen etenee tosi nopeasti ja tasaisesti.
-
Ihan joutavaa hommaa jotain litkuja paalin sekaan sotkea. Jossain maitomäärässä voi ehkä jonkun mielestä näkyä, mutta itselle ainakin viivan alle jäävä ratkaisee, enkä tykkää yhtään minkään litkukauppiaan mainospuheita kuunnella. :P :-X
Eli sulla on varmaan vankka kokemus asiasta kun noin voit sanoa? Vuodesta 2009 lähtien vedetty paaleihin säilöntäaine ja sitä ennen tehtiin ilman säilöntäaineita vuodesta -91 joten jonkinlainen tuntuma itsellä on asiasta. Varsinkin appeen kanssa tosi tärkeää että rehu on hyvin käynyttä jolloin lämpeneminen ei ole ongelmana. Lisäksi rehun käydessä kunnolla siihen muodostuu maito- ja muurahaishappoa joka naudalle käyttökelpoista energiaa. Kuiviin paaleihin (k-aine yli 50%) en laita säilöntäainetta koska niissä ei tapahdu käymistä siinä määrin mitä kosteassa rehussa. Kuivillekin rehuille on olemassa säilöntäainetta ja niiden pitäisi estää homeiden syntyä.
Emmää mistään mitään tiedä, mutta tykkään tehdä asiat mahdollisimman yksinkertaisesti. Pallukka menee alle puolessa päivässä lehmän pötsiin tai mitä niitä mahoja ny onkaan niin että varmasti siellä lämpenemistä tapahtuu. 90 luvun puolivälistä noita pallukoita on pyöritelty ja alussa niitä kyllä homehtu, mutta siinä oli syynä silppuamaton paalain ja käärijä missä ei ollut kääntäjää persiissä. :-X Pääsisköhän sitä veropörssiin, jos alkais litkuja laittamaan paaliin ja tekemään apetta.. :-\
-
Oman rehun käytön suhteen Utopian kans joksenkin samaa mieltä. Aikoinaan lähetin Valiolle omasta mielestäni todella hyvää rehua. Ainakin sen mukaan mitä tankinpinta ja kulutus antoi ymmärtää. Eka sadon ensimmäinen tehty lohko , nuori heinä jne ... Toki ruokinnalliset arvot aika jees, mutta säilönnällinen laatu 6. Saatesanoina rehun mahdollinen lämpiäminen. Jos totta puhutaan niin paskaksihan se oli jo muuttunut se paali. Siis lehmä jalostanut. Eipä sitten ole paljon Artturia tullut vaivattua. No kuivan kesän rehuilla aikoinaan. Pystyyn kuivaneista eivät pystyneet tekemään säilönnällistä laatua, koska ka liian korkea siihen.
Mutta ymmärrystä löytyy kyllä appeiden tekijöiden aineen käytölle. Kaikki muusiksi sekaisin ja lämpimään vuorokaudeksi , voi testata. Saattais litkukauppiaalle tulle asiaa.
Mikä muuten on paalin bioloogisen aineen kustannus? Mulla ei mitään käsitystä mitä se vähentää siitä viivan päältä, kun jättää käyttämättä.
-
Noita aineita on aika monen hintaisia. Halvimmilla tulee kustannus noin 1€/paali.
Meillä oli aikoinaan welger rp12 paalain ja sillä tuli kerran säilönnällinen arvosana 9. Lypsyukko vois testata ihan mielenkiinnon vuoksi tuota mun teoriaa että tekis coctailin biologisesta säilöntäaineesta ja kaatais sitten paalin päälle vaikka sen puoli litraa sitä liuosta ja muovittaa paalin. Esim. josilac on edullinen pussi ostaa ja siitä riittää yli kolmeenkymmeneen paaliin. Ei olis iso kustannus kokeilla?
-
Noita aineita on aika monen hintaisia. Halvimmilla tulee kustannus noin 1€/paali.
Meillä oli aikoinaan welger rp12 paalain ja sillä tuli kerran säilönnällinen arvosana 9. Lypsyukko vois testata ihan mielenkiinnon vuoksi tuota mun teoriaa että tekis coctailin biologisesta säilöntäaineesta ja kaatais sitten paalin päälle vaikka sen puoli litraa sitä liuosta ja muovittaa paalin. Esim. josilac on edullinen pussi ostaa ja siitä riittää yli kolmeenkymmeneen paaliin. Ei olis iso kustannus kokeilla?
Niin tuo 6 oli omasta mielestä hyvää ja artturin mukaan lämpenevää paskaa. Luultavasti ja muistaakseni parempiakin arvosanoja on joskus tullut. Tosin moneen vuoteen en ole näytettä ottanut. Silti kaikki on syötetty.
-
Käytetäänkö säilöntäaineita muualla kuin Suomessa? Ainakaan juutupessa ei pahemmin näe pönttöjä korjuukoneissa.
-
Käytetäänkö säilöntäaineita muualla kuin Suomessa? Ainakaan juutupessa ei pahemmin näe pönttöjä korjuukoneissa.
luultavasti jossain käyttävät, kun ulkomailta aineetkin tulee. Eipä niitä pönttöjä paljoa huomaa kun annostelumäärät on muutamia kymminiä millilitroja tonnille. Englannissa käyttävät lisäksi suoraan jauheita ja granulaatteja annostelijoilla noukkimelle
-
... Englannissa käyttävät lisäksi suoraan jauheita ja granulaatteja annostelijoilla noukkimelle
Sehän selittää, kun lueskelin keskipakoislevittimen esitettä, missä mainittiin mahdollisuus levittää säilöntäaine siilolla tampatessa.
Ennen vedettiin muurahaishappoa kastelukannulla auman päälle..
-
Täällä paalattiin viime kesään asti ilman happoa, koskaan ei ole ollut ongelmia säilymisessä mutta lämpeneminen pöydällä haittasi (kesällä). Suurin syy AIV liuoksiin siirtymiseen oli laadun parantaminen entisestään ja se on onnistunut loistavasti. Rehu-analyysien arvosana ennen happoa yleensä 7, nyt kaikki olleet 9. Näkynyt myös keskituotoksessa hyvänä nousuna. Viimekesänä aineena AIV nova ja tänä vuonna se uusi AIV NC. Eikä happo koneita tuhoa, se on isännän viitseliäisyydestä kiinni.
-
Täällä paalattiin viime kesään asti ilman happoa, koskaan ei ole ollut ongelmia säilymisessä mutta lämpeneminen pöydällä haittasi (kesällä). Suurin syy AIV liuoksiin siirtymiseen oli laadun parantaminen entisestään ja se on onnistunut loistavasti. Rehu-analyysien arvosana ennen happoa yleensä 7, nyt kaikki olleet 9. Näkynyt myös keskituotoksessa hyvänä nousuna. Viimekesänä aineena AIV nova ja tänä vuonna se uusi AIV NC. Eikä happo koneita tuhoa, se on isännän viitseliäisyydestä kiinni.
Kannattaa kokeilla biologistakin. Biologisia käyttävät muualla maailmassa pääsääntöisesti. Maissisäilörehulle ei ilmeisesti tarvi laittaa säilöntäainetta ollenkaan?
-
Käytetäänkö säilöntäaineita muualla kuin Suomessa? Ainakaan juutupessa ei pahemmin näe pönttöjä korjuukoneissa.
luultavasti jossain käyttävät, kun ulkomailta aineetkin tulee. Eipä niitä pönttöjä paljoa huomaa kun annostelumäärät on muutamia kymminiä millilitroja tonnille. Englannissa käyttävät lisäksi suoraan jauheita ja granulaatteja annostelijoilla noukkimelle
Eli tuo mun ehdotus paaliin pienen määrän kaatamisesta biologista säilöntäaineliuosta toimisi todennäköisesti hyvin. Kyllähän se siilossakin fermentoituminen tapahtuu vauhdilla kunhan alkuun pääsee. Rehun pitää olla riittävän kosteaa että käymisreaktio tapahtuu kunnolla. Sehän näissä paaleissa tahtoo olla ongelma että ne tehdään liian kuivasta tavarasta jolloin käyminen on vähäistä ja lämpenevät tosi herkästi kun muovit on otettu pois. Toki ymmärrän että talvella on haasteellista jos pallukat on läpimärkiä ja jäässä niin syötön kanssa voi tulla ongelmia.
-
Täällä paalattiin viime kesään asti ilman happoa, koskaan ei ole ollut ongelmia säilymisessä mutta lämpeneminen pöydällä haittasi (kesällä). Suurin syy AIV liuoksiin siirtymiseen oli laadun parantaminen entisestään ja se on onnistunut loistavasti. Rehu-analyysien arvosana ennen happoa yleensä 7, nyt kaikki olleet 9. Näkynyt myös keskituotoksessa hyvänä nousuna. Viimekesänä aineena AIV nova ja tänä vuonna se uusi AIV NC. Eikä happo koneita tuhoa, se on isännän viitseliäisyydestä kiinni.
Sen verta pikkupoikana asunut tuon hapon kans, että ikinä en kyllä enää ala sitä käyttämään. Tosin tarkkuusilppuri kaasutti sitä varmaan vähän eri lailla kuin paalaajassa käyttäytyy.
Lisäksi olen omistanut ja omistan nytkin paalaajan jolla edellinen ei ole käyttänyt happoa, mutta ensimmäisen omistajan käytöstä ei tietoa. No perhana näkeehän sen nyt päältäkin päin. Nykyisessä noukkija maalattu marjapuuron värisellä. No miksi muuten olis vielä edes maalattu? Ja kammion alapuoliset rakenteet on Welgerissä heikkoja muutenkin. Ainakin paalaajan kiinnitys taka-akselistoon aika olematon ja sitten kun nuo raudat on ruostuneet saattaa huomata vetävänsä pelkkää möykkyä ja pyörät jää välille. Tosin ruostuuhan ne kammiosta valuvan nesteenkin johdosta, mutta vielä enemmän jos mukana happoa.
Mutta tuo vaan haposta ... bioloogiset asia erikseen.
-
Täällä paalattiin viime kesään asti ilman happoa, koskaan ei ole ollut ongelmia säilymisessä mutta lämpeneminen pöydällä haittasi (kesällä). Suurin syy AIV liuoksiin siirtymiseen oli laadun parantaminen entisestään ja se on onnistunut loistavasti. Rehu-analyysien arvosana ennen happoa yleensä 7, nyt kaikki olleet 9. Näkynyt myös keskituotoksessa hyvänä nousuna. Viimekesänä aineena AIV nova ja tänä vuonna se uusi AIV NC. Eikä happo koneita tuhoa, se on isännän viitseliäisyydestä kiinni.
Sen verta pikkupoikana asunut tuon hapon kans, että ikinä en kyllä enää ala sitä käyttämään. Tosin tarkkuusilppuri kaasutti sitä varmaan vähän eri lailla kuin paalaajassa käyttäytyy.
Lisäksi olen omistanut ja omistan nytkin paalaajan jolla edellinen ei ole käyttänyt happoa, mutta ensimmäisen omistajan käytöstä ei tietoa. No perhana näkeehän sen nyt päältäkin päin. Nykyisessä noukkija maalattu marjapuuron värisellä. No miksi muuten olis vielä edes maalattu? Ja kammion alapuoliset rakenteet on Welgerissä heikkoja muutenkin. Ainakin paalaajan kiinnitys taka-akselistoon aika olematon ja sitten kun nuo raudat on ruostuneet saattaa huomata vetävänsä pelkkää möykkyä ja pyörät jää välille. Tosin ruostuuhan ne kammiosta valuvan nesteenkin johdosta, mutta vielä enemmän jos mukana happoa.
Mutta tuo vaan haposta ... bioloogiset asia erikseen.
Tuo uusi AIV PRO NC ei ole edes syövyttävä vaan pelkästään ärsyttävä. Koneelle siis hyvin ystävällinen aine.
-
Paljonko kustannus pro NC:llä tonnia kohti?
-
3800litraa tuli keväällä tota pro nc tä ja oli 3 1000l pönttöä ja 4 200l pönttöä nii hinta oli pikkasen kalliimpi litraa kohden ku "normaali"happo. Itellä fusion kakkosessa on sellaset hapottimen mukana tulleet viuhkasuuttimet tihkumisen estolla suoraan sullojan roottorin eteen
-
Eli taitaa olla veroton hinta yli 3€/tn?