Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: SKN - 09.05.17 - klo:09:43
-
Joko olis aika vaihtaa? Kestääkö vielä viiatti vai tuliko eilen tunnit täyteen????
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
-
Toinen mokoma lisää.
-
Fiat 880:iin tuli vuosien 78-03 aikana 15-16000h..
-
Kyllä se on nyt lähdettävä välittömästi Omamyyjän puheille - vai olisiko se jo punavanteisen paikka!
Oikeasti välillä huvittaa tiettyjen isäntien koneenvaihtokiima. Ymmärrän, että jos siellä kopissa istutaan päivittäin aamusta iltaan, niin pitää miettiä vähän mukavuuttakin. Näin viljatilallisena nieleskelen ihan mielelläni pölyä pari viikkoa keväisin retrovehkeissäni.
Kukin tyylillään ja ne piirtää, kellä on liitua. Itse laitan mieluummin rahani saveen kiinni.
-
Riippuu monesko kierros on menossa. Kolmannella kierroksella saattaisin jättää varakoneeksi. :-\
-
Valtrassa samalla ajomäärällä olisi mittarissa 10000h, ja kehuttaisiin, että onpa luja. :)
-
Valtrassa samalla ajomäärällä olisi mittarissa 10000h, ja kehuttaisiin, että onpa luja. :)
vaihettais öljyjä vasta ensimmäisen kerran jos tuon ikäluokan kone kyseessä :) ;) :D ;D
hyvät kierrokset pittee 540 ulosottoon jos tuo vihreä sektori sitä merkkoo taitaa 05 valmetissa tulla jo vajaalla 1800 kierroksella :) ;) :D :D
-
Joskus siirsin tuommoista fiattia ja huomasin sen olevan suunnitelttu isa-normin mukaan. Isahan tulee sanoista italialainen standardi apina, eli pitkät kädet, mut lyhyt selkä ja jalat...
-
Joko olis aika vaihtaa? Kestääkö vielä viiatti vai tuliko eilen tunnit täyteen????
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
Ei noita enää myydä. Et voi vaihtaa mihinkään, kunhan pelleilet.
-
Vierailut Fiiatin tehtaalle, oli kuulemma uudistanut mukavasti Fiiat kantaa, oli meinaan tehtaalla mittari kontti keventynyt kummasti vierailun aikana.
-
Joko olis aika vaihtaa? Kestääkö vielä viiatti vai tuliko eilen tunnit täyteen????
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
Tästä edullinen uusi (http://www.ebay.de/itm/New-Holland-35-Series-Fiat-Tractor-Tachometer-Hour-Meter-9969226-/201720056601?hash=item2ef773cb19:g:2Z4AAOSwHMJYLHvo)
-
Traktorit ovat erikoislaatuisia ajoneuvoja, joihin salaa rukataan lisää tunteja eikä
vähemmän tunteja. Kaikista muista ajoneuvoista yrittävät rukata tunteja ja kilometreja
vähemmäksi. Ehkä traktoreissa pitää olla näin, koska suuret käyttötunnit jotenkin kuvastavat
omistajansa kivesten kokoa ja viriliteettiä, ja muunkin osaamisen ja ammattitaidon uljuutta.
Siitä syntyy tulee näitä lehtijulkkis traktoreita, joissa on jotain 45000 tuntia.
Tai jotain enempi.
-SS-
-
Traktorit ovat erikoislaatuisia ajoneuvoja, joihin salaa rukataan lisää tunteja eikä
vähemmän tunteja. Kaikista muista ajoneuvoista yrittävät rukata tunteja ja kilometreja
vähemmäksi. Ehkä traktoreissa pitää olla näin, koska suuret käyttötunnit jotenkin kuvastavat
omistajansa kivesten kokoa ja viriliteettiä, ja muunkin osaamisen ja ammattitaidon uljuutta.
Siitä syntyy tulee näitä lehtijulkkis traktoreita, joissa on jotain 45000 tuntia.
Tai jotain enempi.
-SS-
On ollu pienet kivekset sitte, tossa on kaikki vuodesta 1989.
-
Traktorit ovat erikoislaatuisia ajoneuvoja, joihin salaa rukataan lisää tunteja eikä
vähemmän tunteja. Kaikista muista ajoneuvoista yrittävät rukata tunteja ja kilometreja
vähemmäksi. Ehkä traktoreissa pitää olla näin, koska suuret käyttötunnit jotenkin kuvastavat
omistajansa kivesten kokoa ja viriliteettiä, ja muunkin osaamisen ja ammattitaidon uljuutta.
Siitä syntyy tulee näitä lehtijulkkis traktoreita, joissa on jotain 45000 tuntia.
Tai jotain enempi.
-SS-
On ollu pienet kivekset sitte, tossa on kaikki vuodesta 1989.
Jos tota tahtia tulee tunteja, niin ei sitä vaihtaa kannata. Myy pois ja vuokraa kone kiirehuippuun. Itselläkin on
2 "parempaa" traktoria ihan turhaan, olen oikeasti ajatellut että toinen kannattaisi vuokrata keväällä äkeen eteen ja syksyllä kultivaattorin ja isompien aurojen eteen tarpeen mukaan. Näin olisi varsinkin jos nuo pystyisi varsinkin syksyllä tekemään kaikki yhteen putkeen ja pitkällä päivällä, päivävuokrahan noissa koneissa juoksee.
-
Jos tota tahtia tulee tunteja, niin ei sitä vaihtaa kannata. Myy pois ja vuokraa kone kiirehuippuun. Itselläkin on
2 "parempaa" traktoria ihan turhaan, olen oikeasti ajatellut että toinen kannattaisi vuokrata keväällä äkeen eteen ja syksyllä kultivaattorin ja isompien aurojen eteen tarpeen mukaan. Näin olisi varsinkin jos nuo pystyisi varsinkin syksyllä tekemään kaikki yhteen putkeen ja pitkällä päivällä, päivävuokrahan noissa koneissa juoksee.
Ookko sä aivan tosissasi tota mieltä tällästen vanhojen koneittenkin suhteen?
-
Joko olis aika vaihtaa? Kestääkö vielä viiatti vai tuliko eilen tunnit täyteen????
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
Mitähän se on tehnyt että saanut tuon määrän tunteja aikaan? Porakoneella vaijeristsa pyörittänyt?
-
ai ku saiski nuin vähillä tunneilla fiuden... kyl miä huolisin.. omassa on joku 8700 tuntia ja 1990... ja nurkkapyörityksessä vain...
-
Joko olis aika vaihtaa? Kestääkö vielä viiatti vai tuliko eilen tunnit täyteen????
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
Mitähän se on tehnyt että saanut tuon määrän tunteja aikaan? Porakoneella vaijeristsa pyörittänyt?
Mää oon käyny sillä mieskuoron treeneissä ja pankin johtokunnan kokouksissa.
Terveisiäkin on kiva ajaa....taneli.....
-
Valtrassa samalla ajomäärällä olisi mittarissa 10000h, ja kehuttaisiin, että onpa luja. :)
Pitää paikkansa! Valmettia ei tosiaan kannata ottaa töihin mittarituntitaksalla 😅😅😅
Sasakoskikin haketti ysisatasella 12 tuntia mittariin aamu ysin ja lounaan välillä
-
Valtrassa samalla ajomäärällä olisi mittarissa 10000h, ja kehuttaisiin, että onpa luja. :)
Pitää paikkansa! Valmettia ei tosiaan kannata ottaa töihin mittarituntitaksalla 😅😅😅
Sasakoskikin haketti ysisatasella 12 tuntia mittariin aamu ysin ja lounaan välillä
Vouvouvouvounooonoonoonoonvouvouvou sano räkkysassin suolahtelainen ennen ku hiljeni.
-
Valtrassa samalla ajomäärällä olisi mittarissa 10000h, ja kehuttaisiin, että onpa luja. :)
Pitää paikkansa! Valmettia ei tosiaan kannata ottaa töihin mittarituntitaksalla 😅😅😅
Sasakoskikin haketti ysisatasella 12 tuntia mittariin aamu ysin ja lounaan välillä
Täähän tarkoittaa sitä että mulla on oikeesti n.2000-tuntia käytetty -85 vuosimallin 05-sarjalainen kakkoskoneena :)
-
Traktorit ovat erikoislaatuisia ajoneuvoja, joihin salaa rukataan lisää tunteja eikä
vähemmän tunteja. Kaikista muista ajoneuvoista yrittävät rukata tunteja ja kilometreja
vähemmäksi. Ehkä traktoreissa pitää olla näin, koska suuret käyttötunnit jotenkin kuvastavat
omistajansa kivesten kokoa ja viriliteettiä, ja muunkin osaamisen ja ammattitaidon uljuutta.
Siitä syntyy tulee näitä lehtijulkkis traktoreita, joissa on jotain 45000 tuntia.
Tai jotain enempi.
-SS-
On ollu pienet kivekset sitte, tossa on kaikki vuodesta 1989.
Mulla on vastaavan ikäsessä casessa 8000 vaijerituntia eikä aikomustakaan vaihtaa muuta kuin öljyt ja suodattimet.Kytkin remppa kerran ja eturenkaat kun ollut paljon kuormausta.Tällä mennään vielä pitkään.
-
Fiat 880:iin tuli vuosien 78-03 aikana 15-16000h..
Vähällä käytöllä ollut kyllä.
-
Joko olis aika vaihtaa? Kestääkö vielä viiatti vai tuliko eilen tunnit täyteen????
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
Mun 110-90 on tältävuosituhannelta,toisin kuin skänän museolaite ;D
-
Kyllä se on nyt lähdettävä välittömästi Omamyyjän puheille - vai olisiko se jo punavanteisen paikka!
Oikeasti välillä huvittaa tiettyjen isäntien koneenvaihtokiima. Ymmärrän, että jos siellä kopissa istutaan päivittäin aamusta iltaan, niin pitää miettiä vähän mukavuuttakin. Näin viljatilallisena nieleskelen ihan mielelläni pölyä pari viikkoa keväisin retrovehkeissäni.
Kukin tyylillään ja ne piirtää, kellä on liitua. Itse laitan mieluummin rahani saveen kiinni.
Tiedä siitä mukavuudestakaan, -95 mallisessa on mulle tarpeeksi mukavuutta, kun en uudemmasta tiedä. Mutta luotettavuutta ottaisin kyl mieluusti lisää päivittäiseen käyttöön. Ammut kun on ruokittava ja tavalla tai toisella tuota 22-vuotiasta ykkössentteriä tarvitaan 2/3 vuodesta joka päivä, ei aamusta iltaan tietenkään. Niittoruokintaa tehdään se yks kolmasosa vuodesta ja siinä käytössä vm. 1984 veturi. Rehunjakolaitteiston voimakone on luotettavin, vaikka on jo viisikymmentä vuotta vanha!
-
Joko olis aika vaihtaa? Kestääkö vielä viiatti vai tuliko eilen tunnit täyteen????
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
Mun 110-90 on tältävuosituhannelta,toisin kuin skänän museolaite ;D
Toi 110-90 on sun verenpainees ?
-
Joko olis aika vaihtaa? Kestääkö vielä viiatti vai tuliko eilen tunnit täyteen????
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
Mun 110-90 on tältävuosituhannelta,toisin kuin skänän museolaite ;D
Toi 110-90 on sun verenpainees ?
Vai olisko leposyke tuolavälillä :-\
-
Valtrassa samalla ajomäärällä olisi mittarissa 10000h, ja kehuttaisiin, että onpa luja. :)
Siittä kympillä ongelmia, ei kestä kymppitonniakaan ku taulu on ku vegasin yö.....
http://www.valtra.fi/suomi100.aspx?gclid=COy1_pbO49MCFVncGQodheQLlQ
-
Joko olis aika vaihtaa? Kestääkö vielä viiatti vai tuliko eilen tunnit täyteen????
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
24.01.2015
(http://i5.aijaa.com/t/00624/13682790.t.jpg) (http://aijaa.com/ykmMed)
09.05.2017
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
260tuntia parissa vuodessa, näemmä.
-
Pitkä aika istua siinnä jakkaralla en kadehdi.
-
Joko olis aika vaihtaa? Kestääkö vielä viiatti vai tuliko eilen tunnit täyteen????
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
24.01.2015
(http://i5.aijaa.com/t/00624/13682790.t.jpg) (http://aijaa.com/ykmMed)
09.05.2017
(http://i4.aijaa.com/t/00070/14381665.t.jpg) (http://aijaa.com/hSmKsp)
260tuntia parissa vuodessa, näemmä.
Aika rauhallinen tuntikertymä parissa vuodessa.
-
Semmonen kone kannattaa ostaa, missä ei ole väylätekniikalla toteutettua sähköjärjestelmää.
Se on kaiken pahan alku ja juuri nykyisessä kännin periaateessa. Susi järjestelmä, joka pitäisi uudistaa kokonaan. Potentiaalierot korroosion ja tärinän vaikutusalueella aivan liian pienet.
-
Semmonen kone kannattaa ostaa, missä ei ole väylätekniikalla toteutettua sähköjärjestelmää.
Se on kaiken pahan alku ja juuri nykyisessä kännin periaateessa. Susi järjestelmä, joka pitäisi uudistaa kokonaan. Potentiaalierot korroosion ja tärinän vaikutusalueella aivan liian pienet.
Se on vähän siinä ja siinä.. jos kone on niin yksinkertainen että se on järkevä tehdä ilman väyliä niin hyvä niin.
Mutta jos koneessa on nykyinen määrä antureita, älyä, toimilaitteita ja hilppeitä, niin ilman väylää siitä tulee aivan toivoton johtovyyhti.
Loppujen lopuksi on mukavampi jos siinä reistailevassa lliittimessä on väylän neljä napaa (+,-, Hi,Lo) kuin että siinä on 51 hapettunutta kontaktia.
Minä ainakin tykkään kun hakkuupäähän menee vain väylä, ei kahtakymmentä toisiaan häiritsevää piuhaa. Ei tarvitse kuin ajatella tilannetta jossa naru on poikki.
Väylän datanarut ovat myös differentiaalipari, päiden väliset potentiaalierot eivät sotke liikennettä ellei virhe nyt aivan kohtuuttomaksi mene.
Väylätekniikka on tietysti ikävä asia korjaa-se-itse miehille, mutta virallista huoltajaa se kyllä auttaa. Monessa tapauksessa järjestelmä osaa jopa itse kertoa missäpäin vika mahdollisesti luuraa.
Samoin väylän jonkin haaran vika mykistää tietysti kaikki siihen osaan liitetyt laitteet.
-
Semmonen kone kannattaa ostaa, missä ei ole väylätekniikalla toteutettua sähköjärjestelmää.
Se on kaiken pahan alku ja juuri nykyisessä kännin periaateessa. Susi järjestelmä, joka pitäisi uudistaa kokonaan. Potentiaalierot korroosion ja tärinän vaikutusalueella aivan liian pienet.
Se on vähän siinä ja siinä.. jos kone on niin yksinkertainen että se on järkevä tehdä ilman väyliä niin hyvä niin.
Mutta jos koneessa on nykyinen määrä antureita, älyä, toimilaitteita ja hilppeitä, niin ilman väylää siitä tulee aivan toivoton johtovyyhti.
Loppujen lopuksi on mukavampi jos siinä reistailevassa lliittimessä on väylän neljä napaa (+,-, Hi,Lo) kuin että siinä on 51 hapettunutta kontaktia.
Minä ainakin tykkään kun hakkuupäähän menee vain väylä, ei kahtakymmentä toisiaan häiritsevää piuhaa. Ei tarvitse kuin ajatella tilannetta jossa naru on poikki.
Väylän datanarut ovat myös differentiaalipari, päiden väliset potentiaalierot eivät sotke liikennettä ellei virhe nyt aivan kohtuuttomaksi mene.
Väylätekniikka on tietysti ikävä asia korjaa-se-itse miehille, mutta virallista huoltajaa se kyllä auttaa. Monessa tapauksessa järjestelmä osaa jopa itse kertoa missäpäin vika mahdollisesti luuraa.
Samoin väylän jonkin haaran vika mykistää tietysti kaikki siihen osaan liitetyt laitteet.
Nojuu kolikon 2 puolta, känniväylissä tosiaan vian haku onnistuu tietokoneella/koneen omalla päätteellä. Anturit (mitkä em. Hakkuupäässä yleisimpiä vikapaikkoja on) maksaa ~100-500 erkkiä, katkennu johto vähemmän. Logiikka boksit sitte on niitä tonnien pietejä.. onneks itellä on toi setorin paska, siinä ei oo ylimäärästä tekniikkaa. Ei siinä kyllä oo liiaksi tarpeellistakaan tekniikkaa mutta tulee sillä työt tehtyä.
-
Semmonen kone kannattaa ostaa, missä ei ole väylätekniikalla toteutettua sähköjärjestelmää.
Se on kaiken pahan alku ja juuri nykyisessä kännin periaateessa. Susi järjestelmä, joka pitäisi uudistaa kokonaan. Potentiaalierot korroosion ja tärinän vaikutusalueella aivan liian pienet.
Se on vähän siinä ja siinä.. jos kone on niin yksinkertainen että se on järkevä tehdä ilman väyliä niin hyvä niin.
Mutta jos koneessa on nykyinen määrä antureita, älyä, toimilaitteita ja hilppeitä, niin ilman väylää siitä tulee aivan toivoton johtovyyhti.
Loppujen lopuksi on mukavampi jos siinä reistailevassa lliittimessä on väylän neljä napaa (+,-, Hi,Lo) kuin että siinä on 51 hapettunutta kontaktia.
Minä ainakin tykkään kun hakkuupäähän menee vain väylä, ei kahtakymmentä toisiaan häiritsevää piuhaa. Ei tarvitse kuin ajatella tilannetta jossa naru on poikki.
Väylän datanarut ovat myös differentiaalipari, päiden väliset potentiaalierot eivät sotke liikennettä ellei virhe nyt aivan kohtuuttomaksi mene.
Väylätekniikka on tietysti ikävä asia korjaa-se-itse miehille, mutta virallista huoltajaa se kyllä auttaa. Monessa tapauksessa järjestelmä osaa jopa itse kertoa missäpäin vika mahdollisesti luuraa.
Samoin väylän jonkin haaran vika mykistää tietysti kaikki siihen osaan liitetyt laitteet.
Nojuu kolikon 2 puolta, känniväylissä tosiaan vian haku onnistuu tietokoneella/koneen omalla päätteellä. Anturit (mitkä em. Hakkuupäässä yleisimpiä vikapaikkoja on) maksaa ~100-500 erkkiä, katkennu johto vähemmän. Logiikka boksit sitte on niitä tonnien pietejä.. onneks itellä on toi setorin paska, siinä ei oo ylimäärästä tekniikkaa. Ei siinä kyllä oo liiaksi tarpeellistakaan tekniikkaa mutta tulee sillä työt tehtyä.
Juu en mä sitä johdon hintaa ajatellut ,vaan sitä hommaa liittää se uudelleen. 4 karvaa on aika paljon helpompi liittää metsässä rimaan/liittimeen/korttiin kuin 20 karvaa. Kokemusta on :-(
Mulla on puomissa liitin lähellä päätä, ja ainakin kerran on tullut revittyä se johto irti siitä liittimestä. Oma moka.
-
Semmonen kone kannattaa ostaa, missä ei ole väylätekniikalla toteutettua sähköjärjestelmää.
Se on kaiken pahan alku ja juuri nykyisessä kännin periaateessa. Susi järjestelmä, joka pitäisi uudistaa kokonaan. Potentiaalierot korroosion ja tärinän vaikutusalueella aivan liian pienet.
Se on vähän siinä ja siinä.. jos kone on niin yksinkertainen että se on järkevä tehdä ilman väyliä niin hyvä niin.
Mutta jos koneessa on nykyinen määrä antureita, älyä, toimilaitteita ja hilppeitä, niin ilman väylää siitä tulee aivan toivoton johtovyyhti.
Loppujen lopuksi on mukavampi jos siinä reistailevassa lliittimessä on väylän neljä napaa (+,-, Hi,Lo) kuin että siinä on 51 hapettunutta kontaktia.
Minä ainakin tykkään kun hakkuupäähän menee vain väylä, ei kahtakymmentä toisiaan häiritsevää piuhaa. Ei tarvitse kuin ajatella tilannetta jossa naru on poikki.
Väylän datanarut ovat myös differentiaalipari, päiden väliset potentiaalierot eivät sotke liikennettä ellei virhe nyt aivan kohtuuttomaksi mene.
Väylätekniikka on tietysti ikävä asia korjaa-se-itse miehille, mutta virallista huoltajaa se kyllä auttaa. Monessa tapauksessa järjestelmä osaa jopa itse kertoa missäpäin vika mahdollisesti luuraa.
Samoin väylän jonkin haaran vika mykistää tietysti kaikki siihen osaan liitetyt laitteet.
Nojuu kolikon 2 puolta, känniväylissä tosiaan vian haku onnistuu tietokoneella/koneen omalla päätteellä. Anturit (mitkä em. Hakkuupäässä yleisimpiä vikapaikkoja on) maksaa ~100-500 erkkiä, katkennu johto vähemmän. Logiikka boksit sitte on niitä tonnien pietejä.. onneks itellä on toi setorin paska, siinä ei oo ylimäärästä tekniikkaa. Ei siinä kyllä oo liiaksi tarpeellistakaan tekniikkaa mutta tulee sillä työt tehtyä.
Juu en mä sitä johdon hintaa ajatellut ,vaan sitä hommaa liittää se uudelleen. 4 karvaa on aika paljon helpompi liittää metsässä rimaan/liittimeen/korttiin kuin 20 karvaa. Kokemusta on :-(
Mulla on puomissa liitin lähellä päätä, ja ainakin kerran on tullut revittyä se johto irti siitä liittimestä. Oma moka.
Ymmärrän :) nimimerkillä yhen 28 karvasen hartingin nyppässy irti, ei hartingista vaan edelkisestä liitoksesta. On muuten ahterista juotella sellasella kaasukolvilla niitä metässä.
-
Semmonen kone kannattaa ostaa, missä ei ole väylätekniikalla toteutettua sähköjärjestelmää.
Se on kaiken pahan alku ja juuri nykyisessä kännin periaateessa. Susi järjestelmä, joka pitäisi uudistaa kokonaan. Potentiaalierot korroosion ja tärinän vaikutusalueella aivan liian pienet.
Se on vähän siinä ja siinä.. jos kone on niin yksinkertainen että se on järkevä tehdä ilman väyliä niin hyvä niin.
Mutta jos koneessa on nykyinen määrä antureita, älyä, toimilaitteita ja hilppeitä, niin ilman väylää siitä tulee aivan toivoton johtovyyhti.
Loppujen lopuksi on mukavampi jos siinä reistailevassa lliittimessä on väylän neljä napaa (+,-, Hi,Lo) kuin että siinä on 51 hapettunutta kontaktia.
Minä ainakin tykkään kun hakkuupäähän menee vain väylä, ei kahtakymmentä toisiaan häiritsevää piuhaa. Ei tarvitse kuin ajatella tilannetta jossa naru on poikki.
Väylän datanarut ovat myös differentiaalipari, päiden väliset potentiaalierot eivät sotke liikennettä ellei virhe nyt aivan kohtuuttomaksi mene.
Väylätekniikka on tietysti ikävä asia korjaa-se-itse miehille, mutta virallista huoltajaa se kyllä auttaa. Monessa tapauksessa järjestelmä osaa jopa itse kertoa missäpäin vika mahdollisesti luuraa.
Samoin väylän jonkin haaran vika mykistää tietysti kaikki siihen osaan liitetyt laitteet.
Niin, ei raktorissa tarvitse mitään väylää tarvitse. Tosin nykyraktorissa ei ilmankaan pärjää. Vaikea yhtälö. Olisiko ennemmin järkevää paneutua anturiteknologiaan, koska usein "vika" löydetään antureista.
Potentiaaliero kännissä voisi olla suurempikin, jos se helpottaisi tiedonkulkua. Pulkkiantureissa jännitteen kesto ainakin on aika reipas verrattuna väylätekniikan rojuihin.
Jos haluttaisiin tehdä kestävä ja toimiva järjestelmä, se olisi mahdollista. Jopa yksinkertaista. Mutta nykyään on tarkoitus ostaa paskaa kaliilla, jotta voidaan vaihtaa kalliilla kaapeleita ja pokseja.
-
Semmonen kone kannattaa ostaa, missä ei ole väylätekniikalla toteutettua sähköjärjestelmää.
Se on kaiken pahan alku ja juuri nykyisessä kännin periaateessa. Susi järjestelmä, joka pitäisi uudistaa kokonaan. Potentiaalierot korroosion ja tärinän vaikutusalueella aivan liian pienet.
Se on vähän siinä ja siinä.. jos kone on niin yksinkertainen että se on järkevä tehdä ilman väyliä niin hyvä niin.
Mutta jos koneessa on nykyinen määrä antureita, älyä, toimilaitteita ja hilppeitä, niin ilman väylää siitä tulee aivan toivoton johtovyyhti.
Loppujen lopuksi on mukavampi jos siinä reistailevassa lliittimessä on väylän neljä napaa (+,-, Hi,Lo) kuin että siinä on 51 hapettunutta kontaktia.
Minä ainakin tykkään kun hakkuupäähän menee vain väylä, ei kahtakymmentä toisiaan häiritsevää piuhaa. Ei tarvitse kuin ajatella tilannetta jossa naru on poikki.
Väylän datanarut ovat myös differentiaalipari, päiden väliset potentiaalierot eivät sotke liikennettä ellei virhe nyt aivan kohtuuttomaksi mene.
Väylätekniikka on tietysti ikävä asia korjaa-se-itse miehille, mutta virallista huoltajaa se kyllä auttaa. Monessa tapauksessa järjestelmä osaa jopa itse kertoa missäpäin vika mahdollisesti luuraa.
Samoin väylän jonkin haaran vika mykistää tietysti kaikki siihen osaan liitetyt laitteet.
Niin, ei raktorissa tarvitse mitään väylää tarvitse. Tosin nykyraktorissa ei ilmankaan pärjää. Vaikea yhtälö. Olisiko ennemmin järkevää paneutua anturiteknologiaan, koska usein "vika" löydetään antureista.
Potentiaaliero kännissä voisi olla suurempikin, jos se helpottaisi tiedonkulkua. Pulkkiantureissa jännitteen kesto ainakin on aika reipas verrattuna väylätekniikan rojuihin.
Jos haluttaisiin tehdä kestävä ja toimiva järjestelmä, se olisi mahdollista. Jopa yksinkertaista. Mutta nykyään on tarkoitus ostaa paskaa kaliilla, jotta voidaan vaihtaa kalliilla kaapeleita ja pokseja.
Tota niille antureille ja bokseille myyjä määrää hinnan...
-
Semmonen kone kannattaa ostaa, missä ei ole väylätekniikalla toteutettua sähköjärjestelmää.
Se on kaiken pahan alku ja juuri nykyisessä kännin periaateessa. Susi järjestelmä, joka pitäisi uudistaa kokonaan. Potentiaalierot korroosion ja tärinän vaikutusalueella aivan liian pienet.
Se on vähän siinä ja siinä.. jos kone on niin yksinkertainen että se on järkevä tehdä ilman väyliä niin hyvä niin.
Mutta jos koneessa on nykyinen määrä antureita, älyä, toimilaitteita ja hilppeitä, niin ilman väylää siitä tulee aivan toivoton johtovyyhti.
Loppujen lopuksi on mukavampi jos siinä reistailevassa lliittimessä on väylän neljä napaa (+,-, Hi,Lo) kuin että siinä on 51 hapettunutta kontaktia.
Minä ainakin tykkään kun hakkuupäähän menee vain väylä, ei kahtakymmentä toisiaan häiritsevää piuhaa. Ei tarvitse kuin ajatella tilannetta jossa naru on poikki.
Väylän datanarut ovat myös differentiaalipari, päiden väliset potentiaalierot eivät sotke liikennettä ellei virhe nyt aivan kohtuuttomaksi mene.
Väylätekniikka on tietysti ikävä asia korjaa-se-itse miehille, mutta virallista huoltajaa se kyllä auttaa. Monessa tapauksessa järjestelmä osaa jopa itse kertoa missäpäin vika mahdollisesti luuraa.
Samoin väylän jonkin haaran vika mykistää tietysti kaikki siihen osaan liitetyt laitteet.
Niin, ei raktorissa tarvitse mitään väylää tarvitse. Tosin nykyraktorissa ei ilmankaan pärjää. Vaikea yhtälö. Olisiko ennemmin järkevää paneutua anturiteknologiaan, koska usein "vika" löydetään antureista.
Potentiaaliero kännissä voisi olla suurempikin, jos se helpottaisi tiedonkulkua. Pulkkiantureissa jännitteen kesto ainakin on aika reipas verrattuna väylätekniikan rojuihin.
Jos haluttaisiin tehdä kestävä ja toimiva järjestelmä, se olisi mahdollista. Jopa yksinkertaista. Mutta nykyään on tarkoitus ostaa paskaa kaliilla, jotta voidaan vaihtaa kalliilla kaapeleita ja pokseja.
Tota niille antureille ja bokseille myyjä määrää hinnan...
Konevalmistaja sen määrää. Komponentit sellaisia, ettei vapailta markkinoilta välttämättä saa vaan ovat ns. merkkikamaa. Vaikka samasta ladosta tulisikin. Varaosat ovat konevalmistajien tulonlähteitä. Siksi niitä ei halutakaan tehdä liian hyviksi.