Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Pottunokka - 24.01.16 - klo:13:57
-
Elintarviketeollisuus tuntuu olevan kovin innostunut kaurasta ja sen mahdollisuuksista. Ja ainakaan raaka-aineen hinta ei ole esteenä, suomalaista kauraa kovasti kehutaan jopa maailman parhaimmaksi, mutta hinnaltaan se on maailman halvinta, tai jos ei ihan halvinta, niin ainakin halvimmasta päästä.
Kauraa viljellään niin paljon suomessa, että elintarviketeollisuus saa tarvitsemansa määrän hyvälaatuista kauraa huonoinakin vuosina, joten ei ole tarvetta hintaa nostaa, toisaalta, jos oikein isojyväistä ja painavaa kauraa onnistuu saamaan, niin laatulisät on kuitenkin ihan mukavat, ja voi päästä jopa lähelle leipävehnän hintaa, mutta kyllä silloin pitää säiden ja kaiken muunkin mennä nappiin.
Kaura ei kuitenkaan ole nykyisin niin helppo viljeltävä, kuin voisi luulla, tiukat toksiinirajat ja värivaatimukset pitävät siitä huolen, ja jos rehuksi menee, niin hintakin putoaa silloin reippaasti. Jos siis myyntiin kauraa viljelee, niin voikin todeta että kaura on melkoinen riskikasvi, vaihtoehtoisia lopputuloksia on monta, sateinen kesä tai syksy kun osuu kohdalle, käy helposti niin, ettei kaura kelpaa muuhun kuin polttoon.
Nykyisellään kaurasta maksettava perushinta ei kata niitä riskejä, joita kauran viljelyyn liittyy, kyllä ainakin elintarvikelaatuisen kauran perushinta saisi olla paljon nykyistä korkeampi, jotta kauran viljelyyn uskaltaisi satsata, ja paino nimenomaan sanalla uskaltaisi.
-
Ei ole koskaan ollut ongelmia kauran toksiinien kanssa, joten en näe niissä mitään ongelmaa. Autokuskin kanssa tätä asiaa on monesti pohdittu ja ainoa homeriskiä selvästi nostattava tekijä on ollut suorakylvö. Todennäköisesti myös lajike vaikuttaa. Pienijyväiset lajikkeet tuottaa sitä silppujyvää johon home pesiytyy. Isojyväinen lajike, tuuli kaakossa puinnin ja kuivauksen aikana, sekä muokattu pelto, noilla pääsee jo aika pitkälle.
-
Ei ole koskaan ollut ongelmia kauran toksiinien kanssa, joten en näe niissä mitään ongelmaa. Autokuskin kanssa tätä asiaa on monesti pohdittu ja ainoa homeriskiä selvästi nostattava tekijä on ollut suorakylvö. Todennäköisesti myös lajike vaikuttaa. Pienijyväiset lajikkeet tuottaa sitä silppujyvää johon home pesiytyy. Isojyväinen lajike, tuuli kaakossa puinnin ja kuivauksen aikana, sekä muokattu pelto, noilla pääsee jo aika pitkälle.
Tuo suorakylvökannanotto tullaan lyttäämään täällä pahanpäiväisesti.
Punahometartunnat kaiketi tulevat kukkimisen aikaan valitsevien sääolojen
mukana. Eli vuodesta kovasti riippuu, ei niinkään viljelyteknologiasta.
-SS-
-
En usko pelkkään ilmastoteoriaan, kun tässäkin on ollut kollegoilla ongelmia, vaikka samat sateet on tullut kaikille.
-
En usko pelkkään ilmastoteoriaan, kun tässäkin on ollut kollegoilla ongelmia, vaikka samat sateet on tullut kaikille.
Niinhän se on...suorakylväjä toisaalta pystyy imuroimaan viisi kertaa niin paljon tukihehtaareita kyntökollegaan verrattuna, koska kylvövelvollisuus viljapellolle on vielä, vaikka sadonkorjuuvelvoite poistuikin.
Että kaura-don....ei kai se sitten edes ole ongelma.
-SS-
-
Mulla on pelloissa ollut punahometta, oli sitten muokattu miten tahansa.
Ja on ollut kasvustoja, joissa ei ole ollut yhtään punahometta, oli sitten muokattu miten tahansa
Tai suorakylvetty.
Konekauppiaiden toive on, että joku tutkijaporukka löytäisi yhteyden punahomeelle ja suorakylvölle.
Että taas saataisiin aura ym. konekauppa käyntiin.
Keep it simple.
-
Mulla on pelloissa ollut punahometta, oli sitten muokattu miten tahansa.
Ja on ollut kasvustoja, joissa ei ole ollut yhtään punahometta, oli sitten muokattu miten tahansa
Tai suorakylvetty.
Konekauppiaiden toive on, että joku tutkijaporukka löytäisi yhteyden punahomeelle ja suorakylvölle.
Että taas saataisiin aura ym. konekauppa käyntiin.
Keep it simple.
Ja Basfin et al tavoite on sama toisin päin, löytää yhteys sään ja punahomeen välille, riippumatta viljelymenetelmästä, ja myydä sitten sopiva aine tartuntaa rajoittamaan. Proline on jo jossakin määrin tähän kaupattukin valmiste.
-SS-
-
Ei ole koskaan ollut ongelmia kauran toksiinien kanssa, joten en näe niissä mitään ongelmaa. Autokuskin kanssa tätä asiaa on monesti pohdittu ja ainoa homeriskiä selvästi nostattava tekijä on ollut suorakylvö. Todennäköisesti myös lajike vaikuttaa. Pienijyväiset lajikkeet tuottaa sitä silppujyvää johon home pesiytyy. Isojyväinen lajike, tuuli kaakossa puinnin ja kuivauksen aikana, sekä muokattu pelto, noilla pääsee jo aika pitkälle.
Tuo suorakylvökannanotto tullaan lyttäämään täällä pahanpäiväisesti.
Punahometartunnat kaiketi tulevat kukkimisen aikaan valitsevien sääolojen
mukana. Eli vuodesta kovasti riippuu, ei niinkään viljelyteknologiasta.
-SS-
Älähän nyt. Kyllä se totta on, kun kerran asia on oikein autokuskin kanssa pohdittu.
-
En saanut suorakylvöllä savimaalta yhtään kunnollista kaurasatoa, siksi paluu muokkaukseen ja lahavantaaseen. Jostakin syystä kaura lähti räyhäkkäästi kasvun alkuun suorakylvöllä savipellossa mutta hyytyi loppukaudesta kasvu kummasti. Eloperäisillä mailla kaura kasvaa hyvin suorakylvöllä.
-
En saanut suorakylvöllä savimaalta yhtään kunnollista kaurasatoa, siksi paluu muokkaukseen ja lahavantaaseen. Jostakin syystä kaura lähti räyhäkkäästi kasvun alkuun suorakylvöllä savipellossa mutta hyytyi loppukaudesta kasvu kummasti. Eloperäisillä mailla kaura kasvaa hyvin suorakylvöllä.
Jankkurointi suorakylvön yhteydessä lienee yleistymässä. Idea on jankkuroida 40 cm:iin kylvökonetta vetäessä, että raot jää auki juuren painua.
700 hv telakone vetää mennen tullen suorakylvöjunaa ja sitten jankkuria vielä perässä.
-SS-
-
En saanut suorakylvöllä savimaalta yhtään kunnollista kaurasatoa, siksi paluu muokkaukseen ja lahavantaaseen. Jostakin syystä kaura lähti räyhäkkäästi kasvun alkuun suorakylvöllä savipellossa mutta hyytyi loppukaudesta kasvu kummasti. Eloperäisillä mailla kaura kasvaa hyvin suorakylvöllä.
Jankkurointi suorakylvön yhteydessä lienee yleistymässä. Idea on jankkuroida 40 cm:iin kylvökonetta vetäessä, että raot jää auki juuren painua.
700 hv telakone vetää mennen tullen suorakylvöjunaa ja sitten jankkuria vielä perässä.
-SS-
Nii i. mut siinä jää silti maa tiukaksi. Viimevuonna ku ei ole tota routamuokkaajaa ollu ollenka ni alkaa toi maa olee melko tiukkaa vaikka on kynnettykin pelto. Äestys ottaa enemmän vastaan ku pitäis.
Saa ny nähä kuin pal tänäkeväänä on paremman tuntuista kulku.
-
Mites se syyskaura. Oiskos sitä kohta saatavilla?
Haaveissa olisi Suuupersadot :)
-
Mites se syyskaura. Oiskos sitä kohta saatavilla?
Haaveissa olisi Suuupersadot :)
Hukkiksen hommaa omille lohkoille, niin saa kerralla monivuotisen superkaura kasvuston. :P
-
Viljelykasvina hukkakaura monivuotinen kuulostaa taloudelliselta vaihtoehdolta jos tuet saisi. On varmaan tulevaisuudessa suomen yleisin kaura
-
Mites se syyskaura. Oiskos sitä kohta saatavilla?
Haaveissa olisi Suuupersadot :)
Hukkiksen hommaa omille lohkoille, niin saa kerralla monivuotisen superkaura kasvuston. :P
Ei hukkakaura ole monivuotinen
-
Ei ole koskaan ollut ongelmia kauran toksiinien kanssa, joten en näe niissä mitään ongelmaa. Autokuskin kanssa tätä asiaa on monesti pohdittu ja ainoa homeriskiä selvästi nostattava tekijä on ollut suorakylvö. Todennäköisesti myös lajike vaikuttaa. Pienijyväiset lajikkeet tuottaa sitä silppujyvää johon home pesiytyy. Isojyväinen lajike, tuuli kaakossa puinnin ja kuivauksen aikana, sekä muokattu pelto, noilla pääsee jo aika pitkälle.
****kauralajike steinar, jo vain toksiinikaura löytyy,
Moni kironnut ton lajikkeen, itsellä kolmena vuonna,
Aina toksiineja, ekana vuonna laatuvähennys, toisena
Vuonna miltei kauppakelvotonta, kolmantena polttokauraa
>:(
-
Ei ole koskaan ollut ongelmia kauran toksiinien kanssa, joten en näe niissä mitään ongelmaa. Autokuskin kanssa tätä asiaa on monesti pohdittu ja ainoa homeriskiä selvästi nostattava tekijä on ollut suorakylvö. Todennäköisesti myös lajike vaikuttaa. Pienijyväiset lajikkeet tuottaa sitä silppujyvää johon home pesiytyy. Isojyväinen lajike, tuuli kaakossa puinnin ja kuivauksen aikana, sekä muokattu pelto, noilla pääsee jo aika pitkälle.
****kauralajike steinar, jo vain toksiinikaura löytyy,
Moni kironnut ton lajikkeen, itsellä kolmena vuonna,
Aina toksiineja, ekana vuonna laatuvähennys, toisena
Vuonna miltei kauppakelvotonta, kolmantena polttokauraa
>:(
Miten voidaan luotettavasti todistaa, että joku tietty lajike on herkempi toksiineille kuin muut lajikkeet?
Toksiinien yleisyys Steinareissa voi johtua siitä yksinkertaisesta syystä, että Steinar on yksi eniten viljeltyjä kauralajikkeita.
-
Ei ole koskaan ollut ongelmia kauran toksiinien kanssa, joten en näe niissä mitään ongelmaa. Autokuskin kanssa tätä asiaa on monesti pohdittu ja ainoa homeriskiä selvästi nostattava tekijä on ollut suorakylvö. Todennäköisesti myös lajike vaikuttaa. Pienijyväiset lajikkeet tuottaa sitä silppujyvää johon home pesiytyy. Isojyväinen lajike, tuuli kaakossa puinnin ja kuivauksen aikana, sekä muokattu pelto, noilla pääsee jo aika pitkälle.
****kauralajike steinar, jo vain toksiinikaura löytyy,
Moni kironnut ton lajikkeen, itsellä kolmena vuonna,
Aina toksiineja, ekana vuonna laatuvähennys, toisena
Vuonna miltei kauppakelvotonta, kolmantena polttokauraa
>:(
Miten voidaan luotettavasti todistaa, että joku tietty lajike on herkempi toksiineille kuin muut lajikkeet?
Toksiinien yleisyys Steinareissa voi johtua siitä yksinkertaisesta syystä, että Steinar on yksi eniten viljeltyjä kauralajikkeita.
Totta muuten tuokin. Esiintyvyys sitä suurempi mitä enemmän viljellään.
Eihän niistä lajikkeista löydy mitään tai hyvin vähän jos niitä viljellään vähän tai ei ollenkaan.
-
Ei ole koskaan ollut ongelmia kauran toksiinien kanssa, joten en näe niissä mitään ongelmaa. Autokuskin kanssa tätä asiaa on monesti pohdittu ja ainoa homeriskiä selvästi nostattava tekijä on ollut suorakylvö. Todennäköisesti myös lajike vaikuttaa. Pienijyväiset lajikkeet tuottaa sitä silppujyvää johon home pesiytyy. Isojyväinen lajike, tuuli kaakossa puinnin ja kuivauksen aikana, sekä muokattu pelto, noilla pääsee jo aika pitkälle.
****kauralajike steinar, jo vain toksiinikaura löytyy,
Moni kironnut ton lajikkeen, itsellä kolmena vuonna,
Aina toksiineja, ekana vuonna laatuvähennys, toisena
Vuonna miltei kauppakelvotonta, kolmantena polttokauraa
>:(
Miten voidaan luotettavasti todistaa, että joku tietty lajike on herkempi toksiineille kuin muut lajikkeet?
Toksiinien yleisyys Steinareissa voi johtua siitä yksinkertaisesta syystä, että Steinar on yksi eniten viljeltyjä kauralajikkeita.
Totta muuten tuokin. Esiintyvyys sitä suurempi mitä enemmän viljellään.
Eihän niistä lajikkeista löydy mitään tai hyvin vähän jos niitä viljellään vähän tai ei ollenkaan.
Naapurilla Steinari ei kelvannut rehuksikaan ,muilla tällä aukealla aikaisemmilla lajikkeilla aina alle 0,5 donit.
-
Toisaalla sanotaan homeiden iskevän kuorettomiin viljoihin helpoimmin. Erityisesti vehniin. Kaura on kestävimpiä homeita vastaan.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/kasvitaudit/tunnistuskuvat/punahome
Laatua toisaalta parantava ohutkuorisuus voi toisaalta olla homeille altistava tekijä juuri Steinarilla. Toisaalta tukevakortisuus voi vähentää herkkyyttä.
Taitaa olla tuurista kiinni miten olosuhteet milloinkin lohkolle osuvat.
-
Taitaa viljelykierto auttaa asiaan kanssa jonkin verran. Vilja lumi vilja kierto suattaa lisätä ehkä muitakin ongelmia.
-
Laatua toisaalta parantava ohutkuorisuus voi toisaalta olla homeille altistava tekijä juuri Steinarilla.
Tämä on ikävä juttu jos kuoren paksuus vaikuttaa ratkaisevasti homeisiin. Mulla on pari säkkiä Avantia tilauksessa ja siinä kuoren paksuus on enää 23% (Belinda 24%). Jos toksiinit alkaa nousta niin palaan heti takaisin Belindaan.
-
Puhdaskauran kysyntä maailmalla kasvaa. Kannattaa laittaa harkintaan. Se on melko yksinkertaista viljellä ja hinnatkin ovat suhteellisen hyvät. Toki tarkkuutta pitää olla, ja huolellisuutta vaaditaan. Jos viljelykierrossa laittaa nurmen, härkäpavun tai herneen jälkeen ei pitäisi olla vaikeuksia saada puhdasta tavaraa.
-
Puhdaskauran kysyntä maailmalla kasvaa. Kannattaa laittaa harkintaan. Se on melko yksinkertaista viljellä ja hinnatkin ovat suhteellisen hyvät. Toki tarkkuutta pitää olla, ja huolellisuutta vaaditaan. Jos viljelykierrossa laittaa nurmen, härkäpavun tai herneen jälkeen ei pitäisi olla vaikeuksia saada puhdasta tavaraa.
Kyselin Raisiolta puhdaskaurasta ja jäin siihen ymmärrykseen että tilalla ei voida käsitellä samoilla laitteilla muita viljoja. Olenkohan ymmärtänyt siis jotain väärin?
-
Kyselin Raisiolta puhdaskaurasta ja jäin siihen ymmärrykseen että tilalla ei voida käsitellä samoilla laitteilla muita viljoja. Olenkohan ymmärtänyt siis jotain väärin?
Ihan oikein olet ymmärtänyt... ;)
-
Kyselin Raisiolta puhdaskaurasta ja jäin siihen ymmärrykseen että tilalla ei voida käsitellä samoilla laitteilla muita viljoja. Olenkohan ymmärtänyt siis jotain väärin?
Ihan oikein olet ymmärtänyt... ;)
Eli täytyy hommata toinen koneketju kauralle. ;D
-
Puhdaskauran kysyntä maailmalla kasvaa. Kannattaa laittaa harkintaan. Se on melko yksinkertaista viljellä ja hinnatkin ovat suhteellisen hyvät. Toki tarkkuutta pitää olla, ja huolellisuutta vaaditaan. Jos viljelykierrossa laittaa nurmen, härkäpavun tai herneen jälkeen ei pitäisi olla vaikeuksia saada puhdasta tavaraa.
Kyselin Raisiolta puhdaskaurasta ja jäin siihen ymmärrykseen että tilalla ei voida käsitellä samoilla laitteilla muita viljoja. Olenkohan ymmärtänyt siis jotain väärin?
Ei minulle esteitä laitettu. Jos kilon näytteessä saa olla 6 jyvää vieraita lajeja, niin minusta se on aika paljon. Oma tavara on taatusti paljon puhtaampaa. Viljelen kyllä samalla puimurilla ja kuivaamolla, kun muutkin kasvit. Pyrin kyllä siihen, että ennen puhdaskauraa kaikissa kohteissa käsitellään papua, hernettä, rypsiä tms. Tai jos osa kaurasta menee muuhun käyttöön esim. siemeneksi, kuivaan ne ensin. Ostaja tietää toimintatapani ja on sen hyväksynyt. Näyte ratkaisee.
-
Puhdaskauran kysyntä maailmalla kasvaa. Kannattaa laittaa harkintaan. Se on melko yksinkertaista viljellä ja hinnatkin ovat suhteellisen hyvät. Toki tarkkuutta pitää olla, ja huolellisuutta vaaditaan. Jos viljelykierrossa laittaa nurmen, härkäpavun tai herneen jälkeen ei pitäisi olla vaikeuksia saada puhdasta tavaraa.
Kyselin Raisiolta puhdaskaurasta ja jäin siihen ymmärrykseen että tilalla ei voida käsitellä samoilla laitteilla muita viljoja. Olenkohan ymmärtänyt siis jotain väärin?
Ei minulle esteitä laitettu. Jos kilon näytteessä saa olla 6 jyvää vieraita lajeja, niin minusta se on aika paljon. Oma tavara on taatusti paljon puhtaampaa. Viljelen kyllä samalla puimurilla ja kuivaamolla, kun muutkin kasvit. Pyrin kyllä siihen, että ennen puhdaskauraa kaikissa kohteissa käsitellään papua, hernettä, rypsiä tms. Tai jos osa kaurasta menee muuhun käyttöön esim. siemeneksi, kuivaan ne ensin. Ostaja tietää toimintatapani ja on sen hyväksynyt. Näyte ratkaisee.
Aika jännä et voi hyväksyä. Puhdaskaura kun pitäisi kelvata keliaatikoille ja ei siinä saa olla jyvääkään väärää tavaraa.
-
Vähän samaa mieltä. On vaikeaa löytää netistä laatuehtoja, mutta tuossa artikkelissa mainitaan Raision vaatimuksista, ja ihan samat ne ovat muillakin. Se on varmaan tutkittu, että tuo määrä on sama kun ei mitään.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074219599/Puhtaan+kauran+viljely+on+kuin+jannitysnaytelma
-
Katos vaan. Aika jännä homma. Emännällä on keliakia. Hän ku syö 1 väärän jyvän ni kyl tietää syönees, mut on toi 6 jyvää kilossa aika pal vähemmän. Täytyy alkaa testaa omalla koekaniinilla :D