Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: poronpurija - 23.01.09 - klo:11:00

Otsikko: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: poronpurija - 23.01.09 - klo:11:00
Itse tiedän kahden maidontuottaja perheen siirtyneen C2 alueelle ja yhden naudanlihan tuottajan siirtyneen C2p:lle.
Edellämainitut ovat ostaneet tilansa uusilta alueilta eli ovat rehellisiä C_alueen tuottajia.
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:11:05
Itse tiedän kahden maidontuottaja perheen siirtyneen C2 alueelle ja yhden naudanlihan tuottajan siirtyneen C2p:lle.
Edellämainitut ovat ostaneet tilansa uusilta alueilta eli ovat rehellisiä C_alueen tuottajia.

Kynnys hylätä "oma" tilansa on aika suuri sanokoon UCD mitä tahansa? Tässä on nyt vain käymässä niin että esimerkiksi sikapuolella AB-alueelta ei voi tila enää C-alueelle siirtyä? Toinen syy on se että viitemäärät 2007 mukaan jolloin uusi yksikkö ei saa tukia kuitenkaan eli sama jäädä AB-alueelle. Jos tuet eivät henkilökohtaisia eli saisi mukaansa tukirajan yli mutta en oikein usko. Toinen syy on että C-alueen tuotanto ei saa kasvaa ja kaikki varmaan osaavat laskea mitä tapahtuu jos AB-alueen sikatiloista edes puolet siirtyisivät C-alueelle? Maitopuolesta en sano onnistuisiko. Ja kokonaisuuden kannalta eihän ole mitään järkeä laittaa AB-alueella peltoja luonnonhoitopelloiksi ja navetan ovea lukkoon ja ostaa tila C-alueelta.
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:11:09
Suunnitelmissa ollut!
10 vuotta sitten haeskelin tilaa tuosta naapurikunnasta(pellot olisi siis säilynyt samoilla paikoilla), mutta tarjonta oli ihan omakotitonttitasoa, niin ajattelin että voinhan sen tuotannon täällä etelässäkin lopettaa ei minun tartte mennä sinne Ceelle lopettaan.

No ny olen hankkinu peltoa lisää ja on virinnyt vähän ajatuksia nautapalatsin teosta tuonne 10 kilsan päähän "paremmalle" puolen rajaa.
Jos tuo hanke toteutuu, niin tiedätte sen varmasti siitä kun lopetan *****ilun tukieroista ja rupean ylistään suuria investointitukia ym, ja liityn kepun jäseneksi ja lähden MTKhon luottamusmieheksi!
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Timppa - 23.01.09 - klo:11:14
Ekkö sää vois joku yö käydä siirtämässä sitä ceealueen rajaa sun tilas eteläpuolelle?
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: apilas - 23.01.09 - klo:11:18
Suunnitelmissa ollut!
10 vuotta sitten haeskelin tilaa tuosta naapurikunnasta(pellot olisi siis säilynyt samoilla paikoilla), mutta tarjonta oli ihan omakotitonttitasoa, niin ajattelin että voinhan sen tuotannon täällä etelässäkin lopettaa ei minun tartte mennä sinne Ceelle lopettaan.


selitykset on kuin persereikiä kaikilta löytyy ;) kyllä c-alueella on ostettu isojakin metsäpalstoja ja raivattu eikä millään tonttihinnalla ja jopa tilatukikin saatu 8)

No ny olen hankkinu peltoa lisää ja on virinnyt vähän ajatuksia nautapalatsin teosta tuonne 10 kilsan päähän "paremmalle" puolen rajaa.
Jos tuo hanke toteutuu, niin tiedätte sen varmasti siitä kun lopetan *****ilun tukieroista ja rupean ylistään suuria investointitukia ym, ja liityn kepun jäseneksi ja lähden MTKhon luottamusmieheksi!
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:11:18
Ekkö sää vois joku yö käydä siirtämässä sitä ceealueen rajaa sun tilas eteläpuolelle?

Ei taida mun teevaltrassa tehot riittää eikä edes tossa ässämersussakaan, kun se painaa(tukien takia) niin helkutisti! >:(
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: SiKari - 23.01.09 - klo:11:19
Sika- ja siipikarjatalouden kansallinen tuki maksetaan vuodesta 2009 alkaen tuotannosta irrotettuna
Sika- ja siipikarjatalouden kansalliseen kotieläintukeen tulee muutoksia koko maassa. Etelä-Suomessa tukialueilla A ja B tuki irrotetaan tuotannosta Suomen ja EU:n komission välisen marraskuussa 2007 saadun 141-neuvottelutuloksen mukaisesti.


Pohjoisesta tuesta joulukuun lopussa 2008 saadun 142-neuvottelutuloksen mukaan myös C-tukialueella sika- ja siipikarjatalouden tuki määräytyy jatkossa tuotannosta irrotettuna ja myönnetään lähtökohtaisesti samoin perustein kuin tukialueilla A ja B.


Tuki tilakohtaisen viitemäärän mukaan


Sika- ja siipikarjatalouden kansallinen kotieläintuki maksetaan koko Suomessa vuodesta 2009 alkaen tuotannosta irrotettuna eli dekoplattuna tukena. Tuki maksetaan tilakohtaisen viitemäärän perusteella. Viitemäärä muodostetaan hakijalle pääsääntöisesti tukivuodelta 2007 maksetun sikojen ja siipikarjan kansallisen kotieläintuen eläinyksikkömäärän (ey-määrä) perusteella.


Alla on kerrottu AB-alueilla käytettävissä olevista viitemäärän muutos- ja korotusperusteista. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan (MMM:n tiedote 19.12.2008) viitemäärän muutos- ja korotusperusteet olisivat myös C-alueella lähtökohtaisesti samat kuin Etelä-Suomessa. C-tukialueen osalta tukiehdot tarkentuvat vuoden 2009 alussa annettavissa säädöksissä.


Viitemäärävuosi voi olla myös 2006


Tiloilla on saattanut olla tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet tukivuoden 2007 eläinmäärään. Eräät tällaiset poikkeustilanteet voidaan huomioida viitemäärää vahvistettaessa. Poikkeusten huomioimista haetaan viite-määrän hakulomakkeella.


Jos sikojen tai siipikarjan ey-määrä on vuonna 2007 ollut tuotantorakennuksen peruskorjauksen, tuotantokierron tai tuotantotapamuutoksen vuoksi vähintään 10 % pienempi kuin vakiintunut eläinmäärä, voidaan viitemäärävuotena käyttää tukivuotta 2006. Tukivuoden 2006 maksetun ey-määrän käyttäminen kuitenkin edellyttää, että tuotanto on jatkunut vakiintuneessa laajuudessa vuonna 2008.


Jos tilalla on ollut eläinvalvonta tukivuonna 2007, voidaan viitemäärä vahvistaa tuottajan pyynnöstä myös valvonnassa todetun eläinmäärän perusteella. Viitemäärän vahvistamisessa ei oteta huomioon eläinmäärään kohdistuneita myöhästymisseuraamuksia, jos tilan kotieläintukihakemus on palautettu myöhässä vuonna 2007.


Sikalan tai siipikarjarakennuksen laajennuksella korotusta viitemäärään


Tukivuodelta 2007 muodostuvaa viitemäärää voidaan korottaa laskennallisella ey-määrällä sikalan tai siipikarjarakennuksen laajennuksen, oston tai vuokrauksen perusteella. Laskennallisen ey-määrän perustana on se ey-määrä, joka tuotantorakennuksessa voidaan keskimäärin kasvattaa.  

Laskennallinen ey-määrä määritetään laskukaavalla, jossa huomioidaan tuotantorakennuksen rakennusluvan mukainen sisäpinta-ala, laskennallinen eläinlukumäärä (kpl/m2), eläinkohtainen eläinyksikkökerroin, tukialueittainen eläinlajin muuntokerroin sekä lihasioilla ja kalkkunoilla kiertonopeus (erää/vuosi). Sisäpinta-alaan ei lueta mukaan mm. sosiaali- ja lastaustiloja eikä rehuvarastoja. Rakennus- ja ympäristölupien mukaiset enimmäiseläinrajoitteet vaikuttavat korotuksen määrään.


Viitemäärän korotukseen oikeuttavan tuotantorakennuksen laajennus- ja uudisrakennusinvestoinnin rakennus- tai ympäristölupa on pitänyt laittaa vireille viimeistään 1.8.2007. Lisäksi edellytetään, että kunnan raken-nusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöön viimeistään 31.12.2008. Rakennuksen ei tarvinnut olla vuoden 2008 lopussa kuitenkaan 100 %:sti valmis eikä myöskään eläinten edellytetty olevan tuolloin vielä rakennuksessa.


Esimerkki:
Tukialueella B sijaitsevan lihasikalan laajennuksen sisäpinta-ala on 70 m2. Viitemäärän korotuksessa käytettävä laskennallinen eläinyksikkömäärä (16,15 ey) saadaan seuraavasti:
70 m2 x 1,00 lihasikaa (kpl/ m2) = 70 lihasikaa.
70 lihasikaa / 13 lihasikaa/ey x 1,00 x 3 erää/vuosi = 16,15 ey.


Maa- ja metsätalousministeriön linjauksen mukaan viitemäärän korotukseen oikeuttavaksi tuotantorakennuksen laajennus- tai uudisrakennusinvestoinniksi ei katsota eläinpaikkamäärän lisäämiseen johtanutta tai tuotantorakennuksen sisustuksen uudelleenjärjestelyyn liittyvää peruskorjausta, joka on tapahtunut olemassa olevien seinien sisällä.


Viitemäärää voidaan korottaa myös tapauksessa, jossa tuotannon laajentamiseksi sikala tai siipikarjarakennus on ostettu tai vuokrattu 1.10.2006 – 31.8.2007 välisenä aikana. Vuokraustapauksessa vuokrasopimuksen on oltava vähintään 5-vuotinen. Korotus myönnetään rakennuksen sisäpinta-alan perusteella, jos rakennuksen peruskorjauksesta tai hallinnan siirron ajankohdasta johtuen tukivuoden 2007 tuen maksun perusteena ollut ey-määrä oli vähintään 3 % pienempi kuin rakennuksen koko mahdollistaisi ja tuotanto on jatkunut vuonna 2008.


Viitemäärää haetaan Maaseutuviraston lomakkeella alkuvuodesta 2009. Tarkempi hakuaika varmistuu lähiaikoina. Viitemäärän haun jälkeen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen vahvistaa viitemäärän. Viitemäärän vahvistamispäätös lähetetään tiloille loppuvuodesta 2009. Maaseutuvirasto tulee lähettämään sika- ja siipikarjatiloille viitemäärän hakulomakkeen sekä ohjeen tuotannosta irrotetun tuen tukiehdoista.


Viitemäärällä ei voi käydä kauppaa


Tilalle vahvistettu viitemäärä ei ole yleisesti siirto- tai vaihdantakelpoinen. Viitemäärällä ei voi myöskään käydä kauppaa, kuten esimerkiksi maitokiintiöillä. Sukupolvenvaihdoksessa ja koko tilan hallinnansiirroissa viitemäärä voidaan kuitenkin siirtää tai yhdistää. Sukupolvenvaihdoksessa viitemäärä voidaan myös jakaa. Viitemäärä lakkautetaan, kun tuotannosta irrotetun tuen edellytykset eivät ole täyttyneet kahtena peräkkäisenä vuotena.


Riittävä eläintiheys tuen maksun edellytys


Sikojen ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki maksetaan kahdessa erässä. Ennakko maksetaan keväällä ja loppumaksu joulukuussa. Viitemäärän tukitasot tarkentuvat vuoden 2009 alussa annettavissa valtioneuvoston asetuksissa. Tuotannosta irrotetun tuen ennakon hakuaikaa ei ole vielä päätetty, mutta se ajoittunee maaliskuulle 2009.


Tuotannosta irrotetun tuen maksamisen edellytyksenä on, että tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta luonnonhaittakorvauksen viimeisenä hakupäivänä. Tänä vuonna se on 30.4.2009. Lisäksi tilan eläintiheyden on oltava


- vähintään 0,4 ey / 1 LFA-tukikelpoinen peltohehtaari tai
- vähintään 0,2 ey / 1 LFA-tukikelpoinen peltohehtaari, jos tilalla on vähintään 10 ey kansallisten kotieläintuki-en ey-määrän määräytymisjakson ajan.


Eläintiheyteen voidaan käyttää sikojen ja siipikarjan lisäksi myös muita kansalliseen kotieläintukeen oikeuttavia eläimiä, kuten hevosia ja uuhia.


Eläintiheysvaatimukset ovat siis samat kuin LFA:n kansallisessa lisäosassa. Tuotannosta irrotetun tuen maksamiseksi tilalla ei kuitenkaan tarvitse olla LFA-lisäosan sitoumusta, mutta peltojen pitää olla LFA-tukikelpoisia. Eläintiheyden määrittämiseen käytetään tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää ja tukivuoden LFA-tukikelpoista peltoalaa.



12.1.2009

Jos jollakin on parempaa tietoa, niin kertokaa ihmeessä.
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:11:21
selitykset on kuin persereikiä kaikilta löytyy ;) kyllä c-alueella on ostettu isojakin metsäpalstoja ja raivattu eikä millään tonttihinnalla ja jopa tilatukikin saatu 8)

Ei kysymys ollut ollenkaan rahasta, sitä kyllä löytyy. ;D ;D

Mutta ku tarjottiin hehtaarin tai muutaman tilkkuja, niin ei semmoseen saa sopiin edes nautapalatsia, tai jalottelualueita, laitumista ny puhumattakaan!
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:11:25
Sikarin selvityksen perusteella siis Ceesikailijat on hommannu ittelleen monopolin!!!! :'(
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:11:36
Sikarin selvityksen perusteella siis Ceesikailijat on hommannu ittelleen monopolin!!!! :'(

Pitkälti näin. Ne joilla C-alueella on tällä hetkellä riittävän iso yksikkö ovat aika vahvoilla kilpailutilanteessa jos tukipäätökset menevät niinkuin nyt näyttää eli AB=0 vuonna 2014 ja C-alueella jatkuu tuotannosta irrotettuna nykytasoisena. Isot C-alueen sikatilat tosi vahvoilla.
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Heino Leino - 23.01.09 - klo:12:03
selitykset on kuin persereikiä kaikilta löytyy ;) kyllä c-alueella on ostettu isojakin metsäpalstoja ja raivattu eikä millään tonttihinnalla ja jopa tilatukikin saatu 8)

Ei kysymys ollut ollenkaan rahasta, sitä kyllä löytyy. ;D ;D

Mutta ku tarjottiin hehtaarin tai muutaman tilkkuja, niin ei semmoseen saa sopiin edes nautapalatsia, tai jalottelualueita, laitumista ny puhumattakaan!

Oha se kovvaa ollu heinollae tuo investoenti, oon ostanu näijjen lummiin aekana peltoa noen kymmenen hehtaarie ja rahhaa on palanu viitisentoesta tonnie. No, tuli siihen kaupantekijäesinä hehtaari mehtää ja viitisen hehtaarie suota. VAen eihän näellä tukkiilla pysty enempää maksamaan...
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Heino Leino - 23.01.09 - klo:12:10
ehe, kuushehtaarie niistä ollu meillä vuokralla jo yli 10 vuotta ja nelejä hehtaarie ollu vuokrattuna 4 vuotta.
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Tuleva jemmari - 23.01.09 - klo:12:27
Suunnitelmissa ollut!
10 vuotta sitten haeskelin tilaa tuosta naapurikunnasta(pellot olisi siis säilynyt samoilla paikoilla), mutta tarjonta oli ihan omakotitonttitasoa, niin ajattelin että voinhan sen tuotannon täällä etelässäkin lopettaa ei minun tartte mennä sinne Ceelle lopettaan.

No ny olen hankkinu peltoa lisää ja on virinnyt vähän ajatuksia nautapalatsin teosta tuonne 10 kilsan päähän "paremmalle" puolen rajaa.
Jos tuo hanke toteutuu, niin tiedätte sen varmasti siitä kun lopetan *****ilun tukieroista ja rupean ylistään suuria investointitukia ym, ja liityn kepun jäseneksi ja lähden MTKhon luottamusmieheksi!

Ihan samanlaiset suunnitelmat täällä, "nautapalatsi" rajan toiselle puolelle(15km). Mites tukien kans? Kansalliset kotieläintuet maksetaan sen perusteella missä tilakeskus sijaitsee, mutta mitä tilakeskuksella tarkoitetaan, entäs laiduntaminen? Milläs perusteella nuoren viljelijän tuki maksetaan, peltojen sijainnin mukaan?
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: KT - 23.01.09 - klo:12:40
Suunnitelmissa ollut!
10 vuotta sitten haeskelin tilaa tuosta naapurikunnasta(pellot olisi siis säilynyt samoilla paikoilla), mutta tarjonta oli ihan omakotitonttitasoa, niin ajattelin että voinhan sen tuotannon täällä etelässäkin lopettaa ei minun tartte mennä sinne Ceelle lopettaan.

No ny olen hankkinu peltoa lisää ja on virinnyt vähän ajatuksia nautapalatsin teosta tuonne 10 kilsan päähän "paremmalle" puolen rajaa.
Jos tuo hanke toteutuu, niin tiedätte sen varmasti siitä kun lopetan *****ilun tukieroista ja rupean ylistään suuria investointitukia ym, ja liityn kepun jäseneksi ja lähden MTKhon luottamusmieheksi!

Ihan samanlaiset suunnitelmat täällä, "nautapalatsi" rajan toiselle puolelle(15km). Mites tukien kans? Kansalliset kotieläintuet maksetaan sen perusteella missä tilakeskus sijaitsee, mutta mitä tilakeskuksella tarkoitetaan, entäs laiduntaminen? Milläs perusteella nuoren viljelijän tuki maksetaan, peltojen sijainnin mukaan?
Nuoren viljelijän tuki sen mukaan millä alueella pellot sijaitsee.
. Kotieläintilan hehtaarituen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijan maatilan «talouskeskus» ja maatilan peltoalaa sijaitsee tukeen oikeuttavalla tukialueella. Kaipa se on talouskeskus tarkoittaa eläinsuojaa ja asuinrakennusta.
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: cappi - 23.01.09 - klo:13:26
Onhan niitä ainakin suunniteltu
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=95270&lan=fi
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:13:43
Suunnitelmissa ollut!
10 vuotta sitten haeskelin tilaa tuosta naapurikunnasta(pellot olisi siis säilynyt samoilla paikoilla), mutta tarjonta oli ihan omakotitonttitasoa, niin ajattelin että voinhan sen tuotannon täällä etelässäkin lopettaa ei minun tartte mennä sinne Ceelle lopettaan.

No ny olen hankkinu peltoa lisää ja on virinnyt vähän ajatuksia nautapalatsin teosta tuonne 10 kilsan päähän "paremmalle" puolen rajaa.
Jos tuo hanke toteutuu, niin tiedätte sen varmasti siitä kun lopetan *****ilun tukieroista ja rupean ylistään suuria investointitukia ym, ja liityn kepun jäseneksi ja lähden MTKhon luottamusmieheksi!

Ihan samanlaiset suunnitelmat täällä, "nautapalatsi" rajan toiselle puolelle(15km). Mites tukien kans? Kansalliset kotieläintuet maksetaan sen perusteella missä tilakeskus sijaitsee, mutta mitä tilakeskuksella tarkoitetaan, entäs laiduntaminen? Milläs perusteella nuoren viljelijän tuki maksetaan, peltojen sijainnin mukaan?
Nuoren viljelijän tuki sen mukaan millä alueella pellot sijaitsee.
. Kotieläintilan hehtaarituen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijan maatilan «talouskeskus» ja maatilan peltoalaa sijaitsee tukeen oikeuttavalla tukialueella. Kaipa se on talouskeskus tarkoittaa eläinsuojaa ja asuinrakennusta.

Tässä kohtaa astuu mukaan bulvaani, jonka talouskeskus sijaitsee C-alueella ja kaupantekijäisenä hänelle tulee kotieläintilan status...
Otsikko: Sairasta
Kirjoitti: Petri - 23.01.09 - klo:22:54
Huomaattekos, kuinka johonkin tilahistoriaan, viitevuosiin, oikeuksiin ja kiintiöihin perustuva tukipolitiikka tekee kaikenlaisen uuden tekemisen suunnilleen mahdottomaksi - mikäli haluaa tai joutuu olemaan noissa kiinni. Jos minulta kysyttäisiin, niin kaikki tuollaiset elementit tukipolitiikasta hevon kuuseen, niin voisi vaikka tuota rajaloikkakin miettiä ihan asiana.

Petri

PS tietty myös se raja pitäisi demilitarisoida samalla
Otsikko: Vs: Sairasta
Kirjoitti: Terminator - 23.01.09 - klo:23:02
Huomaattekos, kuinka johonkin tilahistoriaan, viitevuosiin, oikeuksiin ja kiintiöihin perustuva tukipolitiikka tekee kaikenlaisen uuden tekemisen suunnilleen mahdottomaksi - mikäli haluaa tai joutuu olemaan noissa kiinni. Jos minulta kysyttäisiin, niin kaikki tuollaiset elementit tukipolitiikasta hevon kuuseen, niin voisi vaikka tuota rajaloikkakin miettiä ihan asiana.

Petri

PS tietty myös se raja pitäisi demilitarisoida samalla

No jos eteläsuomessa maksaa pelto hehtaari 12000€ ja itä-suomessa 3000€, niin terveessä kapitalismissa siirtymistä alkaisi tapahtua itä-suomeen. Myymällä etelä-suomessa 100ha ostaa itä-suomesta 400ha peltoa. Tuskin satotasossa on 4 kertaista eroa oikea oppisessa viljelyssä.
Otsikko: Vs: Sairasta
Kirjoitti: Petri - 23.01.09 - klo:23:16
Huomaattekos, kuinka johonkin tilahistoriaan, viitevuosiin, oikeuksiin ja kiintiöihin perustuva tukipolitiikka tekee kaikenlaisen uuden tekemisen suunnilleen mahdottomaksi - mikäli haluaa tai joutuu olemaan noissa kiinni. Jos minulta kysyttäisiin, niin kaikki tuollaiset elementit tukipolitiikasta hevon kuuseen, niin voisi vaikka tuota rajaloikkakin miettiä ihan asiana.

Petri

PS tietty myös se raja pitäisi demilitarisoida samalla

No jos eteläsuomessa maksaa pelto hehtaari 12000€ ja itä-suomessa 3000€, niin terveessä kapitalismissa siirtymistä alkaisi tapahtua itä-suomeen. Myymällä etelä-suomessa 100ha ostaa itä-suomesta 400ha peltoa. Tuskin satotasossa on 4 kertaista eroa oikea oppisessa viljelyssä.
Just tätä vähän ajoin takaa... Esim. meillä peltohehtaari on vielä halvempaa. Itse en olisi koskaan kyennyt aloittamaan (tyhjästä) tätä touhua jossain AB-Etelä-Pohjanmaalla. Ainoa mikä tökkii on tämä rälssisysteemi: kun ei ole historiaa eikä viitevuosia, niin kilpailukyky alalla muuten vallitsevalla hintatasolla on heikko.

Petri
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: emo-heikki - 23.01.09 - klo:23:39
A ja B-alueen tuottaja pystyy kyllä ostamaan tilan C-alueelta, mutta toisinpäin se ei onnistu, ei sitten millään matematiikalla ...

Toisaalta, jos esim. A-alueella saa pelloista 10-20 000 € hehtaarilta, niin varsin pienestäkin tilasta saa sellaisen summan, että C-alueelta ostaa viisi-kymmenen kertaa suuremman tilan tilalle, eli eläintukien lisäksi myös pinta-alatuet kymmenkertaistuu.
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Terminator - 23.01.09 - klo:23:47
A ja B-alueen tuottaja pystyy kyllä ostamaan tilan C-alueelta, mutta toisinpäin se ei onnistu, ei sitten millään matematiikalla ...

Toisaalta, jos esim. A-alueella saa pelloista 10-20 000 € hehtaarilta, niin varsin pienestäkin tilasta saa sellaisen summan, että C-alueelta ostaa viisi-kymmenen kertaa suuremman tilan tilalle, eli eläintukien lisäksi myös pinta-alatuet kymmenkertaistuu.

Tätä minä olenkin vähän ihmetellyt. itketään kallista peltoa ja tukien loppumista. Silllä tilan myynti hinnalla tosiaan ostaa c alueelta vähintään sen 4 kertaa isomman tilan ja saa sitten ne korkeammat tuet. Voisi samalla tulla sitä ammatitaitoa meille korpitolloille näyttämään ja opettamaan.
Otsikko: Vs: Sairasta
Kirjoitti: emo-heikki - 23.01.09 - klo:23:52
Huomaattekos, kuinka johonkin tilahistoriaan, viitevuosiin, oikeuksiin ja kiintiöihin perustuva tukipolitiikka tekee kaikenlaisen uuden tekemisen suunnilleen mahdottomaksi - mikäli haluaa tai joutuu olemaan noissa kiinni. Jos minulta kysyttäisiin, niin kaikki tuollaiset elementit tukipolitiikasta hevon kuuseen, niin voisi vaikka tuota rajaloikkakin miettiä ihan asiana.

Petri

PS tietty myös se raja pitäisi demilitarisoida samalla

No jos eteläsuomessa maksaa pelto hehtaari 12000€ ja itä-suomessa 3000€, niin terveessä kapitalismissa siirtymistä alkaisi tapahtua itä-suomeen. Myymällä etelä-suomessa 100ha ostaa itä-suomesta 400ha peltoa. Tuskin satotasossa on 4 kertaista eroa oikea oppisessa viljelyssä.

Jooo, tässä näkyy sama järjettömyys.
Viljanviljelyssä homma on todella helppo siirtää muutama sata kilometriä, ei muuta kuin ajaa koneet uuteen paikkaan.
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 24.01.09 - klo:00:30
A ja B-alueen tuottaja pystyy kyllä ostamaan tilan C-alueelta, mutta toisinpäin se ei onnistu, ei sitten millään matematiikalla ...

Toisaalta, jos esim. A-alueella saa pelloista 10-20 000 € hehtaarilta, niin varsin pienestäkin tilasta saa sellaisen summan, että C-alueelta ostaa viisi-kymmenen kertaa suuremman tilan tilalle, eli eläintukien lisäksi myös pinta-alatuet kymmenkertaistuu.

Tätä minä olenkin vähän ihmetellyt. itketään kallista peltoa ja tukien loppumista. Silllä tilan myynti hinnalla tosiaan ostaa c alueelta vähintään sen 4 kertaa isomman tilan ja saa sitten ne korkeammat tuet. Voisi samalla tulla sitä ammatitaitoa meille korpitolloille näyttämään ja opettamaan.

Juu muuten houkutteleva ajatus, mutta mullinpito ei onnistu oikein etähommina ja sitte joutuis johti itä-suomeen asumaan.
Ei kiitos mieluusti maksan sen satatonnia vuodessa siitä ilosta, että voin asustella täällä sivistyksen lähellä Tampereen kainalossa!
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: Terminator - 24.01.09 - klo:08:02
A ja B-alueen tuottaja pystyy kyllä ostamaan tilan C-alueelta, mutta toisinpäin se ei onnistu, ei sitten millään matematiikalla ...

Toisaalta, jos esim. A-alueella saa pelloista 10-20 000 € hehtaarilta, niin varsin pienestäkin tilasta saa sellaisen summan, että C-alueelta ostaa viisi-kymmenen kertaa suuremman tilan tilalle, eli eläintukien lisäksi myös pinta-alatuet kymmenkertaistuu.

Tätä minä olenkin vähän ihmetellyt. itketään kallista peltoa ja tukien loppumista. Silllä tilan myynti hinnalla tosiaan ostaa c alueelta vähintään sen 4 kertaa isomman tilan ja saa sitten ne korkeammat tuet. Voisi samalla tulla sitä ammatitaitoa meille korpitolloille näyttämään ja opettamaan.

Juu muuten houkutteleva ajatus, mutta mullinpito ei onnistu oikein etähommina ja sitte joutuis johti itä-suomeen asumaan.
Ei kiitos mieluusti maksan sen satatonnia vuodessa siitä ilosta, että voin asustella täällä sivistyksen lähellä Tampereen kainalossa!

No olkoon se hinta sitten sivistyksestä. Minä kyllä en maksaisi sitä summaa "sivistyksen keskellä asumisesta", mutta huvinsa kullakin.
Otsikko: Vs: Montako viljelijää on siirtynyt AB-alueelta C-alueille?
Kirjoitti: emo-heikki - 24.01.09 - klo:13:52
A ja B-alueen tuottaja pystyy kyllä ostamaan tilan C-alueelta, mutta toisinpäin se ei onnistu, ei sitten millään matematiikalla ...

Toisaalta, jos esim. A-alueella saa pelloista 10-20 000 € hehtaarilta, niin varsin pienestäkin tilasta saa sellaisen summan, että C-alueelta ostaa viisi-kymmenen kertaa suuremman tilan tilalle, eli eläintukien lisäksi myös pinta-alatuet kymmenkertaistuu.

Tätä minä olenkin vähän ihmetellyt. itketään kallista peltoa ja tukien loppumista. Silllä tilan myynti hinnalla tosiaan ostaa c alueelta vähintään sen 4 kertaa isomman tilan ja saa sitten ne korkeammat tuet. Voisi samalla tulla sitä ammatitaitoa meille korpitolloille näyttämään ja opettamaan.

Juu muuten houkutteleva ajatus, mutta mullinpito ei onnistu oikein etähommina ja sitte joutuis johti itä-suomeen asumaan.
Ei kiitos mieluusti maksan sen satatonnia vuodessa siitä ilosta, että voin asustella täällä sivistyksen lähellä Tampereen kainalossa!

No eikös se C-alue ollut sulla siinä kymmenen kilometrin päässä ....
Otsikko: Vs: Sairasta
Kirjoitti: Adam Smith - 24.01.09 - klo:14:02
Just tätä vähän ajoin takaa... Esim. meillä peltohehtaari on vielä halvempaa. Itse en olisi koskaan kyennyt aloittamaan (tyhjästä) tätä touhua jossain AB-Etelä-Pohjanmaalla. Ainoa mikä tökkii on tämä rälssisysteemi: kun ei ole historiaa eikä viitevuosia, niin kilpailukyky alalla muuten vallitsevalla hintatasolla on heikko.

Petri

Rälssisysteemin tarkoitus on ollut suojella osaamattomia perhemaatalousasukkeja sun kaltaiselta uhalta. Maattomat vie muuten meirän leivän ;D

Ja se raja on demilitarisoitava.