Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Pottunokka - 17.02.16 - klo:10:55
-
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
-
Otat käyttöön pohohojanmaan mallin ja kerrot palstalle että kuustonnia tuli läpitte.
8)
-
Otat käyttöön pohohojanmaan mallin ja kerrot palstalle että kuustonnia tuli läpitte.
8)
Kuules, viimevuonna tuli 7-tonnia läpitte + kerääjäkasvit tukineen >:( :D
-
>7-tonnia läpitte
Jaa siellä on siirrytty puheissa uudelle tasolle.Ei näitä lapinlisäjuttuja kerkiä alvariinsa seuraamaan
:D
-
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
Vaihtamalla toiminta paikkakunnalle, jolla maalajit ovat suotuisampia viljelyyn. Olemma luonnon armoilla.
-
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
Hoidat maaperän kuntoon ja unohdat puolet siitä mitä Yara ym. kummpanit kertoo.
-
Lajikevalinta vaikuttaa paljon. Kannattaa kokeilla uusia lajikkeita mikä olisi omille pelloille hyvä. Lannoitus ainakin meidän hht hss he mailla ympin maksimin mukaan. Uskon ainakin itse ns. pohjalaiset satotasot täysin koska meilläkin sellaisia saadaan. Käsittämättömämpänä pidän kolmen tonnin satoja. Satokisassakin pärjännyttä naapurin isäntää lainatakseni "kun muistaa keväällä kylvää tulee viisi tonnia"
-
Jos rakennat ja puu on lahoa, ei se auta vaikka löisit siihen sata naulaa. Sorry...
-
Ajattelin itsestään selvyytenä että kysyjän pellolla ei vesi makaa ja ph on kohdallaan. Vai tarviiko tälläsistä asioista jotakin neuvoa että tarttis laittaa kuntoon.
-
Omalta osaltani en pysty määrittämään satotasoa koska puimuristani lentää jyviä niin paljon yli.
Linkittäisin kuvan mutta en osaa. :-[
-
Kyllähän tuon 6 tonnia saa helpostikin normaalivuonna, mutta itse olen laskenut ettei kannata. Parempaan taloudelliseen tulokseen pääsee 2-3 tonnilla.
Lannoitteet maksaa, tautiaineet maksaa, korrensääde maksaa, lehtilannoitteet maksaa. Kaikki nuo yhdessä saavat sen aikaan että vilja ei valmistu kuin kuivurissa 30 tuntia per satsi, 20 litraa löpöä/tunti. Aineet peltoon maksaa enemmän mitä tuet on.
Kauan eläköön näennäisviljely ja hömppäheinä!
P.S Viljan painot yms. Laatu näyttää olevan kohdallaan pienemmälläkin panoksilla ja sadoilla. Noilla huippusadoilla painot jäi jopa kevyemmiksi. Ja rahapussi, joka ei ole liian painava nyttenkään, jäi vielä paljon kevyemmäksi.
-
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
Jaa..
Tota pitäis kysyä vaikka mun isoisältä. Se on tosin ollut jo kuolleena 20 vuotta. Se tiesi jo 50-luvulla miten tuon maagisen 3-tonnin rajan yli päästiin. Multa ja mun isältä on jo tuo tietotaito kadonnut :-\
Tulisko toi 3 tonnia jos puolittaisi kaikki tekemiset mitä tarvitaan 6 tonniin ??? Vai pitääkö vaan sit sählätä ihan kauheasti ???
-
Eihän tuossa tarvitse kuin 100 tonnia laimennettuanalyysi-kananpötköä
joka vuosi viljan alle, 700 kiloa salpietaria kylvökoneesta kyytipojaksi,
lehtilannoituksia ja 3 x 70 mm sadetus kuivana kesänä.
Niin tulee se kuusi (+ kymmenen) tonnia.
Kaarlea esim, eikä tarvitse kuin pari x 2 ltr Sonista.
-SS-
-
Kyllä minun laskujeni mukaan kuusi tonnia hehtaarilta pesee kolmen tonnin sadon kirkkaasti. Ei puinnin aikaisuus automaattisesti tarkoita kuivaa viljaa tai myöhäisyys märkää viljaa. 2014 puitiin esim. amaretot elokuun lopulla ja 2015 lokakuun puolivälissä. Molempien kertojen puintikosteus oli lähes sama.
-
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
Toihan on rapsille aika normaali satotaso, että ole vain tyytyväinen :D
-
Kyllähän tuon 6 tonnia saa helpostikin normaalivuonna, mutta itse olen laskenut ettei kannata. Parempaan taloudelliseen tulokseen pääsee 2-3 tonnilla.
Lannoitteet maksaa, tautiaineet maksaa, korrensääde maksaa, lehtilannoitteet maksaa. Kaikki nuo yhdessä saavat sen aikaan että vilja ei valmistu kuin kuivurissa 30 tuntia per satsi, 20 litraa löpöä/tunti. Aineet peltoon maksaa enemmän mitä tuet on.
Kauan eläköön näennäisviljely ja hömppäheinä!
P.S Viljan painot yms. Laatu näyttää olevan kohdallaan pienemmälläkin panoksilla ja sadoilla. Noilla huippusadoilla painot jäi jopa kevyemmiksi. Ja rahapussi, joka ei ole liian painava nyttenkään, jäi vielä paljon kevyemmäksi.
Laitapas nyt vähän laskelmia tuon väitteesi tueksi. Itse en ihan näkemättä usko, että 2 tonnin satotason muuttuvat kulut olisi niin paljoa pienemmät kuin 5+ sadossa.
-
Käsittämättömämpänä pidän kolmen tonnin satoja.
Kasvuston pitää olla oikeasti aika pskaa, että tuollaisia satoja saa. Ja syy pellosssaa ja siitä johtuvissa olosuhteissa sekä kasvivalinnassa.
Suomessa kun kiertelee, näkee ihan isoja alueita ts. kuntatasolla että homma mättää jostain syystä. Jossain toisaalla poikkeus heikko kasvusto.
Meneepä vaikka tyrnävälle tai eepeelle kyröjökivarteen kattomaan keskikesällä kasvustoja. Ne on vissiin niitä pohjalaisia satoja, joissa jotain sellaista mitä ei voi uskoa.
Ei millään vois uskoa että Kiinassa sekä Intiassa on miljardi ihmistä, mutta totta se on. Ei se oo uskon asia :)
Provohan tuo aloitus oli, mutta hyvä sellainen. Tavoitteet pitää olla korkealla, mutta sen verran realistisia ettei tavoittele kuuta taivaalta :)
-
Käsittämättömämpänä pidän kolmen tonnin satoja.
Kasvuston pitää olla oikeasti aika pskaa, että tuollaisia satoja saa. Ja syy pellosssaa ja siitä johtuvissa olosuhteissa sekä kasvivalinnassa.
Suomessa kun kiertelee, näkee ihan isoja alueita ts. kuntatasolla että homma mättää jostain syystä. Jossain toisaalla poikkeus heikko kasvusto.
Meneepä vaikka tyrnävälle tai eepeelle kyröjökivarteen kattomaan keskikesällä kasvustoja. Ne on vissiin niitä pohjalaisia satoja, joissa jotain sellaista mitä ei voi uskoa.
Ei millään vois uskoa että Kiinassa sekä Intiassa on miljardi ihmistä, mutta totta se on. Ei se oo uskon asia :)
Provohan tuo aloitus oli, mutta hyvä sellainen. Tavoitteet pitää olla korkealla, mutta sen verran realistisia ettei tavoittele kuuta taivaalta :)
Piti puuttua tähän, mutta ehdit ensin. En usko pätkääkään Potun satotasoihin, jos jotain obelixia on ollut viljelyssä, niin tuskin pystyy saamaan alle neljän mitenkään... ;D
-
Käsittämättömämpänä pidän kolmen tonnin satoja.
Kasvuston pitää olla oikeasti aika pskaa, että tuollaisia satoja saa. Ja syy pellosssaa ja siitä johtuvissa olosuhteissa sekä kasvivalinnassa.
Suomessa kun kiertelee, näkee ihan isoja alueita ts. kuntatasolla että homma mättää jostain syystä. Jossain toisaalla poikkeus heikko kasvusto.
Meneepä vaikka tyrnävälle tai eepeelle kyröjökivarteen kattomaan keskikesällä kasvustoja. Ne on vissiin niitä pohjalaisia satoja, joissa jotain sellaista mitä ei voi uskoa.
Ei millään vois uskoa että Kiinassa sekä Intiassa on miljardi ihmistä, mutta totta se on. Ei se oo uskon asia :)
Provohan tuo aloitus oli, mutta hyvä sellainen. Tavoitteet pitää olla korkealla, mutta sen verran realistisia ettei tavoittele kuuta taivaalta :)
Piti puuttua tähän, mutta ehdit ensin. En usko pätkääkään Potun satotasoihin, jos jotain obelixia on ollut viljelyssä, niin tuskin pystyy saamaan alle neljän mitenkään... ;D
No 1992 kesän jälkeen oli myös Somerolla päin tiloja, jotka saivat ohrastaan alle 1000 kg/ha, jos pystyivät edes puimaan. Paikkakunnalla nykyään melkoisia 7-tonnareita ottavan viljelijäpolven edeltäjä sai 15 hl Veli-kauroja hehtaarilta, melkoiselta alalta, meillä sentään polveen asti ulottuvasta (normaalisti kaulaan asti nousi) Ryhti-kaurasta tuli kuutisenkymmentä hehtoa hehtaarilta.
Millään jankkurilla tai muulla höpöhöpöllä tuo käytännössä sateeton kevät ja kesä ei olisi kosteammaksi muuttunut.
Jälleen kerran optimismi on sekoittanut ihmisten päät. Eilis-iltaisessa viljamarkkinakatsauksessa näkyi maailman viljavarastojen tuplaantuminen vuoteen 2012 verrattuna, myös soijan ja öljykasvien osalta.
Eiköhän se siinä satasen luokkaa ole tonnilta parhaat hinnat vuoden päästä.
-SS-
-
Niin pessimististä jälleen kerran... ;D
-
No 1992 kesän jälkeen oli myös Somerolla päin tiloja, jotka saivat ohrastaan alle 1000 kg/ha, jos pystyivät edes puimaan. Paikkakunnalla nykyään melkoisia 7-tonnareita ottavan viljelijäpolven edeltäjä sai 15 hl Veli-kauroja hehtaarilta, melkoiselta alalta, meillä sentään polveen asti ulottuvasta (normaalisti kaulaan asti nousi) Ryhti-kaurasta tuli kuutisenkymmentä hehtoa hehtaarilta.
Millään jankkurilla tai muulla höpöhöpöllä tuo käytännössä sateeton kevät ja kesä ei olisi kosteammaksi muuttunut.
Jälleen kerran optimismi on sekoittanut ihmisten päät. Eilis-iltaisessa viljamarkkinakatsauksessa näkyi maailman viljavarastojen tuplaantuminen vuoteen 2012 verrattuna, myös soijan ja öljykasvien osalta.
Eiköhän se siinä satasen luokkaa ole tonnilta parhaat hinnat vuoden päästä.
-SS-
30 mm sadetuksella tuli Salo-kauraa silloinkin yli 6000 kg/ha. Yhden isännän kanssa käytiin meidän kauramaalla heinäkuussa 1992. Isännällä olis ollu sadetuslaitteet, muttei ollut käyttäny. Yleensä puhelias isäntä oli kovin vaitonainen takastullessa.
-
No 1992 kesän jälkeen oli myös Somerolla päin tiloja, jotka saivat ohrastaan alle 1000 kg/ha, jos pystyivät edes puimaan. Paikkakunnalla nykyään melkoisia 7-tonnareita ottavan viljelijäpolven edeltäjä sai 15 hl Veli-kauroja hehtaarilta, melkoiselta alalta,
Millään jankkurilla tai muulla höpöhöpöllä tuo käytännössä sateeton kevät ja kesä ei olisi kosteammaksi muuttunut.
-SS-
30 mm sadetuksella tuli Salo-kauraa silloinkin yli 6000 kg/ha. Yhden isännän kanssa käytiin meidän kauramaalla heinäkuussa 1992. Isännällä olis ollu sadetuslaitteet, muttei ollut käyttäny. Yleensä puhelias isäntä oli kovin vaitonainen takastullessa.
Muista enää varmaksi oliko juuri tuo vuosi mutta juuríkin noihin aikoihin. Oli aikaista monitahoista Arra-ohraa. Sato jai tonnin alle kun kaikki kerta kaikkiaan kuivui pystyyn, ei siinä olisi edes itkeminen auttanut. Sama oli oikeastaan kaikilla lähistöllä.
Sadetus olisi ollut niillä lämmöillä kova sana.
Nykyään sillä ei ole niin väliä,kun keskimääräisen jauholakin tuloista yli puolet on tukea...
-
Alle tonnin ohrasadolla tuet on 80%
-
Vai että 7tn/ha pitäis saada läpi talon. Nooh kerran tässä laskettiin kun eräs paikallinen viljelijä kehui saavansa 6 tn läpi talon ja niin hehtaareja oli kuitenkin jonkin matkaa toisella sadalla, että millaiset siilot ja kuinka monta rekkaa olisi tavaraa pitänyt hävitä. Nooh ei ole näkynyt uusia siiloja sen koomin kuin rekkojakaan joten päätelköön siitä jokainen.. ;D
Se joka väittää saavansa yli 5tn läpi talon joka vuosi ja peltoja on enemmän kuin futiskentän verran saa tulla esittämään hehtaarit ja ja punnituslaput useammalta vuodelta. Itseänsähän siinä jokainen vaan pettää. ;D
Mitä pellon kasvukuntoon tulee niin itse mitä tässä on muutama vuosi tullut seurailtua tarkemmin niin kyllä tuo veden pois pysyminen on kaiken aa ja oo, sekun on kunnossa niin sitten voi keskittyä seuraavaan kohteeseen. Itse olen edelleen tässä vaiheessa enkä taida koskaan päästäkkään eteenpäin. ;D
-
30 mm sadetuksella tuli Salo-kauraa silloinkin yli 6000 kg/ha. Yhden isännän kanssa käytiin meidän kauramaalla heinäkuussa 1992. Isännällä olis ollu sadetuslaitteet, muttei ollut käyttäny. Yleensä puhelias isäntä oli kovin vaitonainen takastullessa.
Joo nämä maanrakennekellokkaat, jotka siitä lähinnä tienaa hankerahoituksesta ja viljelyteknologiakonsulttihommista, jos silloin olisivat tulleet näitä kuoppatestejänsä markkinoimaan, niin oikeasti isän kanssa oltaisiin laitettu arvon konsulentti kuoppaa kaivamaan peltoon ja sitten lapiolla oltais hakattu kunnolla loppuun asti ja peitelty kuoppa sitten.
-SS-
-
Kyllähän tuon 6 tonnia saa helpostikin normaalivuonna, mutta itse olen laskenut ettei kannata. Parempaan taloudelliseen tulokseen pääsee 2-3 tonnilla.
Lannoitteet maksaa, tautiaineet maksaa, korrensääde maksaa, lehtilannoitteet maksaa. Kaikki nuo yhdessä saavat sen aikaan että vilja ei valmistu kuin kuivurissa 30 tuntia per satsi, 20 litraa löpöä/tunti. Aineet peltoon maksaa enemmän mitä tuet on.
Kauan eläköön näennäisviljely ja hömppäheinä!
P.S Viljan painot yms. Laatu näyttää olevan kohdallaan pienemmälläkin panoksilla ja sadoilla. Noilla huippusadoilla painot jäi jopa kevyemmiksi. Ja rahapussi, joka ei ole liian painava nyttenkään, jäi vielä paljon kevyemmäksi.
Laitapas nyt vähän laskelmia tuon väitteesi tueksi. Itse en ihan näkemättä usko, että 2 tonnin satotason muuttuvat kulut olisi niin paljoa pienemmät kuin 5+ sadossa.
Ehkä vähän kärjistin. On jäänyt jonkinlaisena kauhuskenariona takaraivoon spv:n jälkeiset ensimmäiset vuodet kun raha oli tiukalla ja velkaa paljon. Nuoruuden innolla ja myyntimiesten aivopesemänä peltoon tuli mätettyä kaikki mahdollinen.
Naapureilla oli vielä navettalaajennukset tekemättä eikä lietettä ollut saatavana. 600 kg/ha apulantaa eli 120 kg typpeä hehtaarille. Scarlett-ohra, ostosiemen, melkein 300 kg/ha. Ensimmäinen ruiskutus: Mcpa, Express, Tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Toinen ruiskutus tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Kasvusto sellaista että kun reunasta heilutti niin koko pelto lainehti. Mutta ei valmistunut millään. Naapurit puivat samaan aikaan kylvettyjä, kosteudet jotain 15%. Itsellä jyvät pehmeitä. Hermot ei pitäneet odottaa viikkoa kauempaa naapureiden puinneista, silti kosteudet yli kolmeakymmentä. Tonneja tuli kyllä kuivanakin se 6-7/ha. Kuivatuslasku enemmän mitä viljoilla sai.
Nyt huomannut kun ph:t kunnossa ja nurmea/ kuminaa kierrossa, sekä lietettä käytössä, niin oikeasti semmoinen neljän tonnin sato tulee muutamaa kuorettuvaa hiesulohkoa ja karrelle palavaa hiekkalohkoa lukuunottamatta 30 kuutiolla lietettä, 70-120 kilolla salpietaria, parilla litralla Ariane S:sää ja puolikkaalla annoksella tautiainetta. Tai jos ei ole lietettä niin 300-400 kg:llä apulantaa ja muuten samalla reseptillä. Viljat valmistuu ajallaan ja viivan alle on jäänytkin jotain, lukuunottamatta viime syksyä, jolloin kuivuri pyöri 20-30 tuntia per satsi.
-
Juu viisisataa hehtaaria säilörehunurmea, ja yksi hehtaari ohraa, johon mätetään nurmilta ylijääneet 200000 kiloa salpeetaria. Eiköhän tule 50 tonnia ohraa keskisatona hehtaarilta.
Onhan tuommoisessa optimoinnissa tosiaan satotasojen ja peeniksen pidentyminen mahdollinen.
-SS-
-
CANnia niin, että hulluimmat hiihtäjät jo koittaa vetää vasperia kesken kevät töiden. Vesistöt kautta linjan kiittävät, mutta se vihreiden pyörtyily ja kouhotus / nikottelu voittaa kaiken.
;D
-
No 1992 kesän jälkeen oli myös Somerolla päin tiloja, jotka saivat ohrastaan alle 1000 kg/ha, jos pystyivät edes puimaan. Paikkakunnalla nykyään melkoisia 7-tonnareita ottavan viljelijäpolven edeltäjä sai 15 hl Veli-kauroja hehtaarilta, melkoiselta alalta, meillä sentään polveen asti ulottuvasta (normaalisti kaulaan asti nousi) Ryhti-kaurasta tuli kuutisenkymmentä hehtoa hehtaarilta.
Millään jankkurilla tai muulla höpöhöpöllä tuo käytännössä sateeton kevät ja kesä ei olisi kosteammaksi muuttunut.
Jälleen kerran optimismi on sekoittanut ihmisten päät. Eilis-iltaisessa viljamarkkinakatsauksessa näkyi maailman viljavarastojen tuplaantuminen vuoteen 2012 verrattuna, myös soijan ja öljykasvien osalta.
Eiköhän se siinä satasen luokkaa ole tonnilta parhaat hinnat vuoden päästä.
-SS-
30 mm sadetuksella tuli Salo-kauraa silloinkin yli 6000 kg/ha. Yhden isännän kanssa käytiin meidän kauramaalla heinäkuussa 1992. Isännällä olis ollu sadetuslaitteet, muttei ollut käyttäny. Yleensä puhelias isäntä oli kovin vaitonainen takastullessa.
Miksei te kuivanmaan oravat laita säätösalaojia. Salaojat tukkoon heti kun on kylvöt tehty, tai vähän ennen, niin kapillaari-ilmiö kastelee teitin laihot :)
-
Naapureilla oli vielä navettalaajennukset tekemättä eikä lietettä ollut saatavana. 600 kg/ha apulantaa eli 120 kg typpeä hehtaarille. Scarlett-ohra, ostosiemen, melkein 300 kg/ha. Ensimmäinen ruiskutus: Mcpa, Express, Tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Toinen ruiskutus tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Kasvusto sellaista että kun reunasta heilutti niin koko pelto lainehti. Mutta ei valmistunut millään. Naapurit puivat samaan aikaan kylvettyjä, kosteudet jotain 15%. Itsellä jyvät pehmeitä. Hermot ei pitäneet odottaa viikkoa kauempaa naapureiden puinneista, silti kosteudet yli kolmeakymmentä. Tonneja tuli kyllä kuivanakin se 6-7/ha. Kuivatuslasku enemmän mitä viljoilla sai.
Tommosta se varmaan oli, kun ohrasta sai 100e/t. Uskon kuitenkin, että viljasta sai enemmän kuin kuivauslaskun verran. Itselläni huonoimman erän kuivauskustannus menneenä syksynä oli jotain 30-40 euron välissä tonni ja edullisimmat taisi pyöriä 15e/tonni. Mun mielestäni olisi aika oleellista koittaa laskea se kuivauskustannus tonnia kohden, koska siitä saa parhaiten käsitystä todellisesta kulurakenteesta. Vaikka vehnäerä pyörii kuivurissa kauan, niin silti kustannus tuotosta kohden voi olla kohtuullinen. Itse kyllästyin aikoinaan isun jatkuvaan marmatukseen, että vehnän viljely ei kannata, kun täytyy kuivata niin kauan. Sitten kun ruvettiin laskemaan tuloksia auki, niin kummasti rutinat väheni.
-
Naapureilla oli vielä navettalaajennukset tekemättä eikä lietettä ollut saatavana. 600 kg/ha apulantaa eli 120 kg typpeä hehtaarille. Scarlett-ohra, ostosiemen, melkein 300 kg/ha. Ensimmäinen ruiskutus: Mcpa, Express, Tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Toinen ruiskutus tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Kasvusto sellaista että kun reunasta heilutti niin koko pelto lainehti. Mutta ei valmistunut millään. Naapurit puivat samaan aikaan kylvettyjä, kosteudet jotain 15%. Itsellä jyvät pehmeitä. Hermot ei pitäneet odottaa viikkoa kauempaa naapureiden puinneista, silti kosteudet yli kolmeakymmentä. Tonneja tuli kyllä kuivanakin se 6-7/ha. Kuivatuslasku enemmän mitä viljoilla sai.
Tommosta se varmaan oli, kun ohrasta sai 100e/t. Uskon kuitenkin, että viljasta sai enemmän kuin kuivauslaskun verran. Itselläni huonoimman erän kuivauskustannus menneenä syksynä oli jotain 30-40 euron välissä tonni ja edullisimmat taisi pyöriä 15e/tonni. Mun mielestäni olisi aika oleellista koittaa laskea se kuivauskustannus tonnia kohden, koska siitä saa parhaiten käsitystä todellisesta kulurakenteesta. Vaikka vehnäerä pyörii kuivurissa kauan, niin silti kustannus tuotosta kohden voi olla kohtuullinen. Itse kyllästyin aikoinaan isun jatkuvaan marmatukseen, että vehnän viljely ei kannata, kun täytyy kuivata niin kauan. Sitten kun ruvettiin laskemaan tuloksia auki, niin kummasti rutinat väheni.
Niin, kauraa kuivaajasta ulos 15 tn, vehnää 23tn. Kuivausajat 6 tuntia ja 10 tuntia. Vehnän kuivaaminen niin kallista... :) Onhan se vähän kalliimpaa, mutta ei se ero kovin merkittävä ole noilla kuivausajoilla. Kauralle ko. aika normi, vehnällekin. Viime vuonna oli mitä oli :-X
-
Pienellä kooklaamisella löyty tilastot 2014 keskisadoista:
http://www.kylvosiemen.fi/arkisto/2015/Vuosikertomus_2014.pdf
Edelleen rehuohra-kaura 3tn ja vehnä 4 tn. Vilja-aitassa varsinais suomessa sadot 5-600kg parempia. Eli jos oikeesti isoilta aloilta vedetään läpitte 7-8tn niin jossain tulee tonni, että tilastot osuu kohdalle.
-
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria (http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria)
ymmärsinkö väärin vai...luomuviljelijä, tila 18,5 ha huippuvuonna leipäviljaa 130 tn eli keskisato 7 tn/ha...ei ihme ettei tuet paljon kiinnosta 8).
-
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria (http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria)
ymmärsinkö väärin vai...luomuviljelijä, tila 18,5 ha huippuvuonna leipäviljaa 130 tn eli keskisato 7 tn/ha...ei ihme ettei tuet paljon kiinnosta 8).
maastullin printtiversiossa pistää vielä paremmaksi : :P
"Hän kertoo 8,5 hehtaarin tilansa
pystyvän huippuvuonna
tuottamaan kolme rekkakuormaa
leipäviljaa."
-
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria (http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria)
ymmärsinkö väärin vai...luomuviljelijä, tila 18,5 ha huippuvuonna leipäviljaa 130 tn eli keskisato 7 tn/ha...ei ihme ettei tuet paljon kiinnosta 8).
Ja meitä pohojammaalaasia kehdataan syytellä täällä satotasojen lapinlisistä :-\
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=68021.msg1225311#msg1225311
-
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria (http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria)
ymmärsinkö väärin vai...luomuviljelijä, tila 18,5 ha huippuvuonna leipäviljaa 130 tn eli keskisato 7 tn/ha...ei ihme ettei tuet paljon kiinnosta 8).
maastullin printtiversiossa pistää vielä paremmaksi : :P
"Hän kertoo 8,5 hehtaarin tilansa
pystyvän huippuvuonna
tuottamaan kolme rekkakuormaa
leipäviljaa."
Taitaa rekat olla noita Plaston Scanioita joita näkyy meidänkin pihalla lojuvan kaiken värisiä. :)
-
Taitaa rekat olla noita Plaston Scanioita joita näkyy meidänkin pihalla lojuvan kaiken värisiä. :)
[/quote]
No nyt alkaa "rekallisille" löytyä selitystä ;D
Omista kahuista taitaa kertyä hyvä sato, yks rekka läks marraskuulla ja toisen kerran on haettava koko yhdistelmällä, mut ei tule täyteen!
Ja alaa vajaa 17Ha.
-
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
Ojitus kuntoon, samalla huolehtia et maan rakenne ongelmia ei pääsis tulemaan ja viljavuus arvot tontilleen. Sitte ehkä kannattaa alkaa säätää hifistelyä, et tuloo se agronetin keskisato.... ::)
-
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
Ojitus kuntoon, samalla huolehtia et maan rakenne ongelmia ei pääsis tulemaan ja viljavuus arvot tontilleen. Sitte ehkä kannattaa alkaa säätää hifistelyä, et tuloo se agronetin keskisato.... ::)
Joo miten ojitus vaikuttaisi tuollaiseen ojattomana viljeltyyn rutakkoon, jossa pajua pukkaa kosteista paikoista, pH on vaivaiset 5, fosforit 6 ja satoa kumminkin tulee alkaen tuplasti salaojitettuun sokerijuurikasmaahan verrattuna, sitä suurempi ero mitä kuivempi vuosi. Esim. 2010. Sokerijuurikasmaa, hivenet vihreällä, fosforit 100, pH 7.2 , humusta lisätty, ojitus huipputiheä, koskaan ei ole vielä puimurin pyörän hokki uponnut vartta myöten siihen pintaan. Kuivimmissa paikoissa kevätviljan satotaso 500 kg. Syysviljasta tullut jokunen hyväksi katsottava sato, mutta samaan aikaan siitä veteliköstä isompi kevätvehnäsato ! Ja kura tursuu helposti kesälläkin, ruiskuttaessa. On niin alava paikka.
Jos täydennysojittaisi vanhojen ojien väliin, parantaisiko se tuon ravinteilla ja kalkilla ylikompensoidun pellon satoa kuivana vuotena ?
-SS-
-
jos kuivuus minimi tekijä sadontuottoon vuodesta toiseen, niin eikö kannata viljellä kenkäheinää, jos tuet tuloo...kuin yrittää vuodesta toiseen 500 kg ha sadoilla viljellä viljaa. sokurimaa tiivistyny??? Ei paljo auta vaikka kaikki olis viimese päälle, jos maa tintattu tiiviiksi. Altakastelu/säätösalaojitus mahdollista?
-
jos kuivuus minimi tekijä sadontuottoon vuodesta toiseen, niin eikö kannata viljellä kenkäheinää, jos tuet tuloo...kuin yrittää vuodesta toiseen 500 kg ha sadoilla viljellä viljaa. sokurimaa tiivistyny??? Ei paljo auta vaikka kaikki olis viimese päälle, jos maa tintattu tiiviiksi. Altakastelu/säätösalaojitus mahdollista?
Tasainen etelärinne, laskua sen verran, että altakastelu ei liene mahdollista. Kastelukelpoinen joki ylikin 2 km päässä. Sademäärät vaan ovat kevätviljalle hieman liian pienet. Juurikasta siitä palstasta on nostettu varmasti enemmän kuin keskisadot Salon alueella. Juurikas tunnetusti ottaa vetensä vaikka pohjavedestä sitten. Savimaata, savikerros on melkoisen paksu; ja kyllä, raskaat traktorit ja korjuukoneet ovat tallanneet pellon tiiviiksi. Mutta matoja on alkanut esiintyä, ja nyt jo takavetoisellakin pikkutraktorilla pääsee sarka-auralla täyteen kyntösyvyyteen, tarvitsematta veistää vaan matalaa kiiltävää vaonkuvatusta pintaan. Rukiilla on yritetty pieniä sitä lohkaretta, mutta kokoajan ei voi rukiillakaan olla. Jos olisi tiivis, jäisi syyssateet pintaan. Jonnekin ne vedet menevät, mutta vettä ei vaan kevätpuolella kesää oikein tule, ja ongelma on pahentunut, koska talvet ovat lumettomia tai lähes lumettomia.
No 2010 toukokuussa tuli 250 millimetriä kerralla.
Halusin vaan esimerkilläni kertoa, mikä ajatusvirhe on tuossa suoraviivaisessa "ojita ojita kalkitse kalkitse hivenlannoita hivenlannoita" - ratkaisuehdotuksessa.
-SS-
-
jos kuivuus minimi tekijä sadontuottoon vuodesta toiseen, niin eikö kannata viljellä kenkäheinää, jos tuet tuloo...kuin yrittää vuodesta toiseen 500 kg ha sadoilla viljellä viljaa. sokurimaa tiivistyny??? Ei paljo auta vaikka kaikki olis viimese päälle, jos maa tintattu tiiviiksi. Altakastelu/säätösalaojitus mahdollista?
Tasainen etelärinne, laskua sen verran, että altakastelu ei liene mahdollista. Kastelukelpoinen joki ylikin 2 km päässä. Sademäärät vaan ovat kevätviljalle hieman liian pienet. Juurikasta siitä palstasta on nostettu varmasti enemmän kuin keskisadot Salon alueella. Juurikas tunnetusti ottaa vetensä vaikka pohjavedestä sitten. Savimaata, savikerros on melkoisen paksu; ja kyllä, raskaat traktorit ja korjuukoneet ovat tallanneet pellon tiiviiksi. Mutta matoja on alkanut esiintyä, ja nyt jo takavetoisellakin pikkutraktorilla pääsee sarka-auralla täyteen kyntösyvyyteen, tarvitsematta veistää vaan matalaa kiiltävää vaonkuvatusta pintaan. Rukiilla on yritetty pieniä sitä lohkaretta, mutta kokoajan ei voi rukiillakaan olla. Jos olisi tiivis, jäisi syyssateet pintaan. Jonnekin ne vedet menevät, mutta vettä ei vaan kevätpuolella kesää oikein tule, ja ongelma on pahentunut, koska talvet ovat lumettomia tai lähes lumettomia.
No 2010 toukokuussa tuli 250 millimetriä kerralla.
Halusin vaan esimerkilläni kertoa, mikä ajatusvirhe on tuossa suoraviivaisessa "ojita ojita kalkitse kalkitse hivenlannoita hivenlannoita" - ratkaisuehdotuksessa.
-SS-
Onko nois sun kuivetuis lohkois nyt sitten ollenkaan salaojia, ja siltikinkö kuivaa käsiin?
-
jos kuivuus minimi tekijä sadontuottoon vuodesta toiseen, niin eikö kannata viljellä kenkäheinää, jos tuet tuloo...kuin yrittää vuodesta toiseen 500 kg ha sadoilla viljellä viljaa. sokurimaa tiivistyny??? Ei paljo auta vaikka kaikki olis viimese päälle, jos maa tintattu tiiviiksi. Altakastelu/säätösalaojitus mahdollista?
Tasainen etelärinne, laskua sen verran, että altakastelu ei liene mahdollista. Kastelukelpoinen joki ylikin 2 km päässä. Sademäärät vaan ovat kevätviljalle hieman liian pienet. Juurikasta siitä palstasta on nostettu varmasti enemmän kuin keskisadot Salon alueella. Juurikas tunnetusti ottaa vetensä vaikka pohjavedestä sitten. Savimaata, savikerros on melkoisen paksu; ja kyllä, raskaat traktorit ja korjuukoneet ovat tallanneet pellon tiiviiksi. Mutta matoja on alkanut esiintyä, ja nyt jo takavetoisellakin pikkutraktorilla pääsee sarka-auralla täyteen kyntösyvyyteen, tarvitsematta veistää vaan matalaa kiiltävää vaonkuvatusta pintaan. Rukiilla on yritetty pieniä sitä lohkaretta, mutta kokoajan ei voi rukiillakaan olla. Jos olisi tiivis, jäisi syyssateet pintaan. Jonnekin ne vedet menevät, mutta vettä ei vaan kevätpuolella kesää oikein tule, ja ongelma on pahentunut, koska talvet ovat lumettomia tai lähes lumettomia.
No 2010 toukokuussa tuli 250 millimetriä kerralla.
Halusin vaan esimerkilläni kertoa, mikä ajatusvirhe on tuossa suoraviivaisessa "ojita ojita kalkitse kalkitse hivenlannoita hivenlannoita" - ratkaisuehdotuksessa.
-SS-
Onko nois sun kuivetuis lohkois nyt sitten ollenkaan salaojia, ja siltikinkö kuivaa käsiin?
Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.
Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...
Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.
Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.
-SS-
-
Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.
Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...
Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.
Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.
-SS-
Tee sinne mäkitöyräälle porakaivo ja siihen aurinkokennolla tai tuulella pyörivä vesipumppu. Sieltähän se vesi valuu itekseen rinnettä alas, kastellen koko lohkon. Sit vain puimaan kasitonnareita ;) :D
-
Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.
Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...
Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.
Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.
-SS-
Tee sinne mäkitöyräälle porakaivo ja siihen aurinkokennolla tai tuulella pyörivä vesipumppu. Sieltähän se vesi valuu itekseen rinnettä alas, kastellen koko lohkon. Sit vain puimaan kasitonnareita ;) :D
En tiedä onnistuuko edes sähköllä. Kyseisestä pohjavesimuodostumasta otetaan jo 600-700 kuutiota /vrk.
Juuri katsoin pari kuukautta vanhaa kaupungin pohjaveden suojelusuunnitelmaa, kaikki nurkat ovat
kolunneet näköjään.
-SS-
-
Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.
Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...
Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.
Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.
-SS-
Tee sinne mäkitöyräälle porakaivo ja siihen aurinkokennolla tai tuulella pyörivä vesipumppu. Sieltähän se vesi valuu itekseen rinnettä alas, kastellen koko lohkon. Sit vain puimaan kasitonnareita ;) :D
En tiedä onnistuuko edes sähköllä. Kyseisestä pohjavesimuodostumasta otetaan jo 600-700 kuutiota /vrk.
Juuri katsoin pari kuukautta vanhaa kaupungin pohjaveden suojelusuunnitelmaa, kaikki nurkat ovat
kolunneet näköjään.
-SS-
Tjaah, sit ei taida auttaa laittaa kun luomuun tai hömpälle kaikki maat :D
-
Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.
Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...
Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.
Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.
-SS-
Tee sinne mäkitöyräälle porakaivo ja siihen aurinkokennolla tai tuulella pyörivä vesipumppu. Sieltähän se vesi valuu itekseen rinnettä alas, kastellen koko lohkon. Sit vain puimaan kasitonnareita ;) :D
En tiedä onnistuuko edes sähköllä. Kyseisestä pohjavesimuodostumasta otetaan jo 600-700 kuutiota /vrk.
Juuri katsoin pari kuukautta vanhaa kaupungin pohjaveden suojelusuunnitelmaa, kaikki nurkat ovat
kolunneet näköjään.
-SS-
Tjaah, sit ei taida auttaa laittaa kun luomuun tai hömpälle kaikki maat :D
Sitä ennen pitänee syödä reippaasti mustikkatorttua ja säilykepunajuuria ja hölkätä sinne pumppukaivolle pissimään, ja odotella, milloin kylän kaupalla tulee kretliiniä vettä kraanasta. ;)
-SS-
-
Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.
Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...
Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.
Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.
-SS-
Ja tuollaisista joutomaista maksatte 15 000++++€/ha ::)
-
Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.
Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...
Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.
Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.
-SS-
Ja tuollaisista joutomaista maksatte 15 000++++€/ha ::)
Juu. Erikoisviljelyyn ehkä soveliaampia kuin luulisikaan.
Pääsee kylvöille jo maaliskuussa, kun aukea katsoo etelään ja
on pohjantuulilta suojassa. Omenapuut ja luumupuut saattaisivat
olla soveliaimpia. Mutta itsellä ei oikein ole hedelmätarhaviilis.
On meillä parikymmentä puuta. Kuulemma tuommoisistakin
joku jotain EU tukea. En ole selvittänyt.
-SS-
-
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
Onko seuraava nimimerkki mikä??????
Tupajumi
Ylikylänjotensaletistihot
Pottunokka
..............??
-
jos kuivuus minimi tekijä sadontuottoon vuodesta toiseen, niin eikö kannata viljellä kenkäheinää, jos tuet tuloo...kuin yrittää vuodesta toiseen 500 kg ha sadoilla viljellä viljaa. sokurimaa tiivistyny??? Ei paljo auta vaikka kaikki olis viimese päälle, jos maa tintattu tiiviiksi. Altakastelu/säätösalaojitus mahdollista?
Tasainen etelärinne, laskua sen verran, että altakastelu ei liene mahdollista. Kastelukelpoinen joki ylikin 2 km päässä. Sademäärät vaan ovat kevätviljalle hieman liian pienet. Juurikasta siitä palstasta on nostettu varmasti enemmän kuin keskisadot Salon alueella. Juurikas tunnetusti ottaa vetensä vaikka pohjavedestä sitten. Savimaata, savikerros on melkoisen paksu; ja kyllä, raskaat traktorit ja korjuukoneet ovat tallanneet pellon tiiviiksi. Mutta matoja on alkanut esiintyä, ja nyt jo takavetoisellakin pikkutraktorilla pääsee sarka-auralla täyteen kyntösyvyyteen, tarvitsematta veistää vaan matalaa kiiltävää vaonkuvatusta pintaan. Rukiilla on yritetty pieniä sitä lohkaretta, mutta kokoajan ei voi rukiillakaan olla. Jos olisi tiivis, jäisi syyssateet pintaan. Jonnekin ne vedet menevät, mutta vettä ei vaan kevätpuolella kesää oikein tule, ja ongelma on pahentunut, koska talvet ovat lumettomia tai lähes lumettomia.
No 2010 toukokuussa tuli 250 millimetriä kerralla.
Halusin vaan esimerkilläni kertoa, mikä ajatusvirhe on tuossa suoraviivaisessa "ojita ojita kalkitse kalkitse hivenlannoita hivenlannoita" - ratkaisuehdotuksessa.
-SS-
Olisikin helppoa jos hommat menisikin SS sitaatin mukaan mut kai se homma lähtee siitä et tietää omien lohkojen tilanteen noin perustasolla, et ymmärtää mitä tarttis tehdä, jotta satotasot paranisi. Homma vaatii jo vähän lompuukiin täytettä, jos joutuu niin sanotusti alusta alkaa ja jotkut lohkot on vaan sellaasia et ei onnistu kuin jotkut viljelykasvit, kuten jo mainitsitkin SS.
-
Paras sato muistetaan, mutta huonompi unohdetaa. No sillä säilyy mieliala parempana?
-
Onhan nuo satotasot nousseet EUn aikana ihan itekseen silläkin, että karttojenpiirtäjät ovat hehtaarin maan supistaneet 90-aariin. Samoilla toimilla tulee nyt 10% suurempia hehtaarisatoja :)
-
Onhan nuo satotasot nousseet EUn aikana ihan itekseen silläkin, että karttojenpiirtäjät ovat hehtaarin maan supistaneet 90-aariin. Samoilla toimilla tulee nyt 10% suurempia hehtaarisatoja :)
Tai jos sadot mitataan "Pohjanmaan mitoilla". Siis sillä samalla mitalla jolla NusPus on mitattu 183 senttiseksi ;D
Ko. mittanauha kannattaisi lahjoittaa niille tarkastajille jotka tarkastavat vasikkakarsinoiden pinta-alavaatimuksia. Saisivat 3*3 metristen koppien pinta-alaksi helposti 10 neliötä ;D
-
Onhan nuo satotasot nousseet EUn aikana ihan itekseen silläkin, että karttojenpiirtäjät ovat hehtaarin maan supistaneet 90-aariin. Samoilla toimilla tulee nyt 10% suurempia hehtaarisatoja :)
Tai jos sadot mitataan "Pohjanmaan mitoilla". Siis sillä samalla mitalla jolla NusPus on mitattu 183 senttiseksi ;D
Ko. mittanauha kannattaisi lahjoittaa niille tarkastajille jotka tarkastavat vasikkakarsinoiden pinta-alavaatimuksia. Saisivat 3*3 metristen koppien pinta-alaksi helposti 10 neliötä ;D
Ne kyllä on mitannu 184cm pitkäksi....
-
Onhan nuo satotasot nousseet EUn aikana ihan itekseen silläkin, että karttojenpiirtäjät ovat hehtaarin maan supistaneet 90-aariin. Samoilla toimilla tulee nyt 10% suurempia hehtaarisatoja :)
Tai jos sadot mitataan "Pohjanmaan mitoilla". Siis sillä samalla mitalla jolla NusPus on mitattu 183 senttiseksi ;D
Ko. mittanauha kannattaisi lahjoittaa niille tarkastajille jotka tarkastavat vasikkakarsinoiden pinta-alavaatimuksia. Saisivat 3*3 metristen koppien pinta-alaksi helposti 10 neliötä ;D
Ne kyllä on mitannu 184cm pitkäksi....
Soot sentin taas kasvanu 8)
-
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
Onko seuraava nimimerkki mikä??????
Tupajumi
Ylikylänjotensaletistihot
Pottunokka
..............??
Oletko vitsikäs apinoimalla minua?? :-\
-
Paras pano muistetaan, ei reiän pinta-ala merkkaa!!!!
-
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
En mitenkään haluu arvostella, mutta miten noin huonoon tulokseen enää tänä päivänä pääsee. Itellä on ihan perussetti käytös viljal, kyntö syksyl tai kevääl, hiekkamaan kynnän kevääl viljalkin, niin pääsen viikon pari aikasemmin kylvöil. Uusia lajikkeita käytös, Toria sekä Obelix tällä hetkel. 100 tai 110 typpeä ja fosforia reilusti mukaan ja myöhästetty rikkaruiskutus tautiaineen kanssa. Näilläkin eväil pitäs tulla normaalivuonna 5000-8000 tonnia tavaraa helposti. Viime vuonna kaurasta tuli noin 7500 ja ohrasta 5000 eli ohra hiukan petti kylmästä johtuen kai. Jos haluu palkkaa itel, niin tuo 5000 tonnia on minun mielestä kyllä minimi, tukien päälle ei enää voi perustaa viljan viljelyä, kyllä se tulos sadosta revitään.
-
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
En mitenkään haluu arvostella, mutta miten noin huonoon tulokseen enää tänä päivänä pääsee. Itellä on ihan perussetti käytös viljal, kyntö syksyl tai kevääl, hiekkamaan kynnän kevääl viljalkin, niin pääsen viikon pari aikasemmin kylvöil. Uusia lajikkeita käytös, Toria sekä Obelix tällä hetkel. 100 tai 110 typpeä ja fosforia reilusti mukaan ja myöhästetty rikkaruiskutus tautiaineen kanssa. Näilläkin eväil pitäs tulla normaalivuonna 5000-8000 tonnia tavaraa helposti. Viime vuonna kaurasta tuli noin 7500 ja ohrasta 5000 eli ohra hiukan petti kylmästä johtuen kai. Jos haluu palkkaa itel, niin tuo 5000 tonnia on minun mielestä kyllä minimi, tukien päälle ei enää voi perustaa viljan viljelyä, kyllä se tulos sadosta revitään.
Nyt kyllä taidat tarkoittaa märkäpainoja.
Sen lisäksi kun itellä on pieni kuivuri, niin on helppo mitata tilavuutta, eli kauraerä pienenee kuivatessa n. 28%....
-
5000-8000 tonnia tavaraa helposti. Viime vuonna kaurasta tuli noin 7500 ja ohrasta 5000 eli ohra hiukan petti kylmästä johtuen kai. Jos haluu palkkaa itel, niin tuo 5000 tonnia on minun mielestä kyllä minimi, tukien päälle ei enää voi perustaa viljan viljelyä, kyllä se tulos sadosta revitään.
Tuo viiden- kahdeksan miljoonan kilon määrä vaatii lähes 10000 ha viljelyalaa, eikös suurten alojen sadot kuitenkin asetu lähemmäs Suomen keskisatojen tuntumaan kuin huipulle suoraan, ihan senkin takia, että optimaalinen kylvöaika venyy.
Varmaan jo 2000 ha ihan luonnonhoitopeltoja ja muita on.
-SS-
-
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/?rxid=dc711a9e-de6d-454b-82c2-74ff79a3a5e0
Tuolta lukesta löytyy hehtaarisadot. Jokainen voi ite käydä räknäämassä omat asetukset.
-
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria (http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria)
ymmärsinkö väärin vai...luomuviljelijä, tila 18,5 ha huippuvuonna leipäviljaa 130 tn eli keskisato 7 tn/ha...ei ihme ettei tuet paljon kiinnosta 8).
maastullin printtiversiossa pistää vielä paremmaksi : :P
"Hän kertoo 8,5 hehtaarin tilansa
pystyvän huippuvuonna
tuottamaan kolme rekkakuormaa
leipäviljaa."
Noo jos ostaa muualta lisää tavaraa ja jatkaa vähän. Ei sillä väliä. Ainakin hän keksi paremman idean kuin moni muu eläintila. Varmaan pärjää ihan hyvin ku painaa munat suorana isolle kirkolle ja muihin paikkoihin jokapäivä. :)
-
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria (http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria)
ymmärsinkö väärin vai...luomuviljelijä, tila 18,5 ha huippuvuonna leipäviljaa 130 tn eli keskisato 7 tn/ha...ei ihme ettei tuet paljon kiinnosta 8).
maastullin printtiversiossa pistää vielä paremmaksi : :P
"Hän kertoo 8,5 hehtaarin tilansa
pystyvän huippuvuonna
tuottamaan kolme rekkakuormaa
leipäviljaa."
Ehkä tuossa tarkoitetaankin puolikasta. Jollain louhoslavalla.