Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Wejjo - 25.10.07 - klo:07:24
-
Laitanpa vanhasta keskusteluryhmästä ennustukseni tänne talteen, niin pääsen sitten trossailemaan jotta "mitäs minä sanoin..."
Ensi vuonna Agco julkistaa uuden yhtenäismalliston portaattomia Sisun koneella ja uudella edistyksellisellä portaattomalla voimansiirrolla, joka perustana on Valtran kolmiportainen pikavaihteisto ja suunnanvaihto johon on kytketty perään portaaton aski. Erityistä huomioita on kiinnitetty vaihteiston ohjaukseen, joka automaattisesti säätää välityssuhdetta kuormituksen mukaan (Valtrasta tuttu kuormituksenmittaustekniikka Sigma-malleista) optimaaliseksi kulloiseenkin työhön ilman että kuljettajan tarvitsee tehdä mitään erityisiä säätöjä. Kaikkiaan tätä on kehitetty jo pitkään, jo ennen agco-kauppaa, jonka jälkeen se olikin hetken topissa, kunnes agcon omat kehitysprojektit ja tämä yhdistettiin. Viimeiset vuodet onkin olleet jo käyttötestejä, raskaassa ja vaihtelevassa ajossa ja nimenomaan suomalaisissa vaativissa oloissa, myös talviajossa. Agcon selkeänä tavoitteena on tuottaa markkinoiden paras ja varsinkin luotettavin portaaton. http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/MASINA/fi/system/projekti.html?id=6620642&nav=Projekti
Juuri tämä automaattisesti toimiva mekaaninen aski yhdistettynä portaattomaan on se uudistus minkä vuoksi agco tähän panostaa - nykyinen fendin ratkaisu on hyötysuhteeltaan huono juuri yleisimmillä peltonopeusalueilla, ja kuljettajan vaivaaminem etukäteen tehtävällä nopeusaluevalinnalla halutaan pois.
Voimansiirron kuormituksen mittaamiseen perustuva automatiikka valitsee aina automaattisesti hyötysuhteen kannalta parhaimman moottoriohjauksen ja voimansiirron yhdistelmän. Valtran pohjalta tätä kehitystyötä agcossa jatkettiin juuri valtran ja sisun vahvan kokemuksen takia moottorinohjauksen ja voimansiirron ohjauksen ja kuormitusmittauksen saralla.
Valtran erinomaisen toimiva hitech-pikavaihteisto ja suunnanvaihto on hyvä ja luotettava pohja tulevalle ratkaisulle.
Sitä en varmasti uskalla ennustaa kumpaan tämä aski julkistetaan ensin, valtraan vai fendtiin. Luulisin jotta Valtraan, koska agcon johdosta taannoin komentoitiin tätä kehitystyötä nimenomaan valtran ratkaisuna
Valtran myyntiorganisaation kautta tätä mallisarjaa saa sitten haluamansa merkkisenä joko Fendtinä tai Valtrana. Vanhanaikaisempi portaaton tekniikka jää Massikkaan, joka jää edelleen Keskon myyntiin siihen asti kunnes Kesko heivaa sen pois Claasin tieltä.
-
Laitanpa vanhasta keskusteluryhmästä ennustukseni tänne talteen, niin pääsen sitten trossailemaan jotta "mitäs minä sanoin..."
Ensi vuonna Agco julkistaa uuden yhtenäismalliston portaattomia Sisun koneella ja uudella edistyksellisellä portaattomalla voimansiirrolla, joka perustana on Valtran kolmiportainen pikavaihteisto ja suunnanvaihto johon on kytketty perään portaaton aski. Erityistä huomioita on kiinnitetty vaihteiston ohjaukseen, joka automaattisesti säätää välityssuhdetta kuormituksen mukaan (Valtrasta tuttu kuormituksenmittaustekniikka Sigma-malleista) optimaaliseksi kulloiseenkin työhön ilman että kuljettajan tarvitsee tehdä mitään erityisiä säätöjä. Kaikkiaan tätä on kehitetty jo pitkään, jo ennen agco-kauppaa, jonka jälkeen se olikin hetken topissa, kunnes agcon omat kehitysprojektit ja tämä yhdistettiin. Viimeiset vuodet onkin olleet jo käyttötestejä, raskaassa ja vaihtelevassa ajossa ja nimenomaan suomalaisissa vaativissa oloissa, myös talviajossa. Agcon selkeänä tavoitteena on tuottaa markkinoiden paras ja varsinkin luotettavin portaaton. http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/MASINA/fi/system/projekti.html?id=6620642&nav=Projekti
Juuri tämä automaattisesti toimiva mekaaninen aski yhdistettynä portaattomaan on se uudistus minkä vuoksi agco tähän panostaa - nykyinen fendin ratkaisu on hyötysuhteeltaan huono juuri yleisimmillä peltonopeusalueilla, ja kuljettajan vaivaaminem etukäteen tehtävällä nopeusaluevalinnalla halutaan pois.
Voimansiirron kuormituksen mittaamiseen perustuva automatiikka valitsee aina automaattisesti hyötysuhteen kannalta parhaimman moottoriohjauksen ja voimansiirron yhdistelmän. Valtran pohjalta tätä kehitystyötä agcossa jatkettiin juuri valtran ja sisun vahvan kokemuksen takia moottorinohjauksen ja voimansiirron ohjauksen ja kuormitusmittauksen saralla.
Valtran erinomaisen toimiva hitech-pikavaihteisto ja suunnanvaihto on hyvä ja luotettava pohja tulevalle ratkaisulle.
Sitä en varmasti uskalla ennustaa kumpaan tämä aski julkistetaan ensin, valtraan vai fendtiin. Luulisin jotta Valtraan, koska agcon johdosta taannoin komentoitiin tätä kehitystyötä nimenomaan valtran ratkaisuna
Valtran myyntiorganisaation kautta tätä mallisarjaa saa sitten haluamansa merkkisenä joko Fendtinä tai Valtrana. Vanhanaikaisempi portaaton tekniikka jää Massikkaan, joka jää edelleen Keskon myyntiin siihen asti kunnes Kesko heivaa sen pois Claasin tieltä.
No en nyt kehuis tota haitekkia saati deltapowershiftiäkään. Jokuja tunteja tullut semmosillakin hierottua. Ykköshaitekit oikeastaan onnettomimpia esityksiä.
Deltapowershift kaukana takana vanhasta Dynashiftista, Dyna nelosesta nyt puhumattakaan.
Just nimenomaan Valtran ratkaisuna siksi, ettei konsernin päämerkkien maine kärsi, jos laatikko ei ookkaa niin hyvä kuin toivotaan...
No katotaan millanen tulee, kokeillaan ja arvostellaan vasta sitten kunnolla.
PS! Mulla ei ole Agcon osakkeita.
-
Suunnanvaihdosta tullenee pakoilla toimiva,jolla saadaan sitä valmetin murehtimaa peruutuksen hyötysuhdetta paremmaksi. Se mahdollistaa myös sen että liikkeelle lähtö voidaan tehdä vähäisemmällä mehuvedolla kuin nyt. Mekaanista osuutta ehkä lisätään ehkä ei.
Luulisin kuitenkin tuon nykyisen kertoja systeemin muuttuvan vauhdissa käytettäväksi,ehkäpä useampi nopeus?
Ihan tuhon yllä esitettyyn ristisiitokseen en kyllä usko, arvelin tuossa että kyllä se Valmetin nokka pitenee taas mutta se toinen vaihteisto sen variolaatikon eteen sopiikin sen niin paljon kehutun runkotankin paikalle ;D
-
Ihan tuhon yllä esitettyyn ristisiitokseen en kyllä usko, arvelin tuossa että kyllä se Valmetin nokka pitenee taas mutta se toinen vaihteisto sen variolaatikon eteen sopiikin sen niin paljon kehutun runkotankin paikalle ;D
Ja muavinen polttoaine pönttö jonnekin astinlaudan eteen tyrkylle, maailman kolhuja odottamaan ???
-
Laitanpa vanhasta keskusteluryhmästä ennustukseni tänne talteen, niin pääsen sitten trossailemaan jotta "mitäs minä sanoin..."
Ensi vuonna Agco julkistaa uuden yhtenäismalliston portaattomia Sisun koneella ja uudella edistyksellisellä portaattomalla voimansiirrolla, joka perustana on Valtran kolmiportainen pikavaihteisto ja suunnanvaihto johon on kytketty perään portaaton aski. Erityistä huomioita on kiinnitetty vaihteiston ohjaukseen, joka automaattisesti säätää välityssuhdetta kuormituksen mukaan (Valtrasta tuttu kuormituksenmittaustekniikka Sigma-malleista) optimaaliseksi kulloiseenkin työhön ilman että kuljettajan tarvitsee tehdä mitään erityisiä säätöjä. Kaikkiaan tätä on kehitetty jo pitkään, jo ennen agco-kauppaa, jonka jälkeen se olikin hetken topissa, kunnes agcon omat kehitysprojektit ja tämä yhdistettiin. Viimeiset vuodet onkin olleet jo käyttötestejä, raskaassa ja vaihtelevassa ajossa ja nimenomaan suomalaisissa vaativissa oloissa, myös talviajossa. Agcon selkeänä tavoitteena on tuottaa markkinoiden paras ja varsinkin luotettavin portaaton. http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/MASINA/fi/system/projekti.html?id=6620642&nav=Projekti
Juuri tämä automaattisesti toimiva mekaaninen aski yhdistettynä portaattomaan on se uudistus minkä vuoksi agco tähän panostaa - nykyinen fendin ratkaisu on hyötysuhteeltaan huono juuri yleisimmillä peltonopeusalueilla, ja kuljettajan vaivaaminem etukäteen tehtävällä nopeusaluevalinnalla halutaan pois.
Voimansiirron kuormituksen mittaamiseen perustuva automatiikka valitsee aina automaattisesti hyötysuhteen kannalta parhaimman moottoriohjauksen ja voimansiirron yhdistelmän. Valtran pohjalta tätä kehitystyötä agcossa jatkettiin juuri valtran ja sisun vahvan kokemuksen takia moottorinohjauksen ja voimansiirron ohjauksen ja kuormitusmittauksen saralla.
Valtran erinomaisen toimiva hitech-pikavaihteisto ja suunnanvaihto on hyvä ja luotettava pohja tulevalle ratkaisulle.
Sitä en varmasti uskalla ennustaa kumpaan tämä aski julkistetaan ensin, valtraan vai fendtiin. Luulisin jotta Valtraan, koska agcon johdosta taannoin komentoitiin tätä kehitystyötä nimenomaan valtran ratkaisuna
Valtran myyntiorganisaation kautta tätä mallisarjaa saa sitten haluamansa merkkisenä joko Fendtinä tai Valtrana. Vanhanaikaisempi portaaton tekniikka jää Massikkaan, joka jää edelleen Keskon myyntiin siihen asti kunnes Kesko heivaa sen pois Claasin tieltä.
vai laittaa ne fenttiiki teltta power sift kehittyy se seki ;)
-
Älä ainakaan ala rahasta ennustamaan. Tai toisaalta tuohan on kuin Valte ennustaisi. ;D
Valtran portaaton pitäisi olla valmis ensi vuonna, jos näyttelyssä kuultuun on uskominen. Tuskimpa sitä muihin konsernin tuotteisiin sotketaan. ;)
-
Kyllä siitä tulee VITSI ;-)
-
Samaa mieltä kuin ojala. Olisi agco voinut kuopata koko valtran ja ruveta tekeen suolahdessa fendtin järjestelmä- ja työkoneenkantaja traktoreita.
-
Ei Valtraa kuopata kannata. Joka merkillä on omat kannattajansa ja meneehän se konsernin kolmantena. Portaattoman Valtran olisi voinut tehdä laittamalla Dyna-VT:hen Valtran pellit, koska osassahan on jo Susi-riisseli. Olisi samalla ollut toimiva perä, vai mitä Ojala. Ylivoimaa! ;D
-
Niin,eihän Deltan välityssuhdealue riitä nykymuodossaan korvaamaan esim.Case CVX hammaskytkinvalikoimaa.Muutoksiahan siihen on tehtävä.
-
en usko että pilaavat fendiä valtran laatikoilla.. :)
-
Laitanpa vanhasta keskusteluryhmästä ennustukseni tänne talteen, niin pääsen sitten trossailemaan jotta "mitäs minä sanoin..."
Ensi vuonna Agco julkistaa uuden yhtenäismalliston portaattomia Sisun koneella ja uudella edistyksellisellä portaattomalla voimansiirrolla, joka perustana on Valtran kolmiportainen pikavaihteisto ja suunnanvaihto johon on kytketty perään portaaton aski. Erityistä huomioita on kiinnitetty vaihteiston ohjaukseen, joka automaattisesti säätää välityssuhdetta kuormituksen mukaan (Valtrasta tuttu kuormituksenmittaustekniikka Sigma-malleista) optimaaliseksi kulloiseenkin työhön ilman että kuljettajan tarvitsee tehdä mitään erityisiä säätöjä. Kaikkiaan tätä on kehitetty jo pitkään, jo ennen agco-kauppaa, jonka jälkeen se olikin hetken topissa, kunnes agcon omat kehitysprojektit ja tämä yhdistettiin. Viimeiset vuodet onkin olleet jo käyttötestejä, raskaassa ja vaihtelevassa ajossa ja nimenomaan suomalaisissa vaativissa oloissa, myös talviajossa. Agcon selkeänä tavoitteena on tuottaa markkinoiden paras ja varsinkin luotettavin portaaton. http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/MASINA/fi/system/projekti.html?id=6620642&nav=Projekti
Juuri tämä automaattisesti toimiva mekaaninen aski yhdistettynä portaattomaan on se uudistus minkä vuoksi agco tähän panostaa - nykyinen fendin ratkaisu on hyötysuhteeltaan huono juuri yleisimmillä peltonopeusalueilla, ja kuljettajan vaivaaminem etukäteen tehtävällä nopeusaluevalinnalla halutaan pois.
Voimansiirron kuormituksen mittaamiseen perustuva automatiikka valitsee aina automaattisesti hyötysuhteen kannalta parhaimman moottoriohjauksen ja voimansiirron yhdistelmän. Valtran pohjalta tätä kehitystyötä agcossa jatkettiin juuri valtran ja sisun vahvan kokemuksen takia moottorinohjauksen ja voimansiirron ohjauksen ja kuormitusmittauksen saralla.
Valtran erinomaisen toimiva hitech-pikavaihteisto ja suunnanvaihto on hyvä ja luotettava pohja tulevalle ratkaisulle.
Sitä en varmasti uskalla ennustaa kumpaan tämä aski julkistetaan ensin, valtraan vai fendtiin. Luulisin jotta Valtraan, koska agcon johdosta taannoin komentoitiin tätä kehitystyötä nimenomaan valtran ratkaisuna
Valtran myyntiorganisaation kautta tätä mallisarjaa saa sitten haluamansa merkkisenä joko Fendtinä tai Valtrana. Vanhanaikaisempi portaaton tekniikka jää Massikkaan, joka jää edelleen Keskon myyntiin siihen asti kunnes Kesko heivaa sen pois Claasin tieltä.
koskas tää tapahtuu veikkauksia?
-
Valtran "portaaton" tulee perustumaan täysin mekaaniseen vaihteistoon jota automatiikka ohjaa kahden ajokytkimen kautta, saaden aikaan portaattomuuden tunteen.
Hyötysuhteeltaan täysin mekaanisen veroinen. Ei luistavia pakkoja.
Ja liikkeelle pääsee myös talvella HETI, eikä vartin-puolentunnin päästä startista. :-*
Näin on EHKÄ ihan varmasti KAI... ???
Aika näytää mitä tuleman pitää, mutta näin se vain on.
-
Valtran "portaaton" tulee perustumaan täysin mekaaniseen vaihteistoon jota automatiikka ohjaa kahden ajokytkimen kautta, saaden aikaan portaattomuuden tunteen.
Hyötysuhteeltaan täysin mekaanisen veroinen. Ei luistavia pakkoja.
Ja liikkeelle pääsee myös talvella HETI, eikä vartin-puolentunnin päästä startista. :-*
Näin on EHKÄ ihan varmasti KAI... ???
Aika näytää mitä tuleman pitää, mutta näin se vain on.
MIten saadaan aikaiseksi vakiokierroksilla postaaton välityssuhde täysin mekaanisessa vaihteistossa? Luistattamalla jotain?
-
Valtran "portaaton" tulee perustumaan täysin mekaaniseen vaihteistoon jota automatiikka ohjaa kahden ajokytkimen kautta, saaden aikaan portaattomuuden tunteen.
Hyötysuhteeltaan täysin mekaanisen veroinen. Ei luistavia pakkoja.
Ja liikkeelle pääsee myös talvella HETI, eikä vartin-puolentunnin päästä startista. :-*
Näin on EHKÄ ihan varmasti KAI... ???
Aika näytää mitä tuleman pitää, mutta näin se vain on.
MIten saadaan aikaiseksi vakiokierroksilla postaaton välityssuhde täysin mekaanisessa vaihteistossa? Luistattamalla jotain?
Pikavaihteitten pakkoja luistattamalla tietysti.
-
Valtran "portaaton" tulee perustumaan täysin mekaaniseen vaihteistoon jota automatiikka ohjaa kahden ajokytkimen kautta, saaden aikaan portaattomuuden tunteen.
Hyötysuhteeltaan täysin mekaanisen veroinen. Ei luistavia pakkoja.
Ja liikkeelle pääsee myös talvella HETI, eikä vartin-puolentunnin päästä startista. :-*
Näin on EHKÄ ihan varmasti KAI... ???
Aika näytää mitä tuleman pitää, mutta näin se vain on.
MIten saadaan aikaiseksi vakiokierroksilla postaaton välityssuhde täysin mekaanisessa vaihteistossa? Luistattamalla jotain?
Pikavaihteitten pakkoja luistattamalla tietysti.
--luihtaa hammahratahkin kun on tarpeekhi voimaa...
--ihan mielenkiintoista..saapas nährä mitä kenkä tekee
-
MIten saadaan aikaiseksi vakiokierroksilla postaaton välityssuhde täysin mekaanisessa vaihteistossa? Luistattamalla jotain?
Saisikohan sitä portaattoman ytimessä olevaa planeettahärdelliä pyöritettyä tai jarrutettua jollain metallilamellivariaattorilla hydrauliikan sijaan?
-
Valtran "portaaton" tulee perustumaan täysin mekaaniseen vaihteistoon jota automatiikka ohjaa kahden ajokytkimen kautta, saaden aikaan portaattomuuden tunteen.
Siis ei portaaton ensinkään vaan hienosti toimiva automaattilaatikko, joita on ollu jo pitkään.
-
Niin,on tullut montakin kertaa kommentoitua näitä.
Ei kai esim.kahdella kytkimellä toimiva vaihteisto yhdistettynä jonkinlaiseen vakiotehomoottoriin teoriassa mahdoton ole.
Näissä mun käsitykseni mukaan pääongelma on aina vaan välityssuhteen muutoksen laajuus.Pitää päästä hiljaa kovalla vetovoimalla ja taas toisaalta suht kovaa vähemmällä momentilla.0-50 km/h.Ja periaatteessa koko alueella voimansiirron pitää kestää koko teho.Täytyy Valtterin äijien laittaa vissiin 3 Deltaa peräkkäin,että välityssuhdekirjo riittää,tarvittaissiinkohan siinä sitten 9 kovaa automaattikytkintäkin...
Kyllä tästä aika äkkiä palataan hydrauliikkaan...ja Vario/Eccom tms.sovellukseen jonsei sitten sähky anna ratkaisua asiaan...kehitys kehittyy...
-
Niin,on tullut montakin kertaa kommentoitua näitä.
Ei kai esim.kahdella kytkimellä toimiva vaihteisto yhdistettynä jonkinlaiseen vakiotehomoottoriin teoriassa mahdoton ole.
Näissä mun käsitykseni mukaan pääongelma on aina vaan välityssuhteen muutoksen laajuus.Pitää päästä hiljaa kovalla vetovoimalla ja taas toisaalta suht kovaa vähemmällä momentilla.0-50 km/h.Ja periaatteessa koko alueella voimansiirron pitää kestää koko teho.Täytyy Valtterin äijien laittaa vissiin 3 Deltaa peräkkäin,että välityssuhdekirjo riittää,tarvittaissiinkohan siinä sitten 9 kovaa automaattikytkintäkin...
Kyllä tästä aika äkkiä palataan hydrauliikkaan...ja Vario/Eccom tms.sovellukseen jonsei sitten sähky anna ratkaisua asiaan...kehitys kehittyy...
Täysin portaattomaan tuollaisellla mekaanisella ei päästä koskaan ilman hydrauliikkaa varsinkin kun ottaa huomioon nuo vaatimukset tehonsiirrosta ja momenteista. Extreme-isännille taas pitää olla kunnolla portaaton tai ei mitään.
-
Niin,on tullut montakin kertaa kommentoitua näitä.
Ei kai esim.kahdella kytkimellä toimiva vaihteisto yhdistettynä jonkinlaiseen vakiotehomoottoriin teoriassa mahdoton ole.
Näissä mun käsitykseni mukaan pääongelma on aina vaan välityssuhteen muutoksen laajuus.Pitää päästä hiljaa kovalla vetovoimalla ja taas toisaalta suht kovaa vähemmällä momentilla.0-50 km/h.Ja periaatteessa koko alueella voimansiirron pitää kestää koko teho.Täytyy Valtterin äijien laittaa vissiin 3 Deltaa peräkkäin,että välityssuhdekirjo riittää,tarvittaissiinkohan siinä sitten 9 kovaa automaattikytkintäkin...
Kyllä tästä aika äkkiä palataan hydrauliikkaan...ja Vario/Eccom tms.sovellukseen jonsei sitten sähky anna ratkaisua asiaan...kehitys kehittyy...
Täysin portaattomaan tuollaisellla mekaanisella ei päästä koskaan ilman hydrauliikkaa varsinkin kun ottaa huomioon nuo vaatimukset tehonsiirrosta ja momenteista. Extreme-isännille taas pitää olla kunnolla portaaton tai ei mitään.
--niin,tarkoitin että teoriassa JOS olisi käytössä vakiotehomoottori esim siten,että 200 hp tulisi alueella 1600-2000 kierrosta,niin tehtäisi mekaanisin portain vaihteisto jonka portaat sopis tuohon.Sitten kuski valitsis vaan polkimella ajonopeuden ja traktori sitten arpois sopivan välityssuhteen.Täystehotilanteessa moottorin saavuttaessa 2000 r/min,automatiikka löis seuraavan vaihteen sovittaen moottorin kierrokset alemmas jne...helppo nakki...
Osatehoilla moottorin alue vois olla laajempi...kuski huomais ehkä moottorin kierosten vaihtelun,mutta veto muuten olis katkeamatonta...
Hydaulimoottorit heiteltäisiin menemään...ja pakat.Esivalintapykälät vaan klonksuis laatikon sisällä ja homma käy.
-
Onko Valtrassa oikeaa ajokytkintä? Tarkoitan näitä korkean teknologian malleja. T mallit.
-
Ei toi T valtra sen kummempi ole pakkasessa kun nää muutkaa nykytraktorit. Saa sen liikkeelle mut pillit huutaa nii ettei komentosillalla viihdy ja valoja loistaa ku joulukuuses koko taulun täydeltä. Mukavammin noi fent ja dyna liikkeelle lähtee pakkases.
-
Onko Valtrassa oikeaa ajokytkintä? Tarkoitan näitä korkean teknologian malleja. T mallit.
--sori..mä tarkoitin tolla 'kovalla' kytkimellä jotain tyyppiä kytkintä joka kytkeytyy periaatteessa luistottomaksi.Tottakai se varmaan olis tyyppiä hydepakka.Siis ei sisältäis kuitenkaan turbiinikytkintä,momentinmuunninta tms.'luistavaa' elementtiä.
--näitä ajatuskehitelmiä jos lukee liian tarkasti saa asian väännettyä ihan hulluun malliin..
-
Niin,on tullut montakin kertaa kommentoitua näitä.
Ei kai esim.kahdella kytkimellä toimiva vaihteisto yhdistettynä jonkinlaiseen vakiotehomoottoriin teoriassa mahdoton ole.
Näissä mun käsitykseni mukaan pääongelma on aina vaan välityssuhteen muutoksen laajuus.Pitää päästä hiljaa kovalla vetovoimalla ja taas toisaalta suht kovaa vähemmällä momentilla.0-50 km/h.Ja periaatteessa koko alueella voimansiirron pitää kestää koko teho.Täytyy Valtterin äijien laittaa vissiin 3 Deltaa peräkkäin,että välityssuhdekirjo riittää,tarvittaissiinkohan siinä sitten 9 kovaa automaattikytkintäkin...
Kyllä tästä aika äkkiä palataan hydrauliikkaan...ja Vario/Eccom tms.sovellukseen jonsei sitten sähky anna ratkaisua asiaan...kehitys kehittyy...
Täysin portaattomaan tuollaisellla mekaanisella ei päästä koskaan ilman hydrauliikkaa varsinkin kun ottaa huomioon nuo vaatimukset tehonsiirrosta ja momenteista. Extreme-isännille taas pitää olla kunnolla portaaton tai ei mitään.
--niin,tarkoitin että teoriassa JOS olisi käytössä vakiotehomoottori esim siten,että 200 hp tulisi alueella 1600-2000 kierrosta,niin tehtäisi mekaanisin portain vaihteisto jonka portaat sopis tuohon.Sitten kuski valitsis vaan polkimella ajonopeuden ja traktori sitten arpois sopivan välityssuhteen.Täystehotilanteessa moottorin saavuttaessa 2000 r/min,automatiikka löis seuraavan vaihteen sovittaen moottorin kierrokset alemmas jne...helppo nakki...
Osatehoilla moottorin alue vois olla laajempi...kuski huomais ehkä moottorin kierosten vaihtelun,mutta veto muuten olis katkeamatonta...
Hydaulimoottorit heiteltäisiin menemään...ja pakat.Esivalintapykälät vaan klonksuis laatikon sisällä ja homma käy.
Joo mutta jos vaikka teoriassakin sais toimimaan, niin ei tekis mitään. Ainut et toi toimis tiellä, mut entäs pelto/etukuormaintyöt, joissa tuo portaaton on jopa vielä parempi vrt. portaallinen. Sillonhan kuski asettas kierrokset johonkin vakioon ja mitös sitte tapahtuu? ;D ;D
-
Onko Valtrassa oikeaa ajokytkintä? Tarkoitan näitä korkean teknologian malleja. T mallit.
--sori..mä tarkoitin tolla 'kovalla' kytkimellä jotain tyyppiä kytkintä joka kytkeytyy periaatteessa luistottomaksi.Tottakai se varmaan olis tyyppiä hydepakka.Siis ei sisältäis kuitenkaan turbiinikytkintä,momentinmuunninta tms.'luistavaa' elementtiä.
--näitä ajatuskehitelmiä jos lukee liian tarkasti saa asian väännettyä ihan hulluun malliin..
Joo, se on totta että hulluun malliin menee jos pohtii liian tarkkaan tätäkin asiaa. Antaa ammattiajattelijoiden hoitaa homma.
Tämä esittämäni kahden ajokytkimen kautta hoituva voimansiirto on kehitelty aivan jossain muualla kuin Valtra-insinöörin työhuoneessa.
Tätä em. periaatetta siinä Valtran "portaattomassa" kuitenkin tultaneen hyödyntämään.
Hydrostaattisen voimansiirron osuus tässä systeemissä on minimaalinen verrattuna jo markkinoilla oleviin "portaattomiin".
Sen tarkemmin en ainakaan minä osaa tämän toimintaperiaatetta selvittää.
Tuntuma vain on että tämä keksintö tulee olemaan läpimurto maataloustraktoreiden voimansiirron hyötysuhteen osalta, nykyisiin portaattomiin verrattuna.
-
Kyllä se jonkun variaattorin tai hydrauliikan vaatii. Onhan näitä moniportaisia jo. Dynä SEX ja Njyy Holland etunenässä.
Valumötin portaattomassa on erillinen suunnanvaihtaja,sillä korjataan peruutuksen hyötysuhde, ja ainakin se kertoja mikä on Fendt ja Verku sovelluksessa toimii itsestään ja ehkä siinä on useampi nopeus. Eli hyötysuhdetta lisätään mekaanista osuutta lisäämällä. Jospa ne naittaa valmetilla kax deltashiftiä. 3*3 lienee 9 eli delta-nine-shift?
Tai kax SEXIÄ verkulta? Kuus*kuus on jo melkein joulukuus...
-
on hyvä että valtralta on tulossa uutta vaihteisto puolelle. vaikka tuohon nykyiseenkin laatikkoon oon ollut tyytyväinen. mutta portaattomat on nyt muotia. toivottavasti kestävyys saadaan samalle tasolle nykyisen vaihteiston kanssa hitec on osoittautunut tosi kestäväksi laatikoksi ei ole ollut murheita vaikka on ajettu paljon raskastakin ajoa. tahtoo vaan olla uutuuksissa että ensimmäisinä vuosina löytyy vielä kehitettävää ja parannettavaa. fendtillä on kokemus yli 50000 traktorin tekemisestä portaattomalla vaihteistolla. aika näyttää mielenkiinnolla odotan millainen valtran vaihteisto tulee olemaan. lisää vaihtoehtoja hyvä että on kehitetty uutta eikä vaan samaa kaikkiin. moottorihan valtrassa on hyvä portaattomalla voidaan hyödyntää paremmin moottorin ominaisuuksia.
-
Toivotaan että se valtu ottaisi näissä takuuasioissa oppia vaikka saksasta. Meinaan poru noista jörtiireistä vallan hirmuinen mutta kyllä minä vaan tuota vastuunkantoa hieman kunnioitan.
-
Onko Valtrassa oikeaa ajokytkintä? Tarkoitan näitä korkean teknologian malleja. T mallit.
--sori..mä tarkoitin tolla 'kovalla' kytkimellä jotain tyyppiä kytkintä joka kytkeytyy periaatteessa luistottomaksi.Tottakai se varmaan olis tyyppiä hydepakka.Siis ei sisältäis kuitenkaan turbiinikytkintä,momentinmuunninta tms.'luistavaa' elementtiä.
--näitä ajatuskehitelmiä jos lukee liian tarkasti saa asian väännettyä ihan hulluun malliin..
Joo, se on totta että hulluun malliin menee jos pohtii liian tarkkaan tätäkin asiaa. Antaa ammattiajattelijoiden hoitaa homma.
Tämä esittämäni kahden ajokytkimen kautta hoituva voimansiirto on kehitelty aivan jossain muualla kuin Valtra-insinöörin työhuoneessa.
Tätä em. periaatetta siinä Valtran "portaattomassa" kuitenkin tultaneen hyödyntämään.
Hydrostaattisen voimansiirron osuus tässä systeemissä on minimaalinen verrattuna jo markkinoilla oleviin "portaattomiin".
Sen tarkemmin en ainakaan minä osaa tämän toimintaperiaatetta selvittää.
Tuntuma vain on että tämä keksintö tulee olemaan läpimurto maataloustraktoreiden voimansiirron hyötysuhteen osalta, nykyisiin portaattomiin verrattuna.
Tuntuma tuosta Valtran portaattomasta alkais olla se, ettei sovellu voimanottokäyttöisten työkoneiden eteen niin hyvin kuin esim. Dyna-VT.
Nopeus voi kyllä vaihdella portaattomasti, mutta samalla kierrosluku seilaa eestaas...
-
saaden aikaan portaattomuuden tunteen.
****avainsana "tunne"
****vaihteisto ei ole portaaton vaan sellaisen tuntuinen
-
saaden aikaan portaattomuuden tunteen.
****avainsana "tunne"
****vaihteisto ei ole portaaton vaan sellaisen tuntuinen
Mitä väliä sillä on että onko oikeasti portaaton vai sen tuntuinen kun voima välittyy ilman katkoja nollasta huippunopeuteen.
Ja ennenkaikkea huomattavasti paremmalla hyötysuhteella kuin esim. Dyna VT:n "oikeasti" ??? portaattomassa.
Kokonaan hydrostaattisesti tai variaattori periaatteella tapahtuva voimansiirto on minusta vielä nykyään ainoat todelliset portaattomat voimansiirtotavat. Saa oikaista jos olen väärässä.
-
saaden aikaan portaattomuuden tunteen.
****avainsana "tunne"
****vaihteisto ei ole portaaton vaan sellaisen tuntuinen
Mitä väliä sillä on että onko oikeasti portaaton vai sen tuntuinen kun voima välittyy ilman katkoja nollasta huippunopeuteen.
Ja ennenkaikkea huomattavasti paremmalla hyötysuhteella kuin esim. Dyna VT:n "oikeasti" ??? portaattomassa.
Kokonaan hydrostaattisesti tai variaattori periaatteella tapahtuva voimansiirto on minusta vielä nykyään ainoat todelliset portaattomat voimansiirtotavat. Saa oikaista jos olen väärässä.
onkos dynä vt,ssä huono hyötysuhe
-
Saa oikaista jos olen väärässä.
****Dynavt on oikeasti portaaton vaihteisto.
-
onkos dynä vt,ssä huono hyötysuhe
En tainnut moittia DynaVT:n hyötysuhdetta.
Totesin vain jotta tässä Valtran uudessa "portaattomassa" hyötysuhde tulee olemaan huomattavasti parempi.
-
Saa oikaista jos olen väärässä.
****Dynavt on oikeasti portaaton vaihteisto.
Hyvä! Pidä toi! ;)
-
Saa oikaista jos olen väärässä.
****Dynavt on oikeasti portaaton vaihteisto.
Hyvä! Pidä toi! ;)
OK.
http://www.youtube.com/watch?v=pNxuCe5NJrw
Hieno kappale. Hieno.
-
Eilen olin sukuloimassa kovien valtrafanien luona naapurikylässä ja heiltä sain salaista materiaalia ja kuten tiedätte olen aikaisemminkin julkaissut sitä täällä.Ohessa kuva voimansiirrosta,nimikin jo löytyy "Luistomatic"http://img327.imageshack.us/img327/8255/vaihde3ou.jpg (http://img327.imageshack.us/img327/8255/vaihde3ou.jpg) Taustamusikkina soi ajon aikana seuraava.http://www.youtube.com/watch?v=clnv65QKMbM (http://www.youtube.com/watch?v=clnv65QKMbM) :P
-
Eilen olin sukuloimassa kovien valtrafanien luona naapurikylässä ja heiltä sain salaista materiaalia ja kuten tiedätte olen aikaisemminkin julkaissut sitä täällä.Ohessa kuva voimansiirrosta,nimikin jo löytyy "Luistomatic"http://img327.imageshack.us/img327/8255/vaihde3ou.jpg (http://img327.imageshack.us/img327/8255/vaihde3ou.jpg) Taustamusikkina soi ajon aikana seuraava.http://www.youtube.com/watch?v=clnv65QKMbM (http://www.youtube.com/watch?v=clnv65QKMbM) :P
Ejeijjei... Valtran "portaattoman" prototyyppi on kyllä kehitetty ihan muuallla. Se on yhden hollantilaisen kaverin käsialaa...
Vaihtoehtoisia konstruktioita oli useampia, mutta tossa on yks.
(http://lego.roerei.nl/cvt-ivt/tl-cvt-ivt-1.jpg)
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
***kasettimankassa kertoja neuvoo miten vaihteita vaihdetaan työtilanteen mukaan...
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
***kasettimankassa kertoja neuvoo miten vaihteita vaihdetaan työtilanteen mukaan...
Täytyy vaan muistaa kääntää kasetti, jos ei oo autoreverse. CD-soitin on sitten jo suuri edistysaskel.
-
Autoresen saa Valtraan tietysti lisävarusteena sikahintaan.
-
Graziano India is producing a special CVT transmission for agricultural compact tractors as well as other products for construction equipment and utility vehicles.
Ja eikun Googlettamaan yo. lauseella tai sen pätkillä.
Sieltä se totuus löytyy Valdun "portaattomasta" :o
Jotain pientä fiilausta tuohon sydeemiin kuitenkin tehtäneen.
-
Graziano India is producing a special CVT transmission for agricultural compact tractors as well as other products for construction equipment and utility vehicles.
Ja eikun Googlettamaan yo. lauseella tai sen pätkillä.
Sieltä se totuus löytyy Valdun "portaattomasta" :o
Jotain pientä fiilausta tuohon sydeemiin kuitenkin tehtäneen.
the truth is out there...
-
Ookko hande ny yhtään pimputellu?
-
Ookko hande ny yhtään pimputellu?
jups, muut ne vaan täällä alvariinsa spekuloi.
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.
Niin no sinänsähän ei oo kysymykses varsinainen aluevaihde, kun kumpikin alkaa nollasta. Aluevaihde olis, jos alueet ois peräkkäin...
-
Graziano India is producing a special CVT transmission for agricultural compact tractors as well as other products for construction equipment and utility vehicles.
Ja eikun Googlettamaan yo. lauseella tai sen pätkillä.
Sieltä se totuus löytyy Valdun "portaattomasta" :o
Jotain pientä fiilausta tuohon sydeemiin kuitenkin tehtäneen.
Tyttönimeltään Oerlikon, jonka tekemiä järjestelmiä muuten löytyy junista...
-
Niin no sinänsähän ei oo kysymykses varsinainen aluevaihde, kun kumpikin alkaa nollasta. Aluevaihde olis, jos alueet ois peräkkäin...
Puhutaanhan metsäkoneissakin 2-nopeuksisesta aluevaihteistosta, vaikka molempien alueiden nopeudet alkavat yhtälailla nollasta.
Sitäpaitsi Varioaskin pikku-eeta (h) taitaa olla aika syvältä jos peltonopeuksia ajelee isommalla nopeusalueella. Markkinoiden huippua kun se ei ole edes sillä pienemmällä. ;)
-
Niin no sinänsähän ei oo kysymykses varsinainen aluevaihde, kun kumpikin alkaa nollasta. Aluevaihde olis, jos alueet ois peräkkäin...
Puhutaanhan metsäkoneissakin 2-nopeuksisesta aluevaihteistosta, vaikka molempien alueiden nopeudet alkavat yhtälailla nollasta.
Sitäpaitsi Varioaskin pikku-eeta (h) taitaa olla aika syvältä jos peltonopeuksia ajelee isommalla nopeusalueella. Markkinoiden huippua kun se ei ole edes sillä pienemmällä. ;)
Teknisesti ottaen jako kahdelle nopeusalueelle on järkevää jo rakenteen kestävyydenkin kannalta. On sitten makuasia hakeeko äärimmäistä huippua vedossa vai looran kestävyyttä.
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.
Ei se VT:n jänis jaksa vetää kun tulee tiukka paikka, jurisee vaan. Silloin kutsutaan kilpikonna apuun ja matka jatkuu ;D
Elikkä oikeaa asiaa sinne kirjaan on painettu!
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.
Ei se VT:n jänis jaksa vetää kun tulee tiukka paikka, jurisee vaan. Silloin kutsutaan kilpikonna apuun ja matka jatkuu ;D
Elikkä oikeaa asiaa sinne kirjaan on painettu!
Ja tällöin puhutaan tietenki peltonopeuksista...
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.
Niin no sinänsähän ei oo kysymykses varsinainen aluevaihde, kun kumpikin alkaa nollasta. Aluevaihde olis, jos alueet ois peräkkäin...
Eläs nyt rupea uskovaiseksi. Ihan sieltä hamppirattaat kuvan perusteella löytyy. Jos aluevaihde ei ole käypäinen nimi niin sitten kertoja. Mm. pienemmällä polttoaineen kulutuksella pääsee käyttämällä pellolla sitä hitaampaa puolta. Nääs nääs hydrostaatin hyötysuhde kun ei taida yli 70 rosentin mennä,
edes Fendtissä tai Fergussa.
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.
Niin no sinänsähän ei oo kysymykses varsinainen aluevaihde, kun kumpikin alkaa nollasta. Aluevaihde olis, jos alueet ois peräkkäin...
Eläs nyt rupea uskovaiseksi. Ihan sieltä hamppirattaat kuvan perusteella löytyy. Jos aluevaihde ei ole käypäinen nimi niin sitten kertoja. Mm. pienemmällä polttoaineen kulutuksella pääsee käyttämällä pellolla sitä hitaampaa puolta. Nääs nääs hydrostaatin hyötysuhde kun ei taida yli 70 rosentin mennä,
edes Fendtissä tai Fergussa.
Löytyy toki ratas jos toinenkin. Termistöstä tossa vaan pilkkuja viilailin. 100% hyötysuhdetta ei oo saatu aikaseks edes kovalla laatikolla, jos tehohäviöitä ajatellaan. Aina sieltä joku rosentti puuttuu. Raakaan vetoon yleensä ei toki tarvitakaan portaattoman hienouksia, keppilootainenkin käy siihen.
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.
Ei se VT:n jänis jaksa vetää kun tulee tiukka paikka, jurisee vaan. Silloin kutsutaan kilpikonna apuun ja matka jatkuu ;D
Elikkä oikeaa asiaa sinne kirjaan on painettu!
Ja tällöin puhutaan tietenki peltonopeuksista...
Aivan.
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.
Ei se VT:n jänis jaksa vetää kun tulee tiukka paikka, jurisee vaan. Silloin kutsutaan kilpikonna apuun ja matka jatkuu ;D
Elikkä oikeaa asiaa sinne kirjaan on painettu!
Ja tällöin puhutaan tietenki peltonopeuksista...
Aivan.
Siis ei mitään käytännön merkitystä...
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.
Ei se VT:n jänis jaksa vetää kun tulee tiukka paikka, jurisee vaan. Silloin kutsutaan kilpikonna apuun ja matka jatkuu ;D
Elikkä oikeaa asiaa sinne kirjaan on painettu!
Ja tällöin puhutaan tietenki peltonopeuksista...
Aivan.
Siis ei mitään käytännön merkitystä...
??? eikö dynalla siis tehdä raskaampia hommia vai miten sillä ei ole merkitystä?
-
Ei se VT:n jänis jaksa vetää kun tulee tiukka paikka, jurisee vaan. Silloin kutsutaan kilpikonna apuun ja matka jatkuu ;D
Elikkä oikeaa asiaa sinne kirjaan on painettu!
Ja tällöin puhutaan tietenki peltonopeuksista...
Aivan.
Siis ei mitään käytännön merkitystä...
??? eikö dynalla siis tehdä raskaampia hommia vai miten sillä ei ole merkitystä?
[/quote]
Nimenomaan sillä voi nyt tehdä töitä missä ei tarvita vauhtia vaan voimaa, kun siinä on hidas ja nopea puoli.
Jos vt:stä otettas pois hidas puoli niin esim. noukkaria ei vois vetää. Tai miksei sitä vois mutta kuormat ei ois aina täysiä eikä auman päälle olisi mitään asiaa.
Mitähän KJL mahtaa tarkottaa lausunnollaan??
-
Tarkoitan siis sitä, kun joillekin tuntuu olevan suuri kynnyskysymys tuo nopeusalueen valinta. Valinnan tekemiseen tarvittava aika ei kenenkään elämää voi haitata mitenkään merkittävästi, kun muutenkin esim. tieltä pellolle tultaessa voi vaikkapa muun liikenteen takia joutua pysähtymään.
Sitten vielä tästä hydrostaattisuudesta, jota Valtran miehet niin kovasti moittii... Ottamatta mitenkään kantaa Dyna-VT:n ja JD:n lootien muihin ominaisuuksiin kummassakin hoidellaan tiettyä tehtävää hydraulisesti. Se paljon puhuttu nopeusalueen valinta tehdään Massikas jo aikaisemmin käsitellyllä tavalla ja JD:ssä nopeusalueen vaihto tapahtuu planeettapyörästöjen pyörimissuhteita muuttamalla pakkoja eri tavoin kytkemällä. Hydraulinen toiminto kummassakin vaikuttaa sen tärkeimmän planeettapyörästön eri osien pyörimisnopeuksien keskinäisiin suhteisiin.
Toinen tekninen eroavaisuus on suunnanvaihtimessa. JD:ssä tavanomainen kaksipakkainen suunnanvaihdin, MF:ssä suunnanvaihto hoituu pumpun kääntämisellä miinuskulmille. (Molemmat toimivia ratkaisuja)
Dyna-VT:n toiminta: "Ajonopeutta lisättäessä pumpun kulma kasvaa ja hydraulimoottorin pienenee, seurauksena moottorin käyntinopeuden nousu. Pumpun tehontarve kasvaa, jolloin planeettapyörästön kehäpyörän jarruuntumisen seurauksena aurinkopyörän nopeus nousee ja samalla sen kautta välittyy yhä suurempi osuus tehosta mekaanisesti kokooja-akselille." (Koneviesti 4/2006, s.10)
Suurimmalla nopeudella voimansiirto on täysin mekaaninen. Liikkeellelähtö todellakin on hydrostaattinen, jonka jälkeen mekaanisen osuus nousee lineaarisesti.
Vetotehojen hyötysuhteiltaan (JD 82-88% ja MF 85-87%) ajonopeudella 6-10km/h molemmat ovat täysin kilpailukykyisiä tavanomaisten vaihteistojen kanssa. Tuokin on lähes suora lainaus samaisesta Koneviestin numerosta ilman mitään merkkikohtaisia intohimoja.
Siis edelleenkään tavanomaisissakaan laatikoissa ei ole päästy 100% hyötysuhteeseen voimansiirrossa...
-
Tarkoitan siis sitä, kun joillekin tuntuu olevan suuri kynnyskysymys tuo nopeusalueen valinta. Valinnan tekemiseen tarvittava aika ei kenenkään elämää voi haitata mitenkään merkittävästi, kun muutenkin esim. tieltä pellolle tultaessa voi vaikkapa muun liikenteen takia joutua pysähtymään.
Nopeusalueen valintaan menevän ajan voi puolittaa kun pikkupuolelta voi vaihtaa vauhdissa isolle puolelle vt:ssä.
Kyllä se on pienestä elämä kiinni jos ei jaksa yhtä nappia painaa!
Toivon todella että valtran tulevassa portaattomassa ei tuota kyseistä nappia ole. Jos vaikka hoituis puheohjauksella, samaan tyyliin kun nokialaisella voipi soittaa ;)
-
Tarkoitan siis sitä, kun joillekin tuntuu olevan suuri kynnyskysymys tuo nopeusalueen valinta. Valinnan tekemiseen tarvittava aika ei kenenkään elämää voi haitata mitenkään merkittävästi, kun muutenkin esim. tieltä pellolle tultaessa voi vaikkapa muun liikenteen takia joutua pysähtymään.
Sitten vielä tästä hydrostaattisuudesta, jota Valtran miehet niin kovasti moittii... Ottamatta mitenkään kantaa Dyna-VT:n ja JD:n lootien muihin ominaisuuksiin kummassakin hoidellaan tiettyä tehtävää hydraulisesti. Se paljon puhuttu nopeusalueen valinta tehdään Massikas jo aikaisemmin käsitellyllä tavalla ja JD:ssä nopeusalueen vaihto tapahtuu planeettapyörästöjen pyörimissuhteita muuttamalla pakkoja eri tavoin kytkemällä. Hydraulinen toiminto kummassakin vaikuttaa sen tärkeimmän planeettapyörästön eri osien pyörimisnopeuksien keskinäisiin suhteisiin.
Toinen tekninen eroavaisuus on suunnanvaihtimessa. JD:ssä tavanomainen kaksipakkainen suunnanvaihdin, MF:ssä suunnanvaihto hoituu pumpun kääntämisellä miinuskulmille. (Molemmat toimivia ratkaisuja)
Dyna-VT:n toiminta: "Ajonopeutta lisättäessä pumpun kulma kasvaa ja hydraulimoottorin pienenee, seurauksena moottorin käyntinopeuden nousu. Pumpun tehontarve kasvaa, jolloin planeettapyörästön kehäpyörän jarruuntumisen seurauksena aurinkopyörän nopeus nousee ja samalla sen kautta välittyy yhä suurempi osuus tehosta mekaanisesti kokooja-akselille." (Koneviesti 4/2006, s.10)
Suurimmalla nopeudella voimansiirto on täysin mekaaninen. Liikkeellelähtö todellakin on hydrostaattinen, jonka jälkeen mekaanisen osuus nousee lineaarisesti.
Vetotehojen hyötysuhteiltaan (JD 82-88% ja MF 85-87%) ajonopeudella 6-10km/h molemmat ovat täysin kilpailukykyisiä tavanomaisten vaihteistojen kanssa. Tuokin on lähes suora lainaus samaisesta Koneviestin numerosta ilman mitään merkkikohtaisia intohimoja.
Siis edelleenkään tavanomaisissakaan laatikoissa ei ole päästy 100% hyötysuhteeseen voimansiirrossa...
aiko paljo vt,n laatikko sisältä yksinkertaisempi mitä jd,n kuvassa .
siinä kulutus testissä kv,n miehet ei hallinnu vt,n käyttöä vaikka hyvin pärjäs .eivät ajaneet ecoasennolla vaan power ja sitkeys säädin 40% .jos ois ajanu ecolla ois alamäet ja tasaset kohat menny matalilla kierroksilla , kulutus ois laskenu ja nopeus pysyny samana
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.
Niin no sinänsähän ei oo kysymykses varsinainen aluevaihde, kun kumpikin alkaa nollasta. Aluevaihde olis, jos alueet ois peräkkäin...
Eläs nyt rupea uskovaiseksi. Ihan sieltä hamppirattaat kuvan perusteella löytyy. Jos aluevaihde ei ole käypäinen nimi niin sitten kertoja. Mm. pienemmällä polttoaineen kulutuksella pääsee käyttämällä pellolla sitä hitaampaa puolta. Nääs nääs hydrostaatin hyötysuhde kun ei taida yli 70 rosentin mennä,
edes Fendtissä tai Fergussa.
Löytyy toki ratas jos toinenkin. Termistöstä tossa vaan pilkkuja viilailin. 100% hyötysuhdetta ei oo saatu aikaseks edes kovalla laatikolla, jos tehohäviöitä ajatellaan. Aina sieltä joku rosentti puuttuu. Raakaan vetoon yleensä ei toki tarvitakaan portaattoman hienouksia, keppilootainenkin käy siihen.
Niitä pilkkuja minäkin,heh. Kun kuuluu olevan aitoja portaattomia joissa kuiteskin on kertoja ja sitten hienosti toimivia automaattilaatikoita.
Tosiasiassa hienoja vehkeitä.
Kova loota ei ole mitenkään päin parempi missään työssä. Ehkä tasaisen nopeuden ja tehon vaativassa ympyrän kierrossa tai tietenkin esim. paikalliskäytössä,mutta silloin todellisen edun hyödyntämiseksi siellä ei saa myöskään multipowereita sun muita pikavaihteita olla.
Että alappa pistää veetee tilaukseen.
-
Mikäs portaaton se sellainen on kun manuaalisesti käytettävän kertojan sisältää? Sehän ei etes tunnu siltä... :D
Ai missä portaattomassa on manuaalinen kertoja?
Manuvaalinen eli kätösellä käytettävä aluevaihde. Löytynee mm.vt verkusonnista. Kuulema sitä ei tarte käyttää mutta aapinen taitaa siihen kuiteskin kehottaa.
Niin no sinänsähän ei oo kysymykses varsinainen aluevaihde, kun kumpikin alkaa nollasta. Aluevaihde olis, jos alueet ois peräkkäin...
Eläs nyt rupea uskovaiseksi. Ihan sieltä hamppirattaat kuvan perusteella löytyy. Jos aluevaihde ei ole käypäinen nimi niin sitten kertoja. Mm. pienemmällä polttoaineen kulutuksella pääsee käyttämällä pellolla sitä hitaampaa puolta. Nääs nääs hydrostaatin hyötysuhde kun ei taida yli 70 rosentin mennä,
edes Fendtissä tai Fergussa.
Löytyy toki ratas jos toinenkin. Termistöstä tossa vaan pilkkuja viilailin. 100% hyötysuhdetta ei oo saatu aikaseks edes kovalla laatikolla, jos tehohäviöitä ajatellaan. Aina sieltä joku rosentti puuttuu. Raakaan vetoon yleensä ei toki tarvitakaan portaattoman hienouksia, keppilootainenkin käy siihen.
Niitä pilkkuja minäkin,heh. Kun kuuluu olevan aitoja portaattomia joissa kuiteskin on kertoja ja sitten hienosti toimivia automaattilaatikoita.
Tosiasiassa hienoja vehkeitä.
Kova loota ei ole mitenkään päin parempi missään työssä. Ehkä tasaisen nopeuden ja tehon vaativassa ympyrän kierrossa tai tietenkin esim. paikalliskäytössä,mutta silloin todellisen edun hyödyntämiseksi siellä ei saa myöskään multipowereita sun muita pikavaihteita olla.
Että alappa pistää veetee tilaukseen.
No jos tota viä pilikkua nussitaan... Se ei itse asias oo silti kertoja, ois sit peräkkäinen. JD:ssä itseasias teknisesti ottaen automaattisesti toimiva kertoja, joka vaihtaa seur. alueelle ja taas kelataan kieppulevyllä alusta loppuun. Siis vielä kerran. On kaksi nopeusaluetta, joiden mekaanisen välityksen toiminta-alue on erilainen. Onhan ne hienoja vehkeitä, kun vaan viä joku oikiasti asiantuntija sanois perustellen, miksei sillä JD:n ajovivulla saa hidastaa nopeutta, kun kuitenkin varmaan moni vielä tietämättömänä tekee niin.
Niin VT:stä... Mieli tietenki tekis, mut ei oo köyhällä raukalla varaa. Jotain muuta täytyy kokastella sitä ennen.
-
Onhan ne hienoja vehkeitä, kun vaan viä joku oikiasti asiantuntija sanois perustellen, miksei sillä JD:n ajovivulla saa hidastaa nopeutta, kun kuitenkin varmaan moni vielä tietämättömänä tekee niin.
En ole minkään alan asiantuntija, mutta vastaan silti. Eli jos nopeutta hidastaa vetämällä vipua taakse päin, niin silloin kierrokset ryntäävät. Toisekseen, en edes ymmärrä, miksi nopeutta pitäisi hidastaa ajovivulla, kun moottorijarrutus ja jalkajarrut ovat kumminkin se ensisijainen hidastuskeino.
-
Onhan ne hienoja vehkeitä, kun vaan viä joku oikiasti asiantuntija sanois perustellen, miksei sillä JD:n ajovivulla saa hidastaa nopeutta, kun kuitenkin varmaan moni vielä tietämättömänä tekee niin.
En ole minkään alan asiantuntija, mutta vastaan silti. Eli jos nopeutta hidastaa vetämällä vipua taakse päin, niin silloin kierrokset ryntäävät. Toisekseen, en edes ymmärrä, miksi nopeutta pitäisi hidastaa ajovivulla, kun moottorijarrutus ja jalkajarrut ovat kumminkin se ensisijainen hidastuskeino.
Ei ehkä tarttiskaan hidastaa vivulla, mutkun jotkut kumminkin tekee niin.
-
Maantienopeuksista hidastettaessa moottorijarrutus+mahd. pakokaasujarru menettävät äkkiä tehonsa vauhdin hidastuessa ellei välityssuhdetta muuteta. Täytyyhän tavallisesta keppilootastakin hakea pienempää moottorijarrutuksen tehostamiseksi. Näin ainakin itse teen ja samoin ovat toimineet ne muutamat rekkapenat joiden kyydissä olen ollut. Tietenkään ei ole tarkoitus että risteykseen tullessa vedetään kahvaa taakse kierroslukua seuraamatta, mutta eihän keppilootastakaan kaiveta ryömintää lennosta. Mää mitään tiärä..
-
Maantienopeuksista hidastettaessa moottorijarrutus+mahd. pakokaasujarru menettävät äkkiä tehonsa vauhdin hidastuessa ellei välityssuhdetta muuteta. Täytyyhän tavallisesta keppilootastakin hakea pienempää moottorijarrutuksen tehostamiseksi. Näin ainakin itse teen ja samoin ovat toimineet ne muutamat rekkapenat joiden kyydissä olen ollut. Tietenkään ei ole tarkoitus että risteykseen tullessa vedetään kahvaa taakse kierroslukua seuraamatta, mutta eihän keppilootastakaan kaiveta ryömintää lennosta. Mää mitään tiärä..
Aikaisemmin tuota kepillä hidastamista ei kielletty, mutta nykyään se kielletään ohjekirjassa. Näin kertoi Akrimarketin esittelijä konevoorumis syssyllä.
-
Onneksi on eriväriset vanteet ;)
-
Maantienopeuksista hidastettaessa moottorijarrutus+mahd. pakokaasujarru menettävät äkkiä tehonsa vauhdin hidastuessa ellei välityssuhdetta muuteta. Täytyyhän tavallisesta keppilootastakin hakea pienempää moottorijarrutuksen tehostamiseksi. Näin ainakin itse teen ja samoin ovat toimineet ne muutamat rekkapenat joiden kyydissä olen ollut. Tietenkään ei ole tarkoitus että risteykseen tullessa vedetään kahvaa taakse kierroslukua seuraamatta, mutta eihän keppilootastakaan kaiveta ryömintää lennosta. Mää mitään tiärä..
Aikaisemmin tuota kepillä hidastamista ei kielletty, mutta nykyään se kielletään ohjekirjassa. Näin kertoi Akrimarketin esittelijä konevoorumis syssyllä.
Esittelijä lukenut läksynsä aika huonosti.
Käväisin akrihuollossa lukemassa aapista, ei kielletty ko. toimenpidettä. Liukkaasta kelistä varoteltiin,voipi vehkeet ryöstäytyä
sivuluisuihin ynnä muihin holtittomiin liikkeisiin. Parkkilukollakin luvattiin pysäyttää vaikka täydestä vauhdista,isommissa alamäissä ehdoteltiin jarruja kaveriksi.
Sepille ei ole koulutuksissa mitään puhuttu jotta kepillä hidastaminen olisi kiellettyä. Joltain katkennut parkkilukon "hammas" suuren perävaunun kanssa jyrkässä rinteessä, sellaisiin tilanteisiin käsijarrua suosittelivat. Muut öljyt kieletty 30 sarjan autopoverissa,vain hygard sallittu,myös ohuempi talvi hygard kielletty.
Urpaani lekenta?
Myös rullaus alamäissä sallittu,kunhan järjen rajoissa vauhti pysyy.
-
Onneksi on eriväriset vanteet ;)
Älä muuta viserrä 8)
TTV Deutzissa ainakin on säätöpotikka sitä varten jotta saadaan kiihtyvyys ja moottorijarrutus säädettyä olosuhteisiin nähden sopivaksi.
Niin, olikos sulla minkä väriset ne vanteet? Harmaat kenties :-*
-
Tuskanpunaiset :)
-
Esittelijä lukenut läksynsä aika huonosti.
Käväisin akrihuollossa lukemassa aapista, ei kielletty ko. toimenpidettä. Liukkaasta kelistä varoteltiin,voipi vehkeet ryöstäytyä
sivuluisuihin ynnä muihin holtittomiin liikkeisiin. Parkkilukollakin luvattiin pysäyttää vaikka täydestä vauhdista,isommissa alamäissä ehdoteltiin jarruja kaveriksi.
Sepille ei ole koulutuksissa mitään puhuttu jotta kepillä hidastaminen olisi kiellettyä. Joltain katkennut parkkilukon "hammas" suuren perävaunun kanssa jyrkässä rinteessä, sellaisiin tilanteisiin käsijarrua suosittelivat. Muut öljyt kieletty 30 sarjan autopoverissa,vain hygard sallittu,myös ohuempi talvi hygard kielletty.
Urpaani lekenta?
Myös rullaus alamäissä sallittu,kunhan järjen rajoissa vauhti pysyy.
No akrimarketin esittelijä olikin sitte varsinaiinen ammattimies keromaan asiasta. Muutenkin tuntui olevan esittelijöiden tiedot keskenään jopa ristiriitaisia. Aika näyttää mitä tolla lootarintamalla oikeen tapahtuu.
Kai ne insinöörit viä kehittää sellasenkin laatikon, jossa nopeus säätyy esim. välillä 0-50 portaattomasti ja kierrokset voi valita ihan mitä sattuu tyhjäkäynnin ja täyden tehon väliltä. Tietenkin sitten niin, että kuski lisää kierroksia ja loota pienentää välitystä vastaavasti. Vieläpä 100% hyötysuhteella tekevät tuon täysin mekaanisen portaattoman.
-
Kai ne insinöörit viä kehittää sellasenkin laatikon, jossa nopeus säätyy esim. välillä 0-50 portaattomasti ja kierrokset voi valita ihan mitä sattuu tyhjäkäynnin ja täyden tehon väliltä. Tietenkin sitten niin, että kuski lisää kierroksia ja loota pienentää välitystä vastaavasti. Vieläpä 100% hyötysuhteella tekevät tuon täysin mekaanisen portaattoman.
****Kuvailit just dynavtn
-
mulla on ollut käsitys että zf eccomissa jota käytetään deutzissa ja jontikassa on neljä nopeus aluetta, neljällä planeetta pyörästöllä ja monilevypakoilla kytkentä. ja näiden väliset nopeudet saadaan kierrättämällä kieppulevypumpulla ja moottorilla. fendissä ja fergussa olevassa on kieppulevypumppu ja moottori, jotka on kytketty aurinkopyörään. lisäksi kaksi mekaanista aluetta, vaikka fendin ja fergun voimansiirto on enemmän hydraulinen pelto nopeudella niin hyötysuhde on silti sama. maantieajossa mekaaninen veto on hyvä koska nopeudet on suuria ja tehontarpeet myös. fendin ja fergun laatikossahan veto on enempi mekaaninen mitä kovempaa ajetaan. jotenkin oma ajatusmaailma pitää yksinkertaisempaa fendin ja fergun laatikkoa parempana. voiko tuota portaatonta laatikkoa enää tuostaan yksinkertaistaa. katsotaan mitä valtralla on tarjota.
-
Kertokaapa viisaammat että voisko tuo portaaton perustua sähköön?
Kun jontikasta saa jo vaihtovirtaa niin kait ne muutkin seuraa perässä... ;)
-
Kertokaapa viisaammat että voisko tuo portaaton perustua sähköön?
Kun jontikasta saa jo vaihtovirtaa niin kait ne muutkin seuraa perässä... ;)
Voi ja siihn se tulee perustumaankin sitten joskus. Johan nyt on mahdoolista säätää tehokkaasti sähkömoottorin pyörimisnopeutta taajuusmuuttajilla.
-
Kertokaapa viisaammat että voisko tuo portaaton perustua sähköön?
Kun jontikasta saa jo vaihtovirtaa niin kait ne muutkin seuraa perässä... ;)
Kyllä dynavtn laatikkoa voi sähkömoottorillakin pyörittää.
-
Mettärattorista oli sähkökäyttönen rototyyppi tehty Ruottissa,jossain lehessä oli juttua.
-
Kertokaapa viisaammat että voisko tuo portaaton perustua sähköön?
Kun jontikasta saa jo vaihtovirtaa niin kait ne muutkin seuraa perässä... ;)
Kyllä dynavtn laatikkoa voi sähkömoottorillakin pyörittää.
Eikun juluma antenni katolle ja ootellaan salaman iskua. Van kyllä perkele tonkii. Ja kuskikin pysyy hereillä...
-
Kertokaapa viisaammat että voisko tuo portaaton perustua sähköön?
Kun jontikasta saa jo vaihtovirtaa niin kait ne muutkin seuraa perässä... ;)
Kyllä dynavtn laatikkoa voi sähkömoottorillakin pyörittää.
Eikun juluma antenni katolle ja ootellaan salaman iskua. Van kyllä perkele tonkii. Ja kuskikin pysyy hereillä...
Sähköinen voimansiirto polttomoottorin jatkeena on jo toteutettu 1942, tosin mekaanisen vaihteiston yhteydessä...
Linkissä lisää kohdassa voimansiirto.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elefant
Elefant – Wikipedia
-
Kai ne insinöörit viä kehittää sellasenkin laatikon, jossa nopeus säätyy esim. välillä 0-50 portaattomasti ja kierrokset voi valita ihan mitä sattuu tyhjäkäynnin ja täyden tehon väliltä. Tietenkin sitten niin, että kuski lisää kierroksia ja loota pienentää välitystä vastaavasti. Vieläpä 100% hyötysuhteella tekevät tuon täysin mekaanisen portaattoman.
****Kuvailit just dynavtn
Muuten kyllä, mutta valitettavasti 100% ja täysin mekaaninen ei vielä oo todellisuutta. Muuten Dyna-VT käsittääkseni toimii vipuajossa niinkin, että maksiminopeus on rajoitettu ja kuskin lisätes kierroksia välityssuhde muuttuu.
-
Mitenkä Portaattomat valtut toimineet ?
:'(
-
Mitenkä Portaattomat valtut toimineet ?
:'(
Eipä taida toimia kun ei vielä ole toteutunut tuon ketjun aloittajan veikkaus.
Eikös MF:stä pitänyt tulla marginaalimerkki?
Eikös Valametista pitänyt tulla lippulaiva?
Eikös Fendtistä pitänyt tulla kakkosmerkki?
Eikös? Eikö?
-
Noo, eiköhän se ole hyvä kuitenkin, että ei ole ihan sama rauta kaikissa.
On muuteen kehittynyt Vallun portaatonkin elinkaarensa aikana. Ainakin uusi esittelykone pelasi todella hienosti. Ei ole paljoa kokemusta, mutta tuntuma ja toiminta oli heti paljon parempi ja sivistyneempi kuin ensimmäisissä esittelykoneissa. Samaa kuluunu muualtakin.
-
Mitenkä Portaattomat valtut toimineet ?
:'(
Eipä taida toimia kun ei vielä ole toteutunut tuon ketjun aloittajan veikkaus.
Eikös MF:stä pitänyt tulla marginaalimerkki?
Eikös Valametista pitänyt tulla lippulaiva?
Eikös Fendtistä pitänyt tulla kakkosmerkki?
Eikös? Eikö?
Eiköhän ne kohta ole samoja vehkeitä,pannaan vaan asiakkaan haluama teippi kylkeen,samaa paskaa vähän eri paketissa.
Eipähän noilla nykyfirmoilla ole muuta tavoitetta kun vaan se voiton maksimointi eikä tuotteeen laadun kautta saatu arvostus
-
Mitenkä Portaattomat valtut toimineet ?
:'(
Eipä taida toimia kun ei vielä ole toteutunut tuon ketjun aloittajan veikkaus.
Eikös MF:stä pitänyt tulla marginaalimerkki?
Eikös Valametista pitänyt tulla lippulaiva?
Eikös Fendtistä pitänyt tulla kakkosmerkki?
Eikös? Eikö?
Verku on ...... merkki. Sekasikiö. Kopioitu ja kopioitu paisi pellit ja koppi.
Siis nykyään.
Tekohengitetty merkki.
-
Enemmän tai vähemmän, sekasikiöitä kaikki merkit. Malleja hirveesti, vaihdelaatikoita, moottoreita, akseleita vaihdellaan monen merkin välillä. Vrt. vaikka John Deere/ Renault-Claas/ Stayer/ Massey Ferguson/ Deutz/ Fendt. Noistahan saa ympyrän sulkeutumaan! Ja sitten nämä,samaa konetta-eri merkkiä mallit vielä, esim. Valtra S-Massey Ferguson 8600
Kuka voipi mennä sanomaan, että yksi merkki on paras, ja toinen ihan paska?
-
Kuka voipi mennä sanomaan, että yksi merkki on paras, ja toinen ihan paska?
Minä ;D Mutta sanan pitävyydestä voi sitten taas olla montaa mieltä ;)