Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: supersammakko - 26.11.16 - klo:08:40
-
Tälläkin palstalla naureskellaan Helsingin suvakeille ja hipstereille, he elävät omassa kuplassaan ja omassa ajatusmaailmassaan. Entäs maajussi?
Maajussi menee peruskoulun jälkeen maatalouskouluun, puolet ruinaa että saisi vielä tehdä harjoittelun kotitilallaan, mihin ei onneksi koulu yleensä suostu. Opintojen jälkeen otetaan paikka perheen maatalousyhtymässä, kaverit on kaikki maajusseja, sidosryhmät maajusseja, oikeasti kaikki tavatut ihmiset on maajusseja tai jollain tavassa maatalouden kanssa tekemisissä.
En tiedä minkä värinen kupla tämä on, mutta suuri ongelma maatalouden kehittämiselle se on, porukka ei vain tajua maiten maailma rullaa kuplan ulkopuolella.
-
Euroopan päällä on iso kupla. Helsingin päällä on lisäksi ihan ikioma.
-
Pitäis joskus ymmärtää se, että kaupungistuminen on tapahtunut ihmisten omasta halusta.. homma lähti liikkeelle jo tuhansia vuosia sitten. Maaseudun kylätkin ovat merkkinä tästä ihmisten halusta asua laumassa.
-
Eiköhän nykyinen, ehkä liiankin nopea rakennemuutos korjaa tilanteen.
-
Eiköhän nykyinen, ehkä liiankin nopea rakennemuutos korjaa tilanteen.
Kinnostavaa onkin, että tekeekö se rakennemuutos ihmisistä oikeasti onnellisempia? Saa vihdoinkin jättää sen suokuokan sinne suo-ojaan ruostumaan
-
Jos maataloutta ei olisi koskaan keksitty, elettäisiin vieläkin keräily- ja metsästyskulttuurissa pienissä kylissä (laumoissa) ilman suurkaupunkien viettelyksiä ja ilman pelkoa maapallon ylikansoittumisesta.
Olin tässä viime viikonloppuna perinteisessä vuosittaisessa kaveriviikonlopputapaamisessa ja kahdeksasta osallistujasta olin ainoa maajussi ja kukaan muu osallistujista ei ole suoraan (ja melko vähän välillisestikään) tekemisissä maatalouden parissa. Muut osallistujat ovat kaikki palkkatöissä ja maantieteellisesti vielä eri puolilta Suomea. Saadaan hyvin mielenkiintoisia keskusteluja eri aiheista ja näkökulmista. Se on varmaan osa sitä kuplan puhkaisua, jota pyrin harrastamaan, tajunnan laajentamista.
Sammakon kuplateoria on osin (hiukan kärjistäen) totta, mutta onneksi ihan kaikki maajussit ei mene tuota rataa. Jotenkin jäänyt sellainen kuva, että tällakin palstalla on useampikin ei-kuplateorian mukainen kirjoittaja. Se luo mielekkyyttä tähän palstaan.
-
Stadin kuplassa eläjät saa mun puolesta olla ja elää siellä omassa kuplassaan aivan niin kuin haluavat, tehkööt mitä lystäävät, en puutu siihen. Se sen sijaan ärsyttää suunnattomasti, että he kyllä puuttuvat jatkuvasti meidän maalaisten olemiseen, elämiseen ja tekemisiin. Sieltä satelee ohjeita, neuvoja ja jopa määräyksiä miten meidän maalaisten pitäisi elää, tehdä ja toimia. Esimerkkinä tästä vaikkapa suhtautuminen metsästykseen ja petoeläimiin, nythän on alkanut esiintyä mielipiteitä, että metsästysharrastus on jotenkin väärin ja pitäisi kieltää, samoin meidän pitäisi vain sietää kasvavaa petoeläinongelmaa.
Kaiken kaikkiaan tässä vastakkainasettelussa on kyse arvojen ja koko maailmankuvien erilaisuudesta, stadin kuplassa elävät eivät voi ymmärtää, että meidän maalla asuvien arvot ja maailmankäsitys on täysin erilainen kuin heillä, eikä heidän pitäisi tyrkyttää omia arvojaan ja käsityksiään meille, ja sen pohjalta heidän ei pidä tulla meitä neuvomaan saatika määräilemään, pysykööt siellä stadissa omassa kuplassan tekemässä omia juttujaan.
Suomi on monessa mielessä kahtiajakautunut, nimenomaan arvoiltaan ja maailmankuvaltaan, ja tämä toinen puolisko, eliitti, suvakit,kokoomuslaiset ja vihervasemmistolaiset, pyrkivät määräilemään tätä toista puoliskoa. Tätä kahtia jakautuneisuutta on turha yrittää keinotekoisesti lieventää, se on olemassa ja pysyy ja on vain hyväksyttävä.
-
Eiköhän nykyinen, ehkä liiankin nopea rakennemuutos korjaa tilanteen.
Kinnostavaa onkin, että tekeekö se rakennemuutos ihmisistä oikeasti onnellisempia? Saa vihdoinkin jättää sen suokuokan sinne suo-ojaan ruostumaan
Kriisituen tarpeesta päätellen, tuskin tekee. Toivottavasti peltomaan hinta/kysyntä ei käänny laskuun.
-
Tälläkin palstalla naureskellaan Helsingin suvakeille ja hipstereille, he elävät omassa kuplassaan ja omassa ajatusmaailmassaan. Entäs maajussi?
Maajussi menee peruskoulun jälkeen maatalouskouluun, puolet ruinaa että saisi vielä tehdä harjoittelun kotitilallaan, mihin ei onneksi koulu yleensä suostu. Opintojen jälkeen otetaan paikka perheen maatalousyhtymässä, kaverit on kaikki maajusseja, sidosryhmät maajusseja, oikeasti kaikki tavatut ihmiset on maajusseja tai jollain tavassa maatalouden kanssa tekemisissä.
En tiedä minkä värinen kupla tämä on, mutta suuri ongelma maatalouden kehittämiselle se on, porukka ei vain tajua maiten maailma rullaa kuplan ulkopuolella.
Mä niin ihmettelen.Miksei omaa tulevaisuutta voi kehittää nuoresta asti,miksi mennä haaskaan aikaa muualle.
-
Tälläkin palstalla naureskellaan Helsingin suvakeille ja hipstereille, he elävät omassa kuplassaan ja omassa ajatusmaailmassaan. Entäs maajussi?
1) Maajussi menee peruskoulun jälkeen maatalouskouluun,
2) puolet ruinaa että saisi vielä tehdä harjoittelun kotitilallaan, mihin ei onneksi koulu yleensä suostu.
3) Opintojen jälkeen otetaan paikka perheen maatalousyhtymässä,
4) kaverit on kaikki maajusseja, sidosryhmät maajusseja, oikeasti
5) kaikki tavatut ihmiset on maajusseja tai jollain tavassa maatalouden kanssa tekemisissä.
En tiedä minkä värinen kupla tämä on, mutta suuri ongelma maatalouden kehittämiselle se on, porukka ei vain tajua maiten maailma rullaa kuplan ulkopuolella.
Tällä lottorivillä yks(1) oikein. Ei voittoja. 😄
-
Tälläkin palstalla naureskellaan Helsingin suvakeille ja hipstereille, he elävät omassa kuplassaan ja omassa ajatusmaailmassaan. Entäs maajussi?
1) Maajussi menee peruskoulun jälkeen maatalouskouluun,
2) puolet ruinaa että saisi vielä tehdä harjoittelun kotitilallaan, mihin ei onneksi koulu yleensä suostu.
3) Opintojen jälkeen otetaan paikka perheen maatalousyhtymässä,
4) kaverit on kaikki maajusseja, sidosryhmät maajusseja, oikeasti
5) kaikki tavatut ihmiset on maajusseja tai jollain tavassa maatalouden kanssa tekemisissä.
En tiedä minkä värinen kupla tämä on, mutta suuri ongelma maatalouden kehittämiselle se on, porukka ei vain tajua maiten maailma rullaa kuplan ulkopuolella.
Tällä lottorivillä yks(1) oikein. Ei voittoja. 😄
0/5. Ei jatkoon.
-
Tälläkin palstalla naureskellaan Helsingin suvakeille ja hipstereille, he elävät omassa kuplassaan ja omassa ajatusmaailmassaan. Entäs maajussi?
1) Maajussi menee peruskoulun jälkeen maatalouskouluun,
2) puolet ruinaa että saisi vielä tehdä harjoittelun kotitilallaan, mihin ei onneksi koulu yleensä suostu.
3) Opintojen jälkeen otetaan paikka perheen maatalousyhtymässä,
4) kaverit on kaikki maajusseja, sidosryhmät maajusseja, oikeasti
5) kaikki tavatut ihmiset on maajusseja tai jollain tavassa maatalouden kanssa tekemisissä.
En tiedä minkä värinen kupla tämä on, mutta suuri ongelma maatalouden kehittämiselle se on, porukka ei vain tajua maiten maailma rullaa kuplan ulkopuolella.
Tällä lottorivillä yks(1) oikein. Ei voittoja. 😄
0/5. Ei jatkoon.
2 /5 lähden jatkaan taksin ajoa...
-
0/5
-
Tälläkin palstalla naureskellaan Helsingin suvakeille ja hipstereille, he elävät omassa kuplassaan ja omassa ajatusmaailmassaan. Entäs maajussi?
Maajussi menee peruskoulun jälkeen maatalouskouluun, puolet ruinaa että saisi vielä tehdä harjoittelun kotitilallaan, mihin ei onneksi koulu yleensä suostu. Opintojen jälkeen otetaan paikka perheen maatalousyhtymässä, kaverit on kaikki maajusseja, sidosryhmät maajusseja, oikeasti kaikki tavatut ihmiset on maajusseja tai jollain tavassa maatalouden kanssa tekemisissä.
En tiedä minkä värinen kupla tämä on, mutta suuri ongelma maatalouden kehittämiselle se on, porukka ei vain tajua maiten maailma rullaa kuplan ulkopuolella.
Tähän yhtälöön voidaan vielä lisätä rikas isäukko joka työntää pienestä pitäen rahat kaikkeen ja kasvattaa muutenkin Euroopan omistajaksi.
-
En ymmärrä tuota maatalousopiston käymistä lainkaan. Jos on tilalta kotoisin, ei sieltä opi mitään uutta, ainut "hyöty" on että tapaa itsensä kaltaisia maajussijuntteja. Kävis vaikka jonku muun alan että näkis ees hieman mitä muualla tapahtuu.
-
Meillä nuori-isäntä suoritti sen pakollisen oppimäärän kyseisessä opistossa..eli suomennettuna, kävi jonkun päivän kuussa istumassa siellä ja mamma naputteli kotitehtävät sitten iltapuhteina, mutta tuli suoritettua.
-
tämmosen kaupunki ihmisen ei oo onneksi tarvinnut tehä noista mitään
-
Stadin kuplassa eläjät saa mun puolesta olla ja elää siellä omassa kuplassaan aivan niin kuin haluavat, tehkööt mitä lystäävät, en puutu siihen. Se sen sijaan ärsyttää suunnattomasti, että he kyllä puuttuvat jatkuvasti meidän maalaisten olemiseen, elämiseen ja tekemisiin. Sieltä satelee ohjeita, neuvoja ja jopa määräyksiä miten meidän maalaisten pitäisi elää, tehdä ja toimia. Esimerkkinä tästä vaikkapa suhtautuminen metsästykseen ja petoeläimiin, nythän on alkanut esiintyä mielipiteitä, että metsästysharrastus on jotenkin väärin ja pitäisi kieltää, samoin meidän pitäisi vain sietää kasvavaa petoeläinongelmaa.
Kaiken kaikkiaan tässä vastakkainasettelussa on kyse arvojen ja koko maailmankuvien erilaisuudesta, stadin kuplassa elävät eivät voi ymmärtää, että meidän maalla asuvien arvot ja maailmankäsitys on täysin erilainen kuin heillä, eikä heidän pitäisi tyrkyttää omia arvojaan ja käsityksiään meille, ja sen pohjalta heidän ei pidä tulla meitä neuvomaan saatika määräilemään, pysykööt siellä stadissa omassa kuplassan tekemässä omia juttujaan.
Suomi on monessa mielessä kahtiajakautunut, nimenomaan arvoiltaan ja maailmankuvaltaan, ja tämä toinen puolisko, eliitti, suvakit,kokoomuslaiset ja vihervasemmistolaiset, pyrkivät määräilemään tätä toista puoliskoa. Tätä kahtia jakautuneisuutta on turha yrittää keinotekoisesti lieventää, se on olemassa ja pysyy ja on vain hyväksyttävä.
verotus ja verorahojen käyttö tekee kaikista ihmisistä toinen toistaan vahtivia valtiaita, joita media ruokkii näillä sensaatiouutisilla. Verotuksen kautta myös nämä nettosaajat näkevät maksamiensa pienten verorahojen valuvan kukkenheimiin tai talvivaaraan, vaikka totuus on toinen ja raha virtaa toiseen suuntaan eli omilla veroilla ei saa maksettua käyttämiään palveluja.
Talouskasvua ja yhteiskunnan rakennemuutosta voisi katsoa vähän pidemmässä aikaikkunassa, todennäköisesti ihmiset eläisivät onnellisempina, jos talouskasvu olisi vajaan prosentin luokkaa vuosittain. Suhdanteet, lama ja työttömyys ovat myrkkyä yksilön kannalta. Moniko on esimerkiksi miettinyt miten seuraavat pari sukupolvea meinaavat maatilaansa kehittää....vai korjataanko vanhan isännän jälkiä ja maksellaan velkoja? Käsittääkseni maatilojen varallisuus on huvennut ja tilat ovat velkaantuneet kohtalaisesti, ei toki kaikki.
-
Pitäis joskus ymmärtää se, että kaupungistuminen on tapahtunut ihmisten omasta halusta..
Työn perässä sinne on menty. Kun maatalous konneellistui, entisenkaltaista työntekijämäärää maataloissa ei enää tar*****, ja elääkseen ihmisten piti mennä sinne, missä oli työtä tarjolla. Eli kaupunkiin, jossa teollistuminen alkoi jo 1800-luvulla. Syntyi ns. perus- eli savupiipputeollisuus.
Kutsuisin tätä mielummin pakoksi kuin omaksi haluksi. Voi vain kuvitella, kuinka hankaluuksissa ja koti-ikävissään ensimmäiset 40 vuotta jossain Urjalassa elänyt talonpojan poika oli jossain Tampereen Finlaysonin tehdasympäristössä.
Mutta töihin mentiin ja omaksuttiin ympäristön tavat ja arvot ja elätettiin itse tsensä uudessa ympäristössä, toisin kuin nämä nykyiset partavauvat, jotka erikoistuvat omien seksuaalisten tapojensa jatkamiseen, sosiaaliturvan nostamiseen ja joukkotappeluihin kaupungin yössä ; ))
-
Tälläkin palstalla naureskellaan Helsingin suvakeille ja hipstereille, he elävät omassa kuplassaan ja omassa ajatusmaailmassaan. Entäs maajussi?
1) Maajussi menee peruskoulun jälkeen maatalouskouluun,
2) puolet ruinaa että saisi vielä tehdä harjoittelun kotitilallaan, mihin ei onneksi koulu yleensä suostu.
3) Opintojen jälkeen otetaan paikka perheen maatalousyhtymässä,
4) kaverit on kaikki maajusseja, sidosryhmät maajusseja, oikeasti
5) kaikki tavatut ihmiset on maajusseja tai jollain tavassa maatalouden kanssa tekemisissä.
En tiedä minkä värinen kupla tämä on, mutta suuri ongelma maatalouden kehittämiselle se on, porukka ei vain tajua maiten maailma rullaa kuplan ulkopuolella.
Tällä lottorivillä yks(1) oikein. Ei voittoja. 😄
Mulla osuu toi ykköskohta, jos se ei haittaa että oli lukio sekä rakennusmestariopinnot sekä joitakin vuosia työelämää välissä ennen tuota talikkotekniikan kirjekurssia jaa mutta ai stana, toi kakkonen tietty osuu, ellei pari vuotta kunnan lomittajana olo ole lieventävä asianhaara..
-
Kyllä. Olen varma voittaja. Kaikki kohdat osuvat, ainakin liki. Ja kuplakin oli keltainen. Sellainen köyhän lapsipolon "callooker"-viritelmä. En jaksanut sillä pitkään ajaa. :'(
-
Tälläkin palstalla naureskellaan Helsingin suvakeille ja hipstereille, he elävät omassa kuplassaan ja omassa ajatusmaailmassaan. Entäs maajussi?
1) Maajussi menee peruskoulun jälkeen maatalouskouluun,
2) puolet ruinaa että saisi vielä tehdä harjoittelun kotitilallaan, mihin ei onneksi koulu yleensä suostu.
3) Opintojen jälkeen otetaan paikka perheen maatalousyhtymässä,
4) kaverit on kaikki maajusseja, sidosryhmät maajusseja, oikeasti
5) kaikki tavatut ihmiset on maajusseja tai jollain tavassa maatalouden kanssa tekemisissä.
En tiedä minkä värinen kupla tämä on, mutta suuri ongelma maatalouden kehittämiselle se on, porukka ei vain tajua maiten maailma rullaa kuplan ulkopuolella.
Tällä lottorivillä yks(1) oikein. Ei voittoja. 😄
Mulla osuu toi ykköskohta, jos se ei haittaa että oli lukio sekä rakennusmestariopinnot sekä joitakin vuosia työelämää välissä ennen tuota talikkotekniikan kirjekurssia jaa mutta ai stana, toi kakkonen tietty osuu, ellei pari vuotta kunnan lomittajana olo ole lieventävä asianhaara..
Siis mä tarkoitin, että yksi viidestä, en kohtaa yksi. 😄
-
Onneks miehet sentään pääosin käy armeijan. Tulee edes pikkasen kommunikointia ulkopuolisten kanssa.
-
Niin tää Sammakon aamuhartaus käsitteli ilmeisesti kuplajusseina nimenomaan Jusseja, ei Justiinoja. Naiset eivät kuplissa elä?
-
Tälläkin palstalla naureskellaan Helsingin suvakeille ja hipstereille, he elävät omassa kuplassaan ja omassa ajatusmaailmassaan. Entäs maajussi?
1) Maajussi menee peruskoulun jälkeen maatalouskouluun,
2) puolet ruinaa että saisi vielä tehdä harjoittelun kotitilallaan, mihin ei onneksi koulu yleensä suostu.
3) Opintojen jälkeen otetaan paikka perheen maatalousyhtymässä,
4) kaverit on kaikki maajusseja, sidosryhmät maajusseja, oikeasti
5) kaikki tavatut ihmiset on maajusseja tai jollain tavassa maatalouden kanssa tekemisissä.
En tiedä minkä värinen kupla tämä on, mutta suuri ongelma maatalouden kehittämiselle se on, porukka ei vain tajua maiten maailma rullaa kuplan ulkopuolella.
Tällä lottorivillä yks(1) oikein. Ei voittoja. 😄
Mulla osuu toi ykköskohta, jos se ei haittaa että oli lukio sekä rakennusmestariopinnot sekä joitakin vuosia työelämää välissä ennen tuota talikkotekniikan kirjekurssia jaa mutta ai stana, toi kakkonen tietty osuu, ellei pari vuotta kunnan lomittajana olo ole lieventävä asianhaara..
Siis mä tarkoitin, että yksi viidestä, en kohtaa yksi. 😄
Siis niin mäkin ja kakkosta kans, siis kakkoskohtaa, eli yhteensä likimain kahta kohtaa noista viidestä.
-
Jonkinlainen maatalouskoulu on nykyään käytävä, eivät muuten maksa tukia. Itse tosin kävin vain 6kk kurssin, 2 päivää viikossa.
-
Jonkinlainen maatalouskoulu on nykyään käytävä, eivät muuten maksa tukia. Itse tosin kävin vain 6kk kurssin, 2 päivää viikossa.
Kaikki muut tuet saa ilmankin paitsi aloitustuen.
-
Jaa kyllä multa vaadittiin koulutus. Olisko liittynyt sitten luopumistukeen. Aloitustukia en edes hakenut.
-
[/quote]
verotus ja verorahojen käyttö tekee kaikista ihmisistä toinen toistaan vahtivia valtiaita, joita media ruokkii näillä sensaatiouutisilla. Verotuksen kautta myös nämä nettosaajat näkevät maksamiensa pienten verorahojen valuvan kukkenheimiin tai talvivaaraan, vaikka totuus on toinen ja raha virtaa toiseen suuntaan eli omilla veroilla ei saa maksettua käyttämiään palveluja.
Talouskasvua ja yhteiskunnan rakennemuutosta voisi katsoa vähän pidemmässä aikaikkunassa, todennäköisesti ihmiset eläisivät onnellisempina, jos talouskasvu olisi vajaan prosentin luokkaa vuosittain. Suhdanteet, lama ja työttömyys ovat myrkkyä yksilön kannalta. Moniko on esimerkiksi miettinyt miten seuraavat pari sukupolvea meinaavat maatilaansa kehittää....vai korjataanko vanhan isännän jälkiä ja maksellaan velkoja? Käsittääkseni maatilojen varallisuus on huvennut ja tilat ovat velkaantuneet kohtalaisesti, ei toki kaikki.
[/quote]
Millaista tilaa tulevaisuudessa kannattaa jatkaa? Tuottajahinnat laskee ja byrokratia lisääntyy, ei kovin motivaatiota lisääviä tekijöitä.
-
En ymmärrä tuota maatalousopiston käymistä lainkaan. Jos on tilalta kotoisin, ei sieltä opi mitään uutta, ainut "hyöty" on että tapaa itsensä kaltaisia maajussijuntteja. Kävis vaikka jonku muun alan että näkis ees hieman mitä muualla tapahtuu.
Sanos muuta. Ja jos on kotoisin kauppiasperheestä, niin miksi ihmeessä mennä kauppaopistoon / -korkeakouluun. Ja jos faija vielä on reservin upseeri, niin turha käydä armeijaakaan.
-
Jaa kyllä multa vaadittiin koulutus. Olisko liittynyt sitten luopumistukeen. Aloitustukia en edes hakenut.
Kyl mäkin koulutuksen kävin ihan viljelytietoutta kartuttaakseni. Aloitustukea en hakenut, kun olis pitänyt laajentaa ja toisaalta sitoutua hommaan pitkäksi aikaa. Hankin sen sijaan DI-paperit, että on hyväpalkkainen työ, millä elää. Tilaan sai pankista halpaa lainaa ilman proagriaakin, ja ei oo ongelmaa lopettaa viljelyä, jos siltä tuntuu.
-
En ymmärrä tuota maatalousopiston käymistä lainkaan. Jos on tilalta kotoisin, ei sieltä opi mitään uutta, ainut "hyöty" on että tapaa itsensä kaltaisia maajussijuntteja. Kävis vaikka jonku muun alan että näkis ees hieman mitä muualla tapahtuu.
Sanos muuta. Ja jos on kotoisin kauppiasperheestä, niin miksi ihmeessä mennä kauppaopistoon / -korkeakouluun. Ja jos faija vielä on reservin upseeri, niin turha käydä armeijaakaan.
Kauppiasperheen lapsi tietänee kyllä perus liikeasiat paremmin kuin kauppaopiston käyneet vaikkei sitä kävisikään. Korkeakoulusta saa kyllä hyviä tuttuja mutta kävisin ehkä sielläkin eri linjan.
Agronetistä oppii enemmän kuin maatalousoppilaitoksesta ja niitä samoja maajusseja näkee sit joka perkeleen konepäivillä / hankkijan kahvipöydässä.
-
En ymmärrä tuota maatalousopiston käymistä lainkaan. Jos on tilalta kotoisin, ei sieltä opi mitään uutta, ainut "hyöty" on että tapaa itsensä kaltaisia maajussijuntteja. Kävis vaikka jonku muun alan että näkis ees hieman mitä muualla tapahtuu.
Sanos muuta. Ja jos on kotoisin kauppiasperheestä, niin miksi ihmeessä mennä kauppaopistoon / -korkeakouluun. Ja jos faija vielä on reservin upseeri, niin turha käydä armeijaakaan.
Kauppiasperheen lapsi tietänee kyllä perus liikeasiat paremmin kuin kauppaopiston käyneet vaikkei sitä kävisikään. Korkeakoulusta saa kyllä hyviä tuttuja mutta kävisin ehkä sielläkin eri linjan.
Agronetistä oppii enemmän kuin maatalousoppilaitoksesta ja niitä samoja maajusseja näkee sit joka perkeleen konepäivillä / hankkijan kahvipöydässä.
Ihan onnistunutta trollausta vai olisikko sittenki tosissas ?
Hiukan vaikuttaa kuin olisit onnellisen tosissas.
-
En ymmärrä tuota maatalousopiston käymistä lainkaan. Jos on tilalta kotoisin, ei sieltä opi mitään uutta, ainut "hyöty" on että tapaa itsensä kaltaisia maajussijuntteja. Kävis vaikka jonku muun alan että näkis ees hieman mitä muualla tapahtuu.
Sanos muuta. Ja jos on kotoisin kauppiasperheestä, niin miksi ihmeessä mennä kauppaopistoon / -korkeakouluun. Ja jos faija vielä on reservin upseeri, niin turha käydä armeijaakaan.
Kauppiasperheen lapsi tietänee kyllä perus liikeasiat paremmin kuin kauppaopiston käyneet vaikkei sitä kävisikään. Korkeakoulusta saa kyllä hyviä tuttuja mutta kävisin ehkä sielläkin eri linjan.
Agronetistä oppii enemmän kuin maatalousoppilaitoksesta ja niitä samoja maajusseja näkee sit joka perkeleen konepäivillä / hankkijan kahvipöydässä.
Ihan onnistunutta trollausta vai olisikko sittenki tosissas ?
Hiukan vaikuttaa kuin olisit onnellisen tosissas.
Olen tosissani. Kauppiaan lapsi hyötyy mielestäni enemmän vaikka juristin opinnoista kuin kauppiksen käymisestä.
Kauppapuolella on maisteritasollakin sellainen ongelma että se ei avaa yksinoikeutta joihinkin hommiin (siis että työ vaatii ne paperit). Juristin ja lääkärin opinnoilla taas tällaiset avautuu ja varsinkin juristit pääsee samoihin hommiin kuin KTM halutessaan.
-
En ymmärrä tuota maatalousopiston käymistä lainkaan. Jos on tilalta kotoisin, ei sieltä opi mitään uutta, ainut "hyöty" on että tapaa itsensä kaltaisia maajussijuntteja. Kävis vaikka jonku muun alan että näkis ees hieman mitä muualla tapahtuu.
Sanos muuta. Ja jos on kotoisin kauppiasperheestä, niin miksi ihmeessä mennä kauppaopistoon / -korkeakouluun. Ja jos faija vielä on reservin upseeri, niin turha käydä armeijaakaan.
Kauppiasperheen lapsi tietänee kyllä perus liikeasiat paremmin kuin kauppaopiston käyneet vaikkei sitä kävisikään. Korkeakoulusta saa kyllä hyviä tuttuja mutta kävisin ehkä sielläkin eri linjan.
Agronetistä oppii enemmän kuin maatalousoppilaitoksesta ja niitä samoja maajusseja näkee sit joka perkeleen konepäivillä / hankkijan kahvipöydässä.
Ihan onnistunutta trollausta vai olisikko sittenki tosissas ?
Hiukan vaikuttaa kuin olisit onnellisen tosissas.
Olen tosissani. Kauppiaan lapsi hyötyy mielestäni enemmän vaikka juristin opinnoista kuin kauppiksen käymisestä.
Kauppapuolella on maisteritasollakin sellainen ongelma että se ei avaa yksinoikeutta joihinkin hommiin (siis että työ vaatii ne paperit). Juristin ja lääkärin opinnoilla taas tällaiset avautuu ja varsinkin juristit pääsee samoihin hommiin kuin KTM halutessaan.
Mäkkäriin?
-
Maataloudesta kaiken oleellisen voi kirjoittaa yhdelle A4:lle ja vieläpä isolla fontilla 😅😅
Lakiopinnot voisi tiivistää siihen, että kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan. Lakia opiskellaankin jotta sitä osataan kiertää..
Kemiaa, biologiaa, fysiikkaa, geologiaa ja lääketiedettä täytyy oikeasti opiskella..
-
Maataloudesta kaiken oleellisen voi kirjoittaa yhdelle A4:lle ja vieläpä isolla fontilla 😅😅
Lakiopinnot voisi tiivistää siihen, että kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan. Lakia opiskellaankin jotta sitä osataan kiertää..
Kemiaa, biologiaa, fysiikkaa, geologiaa ja lääketiedettä täytyy oikeasti opiskella..
no nyt täällä odottaa joukko sitä jännittyneinä, jokohan kohta tulee?? Tuleeko tänään vai pidetäänkö jännityksessä pidempään? Kaikki oleellinen maataloudesta vähintään 14 fontilla yhdellä A4:sellä :)
-
En ymmärrä tuota maatalousopiston käymistä lainkaan. Jos on tilalta kotoisin, ei sieltä opi mitään uutta, ainut "hyöty" on että tapaa itsensä kaltaisia maajussijuntteja. Kävis vaikka jonku muun alan että näkis ees hieman mitä muualla tapahtuu.
Sanos muuta. Ja jos on kotoisin kauppiasperheestä, niin miksi ihmeessä mennä kauppaopistoon / -korkeakouluun. Ja jos faija vielä on reservin upseeri, niin turha käydä armeijaakaan.
Kauppiasperheen lapsi tietänee kyllä perus liikeasiat paremmin kuin kauppaopiston käyneet vaikkei sitä kävisikään. Korkeakoulusta saa kyllä hyviä tuttuja mutta kävisin ehkä sielläkin eri linjan.
Agronetistä oppii enemmän kuin maatalousoppilaitoksesta ja niitä samoja maajusseja näkee sit joka perkeleen konepäivillä / hankkijan kahvipöydässä.
Aika vähissä ovat ne kirjoitukset, joista olen jotain täällä Agronetissä oppinut. Jos Sinulla on toisenlainen tuntuma, se voi myös kertoa siitä, että olisi sittenkin kannattanut käydä niitä kouluja. Vaikka ihan sen maamieskoulunkin.
-
Maataloudesta kaiken oleellisen voi kirjoittaa yhdelle A4:lle ja vieläpä isolla fontilla 😅😅
Lakiopinnot voisi tiivistää siihen, että kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan. Lakia opiskellaankin jotta sitä osataan kiertää..
Kemiaa, biologiaa, fysiikkaa, geologiaa ja lääketiedettä täytyy oikeasti opiskella..
Kemiaa, biologiaa, fysiikkaa... niin, mitäs luulit, mistä ne maatalouden opinnot koostuvat?
http://www.helsinki.fi/mmtdk/opiskelu/perustutkintoopiskelijat/dokumentit/opinto_opas_15_16/MAAT_opintoopas_250615.pdf
-
Maataloudesta kaiken oleellisen voi kirjoittaa yhdelle A4:lle ja vieläpä isolla fontilla 😅😅
Lakiopinnot voisi tiivistää siihen, että kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan. Lakia opiskellaankin jotta sitä osataan kiertää..
Kemiaa, biologiaa, fysiikkaa, geologiaa ja lääketiedettä täytyy oikeasti opiskella..
Kemiaa, biologiaa, fysiikkaa... niin, mitäs luulit, mistä ne maatalouden opinnot koostuvat?
http://www.helsinki.fi/mmtdk/opiskelu/perustutkintoopiskelijat/dokumentit/opinto_opas_15_16/MAAT_opintoopas_250615.pdf
Joo... mutta mitään tuosta ei tarvitse tajuta, riittää vaan kun tekee oikein.
Esim. Jos sää laitat 300 kg vehnänsiementä lämpimään maahan 5 sentin syvyyteen keväällä ja 450 kg apulantaa 3 senttiä syvemälle ja sit se vehnä kasvaa. Paljonko sinun täytyy oikeasti ymmärtää asiaan liittyvistä biologisista tapahtumista ja kemiallisesta toiminnasta???
-
Maataloudesta kaiken oleellisen voi kirjoittaa yhdelle A4:lle ja vieläpä isolla fontilla 😅😅
Lakiopinnot voisi tiivistää siihen, että kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan. Lakia opiskellaankin jotta sitä osataan kiertää..
Kemiaa, biologiaa, fysiikkaa, geologiaa ja lääketiedettä täytyy oikeasti opiskella..
Kemiaa, biologiaa, fysiikkaa... niin, mitäs luulit, mistä ne maatalouden opinnot koostuvat?
http://www.helsinki.fi/mmtdk/opiskelu/perustutkintoopiskelijat/dokumentit/opinto_opas_15_16/MAAT_opintoopas_250615.pdf
Joo... mutta mitään tuosta ei tarvitse tajuta, riittää vaan kun tekee oikein.
Esim. Jos sää laitat 300 kg vehnänsiementä lämpimään maahan 5 sentin syvyyteen keväällä ja 450 kg apulantaa 3 senttiä syvemälle ja sit se vehnä kasvaa. Paljonko sinun täytyy oikeasti ymmärtää asiaan liittyvistä biologisista tapahtumista ja kemiallisesta toiminnasta???
Nonni.
Nyt selvis mihin neuvonta perustuu; "mitään tuosta ei tarvitse tajuta, riittää vaan kun tekee oikein."
-
Aika vähissä ovat ne kirjoitukset, joista olen jotain täällä Agronetissä oppinut. Jos Sinulla on toisenlainen tuntuma, se voi myös kertoa siitä, että olisi sittenkin kannattanut käydä niitä kouluja. Vaikka ihan sen maamieskoulunkin.
Kannattaa sisäistää lukemaansa, aika paljon täältä loppujen lopuksi saa irti varsinkin tuolta karjapuolelta.
Valmistun kyllä kohta korkeakoulusta ja siellä olisin voinut valita alani paremmin. Toisen asteen tutkintoni on kaukana maataloudesta ja olen ihan tyytyväinen etten suorittanut sitä missään maatalousopistossa, tunnen pari tyyppiä jotka sen on käynyt eikä ne sieltä mitään hyödyllistä oppinut.
Lakiopinnot voisi tiivistää siihen, että kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan. Lakia opiskellaankin jotta sitä osataan kiertää..
Näinhän se on, mutta asianajajaksi ei voi alkaa ilman sen koulun käymistä. Onhan se kuitenkin hyvä palkkainen sisätyö.
-
Jaa kyllä multa vaadittiin koulutus. Olisko liittynyt sitten luopumistukeen. Aloitustukia en edes hakenut.
Tehdään nyt selväksi sekin, että maatalouden harjoittamiseen ei vaadita yhtään mitään koulutusta.
Joidenkin tukien tai rahoitusmahdollisuuksien saamiseksi vaaditaan tämä muodollinen koulutus.
-
Kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan.
Vinkki: Paikallisen KD:n osasto saattaa etsiä ehdokkaita kevään vaaleihin.
-
Kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan.
Vinkki: Paikallisen KD:n osasto saattaa etsiä ehdokkaita kevään vaaleihin.
Joo tai persuista.
Hyvät ihmiset on kortilla...
-
Kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan.
Vinkki: Paikallisen KD:n osasto saattaa etsiä ehdokkaita kevään vaaleihin.
Joo tai persuista.
Hyvät ihmiset on kortilla...
Kyllä persuille kelpaa vähän huonompikin ihminen..ei sillä laadulla niin väliä, kunhan on uskottava.
-
Kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan.
Vinkki: Paikallisen KD:n osasto saattaa etsiä ehdokkaita kevään vaaleihin.
Joo tai persuista.
Hyvät ihmiset on kortilla...
Kyllä persuille kelpaa vähän huonompikin ihminen..ei sillä laadulla niin väliä, kunhan on uskottava.
Hah, persujen uskottavuus rapisee kuin paska kylkipanssarista sen kuivuessa
-
Maataloudesta kaiken oleellisen voi kirjoittaa yhdelle A4:lle ja vieläpä isolla fontilla 😅😅
Lakiopinnot voisi tiivistää siihen, että kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan. Lakia opiskellaankin jotta sitä osataan kiertää..
Kemiaa, biologiaa, fysiikkaa, geologiaa ja lääketiedettä täytyy oikeasti opiskella..
no nyt täällä odottaa joukko sitä jännittyneinä, jokohan kohta tulee?? Tuleeko tänään vai pidetäänkö jännityksessä pidempään? Kaikki oleellinen maataloudesta vähintään 14 fontilla yhdellä A4:sellä :)
Kysy jotain niin mietitään yhdessä voiko koko vastauksen tiivistää viiteen sanaan 😅
-
Tuota kannattavasti, yrittäjä elää viitekehyksessä.
Viisi sanaa.
-
Maataloudesta kaiken oleellisen voi kirjoittaa yhdelle A4:lle ja vieläpä isolla fontilla 😅😅
Lakiopinnot voisi tiivistää siihen, että kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan. Lakia opiskellaankin jotta sitä osataan kiertää..
Kemiaa, biologiaa, fysiikkaa, geologiaa ja lääketiedettä täytyy oikeasti opiskella..
Kemiaa, biologiaa, fysiikkaa... niin, mitäs luulit, mistä ne maatalouden opinnot koostuvat?
http://www.helsinki.fi/mmtdk/opiskelu/perustutkintoopiskelijat/dokumentit/opinto_opas_15_16/MAAT_opintoopas_250615.pdf
Joo... mutta mitään tuosta ei tarvitse tajuta, riittää vaan kun tekee oikein.
Esim. Jos sää laitat 300 kg vehnänsiementä lämpimään maahan 5 sentin syvyyteen keväällä ja 450 kg apulantaa 3 senttiä syvemälle ja sit se vehnä kasvaa. Paljonko sinun täytyy oikeasti ymmärtää asiaan liittyvistä biologisista tapahtumista ja kemiallisesta toiminnasta???
Nonni.
Nyt selvis mihin neuvonta perustuu; "mitään tuosta ei tarvitse tajuta, riittää vaan kun tekee oikein."
Miksi ei voisi olla noin. Miksi kaikkiin kysymyksiin ei voisi vastata joko "kyllä tai ei" jos vastaus on täsmälleen oikea.
Asia tuppaa hautautumaan turhan sanahelinän taakse. Ja turha turhuuksien pohtiminen rasittaa aivoja ja sterssaa vaan 😅😅
-
Tuota kannattavasti, yrittäjä elää viitekehyksessä.
Viisi sanaa.
Mikään noista viidestä sanastasi ei kanna yksinään 😅😅 Tuo on enemmän filosofiaa kuin ohje, tai sitten tuo on pitkän kirjan otsikko. Jokaista sanaa pitäisi selittää 100 sivua .
-
Tuota kannattavasti, yrittäjä elää viitekehyksessä.
Viisi sanaa.
Mikään noista viidestä sanastasi ei kanna yksinään 😅😅 Tuo on enemmän filosofiaa kuin ohje, tai sitten tuo on pitkän kirjan otsikko. Jokaista sanaa pitäisi selittää 100 sivua .
Ei yksinään tietenkään... =)
Tää olikin tavoite.
Tee tulosta enemmän kuin kulutat.
Meni viiteen sannaan sekin
-
Tuota kannattavasti, yrittäjä elää viitekehyksessä.
Viisi sanaa.
Mikään noista viidestä sanastasi ei kanna yksinään 😅😅 Tuo on enemmän filosofiaa kuin ohje, tai sitten tuo on pitkän kirjan otsikko. Jokaista sanaa pitäisi selittää 100 sivua .
Ei yksinään tietenkään... =)
Tää olikin tavoite.
Turhaa sanahelinää siis.
Jos tekee aina kaiken oikein, niin todennäköisesti pääsee lähtökohdistaan pisimmälle.
-
Tuota kannattavasti, yrittäjä elää viitekehyksessä.
Viisi sanaa.
Mikään noista viidestä sanastasi ei kanna yksinään 😅😅 Tuo on enemmän filosofiaa kuin ohje, tai sitten tuo on pitkän kirjan otsikko. Jokaista sanaa pitäisi selittää 100 sivua .
Ei yksinään tietenkään... =)
Tää olikin tavoite.
Turhaa sanahelinää siis.
Jos tekee aina kaiken oikein, niin todennäköisesti pääsee lähtökohdistaan pisimmälle.
Toi sun viisi sanaa vasta olikin sanahelinää, se on paradoksi ja täysin mahdoton toteuttaa. Koska kaikki tekee virheitä.
Mun väitteet antoivat ehkä tilaa, mutta ne on toteutettavissa. Sun on mahdoton.
-
Tuota kannattavasti, yrittäjä elää viitekehyksessä.
Viisi sanaa.
Mikään noista viidestä sanastasi ei kanna yksinään 😅😅 Tuo on enemmän filosofiaa kuin ohje, tai sitten tuo on pitkän kirjan otsikko. Jokaista sanaa pitäisi selittää 100 sivua .
Ei yksinään tietenkään... =)
Tää olikin tavoite.
Turhaa sanahelinää siis.
Jos tekee aina kaiken oikein, niin todennäköisesti pääsee lähtökohdistaan pisimmälle.
Toi sun viisi sanaa vasta olikin sanahelinää, se on paradoksi ja täysin mahdoton toteuttaa. Koska kaikki tekee virheitä.
Mun väitteet antoivat ehkä tilaa, mutta ne on toteutettavissa. Sun on mahdoton.
Maailma muuttuu omista päätöksistä huolimatta. Joten jos tekee oikean päätöksen nykyhetkessä, niin miten sitä voisi katua huomenna? Jos muuttuva tilanne ei ollut omissa käsissä.
-
Tuota kannattavasti, yrittäjä elää viitekehyksessä.
Viisi sanaa.
Mikään noista viidestä sanastasi ei kanna yksinään 😅😅 Tuo on enemmän filosofiaa kuin ohje, tai sitten tuo on pitkän kirjan otsikko. Jokaista sanaa pitäisi selittää 100 sivua .
Ei yksinään tietenkään... =)
Tää olikin tavoite.
Turhaa sanahelinää siis.
Jos tekee aina kaiken oikein, niin todennäköisesti pääsee lähtökohdistaan pisimmälle.
Toi sun viisi sanaa vasta olikin sanahelinää, se on paradoksi ja täysin mahdoton toteuttaa. Koska kaikki tekee virheitä.
Mun väitteet antoivat ehkä tilaa, mutta ne on toteutettavissa. Sun on mahdoton.
Maailma muuttuu omista päätöksistä huolimatta. Joten jos tekee oikean päätöksen nykyhetkessä, niin miten sitä voisi katua huomenna? Jos muuttuva tilanne ei ollut omissa käsissä.
Tuokin on filosofiaa, se antaa hyvän selityksen epäonnistumiselle. Samaa mieltä kyllä muuten.
Mutta jos tänään ostaa punavanteisen ja huomenna katuu sitä? Tästä on kuitenkin kyse, päätöksiä tehdään faktat unohtamatta ruusun värit silmissä, yhteiskunta pelastaa ja jakaa lisää tukea investoinneille mitkä ei olleet millään mittarilla perusteltuja.
Kyllä silloin päätös oli yksinkertaisesti väärä, riippumatta olosuhteista.
-
Jaa kyllä multa vaadittiin koulutus. Olisko liittynyt sitten luopumistukeen. Aloitustukia en edes hakenut.
Tehdään nyt selväksi sekin, että maatalouden harjoittamiseen ei vaadita yhtään mitään koulutusta.
Joidenkin tukien tai rahoitusmahdollisuuksien saamiseksi vaaditaan tämä muodollinen koulutus.
Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.
-
Jaa kyllä multa vaadittiin koulutus. Olisko liittynyt sitten luopumistukeen. Aloitustukia en edes hakenut.
Tehdään nyt selväksi sekin, että maatalouden harjoittamiseen ei vaadita yhtään mitään koulutusta.
Joidenkin tukien tai rahoitusmahdollisuuksien saamiseksi vaaditaan tämä muodollinen koulutus.
Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.
Opiskelemalla ne olis tehneet sen paremmin. =) Anteeksi, tuottavammin, mutta aika ja olosuhteet eivät vaatineet enempää.
-
Aika vähissä ovat ne kirjoitukset, joista olen jotain täällä Agronetissä oppinut. Jos Sinulla on toisenlainen tuntuma, se voi myös kertoa siitä, että olisi sittenkin kannattanut käydä niitä kouluja. Vaikka ihan sen maamieskoulunkin.
Kannattaa sisäistää lukemaansa, aika paljon täältä loppujen lopuksi saa irti varsinkin tuolta karjapuolelta.
Valmistun kyllä kohta korkeakoulusta ja siellä olisin voinut valita alani paremmin. Toisen asteen tutkintoni on kaukana maataloudesta ja olen ihan tyytyväinen etten suorittanut sitä missään maatalousopistossa, tunnen pari tyyppiä jotka sen on käynyt eikä ne sieltä mitään hyödyllistä oppinut.
Lakiopinnot voisi tiivistää siihen, että kyllä fiksu ja hyvä ihminen osaa tehdä oikeudenmukaisen ratkaisun jo luonnostaan. Lakia opiskellaankin jotta sitä osataan kiertää..
Näinhän se on, mutta asianajajaksi ei voi alkaa ilman sen koulun käymistä. Onhan se kuitenkin hyvä palkkainen sisätyö.
Poikkitieteellisyys ei ole huono juttu. Kannattaa opiskella asioita, joista ei oikeasti tiedä mitään. Laajaperäinen näkemys asioista syntyy sillä, että tekee ja opiskelee kaikenlaisia juttuja. Jos se tuntuu turhalta, niin kaiken oppimansa voi aina unohtaa ja keskittyä yhden asian jankuttajaksi, kyllä se elämä sillä tavallakin kuluu mukavasti.
Agro on ollut jo niin pitkään pystyssä, että useinmiten ei tarvitse aloittaa uutta topikkia, vaan haeskelee arkistosta vanhat jutut esille. Yllättävän usein löytää oleelliset tiedot aiheesta.
-
Jaa kyllä multa vaadittiin koulutus. Olisko liittynyt sitten luopumistukeen. Aloitustukia en edes hakenut.
Tehdään nyt selväksi sekin, että maatalouden harjoittamiseen ei vaadita yhtään mitään koulutusta.
Joidenkin tukien tai rahoitusmahdollisuuksien saamiseksi vaaditaan tämä muodollinen koulutus.
Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.
Opiskelemalla ne olis tehneet sen paremmin. =) Anteeksi, tuottavammin, mutta aika ja olosuhteet eivät vaatineet enempää.
Koulut taisi menneinä vuosisatoina olla lähinnä papin ja virkamiehen uraan valmistavia.
-
Parikymppisenä ja alle oppimiskyky olisi huomattavasti parempi kuin vaikkapa nelikymppisenä. Kiinnostuksen kohteet kuitenkin ovat nuorilla hiukan toiset kuin se opiskelu. Eikä ole oikein tartuntapintaa vähänkään teoreettisemman opetuksen liittämiseksi käytäntöön. Tämän takia se opetus tuntuu menevän harakoille ja siitä ei koeta saavan mitään hyötyä.
Lyhyen opettajakokemukseni perusteella nuorison ja aikuisryhmän opettaminen eroaa kuin yö ja päivä. Aikuiset ovat tiedollisesti ja taidollisesti ihan eri vaatimustasolla opettajan/opetuksen suhteen kuin parikymppiset. Lisäksi nuorisoon joutuu uhraamaan sellaista energiaa, jota aikuisiin ei tarttee (lähinnä elämän opetusta ja kurinpitoa). Toisaalta nuorisolla ei ole ne paatuneet tavat ja opit riippakivenä. Lisäksi lamppu syttyy keskimäärin hiukan nopeammin.
Eli nyt kun puhutaan paljon tästä putkituskinnosta, jossa nuoret menevät opintoputkeen ja tulevat sieltä mahdollisimman nopeasti ulos muka valmiina maailmaan, niin pitäisikin kääntä homma silleen, että putki katkaistaisiin vaikka puolivälissä opintoja, minkä jälkeen olisi joitakin vuosia työelämää ja kasvua muutenkin ihmisenä ja sen jälkeen takaisin opiskelun pariin (toki hiukan eri tavalla) ja vasta sitten saisi tutkinnon valmiiksi. Enkä nyt tarkoita tällä nykysysteemiä opintojen keskeyttämisestä ja ännännen vuoden korkeakouluopiskelijoita.
-
Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.
Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.
-
Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.
Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.
no miten tuo kehitys näkyy? Tilakoko kasvaa, koneet kasvaa, automaatio lisääntyy....kustannukset näiden myötä kasvaa, tuotteet halpenee. Aikaisempi ennätysvuosi on kannattavuuden minimi seuraavana vuotena. Maataloustuotanto ei ole koskaan tullut hoidetuksi näin pienellä tilojen ja viljelijöiden määrällä, silti tänä vuonna on käyty isolla kirkolla traktoreilla osoittamassa mieltä ja maksettu kriisitukia.
Jos vielä vois tehdä niin kuin isäkin aikoinaan teki, kunnon tiliä viljelyllä :)
-
Mä luen täältä, miten -SS- on tehnyt viljelyhommat ja teen vaan perässä samalla tavalla.
-
Mä luen täältä, miten -SS- on tehnyt viljelyhommat ja teen vaan perässä samalla tavalla.
Höpsismiä tuommoinen. Toisaalta, onhan niinkin, että toisen oppimisprosessin seuraaminen voi antaa uusia ideoita.
-SS-
-
Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.
Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.
Siellä maatalousopistossa just ollan jämähdetty sinne 80-luvulle. Ei siellä vieläkään taida olla kunnon opetusta talouspuolella (koskee kyllä muitakin toisen asteen opintoja).
Noi agronomin opinnot sit on eri asia.
-
Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.
Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.
Siellä maatalousopistossa just ollan jämähdetty sinne 80-luvulle. Ei siellä vieläkään taida olla kunnon opetusta talouspuolella (koskee kyllä muitakin toisen asteen opintoja).
Noi agronomin opinnot sit on eri asia.
Muutaman perinteisen maamieskoulun käyneen kaverin mukaan siellä oppi lähinnä miten töitä ei kannata tehdä. Ja lisäksi oppi juopottelemaan.
-
Talouspuolesta pitäs opettaa faktaa, että menot pitää olla pienemmät kuin tulot, jos sen oppii niin jotain mahdollisuutta on menestyä.
-
Talouspuolesta pitäs opettaa faktaa, että menot pitää olla pienemmät kuin tulot, jos sen oppii niin jotain mahdollisuutta on menestyä.
Täyttä paskaa. Talouspuolella pitäisi opettaa myös riskistä, joskus menot voivat olla tuloja suuremmat mutta silti edessä on menestystä.
-
Talouspuolesta pitäs opettaa faktaa, että menot pitää olla pienemmät kuin tulot, jos sen oppii niin jotain mahdollisuutta on menestyä.
Täyttä paskaa. Talouspuolella pitäisi opettaa myös riskistä, joskus menot voivat olla tuloja suuremmat mutta silti edessä on menestystä.
Nii..ja: ...miksi reuhtoa markkinoilta tuloja, kun voi saada julkisena avustuksenakin sen helpommalla.
-SS-
-
Talouspuolesta pitäs opettaa faktaa, että menot pitää olla pienemmät kuin tulot, jos sen oppii niin jotain mahdollisuutta on menestyä.
Täyttä paskaa. Talouspuolella pitäisi opettaa myös riskistä, joskus menot voivat olla tuloja suuremmat mutta silti edessä on menestystä.
aikoinaan ihmettelin, miksi maatalouden talouslaskenta poikkeaa yleisestä kauppatieteellisten opusten malleista. Juuri nämä kannattavuutta kuvaavat numerot, niiden seuranta ja investointien laskentamallit ym. Tuntuu että tässä koitetaan pyörää keksiä uudestaan tai sitten erilaiset laskentamallit antaa työtä vaan jollekin.
Yritin aikoinaan helpottaa silloisen proagrian työtä ja tarjosin vaihtoehtoista kannattavuuslaskelmaa spv-lainaa hakiessa, sitä ei edes katsottu.... no likwi sitten tehtiin. Yhtään kertaa ei ole avattu sen jälkeen.
-
.. ei kait nyt likviä tarkoitettukaan avata sen jälkeen kun se hyväksytty! itellä heitti jo ekana vuonna ihan saakelisti.. ja silti on virma vielä pystyssä ja palkkaa tuottaa mulle...
-
Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.
Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.
Siellä maatalousopistossa just ollan jämähdetty sinne 80-luvulle. Ei siellä vieläkään taida olla kunnon opetusta talouspuolella (koskee kyllä muitakin toisen asteen opintoja).
Noi agronomin opinnot sit on eri asia.
Muutaman perinteisen maamieskoulun käyneen kaverin mukaan siellä oppi lähinnä miten töitä ei kannata tehdä. Ja lisäksi oppi juopottelemaan.
Lukuvuoden jälkeen onkin edessä pakollinen maatalousharjoittelu. Se suoritetaan jonkun Agronomin vetämällä tilalla. Tämä kaveri on ollut kurssillaan jonkinlainen priimus, varsinkin maatilataloudessa. Omalla tilalla on luonnollisesti suoritettu lukemattomia laskutoimituksia ja kaikki on todettu kannattamattomaksi, varsinkin työn tuottavuutta lisäävät investoinnit, koska ne eivät tuota tarpeeksi hyvin. Jonkun ne hommat on kuitenkin tehtävä, sillä herra Agronomin on keskityttävä laskelmiinsa. Niinpä ilmoittaudutaan harjoittelutilaksi, sen jälkeen onkin halpaa ja kuuliaista työvoimaa saamakkeilla niin paljon kuin tarvitaan. Luonnollisesti herra Agronomi on käytännön hommissa aivan uuvelo ja työnjohtaminen/järkeistäminen sujuukin lähinnä reserviupseerikoulusta saadun kokemuksen pohjalta. Tärkeintä on siis jatkuva liike ja pieni kiireen poikanen, silloin hommat sujuu parhaiten. Ressukka maatalousharjoittelijalle ei jää paljon muuta käteen kuin muistoja niistä pölvästeistä hommista joita tehtiin harjoittelutilalla. Niitä onkin sitten mukava muistella vanhana miehenä kiikkustuolissa tai vaikkapa luokkakokouksissa sitten joskus....
-
Minä opin pölvästiopistossa kaikkia tarpellisia taitoja. Kuten sen mikä rikkaruoho kuolee MCPA:lla ja millainen on vehnän epigeeninen itäminen. Siitä piirrettiin ihan kuvakin.
Sitten opin sorvaamaan.
Muuta en oppinut
-
Minä opin pölvästiopistossa kaikkia tarpellisia taitoja. Kuten sen mikä rikkaruoho kuolee MCPA:lla ja millainen on vehnän epigeeninen itäminen. Siitä piirrettiin ihan kuvakin.
Sitten opin sorvaamaan.
Muuta en oppinut
Kieltämättä koulutilalla olisi kätevä tehdä kaikenlaisia kokeita, joista sitten olisi hyötyä omallakin tilalla. Laittaisin esim. 7 litraa MCPA:ta ruiskuun ja tekisin tarkkaan havaintoja tapahtumista.
-
Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.
Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.
Siellä maatalousopistossa just ollan jämähdetty sinne 80-luvulle. Ei siellä vieläkään taida olla kunnon opetusta talouspuolella (koskee kyllä muitakin toisen asteen opintoja).
Noi agronomin opinnot sit on eri asia.
Muutaman perinteisen maamieskoulun käyneen kaverin mukaan siellä oppi lähinnä miten töitä ei kannata tehdä. Ja lisäksi oppi juopottelemaan.
Lukuvuoden jälkeen onkin edessä pakollinen maatalousharjoittelu. Se suoritetaan jonkun Agronomin vetämällä tilalla. Tämä kaveri on ollut kurssillaan jonkinlainen priimus, varsinkin maatilataloudessa. Omalla tilalla on luonnollisesti suoritettu lukemattomia laskutoimituksia ja kaikki on todettu kannattamattomaksi, varsinkin työn tuottavuutta lisäävät investoinnit, koska ne eivät tuota tarpeeksi hyvin. Jonkun ne hommat on kuitenkin tehtävä, sillä herra Agronomin on keskityttävä laskelmiinsa. Niinpä ilmoittaudutaan harjoittelutilaksi, sen jälkeen onkin halpaa ja kuuliaista työvoimaa saamakkeilla niin paljon kuin tarvitaan. Luonnollisesti herra Agronomi on käytännön hommissa aivan uuvelo ja työnjohtaminen/järkeistäminen sujuukin lähinnä reserviupseerikoulusta saadun kokemuksen pohjalta. Tärkeintä on siis jatkuva liike ja pieni kiireen poikanen, silloin hommat sujuu parhaiten. Ressukka maatalousharjoittelijalle ei jää paljon muuta käteen kuin muistoja niistä pölvästeistä hommista joita tehtiin harjoittelutilalla. Niitä onkin sitten mukava muistella vanhana miehenä kiikkustuolissa tai vaikkapa luokkakokouksissa sitten joskus....
Jotain tuttua. naurattaa niin vietävästi...
-
Kummasti noi esi-isät pystyi viljelemään maata vuosisatoja ilman koulutusta. Yksi talvi Ahlmannin SPV-kurssia tuotti 25000e, mun mielestäni kohtuu hyvä tuotto.
Eipä esi-isien tiloilla kauheasti kehitystä täpahtunutkaan. Koulutuksen myötä tilat alkoivat kehittymään.
Maatalouskoulutusta ei tarvitse, jos tilalla tehdään jatkossakin kuten isäkin teki.
Siellä maatalousopistossa just ollan jämähdetty sinne 80-luvulle. Ei siellä vieläkään taida olla kunnon opetusta talouspuolella (koskee kyllä muitakin toisen asteen opintoja).
Noi agronomin opinnot sit on eri asia.
Silloin kun aikoinaan kävin sen iltakurssin niin kyllä sielläkin laskettiin katetuottoja. Mutta parhaiten muistan kun esittelivät jotain härpäkettä puimurissa mikä sitten laitettiin kylvökoneeseen ja se sääteli lannoitusta. Kysyin että mikä on takaisinmaksuaika ja vastaus oli "No sitä on vaikea laskea mutta luultavasti ei koskaan." Ja tämä on ollut ohjenuorani jo vuosia 😁