Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Vastarannankiiski - 13.11.16 - klo:15:20
-
Kertokaa kokemuksia, minkä levyisellä pöydällä puimuri kannattaa ostaa?
3,7m vai 4.3m?
-
4.3 m tai leveämpi, pöytävaunu nopea käyttää, asennekysymys.
-
4.3 m tai leveämpi, pöytävaunu nopea käyttää, asennekysymys.
4,3 menee viä tiellä edessäkin ihan hyvin.
-
4,3 ja vaunua ei tartte.
-
4,3 ja vaunua ei tartte.
Todennäköisesti tarvitsee jos pitää 4,5m lävestä mahtua ;)
-
4,3m, koska on valmistajan suunnittelema optimipöytä tuolle koneelle. Kapeampi toiminee muuten ok, mutta joutuu ajamaan kovempaa vauhtia. Kollega ajaa tätä 4,9:n pöydällä ja on ollut ihan tyytyväinen.
Mites noi Avero 160:set on muuten pelanneet? Onko tullut lisää havaintoja aiheesta?
-
4,3 ja vaunua ei tartte.
Todennäköisesti tarvitsee jos pitää 4,5m lävestä mahtua ;)
Ei tartte! Moottorisaha on halvempi ja sitäpaitsi helpompi käyttää kuin pöytävaunu! ;)
-
4,3 ja vaunua ei tartte.
Todennäköisesti tarvitsee jos pitää 4,5m lävestä mahtua ;)
Ei tartte! Moottorisaha on halvempi ja sitäpaitsi helpompi käyttää kuin pöytävaunu! ;)
*****
Maakunnassa tarvi olla kun yks kapea silta, se on sit pöytävaunun paikka,
Jos just pelkällä puimurille sopii renkaat kaiteita hipoen.
Yllättävän kapeita peltoteitä vuokramailla, tietty helvatunmoisia puita lisäksi
Reitin varressa, tai sitten hyvällä tuurilla taajaman kaavateitä.
-
Kertokaa kokemuksia, minkä levyisellä pöydällä puimuri kannattaa ostaa?
3,7m vai 4.3m? Tarjouskoneessahan on tuo 4,3 pöytä. Luulisin ,että ko. puimurin hankkiminen 3,7 pöydällä voi tulla jopa kalliimmaksi.
-
4,3m, koska on valmistajan suunnittelema optimipöytä tuolle koneelle. Kapeampi toiminee muuten ok, mutta joutuu ajamaan kovempaa vauhtia. Kollega ajaa tätä 4,9:n pöydällä ja on ollut ihan tyytyväinen.
Mites noi Avero 160:set on muuten pelanneet? Onko tullut lisää havaintoja aiheesta?
Kaksi kautta puitu. Ei vikoja.
-
Kuinka kauan yleensä tuo leikkuupöydän irroitus ja asennus kestää? Itselläkin tarvetta puimurin päivitykseen ja osa peltoteiden silloista niin kapeita ettei mahdu yli 3.5metrinen laite. Sit puimurin säilytys paikkakin on aika pieni niin auttais jos pöydän sais muualle säilöön.
-
Kuinka kauan yleensä tuo leikkuupöydän irroitus ja asennus kestää? Itselläkin tarvetta puimurin päivitykseen ja osa peltoteiden silloista niin kapeita ettei mahdu yli 3.5metrinen laite. Sit puimurin säilytys paikkakin on aika pieni niin auttais jos pöydän sais muualle säilöön.
Sitten kun asian oppii. Irroitus 5 min .Kiinnitys 5min.
-
Juu muutaman minuutin. Varmaan minuutissa tekis jos pöytävaunu valmiiksi pois perästä. Ei kannata pelätä. Olen todella tyytyväinen etten ottanu taittopöytää tucanoon vaan vakiopöydän ja somerolta vaunu.
-
Juu muutaman minuutin. Varmaan minuutissa tekis jos pöytävaunu valmiiksi pois perästä. Ei kannata pelätä. Olen todella tyytyväinen etten ottanu taittopöytää tucanoon vaan vakiopöydän ja somerolta vaunu.
Minuutti viiskymmentä siitä kun hytistä prseen nostin irroitamaan vaunua, ja kun pöytä oli paikoillaan toimintakunnossa ja itse kuskin paikalla. Ei tarvinut juosta, tai hätäillä, riitti ettei tullut mitään virheitä. Ihan normisuoritus tuohon suuntaan, toisin päin voi viedä enemmän aikaa ellei satu eka kerralla kohdalleen vaunussa, vaikka vaunussa aika paljon pelivaraa onkin ja pöydän kallistus auttaa paljon. Samoin koukkuun kytkeminen joskus takkuaa mutta viittä minuuttia on kyllä tosi hankalaa hukata, pitää töpeksi tosisaan tai sitten ei vain oo rutiinia ts. harvinaista herkkua. Teleskooppiaisalla, vankkurikärryssä, osuisi aina kohdilleen etäisyys...
Nää siis Tucanosta, irrottamisia kymmeniä syksyssä, rutiini tässäkin auttaa paljon, mitään ihmeellistähän tuossa ei ole :p hätäisempi tai hätäilemällä vielä nopeammin. Tuo paikalleen laittaminen ei paljoa heitä puoleen eikä toiseen, samalla systeemillä aina paikoilleen. Helpompi koukata pöytä vaunusta kuin jossain traktoreissa etukuormaajaan kauha.
nii, ja ehdottomasti 430 pöytä. Tuohan on päivitety kuuskasi, ja 420 ois ollut aika makea pöytä siihenkin. Mieluummin liian leveä kuin kapea...
-
Helpointa ottaa 2 pöytää. Levein ja kapein. Voi sitten valita
tarpeen mukaan. Tai sitten useampi leveä pöytä. Voi säilyttää
niiden siltojen takana eikä tarvitse sitä pöytäkärryä.
-
Helpointa ottaa 2 pöytää. Levein ja kapein. Voi sitten valita
tarpeen mukaan. Tai sitten useampi leveä pöytä. Voi säilyttää
niiden siltojen takana eikä tarvitse sitä pöytäkärryä.
Saa niihin pöytiin sijoittaa riisirahaa??
-
Ijasja tos edellä totes et mieluummin liian leveä kuin kapea.
Täysin samaa mieltä.
Pöytävaunua 4.3 m pöydälle en kyl ymmärrä.
Mulla on 5.1 m pöytä ja irti mokoma lusikka on ollu vain puintien jälkeen puimuria putsattaes.
Avero on raideleveydeltään kapoinen ja 4.3 pöytä menee kyl mistä vaan. Jos puita edes ne on muutenkin liian lähellä tien keskilinjaa. . Onneksi on konsti. . . Bensasaha bensasaha!
-
Joku mainitsi optimikoon pöydälle. Millaisille satotasoille? Euroopan sadoille? Suomen satotasojen mukaan voi metrin tai enemmänkin laittaa pöytään leveyttä. Ei tarvi ajaa niin kovaa -> ehtii enemmän seuraamaan mitä pöydällä tapahtuu jne. Eli jos koneeseen saa esim. pöytiä kolmesta viiteen metriin niin tuo 5m.
Meillä tuli aikoinaan otettua 5,1m pöytä kun ajateltiin, että ajetaan pöytä kiinni tiellä. Niin nopea irroittaa ja laittaa kiinni, että olisi pitänyt olla vähintään se 20 jalkanen tai leveämpikin..
-
Joku mainitsi optimikoon pöydälle. Millaisille satotasoille? Euroopan sadoille?
Sanotaan näin, että Uuden-Seelannin ja Brittein Saarten ohella Suomen viljasadot ovat maailman TOP kolmen joukossa. Voimme nähdä viimeaikaisista kasvuohjelmatuloksista, että täällä satopotentiaali on syysvehnällä 12 tonnia, ohralla 10 tonnia, kevätvehnällä 8-9 tonnia. Kauralla 7-8 tonnia.
Se on tietenkin tietoinen päätös, tyytyä vähempään.
-SS-
-
[quote author=ja101 link=topic=73058.msg1328166#msg1328166
Sanotaan näin, että Uuden-Seelannin ja Brittein Saarten ohella Suomen viljasadot ovat maailman TOP kolmen joukossa. Voimme nähdä viimeaikaisista kasvuohjelmatuloksista, että täällä satopotentiaali on syysvehnällä 12 tonnia, ohralla 10 tonnia, kevätvehnällä 8-9 tonnia. Kauralla 7-8 tonnia.
Se on tietenkin tietoinen päätös, tyytyä vähempään.
-SS-
Samaa mieltä. En käsitä näennäisviljelyä. Jollakin viljelijällä aina hyvät kasvustot, joku toinen sanoo, ettei kannata panostaa.
-
mutta jos ei ole yhtäään väliä mitä pelto tuottaa niin miksi tuhlata luonnonvaroja? tää nykysysteemi vaan tekee moisen..
-
Samaa mieltä. En käsitä näennäisviljelyä. Jollakin viljelijällä aina hyvät kasvustot, joku toinen sanoo, ettei kannata panostaa.
Kohtuudella kannattaa panostaa - vaikka ei olisikaan panostajan papereita.
300 euroa ei kannata hehtaarille panostaa lisää jotta saa 3 tonnia enemmän tavaraa joka maksaa vähän päälle satasen tonni. Ja siitäkin hinnasta pitää vielä vähentää panosten lisäksi lisätyöt, kalustomenot, kuivaus, varastointi ja rahdit... ja lisäksi ottaa huomioon että omista toimista riippumattomista syistä ehkä joka 10. vuosi epäonnistuu jollakin tavalla kuitenkin.
Tänä kautena yllätyksiä ovat tuoneent mm. nämä DONit sekä kesän että syksyn sateet. Omalla kohdallani mm. herne hukkui kevätkynnetyllä savikolla... asia jota nyt viimeksi olisin kuvitellut tapahtuvan.
Lieneekö laskimessani jotakin vikaa? Pessimisti vai realisti ?
-
300 euroa ei kannata hehtaarille panostaa lisää jotta saa 3 tonnia enemmän tavaraa joka maksaa vähän päälle satasen tonni. Ja siitäkin hinnasta pitää vielä vähentää panosten lisäksi lisätyöt, kalustomenot, kuivaus, varastointi ja rahdit...
En kyllä ihan allekirjoita tuota, että tarvitaan 300 euroa. Sen normaalin 200 euron moniravinnelannoitteen lisäksi ei tarvitsisi kuin panostaa lisäsatanen ( esim. Cemagro NS 38 , hinta noin 300 eur/tonni, eli 300 kg, 114 kg N lisää, silloin 260 kg N riittäisi mukavasti otollisissa olosuhteissa 10 tonnin satoon.
Muuta lisää tulisi ylimääräiset moddus käsittelyt, muutaman euron verran. Rikkatorjunta olisi ehkä helpompaakin.
Mutta pitää olla "koekentän nimellä" tila, jotta voi laittaa hallitusti näin. Varmaankin. Muuten pitää hankkia apulannoitteet muuten, Pohjanmaalta annoin itselleni huhua kertoa, kolmasosa suurempienkin kauppojen apulantakaupasta tapahtuu käteisellä, eikä tarvita kuittia ?
-SS-
-
Mutta pitää olla "koekentän nimellä" tila, jotta voi laittaa hallitusti näin. Varmaankin. Muuten pitää hankkia apulannoitteet muuten, Pohjanmaalta annoin itselleni huhua kertoa, kolmasosa suurempienkin kauppojen apulantakaupasta tapahtuu käteisellä, eikä tarvita kuittia ?
-SS-
[/quote]
Käteiskaupassakin tarvitaan kuitti. Ei kukaan kauppias tee eikä taida pystyä tekemään kuititonta kauppaa tai väärentämään kuitteja, että olis myyty lannoitetta ja kuittiin jotakin muuta vähennyskelpoista. Lannoitteesta kannattaa lasku ottaa totuuden mukaisena, laitat sen verokirjanpitoon, jätät ylimääräisen lannoitekuitin näyttämättä pelto- ja lannoitevalvonnassa.
-
Mutta pitää olla "koekentän nimellä" tila, jotta voi laittaa hallitusti näin. Varmaankin. Muuten pitää hankkia apulannoitteet muuten, Pohjanmaalta annoin itselleni huhua kertoa, kolmasosa suurempienkin kauppojen apulantakaupasta tapahtuu käteisellä, eikä tarvita kuittia ?
-SS-
Käteiskaupassakin tarvitaan kuitti. Ei kukaan kauppias tee eikä taida pystyä tekemään kuititonta kauppaa tai väärentämään kuitteja, että olis myyty lannoitetta ja kuittiin jotakin muuta vähennyskelpoista. Lannoitteesta kannattaa lasku ottaa totuuden mukaisena, laitat sen verokirjanpitoon, jätät ylimääräisen lannoitekuitin näyttämättä pelto- ja lannoitevalvonnassa.
[/quote]
Jaa ei vai?
Peräkkäiskäytön kieltäviä tautianeita, lannotteita.........eipä toki, ei....
-
Käteiskaupassakin tarvitaan kuitti. Ei kukaan kauppias tee eikä taida pystyä tekemään kuititonta kauppaa tai väärentämään kuitteja, että olis myyty lannoitetta ja kuittiin jotakin muuta vähennyskelpoista. Lannoitteesta kannattaa lasku ottaa totuuden mukaisena, laitat sen verokirjanpitoon, jätät ylimääräisen lannoitekuitin näyttämättä pelto- ja lannoitevalvonnassa.
Joo mutta sen kassakuitin repiminen on ostajalle helpompaa, ja ostajan tietoja ei kaupassa tarvitse kirjata ja säilöä samaan tapaan kuin laskutuskaupassa ! Eli jos hallinto rupeaa epäilemään törkeää avustuspetosta, silloin aletaan vaatimaan tietenkin tiliotteita ym. Silloin käteiskauppa osoittaa voimansa.
Tai jotain.
-SS-
-
16.5 tonnin vehnähehtaarisadon uusi maailmanennätys palasi Brittein Saarille. Lexion 750 menee kuitenkin ihan suomalaisittainkin normaalilla pöydällä.
https://www.youtube.com/watch?v=Y0q2wEnx1TI
-SS-
-
Joo mutta sen kassakuitin repiminen on ostajalle helpompaa, ja ostajan tietoja ei kaupassa tarvitse kirjata ja säilöä samaan tapaan kuin laskutuskaupassa ! Eli jos hallinto rupeaa epäilemään törkeää avustuspetosta, silloin aletaan vaatimaan tietenkin tiliotteita ym. Silloin käteiskauppa osoittaa voimansa.
Tai jotain.
-SS-
Olet varmaan oikeassa. En ole kuullut, että olis hallinto kirjanpitoa vaatinu nähtäväksi. Karjanlannan kanssa on mahdollisuus laimentaa näytettä, jos ei muut konstit onnistu lannoittaa enemmän, kuin laki sallii.
-
16.5 tonnin vehnähehtaarisadon uusi maailmanennätys palasi Brittein Saarille. Lexion 750 menee kuitenkin ihan suomalaisittainkin normaalilla pöydällä.
https://www.youtube.com/watch?v=Y0q2wEnx1TI
-SS-
ja siementäkin vaan 110-120 kg hehtaarille, pieni siemenkustannus.
-
Olis mukava lukea välillä Averostakin jotakin.
-
Olis mukava lukea välillä Averostakin jotakin.
Paljonko hintaeroa nykyään 160 ja 240 välillä nykyään on? Meillä Avero 240 490 pöydällä. Leveämpinin varmaan olisi mennyt. 160 kannattaa valita 430 pöytä. Avero on pelannut moitteettomasti lukuunottamatta jumittavaa puhaltimen kierrosnopeudensähköistä säätöä. Puhallin aina täysillä kierroksilla, joskus harvoin kun tarttis kierroksia laskea, on säätä tarttunut ääriasentoon täysille. Sampon jälkeen puimurin putsaus tuntuu työläältä, tuoreena puitava murskevilja sotkee koneen ja puhdistustarvetta lähes joka päivä.Sampossa oli kyllä joka syksy jotakin remonttia.
-
Olis mukava lukea välillä Averostakin jotakin.
Avero on pelannut moitteettomasti lukuunottamatta jumittavaa puhaltimen kierrosnopeudensähköistä säätöä. Puhallin aina täysillä kierroksilla, joskus harvoin kun tarttis kierroksia laskea, on säätä tarttunut ääriasentoon täysille.
Meillä eri merkkisessä sama homma, jotain sieltä on korjattukkin ei vain muista mitä. Ohjekirjassa kyllä lukee, että rasvauksen jälkeen (10h nippa) käytetään laidasta laitaan. Vanhalta isännältä joka tuota pääasiassa ajaa tahtoo tämä vain unohtua.
-
Onks vielä averoilla tänä syksynä puitu?
-
Olis mukava lukea välillä Averostakin jotakin.
Avero on pelannut moitteettomasti lukuunottamatta jumittavaa puhaltimen kierrosnopeudensähköistä säätöä. Puhallin aina täysillä kierroksilla, joskus harvoin kun tarttis kierroksia laskea, on säätä tarttunut ääriasentoon täysille.
Meillä eri merkkisessä sama homma, jotain sieltä on korjattukkin ei vain muista mitä. Ohjekirjassa kyllä lukee, että rasvauksen jälkeen (10h nippa) käytetään laidasta laitaan. Vanhalta isännältä joka tuota pääasiassa ajaa tahtoo tämä vain unohtua.
Jos Nyykkäriä tarkoitat, syynä käyttömoottorin ja variaattorin säätöakselin välisen hammaskäytön sirtyminen pois
hammaskosketuksesta. Korjauksena moottorin kiinnityspulttien alle sopiva määrä korotusprikkoja.
-
Pistäkää fonttia perätysten siten, että yksinkertainen ymmärtää miten ison pöydän ja pöytävaunun kanssa asutaan ja eletään. Jos vaikka on kolmen hehtaarin lohko jonne on liittymä valtatieltä. Minne se vaunu pukataan puinnin ajaksi ja vielä siten ettei tarvi siirtää montaa kertaa?
-
Pistäkää fonttia perätysten siten, että yksinkertainen ymmärtää miten ison pöydän ja pöytävaunun kanssa asutaan ja eletään. Jos vaikka on kolmen hehtaarin lohko jonne on liittymä valtatieltä. Minne se vaunu pukataan puinnin ajaksi ja vielä siten ettei tarvi siirtää montaa kertaa?
Vaunu jätetään puimattomalle . Sen alle jää puimatta muutaman euron jyvät.
-
Kyl se pöytävaunu kiskotaan sinne kasvustoon ja irrotetaan puimurin perästä. Sitte niillä metrisillä kummeilla vekslataan sihen pöytävaunun viereen ja kiinnitetään se pöytä sihen puimaan. Sen jälkeen niillä jättikummeilla ajellaan siitä vaunusta laihoon.
Kai sen vaunun voi kiskasta siitä kasvuston päältä sitte pois ja nassutella sen vaunun paikan viimiseks, mut se puimurin kanssa sohlaaminen sotkee enemän ku sen vaunun viemä tila et taitaa olla esteettinen seikka se vaunun alle jäävä kasvusto.
Epäkäytännöllistä ajaa sellasella möröllä postimerkeillä, ostaa sitten vaikka päistepuimurin erikseen tai hommaa taittopöydän.
-
4,3 ja vaunua ei tartte.
Todennäköisesti tarvitsee jos pitää 4,5m lävestä mahtua ;)
Ei tartte! Moottorisaha on halvempi ja sitäpaitsi helpompi käyttää kuin pöytävaunu! ;)
*****
Maakunnassa tarvi olla kun yks kapea silta, se on sit pöytävaunun paikka,
Jos just pelkällä puimurille sopii renkaat kaiteita hipoen.
Yllättävän kapeita peltoteitä vuokramailla, tietty helvatunmoisia puita lisäksi
Reitin varressa, tai sitten hyvällä tuurilla taajaman kaavateitä.
Kirkonkylillä on näitä saarekkeellisia suojateitä joissa liikennemerkkien ja valaisinpylväiden väli on 4,5metrin luokkaa. Vaati tarkkuutta jo 13 jalan pöydälläkin.
-
Pistäkää fonttia perätysten siten, että yksinkertainen ymmärtää miten ison pöydän ja pöytävaunun kanssa asutaan ja eletään. Jos vaikka on kolmen hehtaarin lohko jonne on liittymä valtatieltä. Minne se vaunu pukataan puinnin ajaksi ja vielä siten ettei tarvi siirtää montaa kertaa?
Vaunu jätetään puimattomalle . Sen alle jää puimatta muutaman euron jyvät.
Selkis. Sitten riittää vanhoille ukoille taivasteltavaa kun maahan poljetaan ja kaikkee.
Päistepuimuri riittää vielä pitkän aikaa meikäläiselle.