Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: vms1 - 12.03.16 - klo:15:34
-
Jos toi maitokeissi etenee niin eikö porukalla voitaisi haastaa metsäyhtiöt.
Aihehan voisi olla seuraava eli he tuottavat kantohinnassa hakkuun ja ajon alle tuotantokustannuksien jotta saisivat muut alalla toimivat pois markkinoilta jonka jälkeen saavat päsmäröidä millä hinnalla haluavat.
paperillahan asia pitäisi olla selkeä kun sama tuote on myytäessä arvokkaampi kannossa kiinni kuin tien varressa kasalla.
-
niinhän sitä outo luulis.......
-
Jos toi maitokeissi etenee niin eikö porukalla voitaisi haastaa metsäyhtiöt.
Aihehan voisi olla seuraava eli he tuottavat kantohinnassa hakkuun ja ajon alle tuotantokustannuksien jotta saisivat muut alalla toimivat pois markkinoilta jonka jälkeen saavat päsmäröidä millä hinnalla haluavat.
paperillahan asia pitäisi olla selkeä kun sama tuote on myytäessä arvokkaampi kannossa kiinni kuin tien varressa kasalla.
No oikeastaan joo! Ainoa huonopuoli on että yhdeläkään metsäyhtiöllä ei ole yli 50% osuutta puukaupassa. Toinen että ostajaa on hankala tuomita KIVIN toimesta jos eivät paperilla jaa suurinpiirtein kaupoja kuka tekee.
Tää enso sydeemi kainuussa on mielenkiintoinen. "siirytään tienvarsi hinnoitteluun!" Saako metsänomistaja valita itse hakkuuyrittäjän joka hakkaa vai valitseeko sen enso? Kiristetäänkö hakkuuyrittäjiä että pakko tehdä hakkuusopimus firman kanssa ja ei saa ulkopuolelle hakata yhtään?
-
Tää pääurakoitsijamalli on kätevä isoille firmoille. Pienet hakkuuketjut ei voi tehdä suoria sopimuksia isojen firmojen kanssa ja sitten heillä on vain pääurakoitsijan lupaus että saavat tietyn määrän motteja tehtäväkseen vuodessa. Jos sitten käykin niin ikävästi että saadut leimikot on suorääseiköitä ja vajaatuottoisia louhikoita pääurakoitsijan tehdessä "parhaat päältä" niin siinä on turha valittaa firmalle, sieltä sanotaan vaan että keskustele asiasta pääurakoitsijan kanssa. Tuo on se tyyli jolla isot firmat pitävät pienet korjuuyrittäjät ruodussa.
Toki puut voi myydä hankinnalla jos firmat vaan suostuuvat niistä maksamaan kelvollista hintaa. Hankinnalla ei kuitenkaan välttämättä osteta ihan kaikkia lajeja kuten pikkutukkia.
-
Tää pääurakoitsijamalli on kätevä isoille firmoille. Pienet hakkuuketjut ei voi tehdä suoria sopimuksia isojen firmojen kanssa ja sitten heillä on vain pääurakoitsijan lupaus että saavat tietyn määrän motteja tehtäväkseen vuodessa. Jos sitten käykin niin ikävästi että saadut leimikot on suorääseiköitä ja vajaatuottoisia louhikoita pääurakoitsijan tehdessä "parhaat päältä" niin siinä on turha valittaa firmalle, sieltä sanotaan vaan että keskustele asiasta pääurakoitsijan kanssa. Tuo on se tyyli jolla isot firmat pitävät pienet korjuuyrittäjät ruodussa.
Toki puut voi myydä hankinnalla jos firmat vaan suostuuvat niistä maksamaan kelvollista hintaa. Hankinnalla ei kuitenkaan välttämättä osteta ihan kaikkia lajeja kuten pikkutukkia.
MHY hommissa tää on jo näkynyt. Viimeiksi kun tein kauppaa joku 3-4 vuotta sitten. Tarjouskilpailussa ei tullut yhtään pystykauppa tarjousta. MHY teki sitten hankintana, mutta epäilen että siinäkin alkaa kohta isot firmat blogaamaan MHY:tä pois että saavat koko puuketjun halintaansa.
-
En laita yhtään pahakseni,kun kantohinta ja hankinta samoissa päätehakkuilla.
Tämä enson(ja yhdistysten) hankintahinta miinus todelliset kulut on viimeinen
niitti ensiharvennusten kannattavuudelle.
-
En laita yhtään pahakseni,kun kantohinta ja hankinta samoissa päätehakkuilla.
Tämä enson(ja yhdistysten) hankintahinta miinus todelliset kulut on viimeinen
niitti ensiharvennusten kannattavuudelle.
Sehän se enson tarkoitus onkin että saadaan villit myyjät pois ja koko ketju enson hallintaan.
-
Eikö se ole hyvä,jos tekevät alle todellisten kustannusten.
-
Eikö se ole hyvä,jos tekevät alle todellisten kustannusten.
No onkait se enson kannalta hyvä jos tekevät alle todelisten kustannuksien. Saa laskuuttaa enempi asiaksasta.
-
Eikö se ole hyvä,jos tekevät alle todellisten kustannusten.
jos oletetaan, ettei pörssiyhtiö tee hyväntekeväisyyttä tässä, vaan tavoitteena on suurin mahdollinen voitto. Miksi kannattaa maksaa pystykaupassa sama, kuin metsänomistajan hakkaama kasa tienvarressa? Mistä tuo erotus/voitto sitten saadaan?
Tehtaiden pyörittämisen logistiikka puoltaa pystypuuvarastoja, korjuu tehostuu ja syntyy kustannussäästöjä. Metsänomistajalle tämä voi näkyä huonoina korjuuolosuhteina ja vaurioina metsissä, jos on pakko saada tavaraa tehtaille.
Epäilen, että suurin hyöty pystyynostetussa rungossa saadaan kuitenkin katkonnan vapautta hyödyntämällä.
Tietoa tästä on varmaan paljon, mutta kuka uskaltaisi tuoda oikein faktaa kuutioiden/eurojen muodossa julkisuuteen. Isoilla yhteismetsillä tätä aineistoa ainakin kertyy, jos myyvät kaikille firmoille eri kauppatavoilla. Yhdistykset seuraa ainakin runkojen tukki/kuitu osuuksia omista hankintahakkuistaan. Jos joku julkistaisi tiedon leimikon runkojen tilavuus, keskiläpimitta ja -pituus.... ja näistä eri firmojen osuudet paljonko tulee tukkia, kuitua, energiapuuta ym. Näin kun vertaisi pysty- ja hankintakauppaa keskenään, niin näkisi kumpi metsänomistajalle lopulta olisi edullisempi?
-
Eikö se ole hyvä,jos tekevät alle todellisten kustannusten.
jos oletetaan, ettei pörssiyhtiö tee hyväntekeväisyyttä tässä, vaan tavoitteena on suurin mahdollinen voitto. Miksi kannattaa maksaa pystykaupassa sama, kuin metsänomistajan hakkaama kasa tienvarressa? Mistä tuo erotus/voitto sitten saadaan?
Tehtaiden pyörittämisen logistiikka puoltaa pystypuuvarastoja, korjuu tehostuu ja syntyy kustannussäästöjä. Metsänomistajalle tämä voi näkyä huonoina korjuuolosuhteina ja vaurioina metsissä, jos on pakko saada tavaraa tehtaille.
Epäilen, että suurin hyöty pystyynostetussa rungossa saadaan kuitenkin katkonnan vapautta hyödyntämällä.
Tietoa tästä on varmaan paljon, mutta kuka uskaltaisi tuoda oikein faktaa kuutioiden/eurojen muodossa julkisuuteen. Isoilla yhteismetsillä tätä aineistoa ainakin kertyy, jos myyvät kaikille firmoille eri kauppatavoilla. Yhdistykset seuraa ainakin runkojen tukki/kuitu osuuksia omista hankintahakkuistaan. Jos joku julkistaisi tiedon leimikon runkojen tilavuus, keskiläpimitta ja -pituus.... ja näistä eri firmojen osuudet paljonko tulee tukkia, kuitua, energiapuuta ym. Näin kun vertaisi pysty- ja hankintakauppaa keskenään, niin näkisi kumpi metsänomistajalle lopulta olisi edullisempi?
En usko että yhdistykset on VIRALLISESTI kovin halukaita paljastamaan tutkimuksen tuloksia. Hennoo silloin loppua heidän puukauppa isoihin yhtiöihin päin.
Pystykauppa on metsäyhtiölle suht hyvä kauppa tapa. Käytännössä olet ostanut ilman korkoa raaka-ainetta jonka käyttöaika on kaupanteko hetkestä 3 vuotta. Nykyään ei taida pahemmin olla ennakkoita puukaupoissa tai jos onkin, niin 0-30% korkeintaan. Siinä kun mietitte että kun äänekoski valmistuu, Finbulp rupeaa täydellä teholla jauhamaan mahdolisen laajennuksen jälkeen. Tähän sitten mahdolisesti Kemijärvi ja Kemi.
Eli nyt jo ostetaan Äänekoskelle puuta varastoon ja todenäköisesti Finbulpkin rupeaa ostamaan tavaraa kiihtyvään tahtiin.