Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: optimisti - 27.10.15 - klo:07:53
-
Sain yhteen palaa 5 erillistä lohkoa, nyt palasessa on 15ha.
Nyt alkaa työnteko tuntua mielekkäältä, traktorissa ei tarvitse enää ns urakkanuppia.
Lohkokoko yhdistettynä tiiviiseen tilusrakenteeseen ei niin tiivistyneeseen maahan ovat viljelyn perusjuttuja.
8)
-
Lohkokoko yhdistettynä tiiviiseen tilusrakenteeseen ei niin tiivistyneeseen maahan ovat viljelyn perusjuttuja.
8)
Kyllä, tuolle seikalle pitäisi myös muistaa antaa arvo kannattavuuslaskennassa. Eri asia omistaa 10 hehtaaria yhdessä lohkossa kuin kymmenen hehtaarin lohkoa ripoteltuna ympäri pitäjää.
Sarkaojatkin käsittämätön ilmestys nykyajan viljelyssä.
-
Sain yhteen palaa 5 erillistä lohkoa, nyt palasessa on 15ha.
Nyt alkaa työnteko tuntua mielekkäältä, traktorissa ei tarvitse enää ns urakkanuppia.
Lohkokoko yhdistettynä tiiviiseen tilusrakenteeseen ei niin tiivistyneeseen maahan ovat viljelyn perusjuttuja.
8)
Tilusjärjestely??
-
Lohkokoko yhdistettynä tiiviiseen tilusrakenteeseen ei niin tiivistyneeseen maahan ovat viljelyn perusjuttuja.
8)
Kyllä, tuolle seikalle pitäisi myös muistaa antaa arvo kannattavuuslaskennassa. Eri asia omistaa 10 hehtaaria yhdessä lohkossa kuin kymmenen hehtaarin lohkoa ripoteltuna ympäri pitäjää.
Sarkaojatkin käsittämätön ilmestys nykyajan viljelyssä.
Höh... sarkaojapellosta saa saman tuen ja taitava saa kylvettyä sen puolella siemen/lannoitemäärällä. Myös korjuun voit tehdä ajamalla kerran ees`taas keskeltä sarkaa ;D
Meillä oli sarkaojia viimeksi 60-luvun alussa 8)
-
Lohkokoko yhdistettynä tiiviiseen tilusrakenteeseen ei niin tiivistyneeseen maahan ovat viljelyn perusjuttuja.
8)
Kyllä, tuolle seikalle pitäisi myös muistaa antaa arvo kannattavuuslaskennassa. Eri asia omistaa 10 hehtaaria yhdessä lohkossa kuin kymmenen hehtaarin lohkoa ripoteltuna ympäri pitäjää.
Sarkaojatkin käsittämätön ilmestys nykyajan viljelyssä.
Omien alustavien laskelmien mukaa on kannattavampaa viljellä 10ha lohkoa 10km päässä kui vähän huononmuotoista 2ha lohkoa 1km päässä. Että kannattaako kannattavuutta tielle hukata
-
Ennen maata jyvitettiin, oli parempaa peltoa ja huonompaa.
Kyllä peruslohkojen koko tulisi olla lähempänä kymmentä hehtaaria kuin viittä.
Työsaavutus on myöskin "käänteinen", isolla pellolla saa pienestäkin koneesta kaikki tehot irti ts työteho/h on hyvä.
-
Lohkokoko yhdistettynä tiiviiseen tilusrakenteeseen ei niin tiivistyneeseen maahan ovat viljelyn perusjuttuja.
8)
Kyllä, tuolle seikalle pitäisi myös muistaa antaa arvo kannattavuuslaskennassa. Eri asia omistaa 10 hehtaaria yhdessä lohkossa kuin kymmenen hehtaarin lohkoa ripoteltuna ympäri pitäjää.
Sarkaojatkin käsittämätön ilmestys nykyajan viljelyssä.
Omien alustavien laskelmien mukaa on kannattavampaa viljellä 10ha lohkoa 10km päässä kui vähän huononmuotoista 2ha lohkoa 1km päässä. Että kannattaako kannattavuutta tielle hukata
Tuokin esimerkki korostaa lohkon koon ja muodon merkitystä ja jos tuollaisen vielä onnistuu lähelle tilakeskusta muodostamaan niin itse ainakin tekisin aina. Vähenee monen työvaiheen päistesurffailut ja ylimääräiset sotkemiset radikaalisti
-
Onhan se mukavempi sanoa rouvalle että kylvän kolme peltoa ja tuun sitten kaffeelle, kuin että tuun sitten kun kolmas osa pellosta on kyvetty.
-
Vieläkö hallinto saisi tehtyä sellaisen toiminnon tukihakuun, että voisi yhdistellä viereisiä vuokralohkoja yhdeksi peruslohkoksi, niin helpottaisi melko paljon joutavia paperisulkeisia.
-
Vielä kun hallinto ymmärtäisi peltojen oikomiset hyväksyä tukikelpoiseksi kerralla.
-
Vieläkö hallinto saisi tehtyä sellaisen toiminnon tukihakuun, että voisi yhdistellä viereisiä vuokralohkoja yhdeksi peruslohkoksi, niin helpottaisi melko paljon joutavia paperisulkeisia.
Tää ei olisi edes vaikea harjoitus...siis pitäisi ainakaan.
Uudelle peruslohkolle oma tunnus esim. täysin eri sarjaa kuin normaalit lohkot. Numero alkaisi aina vaikka 8:lla. Tämä peruslohko koostuisi sitten maanomistuksen mukaisista peruslohkoista. Olisi siis eräänlainen koontilohko.
-
Välillä kyllä ihmettelee näitä todellsia suurvijeljiötä, joilla peltoa suuruusluokka yli 500 ha ja pääosin vuokrapeltoja. Kun jakaa viljellyn alan peruslohkojen määrällä, niin lohkokoko saattaa olla keskimäärin 2-3 ha ja lohkojen etäisyydet tilakeskuksesta 30-40 km. Mikä lienee oikein todellinen kannattavuus tuossa viljelyssä, aikaa kuluu, kun isoilla koneilla pyöritään pienillä plänteillä ja loppuaika sitten maantiellä ajeluun.
-
Tuo on vanhakantainen ajattelutapa, joka vaivaa monia. Tosiasia on kuitenkin se, että nykyaikaisilla asenteilla satojen hehtaarien viljely ei ole lainkaan ongelmallista. Pitää vain jakaa hommia ja käyttää mahdollisimman paljon ulkopuolista apua. Viljelijälle itselleen riittää, että hän vain hallitsee kokonaisuutta, muut tekevät työt ja toimenpiteet. Vaikka tästä koituukin kuluja, niin ne ovat kaikki verotuksessa vähennettäviä menoja. Silloin kun pinta-alaa on paljon, niin pienikin kate hehtaarilta tuo kassaan loppupeleissä yllättävän paljon euroja. Ainoa ongelma on oikeastaan se, miten saisi haalittua lisää peltoa.
-
Vieläkö hallinto saisi tehtyä sellaisen toiminnon tukihakuun, että voisi yhdistellä viereisiä vuokralohkoja yhdeksi peruslohkoksi, niin helpottaisi melko paljon joutavia paperisulkeisia.
Tää ei olisi edes vaikea harjoitus...siis pitäisi ainakaan.
Uudelle peruslohkolle oma tunnus esim. täysin eri sarjaa kuin normaalit lohkot. Numero alkaisi aina vaikka 8:lla. Tämä peruslohko koostuisi sitten maanomistuksen mukaisista peruslohkoista. Olisi siis eräänlainen koontilohko.
Juurikin näin. Helpottaisi vielä turhaa mittaamista lohkoilla, kun peruslohkoilla on monesti vielä useampia kasvulohkoja.
-
29 hehtaaria isoin lohko tällä hetkellä, yhdistin 3 palasta ja saarekkeet raivattiin pois.Suunnikkaan muotonen, navetan ovelta lohkon lähimpään kohtaan 100m. Vieressä lisää omaa peltoa mut ei järkevää yhdistää.
Pidemmällä sivulla kulkee peltotie josta useita liittymiä ettei tarvi tyhjää ajella pitkällä lohkolla.
-
Ai että hallinto ottais itelleen lisähommia ja vähentäis viljelijän paperisotaa tuolla vuokralohkojen yhdistämisellä, sen kun näkis ;D
Kuulostaa aika luksukselta tuollainen 2-3ha keskilohkokoko :o
Peruslohkoi likemmäs sata ja keskikoko siinä 2ha tuntumassa ja sitäkin nostaa rankasti pari yli 15ha lohkoa (jotka toki sarkaojissa) :P
-
No mulla tavoite vähentää alle 2 hehtaarin lohkot minimiin yhdistämällä ja oikomalla. Tarvittaessa raivataan peltoa viereen lisää että saadaa lohko kokoa isommaksi. Raivaus tapauksissa pyritään lohko koko nostamaan 5-10 hehtaarin väliin.
-
No mulla tavoite vähentää alle 2 hehtaarin lohkot minimiin yhdistämällä ja oikomalla. Tarvittaessa raivataan peltoa viereen lisää että saadaa lohko kokoa isommaksi. Raivaus tapauksissa pyritään lohko koko nostamaan 5-10 hehtaarin väliin.
Edellyttää melkoista raakamaa omistusta peltojen lisäksi ja niiden ympärillä.
-
No mulla tavoite vähentää alle 2 hehtaarin lohkot minimiin yhdistämällä ja oikomalla. Tarvittaessa raivataan peltoa viereen lisää että saadaa lohko kokoa isommaksi. Raivaus tapauksissa pyritään lohko koko nostamaan 5-10 hehtaarin väliin.
Edellyttää melkoista raakamaa omistusta peltojen lisäksi ja niiden ympärillä.
Niimpä. Aika harvoin täälläpäin ainakaan metsä peltojen ympäriltä kuuluu samalle omistajalle, korkeintaan joku kiila jossain nurkassa.
vähä vaikee keksiä kaavaa tuolle 10ha/10km vrt 2ha/1km kannattavuuserolle ;D
-
No mulla tavoite vähentää alle 2 hehtaarin lohkot minimiin yhdistämällä ja oikomalla. Tarvittaessa raivataan peltoa viereen lisää että saadaa lohko kokoa isommaksi. Raivaus tapauksissa pyritään lohko koko nostamaan 5-10 hehtaarin väliin.
Edellyttää melkoista raakamaa omistusta peltojen lisäksi ja niiden ympärillä.
Myös maanlaadulla on jonkilaista merkitystä, koska kai sillä kivikon raivaamisellakin joku tolkku täytyy olla...
-
No mulla tavoite vähentää alle 2 hehtaarin lohkot minimiin yhdistämällä ja oikomalla. Tarvittaessa raivataan peltoa viereen lisää että saadaa lohko kokoa isommaksi. Raivaus tapauksissa pyritään lohko koko nostamaan 5-10 hehtaarin väliin.
Tuohan vaan lisää entisestään lohkoja paperilla, kun on tukikelpoista ja tukikelvotonta vierekkäin. ::)
-
Vielä kun hallinto ymmärtäisi peltojen oikomiset hyväksyä tukikelpoiseksi kerralla.
Tuo kuulostais kivalle. 8)
-
No mulla tavoite vähentää alle 2 hehtaarin lohkot minimiin yhdistämällä ja oikomalla. Tarvittaessa raivataan peltoa viereen lisää että saadaa lohko kokoa isommaksi. Raivaus tapauksissa pyritään lohko koko nostamaan 5-10 hehtaarin väliin.
Edellyttää melkoista raakamaa omistusta peltojen lisäksi ja niiden ympärillä.
Myös maanlaadulla on jonkilaista merkitystä, koska kai sillä kivikon raivaamisellakin joku tolkku täytyy olla...
Riippuu aika paljon mitä raivaa mutta jos kyse on peltosaarekkeiden poistamisesta ja reunojen oikomisesta niin aika pahojakin kohteita kannattaa touhuta. Toki vaatii melko järeää kalustoa että homma toimii. Kuitenkin joku 400 kaivuri ja dumpperi tekee selvää jälkeä aika hetkessä. Sitten tietenkin on aika huima siistimistyö perässä että kohde on oikeasti viljelykelpoinen.
-
Edellyttää melkoista raakamaa omistusta peltojen lisäksi ja niiden ympärillä.
Niimpä. Aika harvoin täälläpäin ainakaan metsä peltojen ympäriltä kuuluu samalle omistajalle, korkeintaan joku kiila jossain nurkassa.
vähä vaikee keksiä kaavaa tuolle 10ha/10km vrt 2ha/1km kannattavuuserolle ;D
Karjatilalla matkalla on isompi merkitys kuin lohkokoolla, ainakin tommoinen parihehtaarinen navetanlähellä voittaa hyvänkin kaukolohkon.
Täälläpäin lohkot on aikoinaan raivattu liiankin pitkälle kallionkoloihin. Lohkojen reunat usein hyvinkin karuja ja monimuotoisia. Asfalttiteiden jakamia lohkoja on myös paha yhdistää. ::) Toisaalta ei mene kuin 150 € vuodessa tiemaksua + tilan 500 m oman tien ylläpito. Suurinosa pelloista on asfaltissa kiinni. ;)
-
No mulla tavoite vähentää alle 2 hehtaarin lohkot minimiin yhdistämällä ja oikomalla. Tarvittaessa raivataan peltoa viereen lisää että saadaa lohko kokoa isommaksi. Raivaus tapauksissa pyritään lohko koko nostamaan 5-10 hehtaarin väliin.
Edellyttää melkoista raakamaa omistusta peltojen lisäksi ja niiden ympärillä.
Niimpä. Aika harvoin täälläpäin ainakaan metsä peltojen ympäriltä kuuluu samalle omistajalle, korkeintaan joku kiila jossain nurkassa.
vähä vaikee keksiä kaavaa tuolle 10ha/10km vrt 2ha/1km kannattavuuserolle ;D
Tämä oli laskettu exelissä, laskelma oli vain alustava eikä täysin perustunut aitoihin lukemiin. 2ha lohkon tiedot oli otettu omasta läheisestä monimuotoisesta lohkosta. 10ha lohkoa ei ole 10km päässä. Kyseessä oli yhden vuoden vilja kyntäen, yhdellä äestyksellä, lannoitteet ja siemenet erillisellä traktori kuljetuksella vieden. Lähellä olevalle lohkolle tarvikkeet taisivat mennä säiliöissä.
Karjatilla ei varmasti samalla tavalla päde, mutta esim. kynnöstä voi tulla kallista huonolla lohkolla. 10ha lohkolla on melkein pakko olla joku pitkä sivu mikä on nopea kyntää.
-
Mites onko kukaan ns.pinta kalliota räjäyttänyt pois? Eli pelto lohkon keskellä on n. 5m*10m kokonen saareke ja siinä ois kallio lähellä jonka takia se on ollut raivaamatta. Kannattasko räjäyttää vai jättää sille sijoilleen?
-
Mites onko kukaan ns.pinta kalliota räjäyttänyt pois? Eli pelto lohkon keskellä on n. 5m*10m kokonen saareke ja siinä ois kallio lähellä jonka takia se on ollut raivaamatta. Kannattasko räjäyttää vai jättää sille sijoilleen?
Kyllä naapuri ampu eräältä pellolta kallion pois.
-
No se on näissä etisyyksissä mitä siihen lasketaan työajaksi. Otetaanko paalin ajoon esim. linkoukset huomioon. karkeesti lastauksineen 10km päähän menee tunti reisuunsa, kun taas navetan nurkalta kantaa paalit traktorilla navettaan.
-
Mites onko kukaan ns.pinta kalliota räjäyttänyt pois? Eli pelto lohkon keskellä on n. 5m*10m kokonen saareke ja siinä ois kallio lähellä jonka takia se on ollut raivaamatta. Kannattasko räjäyttää vai jättää sille sijoilleen?
Riippuu minkälainen kallio, rosoinen vai pyöreä/laakea. Mulla pari pientä kallion nyppylää pelloilla, kumpikin peitetty ojamailla että voi viljellä yliajamalla. Eihän se kumpare mitään haittaa vrt ampumiskulut hyötyyn nähden.
-
Mites onko kukaan ns.pinta kalliota räjäyttänyt pois? Eli pelto lohkon keskellä on n. 5m*10m kokonen saareke ja siinä ois kallio lähellä jonka takia se on ollut raivaamatta. Kannattasko räjäyttää vai jättää sille sijoilleen?
Riippuu minkälainen kallio, rosoinen vai pyöreä/laakea. Mulla pari pientä kallion nyppylää pelloilla, kumpikin peitetty ojamailla että voi viljellä yliajamalla. Eihän se kumpare mitään haittaa vrt ampumiskulut hyötyyn nähden.
Tahtoo eroosio siirtää maata sinne nyppylän juurelle ajan kuluessa.
-
Mites onko kukaan ns.pinta kalliota räjäyttänyt pois? Eli pelto lohkon keskellä on n. 5m*10m kokonen saareke ja siinä ois kallio lähellä jonka takia se on ollut raivaamatta. Kannattasko räjäyttää vai jättää sille sijoilleen?
Riippuu minkälainen kallio, rosoinen vai pyöreä/laakea. Mulla pari pientä kallion nyppylää pelloilla, kumpikin peitetty ojamailla että voi viljellä yliajamalla. Eihän se kumpare mitään haittaa vrt ampumiskulut hyötyyn nähden.
Tahtoo eroosio siirtää maata sinne nyppylän juurelle ajan kuluessa.
No kuskaa seuraavat ojaruopat sinne takaisin.
-SS-
-
Niin auttaahan sekin, jos sen kallion yli pääsee ajamaan suoraan vaikka työkone ilmassa.
-
Niin auttaahan sekin, jos sen kallion yli pääsee ajamaan suoraan vaikka työkone ilmassa.
Joo, ei sillä muutaman neliön kallion laella mitään merkitystä ole vrt. siihen, että sitä kierrettäisiin. Sitten tulee satotappioita kun vekslaillaan ja tallataan, suoraan yli ajamalla moni asia helpottuu.
-
No se on näissä etisyyksissä mitä siihen lasketaan työajaksi. Otetaanko paalin ajoon esim. linkoukset huomioon. karkeesti lastauksineen 10km päähän menee tunti reisuunsa, kun taas navetan nurkalta kantaa paalit traktorilla navettaan.
Tässä on paljon kiinni siitä että minkälaisen tien takana paalit on. Yllättäen pienen matkan päästä voi kuljetus olla yllättävänkin tehokasta jos kalusto on oikeasti kohdallaan. Esimerkiksi joku reilun kokoinen kippikärry mihin menee vaikka 8 alakertaan ja 6 yläkertaan sekä sidonta on hydraulinen tuo kuorman kotiin tehokkaalla hevosella asfalttitietä nopeaan. Siinä ei saa lähipellolla tumpuloida pitkään niin yllättäen häviää ajassa. Pahimmat ajanhukat on huonot tiet ja liittymät.